Ilmatorjunta

MT-LB:n kannelle/päälle pultattu sergei Nationale Volksarmee -foorumilla. Halpa ja koeteltu ratkaisu...
Käytössä mm. Itä-Ukrainan (kansantasa)valloissa.
http://www.nva-forum.de/nva-board/index.php?s=1006aec9e8105cdd591755f0fcf033ec&showtopic=848

Joo, ja virolaiset ovat pultanneet kuorma-auton lavalle. Meillä vain voi olla tärkeämpääkin käyttöä PV:n kuorma-autoille, kuljetuspanssarivaunuista puhumattakaan, kuin vanhan ilmatorjuntatykin alusta.
 
En onnistunut löytämään ko. testituloksille virallista/luotettavaa lähdettä, joten vuotta en nyt äkkiseltään voi sanoa. Sen sijaan 1990-luvulla Ruotsi testasi taisteluhelikoptereita, Apachen ja Mi-28:n, joten kaipa se sieltä on, jos jostakin.

Ehkäpä paras yhtenäinen teksti aiheesta, keskittyy tosin tämäkin lähinnä koptereiden evaluaatioon:

https://forums.eagle.ru/showthread.php?t=38209

Suomessa tst-hekojen evaluointi tehtiin fiksummin. Simulaattorila, jossa skenaarioissa ei otettu ammusilmatorjuntaa lainkaan huomioon !. Tulokseksi tuli taisteluhekoille erittäin korkeita tehokkuuslukuja. Sitten kun todettiin, ettei rahaa tst-hekoihin ole, keksittiinkin toisenlaiset evaluointikriteerit.
 
Irakilla oli valtavat määrä sergeitä. Miten kävi? Montako pudotusta tuli? Mielestäni riittävän hyvä esimerkki vanhentuneesta järjestelmästä. Lisäksi tehoonsa nähden sitoo vähän turhan paljon miehiä ja sitä myöden huoltoa. Ei huolto ole pelkkää polttoaineen kulutusta ja kuskaamista vaan paljon muutakin. Sergeille yritetään nyt väkisin löytää lokero vaikka se on jo tipahtanut laatikon ulkopuolelle. Sergeillä oli aikansa ja se oli varmasti hyvä väline 60 luvulta aina 80 luvulle. Mutta kyllä 2000 luvulla tarvitaan muuta. Jos ammusilmatorjuntaa kaivataan täytyy siirtyä kaliiberissa isompaan ja äly ammuksiin.
 
Joo, ja virolaiset ovat pultanneet kuorma-auton lavalle. Meillä vain voi olla tärkeämpääkin käyttöä PV:n kuorma-autoille, kuljetuspanssarivaunuista puhumattakaan, kuin vanhan ilmatorjuntatykin alusta.

Eikö kuorma-auton lavalta ampuminen ole meilläkin ihan vakiintunut käytäntö? Olisiko kyseessä sitten kovassa paikassa sotavaltion maastokuorma-auto vai joku hiukan vaatimattomampi peli on ihan toinen juttu. Tuo varmaan vaatii jonkun kiinnityssysteemin eli tykkiä ei vain nosteta kyytiin vaan se on myös sidottava paikalleen?
 
Irakilla oli valtavat määrä sergeitä. Miten kävi? Montako pudotusta tuli? Mielestäni riittävän hyvä esimerkki vanhentuneesta järjestelmästä. Lisäksi tehoonsa nähden sitoo vähän turhan paljon miehiä ja sitä myöden huoltoa. Ei huolto ole pelkkää polttoaineen kulutusta ja kuskaamista vaan paljon muutakin. Sergeille yritetään nyt väkisin löytää lokero vaikka se on jo tipahtanut laatikon ulkopuolelle. Sergeillä oli aikansa ja se oli varmasti hyvä väline 60 luvulta aina 80 luvulle. Mutta kyllä 2000 luvulla tarvitaan muuta. Jos ammusilmatorjuntaa kaivataan täytyy siirtyä kaliiberissa isompaan ja äly ammuksiin.

