Ilmatorjunta

Eikös Tanskan tuliaiset olleet kunnostamattomia käytettyjä, eli harjoituskäyttöön. Ei sotamateriaalia.

Näinhän asia ilmoitettiin. Tosin varmaa ei liene, mitä niillä on tehty/tehdään. Söin joskus nälissäni viikon vanhaa jogurttia ja kyllä se nälän taittoi, mitä nyt vatsa vähän kävi sen jälkeen. Ehkä ohjusten kanssakin on laskettu riskeerattavan, ts. kaikkia Tanskasta tulleita ei ammuta harjoituskäytössä, vaan osan annetaan hapantua varastossa ja sitten viedään Pokkaan.

Latvia to buy Stingers air defense systems from Denmark
Source: Xinhua| 2017-08-21 20:38:24|Editor: ying



RIGA, Aug. 21 (Xinhua) -- Latvia will buy Stinger portable air defense systems from the Danish armed forces, Latvian Defense Minister Raimonds Bergmanis told the Latvian public television on Monday.
Bergmanis did not reveal how many Stingers Latvia will buy or what they will cost. He noted that the price "is not too high" and the number of the missiles is "big enough".
The purchase of Stinger missiles "is very important, as our armed forces are developing", the minister said.
"We'll be able to defend our land much more effectively if such a necessity arises," he said, adding that the air defense systems will be deployed all over the country.
The Stingers will be delivered to Latvia this year or early next year, according to Bergmanis.

Niin, mutta tuliko laukaisulaitteita minkä verran?

Ei ole ilmoitettu tulleen, joten ei mitään tietoa.
 
Toinen juttu Latvian diilistä, kuulemma Tanskaan jää edelleen huomattava varasto Latvian kaupan jälkeen, vaikka kykyä ei enää olekaan.

https://eng.lsm.lv/article/society/...to-buy-stinger-missiles-from-denmark.a247353/

Latvia signs deal to buy 'Stinger' missiles from Denmark
Share:
Ieteikt

Share

Tweet

Ieteikt

august 21, 2017, 11:22 | Defense Authors:eng.lsm.lv (Latvian Public Broadcasting English-language service)


Latvia has signed a deal with Denmark to buy an unspecified quantity of Stinger ground-to-air missiles from Denmark.


After saying he had been pleasantly surprised by recent inspection tours of National Guard and other facilities in Latvia as the country ramps up its defensive capabilities, Defense Minister Raimonds Bergmanis revealed the purchase on LTV.

"Last weekend we signed a deal with the Danish armed forces to acquire the Stinger air defense system, which will be with our armed forces in the near future, and will also be used by the National Guard to protect the whole of our territory," Bergmanis said.​
Barely able to refrain from beaming as he made the announcement, the minister said he was very proud of the deal as it was "very symbolic" as "the whole world knows the name of this highly effective air defense system and knows what it means."

However, a still-smiling Bergmanis was reluctant to reveal how much money had been spent and how many Stinger systems had been bought.

"I don't think now is the time to reveal that. It's not too big a sum, but we get a good number of these weapons... and it's very, very important," he said.

He promised to reveal the sum at a later date, with agreement from the Danish side.

Denmark first adopted the Stinger missile system, manufactured by Raytheon of the United States, in 1996. All three branches of the Royal Danish Armed Forces have had Stingers in their armories.

However, as this official policy document of the Danish government from 2009 shows, a decision was taken in Denmark to reduce costs by cutting air defense capabilities:

"The Army’s air-defence capability is to be decommissioned. This measure entails that the Danish Armed Forces’s ability to conduct land-based active defence against aircraft and helicopter threats is eliminated. The control and early warning component, however, is to be preserved and transferred to the Air Force, where it is to be merged with the Air Force’s control and early warning capability."

Svend Olaf Vestergard, head of public affairs at the Danish Ministry of Defense told LSM:

"I can confirm the recent signing of the contract between Denmark and Latvia concerning the Stinger Missile System [but] I cannot comment further on quantity nor price as that is the buyer's prerogative to disclose.
"All Danish Stinger-missiles (kept as well as sold) are from the mid-nineties. And even though Danish Defence at the moment does not have a Stinger-capacity we still have a considerable stock also after the contract with Latvia."​
A statement later in the day from the Latvian Ministry of Defense said the goods would be delivered "in the first half of 2018."

Back in 2002, Lithuania bought 60 Stinger missiles and eight launch systems from the U.S. for 31 million dollars. The units arrived in 2007, Lithuania having joined NATO alongside Latvia and Estonia in 2004.
 
