Ilmatorjunta


Olen jäänyt sellaiseen käsitykseen foorumilla, että jatkohankintoja odotetaan. Vientilupahakemukseen (110 laukaisulaitetta ja 600 ohjusta) verrattuna euromääräinen toteuma jäi suunnilleen kolmannekseen maksimista. Muistaakseni myös PV:n mukaan hankinta jäi vajaaksi, käytetyllä materiaalilla onnistuttiin paikkaamaan rahoitusvajetta vain osittain. Se on alueellisten joukkojen (ja osittain myös operatiivisten) ilmatorjunnan kannalta erittäin huono asia, jos Sergei poistuu lopullisesti vahvuuksista ilman Stingerin lisähankintaa.
 
Vientilupahakemukseen (110 laukaisulaitetta ja 600 ohjusta) verrattuna euromääräinen toteuma jäi suunnilleen kolmannekseen maksimista

No onhan noissa lukumäärissä jo sisällään mahdollisuus varioida. Eka vedossa tulee koulutus-huolto-ym. kamppeet, äksmäärä laukaisulaitteita ja erityisesti äksämäärä ohjuksia. Sitä voi vain arvailla, mikä osuus on joustanut ja miksi? Aivan.
 
Alueilmatorjuntatietopyyntö.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos on lähettänyt ilmatorjunnan kehittämisen tietopyynnöt. Tietopyyntövaihe viedään läpi vuoden 2018 aikana.

Tietopyyntöjen avulla selvitetään vaihtoehtoiset mahdollisuudet kehittää ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyä ja alueellista kattavuutta.

Tavoiteltavan uuden suorituskyvyn tulee kyetä liittymään osaksi ilmatorjunnan nykyistä järjestelmää ja toimimaan osana maa-, ilma- ja merivoimien muodostamaa ilmapuolustuksen kokonaisuutta.

Ilmatorjunnan korkeatorjuntakyvyn kehittämisen tietopyyntökierros toteutetaan kevään 2018 aikana, ja alueellisen kattavuuden osuus ajoittuu loppuvuoteen. Ilmatorjunnan kehittämisohjelma on osa ilmapuolustuksen laajempaa kehittämisohjelmaa ja se liittyy läheisesti Puolustusvoimien strategisiin HX- ja Laivue 2020 -hankkeisiin.

http://puolustusvoimat.fi/artikkeli/-/asset_publisher/logistiikkalaitos-lahetti-ilmatorjunnan-kehittamisen-tietopyynnot
 
En nyt jaksa alkaa laskemaan, mutta millainenhan mahtaa olla Suomessa ilmatorjuntayksikköjen kattaman alueen pinta-ala vuosilta 1990-2018? Tulisi melko nousujohteinen kehityskäyrä. Kun mukaan lasketaan vielä Merivoimat niin näyttää vielä paremmalta. Myönnän toki, että vertailu on mielivaltainen - onko mielekästä verrata Sergei-patterin teoreettista ampuma-alaa NASAMS:n, mutta kuitenkin voisi tuoda esille voimakasta kehitystä?

Entäpä vuoteen 2030 olettaen että LV2020 + korkeatorjuntaprojekti toteutuvat?
 
http://warisboring.com/the-u-s-army-needs-more-anti-aircraft-weapons-and-fast/

The Army and Marine Corps have relaxed on their short-range air defense capabilities since the end of the Cold War under the assumption that U.S. fighter jets would sweep enemy air power from the skies, as occurred in the 1991 Gulf War.

However, a near-peer adversary’s air force may not be defeated immediately at the local level in the opening days of the conflict, leaving forward-deployed ground forces exposed. Furthermore, cruise missiles and rocket artillery are also proliferating around the world, and sufficiently agile short-range air defenses could help mitigate the damage inflicted by them if deployed both to accompany mobile frontline units and at key rear-area bases.
 
Kylläpä oli erinomainen ajoitus myös Stinger-kaupalla. Ehdittiin naarata markkinoilta kotiin käytetyt. Nyt Yhdysvaltojen maavoimien kerrotaan huhkivan satojen Stinger-tiimien lisäämisen suhteen kun ovat tulleet akuutisti tietoiseksi UAV/parviuhkasta. http://www.thedrive.com/the-war-zon...ssile-teams-as-threat-of-small-drones-evolves

Voisi olla hintavampi keikka tai eioo luvassa jos ei olisi tehty diilejä 2013.

Haglundin aikaan oli kurko meno. Sekä Leo2A6 että Stingerit täysosumia.

Kyllä. Luulen, että iso yleisö ei oikein edes tajua miten hyvää työtä PM ja puolustushallinto ovat tehneet. Muutama hassi kuten Tuuli, hallitsee keskustelua. Loistavaa perustyötä ei nähdä. En kyllä äkkiä lähtis mitään muuta valtioo nostamaan Suomen ohi siinä miten tehokkaasti rahoille saadaan suorituskykyä.
 