Samaa mieltä jos puhutaan prikaatin ilmatorjunnasta tms. jossa Sergei olisi pääroolissa. Silti esim. kaikkein tärkeimpien it:n asejärjestelmienkin mukana kulkee aina muutama Sergei lähisuojana ja katvealueita hoitamassa. 35ITK ja Crotale sekä BUK-pattereissa ainakin oli muutamat Sergeit kaiken varalta. Tuohon hommaan tarvittaneen enintään sata tykkiä. NASAMSin organisaatiota en tunne. Kyllä tuolle edelleen näyttää valikoiden käyttöä löytyvän kaikkein tärkeimmistäkin joukoista ja alempaa organisaatiosta sitten lisää. Ja kun on olemassa perusteet pitää noinkin iso määrä tykkejä rivissä niin huoltojärjestelmät yms. pitää joka tapauksessa olla olemassa sekä alatyypille 61 että 95. Sekin osaltaan helpottaa päätöstä isomman määrän säilyttämisestä.
 
Eikö kuorma-auton lavalta ampuminen ole meilläkin ihan vakiintunut käytäntö? Olisiko kyseessä sitten kovassa paikassa sotavaltion maastokuorma-auto vai joku hiukan vaatimattomampi peli on ihan toinen juttu. Tuo varmaan vaatii jonkun kiinnityssysteemin eli tykkiä ei vain nosteta kyytiin vaan se on myös sidottava paikalleen?
Kyllä Sergei sen verran potkii että se pultataan auton lavaan kiinni. Ja joko auton alusta jäykistetään ennen ammuntaa liikkumattomaksi, käytetään tukijalkoja, tai sitten ase on vaihtolavalla, mieluusti koukkuvaihtolavalaitteet, joka lasketaan maahan ammunnan ajaksi. Koska ihan naapurin vanhan fl volvon tai canttorin lavalta ammuttaessa olisi kolmannen ammuksen lähtiessä putkesta tähtäys noussut rekyylin voimasta niin ylös ettei osumisesta ole toivoakaan. Ilman niitä renkaiden eli maan ja aselavetin välissä olisi pelkästään löysä jousitus ja 23mm piiskaa siitä keinun.

Eli idea kyllä toimii, mutta ei ihan vaatimattomimman lotjan kanssa, tarvitsee joko jäykistävän alustan, tukijalat tai vaihtolavavehkeet. Tai sitten pistää niitä 40t-> dumppereiden päälle joita Suomesta kyllä löytyy tarpeeksi mutta siinä kohdassa on jo sama rakentaa niistä oma Archer.
 
En tiedä, onko AUTOITPTRI edelleen sota-ajan kokoonpanoissa. Niissähän oli Sergei pultattuna Masin lavalle. Niitä käytettiin kuljetusten suojaamiseen vielä kymmenisen vuotta takaperin.
 
Jos olen ymmärtänyt oikein Rheinmetall tarjoaa Oerlikon Skyguard järjestelmälle gen. III päivityksen samaan tasoon kuin Skyshield /Mantis.

Made by Rheinmetall Air Defence, the state-of-the-art Oerlikon Skyguard III places the latest advances in technology at the disposal of Skyguard users, while maintaining the existing transport concept. Tried-and-tested air defence systems such as the Oerlikon Skyguard have to be modified to meet new threats.

Thaimaa osti alkuvuodesta 2016 4 järjestelmää, joissa 8 kpl Skyguard 3 tykkejä. Hintaa ei julkistettu mutta se on "Multi-million".
https://thaimilitaryandasianregion....with-four-latest-generation-skyguard-systems/

Skyguard voidaan päivittää ajantasalle hankkimalla uusi FCU - Fire Control Unit ja lisäämällä tykkeihin mm.uusi teknologia AHEAD-ammusten käyttöä varten.
http://www.armyrecognition.com/germ...sile_technical_data_sheet_specifications.html

Ehkäpä meille päivitys järjestelmiin olisi melko edullinen jos tykeissä on vielä käyttövaraa. Toki Saksasta varmaan uusia putkia ja vara-osiakin saa vielä GDF 005/007 tykkeihin kun muitakin päivityksiä kauppaavat. 35mm Mk2 35/1000 revolveritykit on sitten hintavampia.

Skyshield-perhe olisi fiksu ja varma valinta tärkeiden kohteiden suojaamisen heitteiltä ym. Järjestelmään saa liitettyä kaikenlaista maun ja kukkaron mukaan kuten HEL-laserin ja VSHORAD ohjuksia.
 
Etelä-korean K30 Biho

Suunnittelu on Marksmanin ikäpolvea ja konetykin kaliberi valitettavan pieni. Mutta jos korealaiset kehittävät tälle seuraajan, niin sitä kannattaisi ehkä Suomenkin harkita.