Näinhän asia ilmoitettiin. Tosin varmaa ei liene, mitä niillä on tehty/tehdään. Söin joskus nälissäni viikon vanhaa jogurttia ja kyllä se nälän taittoi, mitä nyt vatsa vähän kävi sen jälkeen. Ehkä ohjusten kanssakin on laskettu riskeerattavan, ts. kaikkia Tanskasta tulleita ei ammuta harjoituskäytössä, vaan osan annetaan hapantua varastossa ja sitten viedään Pokkaan.





Ei ole ilmoitettu tulleen, joten ei mitään tietoa.

Millä ne sitten Tanskassa koulutti?
 
Millä ne sitten Tanskassa koulutti?

No vaikka millä! On käsittelyharjoituskappaleita, joilla voi harjoitella aseen saattamista ampumakuntoon. On myös tähtäämisen harjoitteluun käytettäviä putkia. Lisäksi on olemassa tähtäimeen keinotekoisen maalin luova järjestelmä, jolla voidaan simulaatioharjoitella ilman hävittäjän tai helikopterin kutsumista harjoitusmaaliksi.

Lisää aiheesta löytyy esimerkiksi seuraavan linkin takaa:

https://www.globalsecurity.org/military/library/policy/army/fm/3-01-11/ch7.htm
 
Ilmatorjuntaa maalle, merelle ja ilmaan.

Ohjuspuolustusta vahvistetaan
Samalla kun HX-hanke eli uusien hävittäjien valinta lähenee, ohjuspuolustusta joudutaan vahvistamaan. Suomen nykyiset maasta laukaistavat Nasams II –järjestelmän Amraam-ohjukset yltävät reiluun kymmeneen kilometriin. Se ei käytännössä enää riitä. Riittävää torjuntakykyä ei saada edes uusilla monitoimihävittäjillä, vaikka modernit hävittäjät pystyvät lentämään yli 15 kilometrin korkeudessa.

– Tarvitaan korkeatorjuntakykyä, kenraalimajuri Eskelinen sanoo.

Puolustusvoimien logistiikkalaitos (siirryt toiseen palveluun) on lähettänyt tietopyynnöt korkeatorjuntakyvyn kehittämiseksi. Myös Merivoimien Laivue 2020 -hankkeeseen eli neljän uuden korvetin hankkimiseen liittyy uusien ohjusten hankinta. Kenraalimajuri Sampo Eskelinen ei usko, että hävittäjähanke ja ohjuskaupat nivotaan toisiinsa. Päätös Hornetien seuraajasta on määrä tehdä vuonna 2021. Gripenin ja F-35:n lisäksi ehdolla ovat amerikkalainen F/A-18 Super Hornet, ranskalainen Rafale sekä yhteiseurooppalainen Eurofighter Typhoon. https://yle.fi/uutiset/3-10036443
 
No vaikka millä! On käsittelyharjoituskappaleita, joilla voi harjoitella aseen saattamista ampumakuntoon. On myös tähtäämisen harjoitteluun käytettäviä putkia. Lisäksi on olemassa tähtäimeen keinotekoisen maalin luova järjestelmä, jolla voidaan simulaatioharjoitella ilman hävittäjän tai helikopterin kutsumista harjoitusmaaliksi.

Lisää aiheesta löytyy esimerkiksi seuraavan linkin takaa:

https://www.globalsecurity.org/military/library/policy/army/fm/3-01-11/ch7.htm

Totta. Ilmaisin huonosti itseni -taas kerran- mutta mietin vain että onko tanskalaisilta voitu saada laukaisulaitteita. Jossain uutisessa puhuttiin jopa viidestä patterista Stingereitä. Ja joissain julkaisuissa puhuttiin jos muistan oikein että patterissa olisi jopa 40 kpl Stingereitä. Amerikoistahan puhuttiin tulevan huomattavasti pienempi läjä laukaisulaitteita.

Tätä olen pohtinut usein yön pimeinä tunteina, kun en ole saanut unta.
 
Totta. Ilmaisin huonosti itseni -taas kerran- mutta mietin vain että onko tanskalaisilta voitu saada laukaisulaitteita. Jossain uutisessa puhuttiin jopa viidestä patterista Stingereitä. Ja joissain julkaisuissa puhuttiin jos muistan oikein että patterissa olisi jopa 40 kpl Stingereitä. Amerikoistahan puhuttiin tulevan huomattavasti pienempi läjä laukaisulaitteita.