Kyllä. Luulen, että iso yleisö ei oikein edes tajua miten hyvää työtä PM ja puolustushallinto ovat tehneet. Muutama hassi kuten Tuuli, hallitsee keskustelua. Loistavaa perustyötä ei nähdä. En kyllä äkkiä lähtis mitään muuta valtioo nostamaan Suomen ohi siinä miten tehokkaasti rahoille saadaan suorituskykyä.

Tuulessa minun mielestäni oli hienoa se, samoin kuin Hurjassa ja Iskussa aikanaan, että kun huomattiin että konsepti ei toimi siitä uskallettiin luopua. Eihän aina hommat mene putkeen, toisaalta ilman rohkeita kokeiluja ei löydy uusia ratkaisuja.
 
Tarkoitat varmaan Iskulla ohjuslauttaa etkä esim torpedovenettä. Ohjuslautta Iskusta ei tainnut olla tarkoitus tulla mitään alusluokkaa, eli sitä ei voi verrata ITA Tuuleen.

Lisäksi ohjuslautaksi rakennettu nykyinen Koelautta Isku taitaa olla edelleen iskussa
 
Tarkoitat varmaan Iskulla ohjuslauttaa etkä esim torpedovenettä. Ohjuslautta Iskusta ei tainnut olla tarkoitus tulla mitään alusluokkaa, eli sitä ei voi verrata ITA Tuuleen.

Lisäksi ohjuslautaksi rakennettu nykyinen Koelautta Isku taitaa olla edelleen iskussa

Myönnän voivani olla väärässä. Muistaakseni Iskua edelsi kuitenkin konseptitutkimus jossa pohdittiin ohjusveneiden rakentamisen / ostamisen sijaan matalakulkuisten liikkuvien ohjuspatterien hankkimista - aluksihan Suomessa kaavailtiin vain maasijoitteisten meritorjunta-ohjusten hankintaa.
 
Tässä pohdin ESSM, SM-6 jne ohjuksia. Eli ilmatorjuntaohjuksia joilla on kyky iskeä maamaaleihin. Mitenkäs tuo yli 11miljoonaa euroa kappaleelta maksava, 2500km kantamalla oleva Standard 3 eli RIM-161 vaikuttaisi pistemaaliin? Nopeus on kuitenkin 4.5 km/s (Mach 15.25) Block IIA, variantilla. Jos sellainen lähetetään sodassa ilmaan torjumaan ohjusta, mutta syystä X kyseinen tehtävä perutaan, niin voisiko silloin kyseisen torjuntaohjuksen uudelleenohjata varamaaliin jossain maankamaralla? Ja tekisikö se minkälaista tuhoa? Oletuksella että 1,5tonnin painosta olisi jäljellä 1000kg, ja nopeus olisi 4,5km/s (16200km/h) osumahetkellä?
 
Joskus ihmetellyt että mistä ne israelilaiset aina keksii jonkun virityksen. Sitten siellä asuneena en enää ihmettele.

Jatkuva sotatila lisää motivaatiota.
 
Tässä pohdin ESSM, SM-6 jne ohjuksia. Eli ilmatorjuntaohjuksia joilla on kyky iskeä maamaaleihin. Mitenkäs tuo yli 11miljoonaa euroa kappaleelta maksava, 2500km kantamalla oleva Standard 3 eli RIM-161 vaikuttaisi pistemaaliin? Nopeus on kuitenkin 4.5 km/s (Mach 15.25) Block IIA, variantilla. Jos sellainen lähetetään sodassa ilmaan torjumaan ohjusta, mutta syystä X kyseinen tehtävä perutaan, niin voisiko silloin kyseisen torjuntaohjuksen uudelleenohjata varamaaliin jossain maankamaralla? Ja tekisikö se minkälaista tuhoa? Oletuksella että 1,5tonnin painosta olisi jäljellä 1000kg, ja nopeus olisi 4,5km/s (16200km/h) osumahetkellä?

Näistä ei valitettavasti ole maalaukaistavia versioita ja nykyajattelutavassa sellaisia ei kannata itsenäisesti kehittää (vaikka tässä tapauksessa se voisi olla kannatettavaa...). Tarvittaisiin siis sisävesille aluksia.... jäänmurtokykyisiä... ehkä ydinkäyttöisiä! ;)
 
Olen jäänyt sellaiseen käsitykseen foorumilla, että jatkohankintoja odotetaan. Vientilupahakemukseen (110 laukaisulaitetta ja 600 ohjusta) verrattuna euromääräinen toteuma jäi suunnilleen kolmannekseen maksimista. Muistaakseni myös PV:n mukaan hankinta jäi vajaaksi, käytetyllä materiaalilla onnistuttiin paikkaamaan rahoitusvajetta vain osittain. Se on alueellisten joukkojen (ja osittain myös operatiivisten) ilmatorjunnan kannalta erittäin huono asia, jos Sergei poistuu lopullisesti vahvuuksista ilman Stingerin lisähankintaa.

Kuinka paljon Tanskan hankinta toi kalustoa
 
Back
Top