Ilmatorjunta

Hyvä ja hyödyllinen dokumentti!

Tästä selvisi vihdoin myös se Suomeen ostettujen Stingereiden versio. Kyseessä on siis D-version puikot jotka on modernisoitu F -versiota vastaaviksi.

Eli suomeksi: Stingereiden suorituskykyarvot voi googlata viimeisimmän ja parhaan version arvoista.

Eikös jossain vaiheessa ollut juttua jenkeistä tulleiden ohjusten olevan herätesytyttimellisiä. Tällöin malli olisi -92J http://www.army.mil/article/137184/Stinger_upgrade_to_increase_service_life__capabilities/. Jenkkien varastot on sen lisäksi ilmeisesti olleet E-mallia. Tanskan ohjukset ovat varmaankin D-mallia. Eli ei toi ihan aukottomasti tuohon vastaa.
 
Hyvä ja hyödyllinen dokumentti!

Tästä selvisi vihdoin myös se Suomeen ostettujen Stingereiden versio. Kyseessä on siis D-version puikot jotka on modernisoitu F -versiota vastaaviksi.

Eli suomeksi: Stingereiden suorituskykyarvot voi googlata viimeisimmän ja parhaan version arvoista.

Jotenkin minusta tuntuu, että nuo tiedot ovat vain niille harjoituskäyttöön tarkoitetuille ohjuksille. Voisi selittyä sillä, että niitä varsinaisia ohjuksia ei ole vielä maassa ja siis tuo esitelmöijä on käyttänyt niiden ohjuksien tietoja mitä on jo maassa.

Myöskään nuo mallinumerot eivät aivan täsmää wikipedian kanssa.

  • FIM-92A, Stinger Basic: The basic model.[3]
  • FIM-92B, Stinger POST: In this version, the infrared seeker head was replaced by a combined IR/UV seeker that utilized rosette scanning. This resulted in achieving significantly higher resistance to enemy countermeasures (Flares) and natural disturbances. Production ran from 1981 to 1987, a total of 600 missiles were produced.[3]
  • FIM-92C, Stinger RMP: The resistance to interference was increased again by adding more powerful digital computer components. Moreover, the software of the missile could now be reconfigured in a short time in order to respond quickly and efficiently to new types of countermeasures. Until 1991, some 20,000 units were produced for the U.S. Army alone.[3]
  • FIM-92D: Various modifications were continued with this version in order to increase the resistance to interference.[3]
  • FIM-92E: Stinger - RMP Block I: By adding a new rollover sensor and revised control software, the flight behavior was significantly improved. Additionally, the performance against small targets such as drones, cruise missiles and light reconnaissance helicopters was improved. The first deliveries began in 1995. Almost the entire stock of U.S. Stinger missiles was replaced by this version.[3]
  • FIM-92F: A further improvement of the E-version and the current production version. [3]
  • FIM-92G: An unspecified upgrade for the D variant.[3]
  • FIM-92H: Indicates a D-variant that has been upgraded to the E standard.[3]
  • FIM-92?, Stinger - RMP Block II: This variant was a planned developed based on the E version. The improvements included an imaging infrared seeker head from the AIM-9X. With this modification, the detection distance and the resistance to jamming was to be greatly increased . Changes to the airframe would furthermore enable a significant increase in range. Although the missile reached the testing phase, the program was dropped in 2002 for budgetary reasons.[3]
  • FIM-92J, Block 1 missile upgrade to replace aging components to extend service life an additional 10 years. The warhead is also equipped with a proximity fuse to increase effectiveness against unmanned aerial vehicles.[4]
  • ADSM, Air Defence Missile Suppression: A variant with an additional passive radar seeker, this variant can also be used against radar wave transmitters.[3]
 
FIM-92?, Stinger - RMP Block II: This variant was a planned developed based on the E version. The improvements included an imaging infrared seeker head from the AIM-9X. With this modification, the detection distance and the resistance to jamming was to be greatly increased . Changes to the airframe would furthermore enable a significant increase in range. Although the missile reached the testing phase, the program was dropped in 2002 for budgetary reasons.[3]

Tulipa sellainenkin tässä mieleen, että jos länsimaat lopettavat olkapääohjusten kehittämisen, niin voisikohan Suomi ottaa ohjat käsiinsä? Olettaen siis, että mikään tekninen seikka ei tee niitä tyhjiksi.

Jos kehitystyö ehti noinkin pitkälle, ja niinkin köyhä valtio kuin Etelä-Afrikka on kehittänyt omia ilmatorjuntaohjuksia (Umkhonto), niin Suomi voisi varmaankin alkaa tulla tuon Stinger-version kehitystyön rahoittajaksi? Hyöty olisi moderni ohjus + rojaltit muille asiakkaille myydyistä ohjuksista. Kustannus tuskin olisi kohtuuton, 100 miljoonaa euroa tai sitä luokkaa?
 
Eikös jossain vaiheessa ollut juttua jenkeistä tulleiden ohjusten olevan herätesytyttimellisiä.

Olin seminaarissa ja puhe oli nimenomaan uusista ohjuksista, ei tanskalaisista. Ei hersyä.
 
Ahti Lapin kirjoituksessa uudessa Ilmatorjunta-lehdessä oli vahvistus sille että BUK on poistunut Suomessa käytöstä. 2016 loppuun mennessä sen on aiemmin esitetty tapahtuvan joten hommaa on hiukan nopeutettu.
 
Ahti Lapin kirjoituksessa uudessa Ilmatorjunta-lehdessä oli vahvistus sille että BUK on poistunut Suomessa käytöstä. 2016 loppuun mennessä sen on aiemmin esitetty tapahtuvan joten hommaa on hiukan nopeutettu.
Eikä hetkeäkään liian aikaisin.
 
Huutokaupat sivulla oli jokin aika sitten myynnissä Zilejä ja myyntipaikka Tuusula (Hyrylä). Oliskohan olleet BUK-patterin ajoneuvoja?
 
Huutokaupat sivulla oli jokin aika sitten myynnissä Zilejä ja myyntipaikka Tuusula (Hyrylä). Oliskohan olleet BUK-patterin ajoneuvoja?

Esimerkiksi. Yhtä hyvin voivat kyllä olla mitä tahansa muitakin. Saas nähdä milloin firman itäkuorkkien varannot ehtyvät?
 
Katos vaan. Kansainvälinen keskuskin on siirtynyt Helsinkiin. Ei mennyt kuin 8-9 vuotta että tämä Hyrylän varuskunnan lakkautus saatiin päätökseen.

Missä muuten puheet pääkaupunkiseudun ilmatorjunnan tilasta nyt ovat. Hyrylän lakkautuksen aikaanhan valiteltiin että Hämeenlinnasta on liian pitkä matka puolustamaan Helsinkiä. Tilanteessa jossa BUKit kuitenkin oli sijoitettuna kokoajan jonnekin muualle kuin Hlinnaan. Nythän ne ohjukset ihan oikeasti taitavat ITO 12 myötä olla siellä Hämeenlinnassa.
 
Tämä sopii ihan hyvin IT-ketjuun:


Ja tämä on nyt sitten se syy miksi lennokkeja on melkoisen turha koettaa ampua rynkyillä, ITKK:lla tai jopa Sergeillä. Siihen saa olla kasa ukkoja paahtamassa taivaalle ja sittenkin tulos on aika epävarma. Ja tuolla videolla ammutaan lennokkia suht. läheltä ja erittäin matalalla.
 
Back
Top