Tätä olen pohtinut usein yön pimeinä tunteina, kun en ole saanut unta.

Ohjuspatteri on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan samaa tyyppiä kuin Strela/Igla-kaudella. Patterissa oli silloin 20 ampumalaitetta kymmenellä kaksimiehisellä partiolla. Meniköhän tuo niin että patterissa oli aiemmin kolme kolmepartioista jaosta ja lisäksi yksi ylimäärinen ohjuspartio.
 
Ohjuspatteri on julkisuudessa olleiden tietojen mukaan samaa tyyppiä kuin Strela/Igla-kaudella. Patterissa oli silloin 20 ampumalaitetta kymmenellä kaksimiehisellä partiolla. Meniköhän tuo niin että patterissa oli aiemmin kolme kolmepartioista jaosta ja lisäksi yksi ylimäärinen ohjuspartio.

Katos olenkohan lukenut jonkun maakuntalehden numeron ja käsittänyt väärin...
 
Ohjuslaukausten määrä on joka tapauksessa meillä se kriittinen paikka eikä ampumalaitteiden määrä.

Olen kyllä itse huolissani molemmista.

Jos meillä on 25-30 taisteluosastoa joille kaikille pitäisi riittää ok määrä olalta ammuttavaa, niin 100 laukaisulaitetta on vähän Hangosta-Ivaloon välille.
 
Stingerit ovat laitteita joita on helppo, ja nopea kuljettaa lisää tarvitsevalle. Raskaita järjestelmiä tulisi olla sodan uhatessa se määrä, joita sodassa tarvitaan, mutta Manpadeja saadaan päivissä lisää. Oletuksella että pysymme Yhdysvaltojen kavereina, ja kohde jota vastaan käytämme niitä on mallia kun me poistamme niitä, jenkkien ei tarvitse itse poistaa.
 
Olen kyllä itse huolissani molemmista.

Jos meillä on 25-30 taisteluosastoa joille kaikille pitäisi riittää ok määrä olalta ammuttavaa, niin 100 laukaisulaitetta on vähän Hangosta-Ivaloon välille.

Tuossa suhteessa huoli on varmasti perusteltu. Itse yritin lähestyä todellisuutta suhteessa tavoitetilaan.
 
Stingerit ovat laitteita joita on helppo, ja nopea kuljettaa lisää tarvitsevalle. Raskaita järjestelmiä tulisi olla sodan uhatessa se määrä, joita sodassa tarvitaan, mutta Manpadeja saadaan päivissä lisää. Oletuksella että pysymme Yhdysvaltojen kavereina, ja kohde jota vastaan käytämme niitä on mallia kun me poistamme niitä, jenkkien ei tarvitse itse poistaa.

Mikä estäisi toimittamasta raskaita järjestelmiä (sikäli kuin niitä osataan täällä käyttää)? Samalla tavalla ne kulkevat C-17:n ruumassa kuin kevyemmätkin - tai jopa lentävät itse paikalle.

Enemmän olen huolissani siitä, onko aseistamisemme ulkovaltojen parhaassa intressissä sen hetken koettaessa. Ei välttämättä, mutta tuurilla voi ollakin.
 
Tuossa suhteessa huoli on varmasti perusteltu. Itse yritin lähestyä todellisuutta suhteessa tavoitetilaan.

Vaikka ns. kiinteää it-ohjusilmatorjuntaa ei olekkaan tarkoitus jakaa kiinteästi taisteluosastoihin, niin kyllä nyt muutama laukaisulaite pitäisi riittää per taisteluosasto
 
Vaikka ns. kiinteää it-ohjusilmatorjuntaa ei olekkaan tarkoitus jakaa kiinteästi taisteluosastoihin, niin kyllä nyt muutama laukaisulaite pitäisi riittää per taisteluosasto

Jostain syystä Pv on katsonut viisaammaksi käyttää pattereita keskitetysti. Liittynee toiminnan johtamiseen kuten maalinosoitukseen yms. Ripoteltuna ohjuspartiot olisivat kenties vähemmän kuin osiensa summa. Sellaiseen tuhlailuun meillä ei ole varaa.
 
Stingerit oli kyllä hyvä hankinta. Niitä saisi olla lisää, helppo operoida ja siirtää A paikasta B paikkaan. Helikopterit ja muut matalalla lentävät joutuvat väksin huomioimaan sen toiminnassaan.
 
Mikäs Stingerillä on 'käypä torjuntaetäisyys', siis ihan julkisten tietojen mukaan?
 
Back
Top