Tämä meidän suhteemme Etelä-Koreaan on kyllä aika mielenkiintoinen. Kun lähellä ei enää tehdä jotakin tai se ei ole kohtuuhintaista, niin lähdetään etsimään kalustoa toiselta puolelta maailmaa maasta, joka yhä varautuu suursotaan. Mutta joo, mikä ettei. Jos suhde toimii, niin voi olla, että tulevaisuudessa korealaista kalustoa alkaa näkyä enenevässä määrin tykistön lisäksi myös panssari(ilmatorjunta)kalustossa.
 
30mm liian pieni?

Kyllä. Ensinnäkin tehokas kantama on vain n. 3000 metrin luokkaa Bihossa, kun 35 milliset Marksman ja Gepard ampuvat tehokkaasti 4000 ja 5000 metriin, tässä järjestyksessä. 35 ja 40 mm ampumatarvikkeet tarjoavat myös paremman ja järkevämmän valikoiman ampumatarvikkeita. Vaikka 30 mm älyampumatarvikkeita olisikin saatavilla, niin ne olisivat väistämättä vähemmän tehokkaita kuin 35 ja 40 mm älyampumatarvikkeet, jolloin niitä jouduttaisiin useimmissa tapauksissa ampumaan enemmän, mikä on merkityksellistä, koska älyampumatarvikkeet ovat huomattavasti tavallisia kalliimpia.
 
30mm liian pieni?
Ihan yleisenä huomiona:
Hylsyjen ko'oissa (ja siten myös kaliiperien tehoissa) on aika isoja eroja myös noiden kolkytmillisten kesken:
IMG_0170.webp
Suuremmasta lähtönopeudesta voisi myös kuvitella olevan hyötyä ilma-ammunnassa? (maalit liikkeessä ja nopeita)
 
Viimeksi muokattu:
Suuremmasta lähtönopeudesta voisi myös kuvitella olevan hyötyä ilma-ammunnassa? (maalit liikkeessä ja nopeita)

Juu, jos Marksmanin kantama on 4 kilsaa verrattuna Gepardin 5 kilsaan, niin se johtuu lähinnä siitä, että Gepardille on saatavilla FAPDS -ammus.
 
Suurempana ongelmana pidän sitä, että pienelle kaliiberille ei tehdä oikein älyammuksia. skyshieldin kohdalla jossa 35mm ase oli ahead ammuksessakin riskinä, että sirpaleen keveys ja nopeus ei aiheuta tarpeeksi vahinkoa heitteessä. 30mm:ssä niitä sirpaleita on vielä vähemmän ja ovat keveämpiä jolloin energia häviää nopeammin.

Itse olen ollut kiinnostunut Italian Dracosta ja olisi mielenkiintoista jos Suomi edes testaisi sitä. Kantama ilma maaliin 7-8km ja maa maaliin toistakymmentä. Riittää sirpaletta ja niillä liike-energiaa.
 
Olen samaa mieltä, pienempi kalibeeri on etu silloin kun ammuksen teho perustuu suoraan osumaan kohteeseen. Nykyään kun teknologia mahdollistaa erilaiset äly- ja heräteammukset, niin useimmiten isompi kalibeeri on parempi kun saadaan parempi ulottuvuus joltisenkin samalla osumaprosentilla. 76-millisiäkin järjestelmiä on tosiaan jo tarjolla. Tilanne on tietysti eri jos kantamalla on vain vähäinen merkitys (alusten lähipuolustus jne).

Mitä Sergeihin tulee, niin tilanne on sama kuin muilla vanhahtavilla asejärjestelmillä jota meillä on (vedettävät tykit, rk, rannikkotykistö yms): niille on budjetoitu tietty käyttöikä ja rahaa ei ole korvaamiseen ennen kuin käyttöikä on loppu. Jos kaikki aselajit rupeaisivat korvaamaan kalustoaan heti kun se lakkaa olemasta kuuminta kärkeä, niin eihän meillä olisi juuri mitään kalustoa.
 
Sergei on käytössä koska ei ole rahaa korvata sitä nykyaikaisemmalla ja paremmalla. Onhan se tyhjää parempi, mutta suorituskyvyltään se on jäänyt kehityksen yliajamaksi.
Sergeiden olemassaolo kuitenkin pakottaa vihollisen miettimään missä ja koska lentää helikoptereillaan.

Lentokoneiden pudotukset suomalainen IT tekee ohjuksilla jota on onneksi hankittu lisää viime vuosina.
 
Back
Top