Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Thalesin uusi Crotale mainosvideo. "Future developmentsissa" kaksi Pasia paukuttaa alas droneja. Toinen on varustettu tykillä - ilmeisesti Thalesin RAPIDFire.
Minä tuommoista verkkoratkaisua reilu vuosi sitten vähän ehdottelin, muttei tuntunut väelle kelpaavan.Linkin Raytheon Coyotella tuota testataan jo nyt, samalla lailla voi käyttää eri hakeutumisjärjestelmiä kuin ohjuksillakin, joita on jo kuitenkin käytetty ilmatorjunnassa jo 64 vuotta (no, 59 jos ensimmäinen tiputus taistelutilanteessa otetaan lukuun). Hakeutumista edistää kehittynyt tietotekniikkaa - käytännössä jokaisesta lämpökamerasta saa IIR-hakupään kuvantunnistusohjelmiston avulla.
Etuna on kyky pysyä ilmassa pitkään ja halvempi hinta kun mm. suurta kiihtyvyyttä ja rakettimoottorin kustannuksia ei tule mukaan. Lennokki voi myös laskeutua takaisin, jos torjuntaa ei tulekaan.
Toki mieleen tulee, että tuollaista lennokkia voi käyttää muutenkin ilmatorjunnan osana, ei korvaamaan muita aseita vaan täydentämään. Eli lennokki asettuu törmäyskurssille vaikka risteilyohjukseen tai matalalla lentävään lentokoneeseen nähden. Pientä lennokkia ilman vanaa on eittämättä mahdoton havaita. Lennokin voi laittaa ilmaan jo ennakkovaroituksesta, toisin kuin ohjuksen.
Tekniset haasteet ovat toki mittavat, mutta niitä voi vähentää vaikkapa laittamalla jonkinlaisen dyneema-nuotan lennokin vedettäväksi. Dyneema-nuottaa voisi käyttää myös dronejen torjuntaan ilman että tarvetta käyttää itse lennokkia torjuntaa joka kertaan syntyisi.
http://www.thedrive.com/the-war-zon...-break-up-hostile-swarms-and-potentially-more
Sergei-päivitys on sen verta vanhoillisella suunnittelufilosofialla ja toteutuksella tehty, että ei kiitos. Ei enää toista erää samaa.Monien komponenttien saatavuus taitaa olla aika heikko? Joskus kuulin myös tulenavausnopeuden kärsineen päivityksen myötä.
Veikkaanpa, ettei Sergeiden lisämodifikaatioita nähdä enää. Torjuntatilavuus ja ampumatarvikkeen yksipuolisuus suhteessa resurssisyöppöyteen (viestikalusto, ajoneuvot, miehistö jne.) ei oikeuttane kaluston käyttöiän pidentämistä.
Onko Pantsir päässyt jossain oikeasti tositoimiin? Muutenkin kuin olemalla iippojen maalitauluna, mikä siinä lienikään taustalla. Mutta onko se pudottanut, osunut tms. jossain konfliktissa. (ja tietty sama Crotalen suhteen)Ovatko Crotale ja Pantsir kisanneet missään toisiaan vasten? Kiinnostaisi kovasti kuulla, jos olisi minkäänlaista vertailua tyyliin Ruotsin Mi-28 ja AH-64. Ahti Lappihan oli ysärillä sitä mieltä, että TOR:n tulenjohto oli heikompi kuin Crotalessa, mutta miten lie Pantsir vertautuu Crotaleen... ainakin Pantsir on myynyt hyvin ja osin myös perinteisesti länsisuuntautuneille valtioille (UAE ja Oman).
Minä tuommoista verkkoratkaisua reilu vuosi sitten vähän ehdottelin, muttei tuntunut väelle kelpaavan.
Onko Pantsir päässyt jossain oikeasti tositoimiin? Muutenkin kuin olemalla iippojen maalitauluna, mikä siinä lienikään taustalla. Mutta onko se pudottanut, osunut tms. jossain konfliktissa. (ja tietty sama Crotalen suhteen)
Sergei-päivitys on sen verta vanhoillisella suunnittelufilosofialla ja toteutuksella tehty, että ei kiitos. Ei enää toista erää samaa.
Sama tehtyjä modernisti olisi tänään paljon järkevämpi ja varmasti halvempi, mutta kuka viitsii enää Sergeille mitään suunnitella.
Thalesin uusi Crotale mainosvideo. "Future developmentsissa" kaksi Pasia paukuttaa alas droneja. Toinen on varustettu tykillä - ilmeisesti Thalesin RAPIDFire.
Mitä, seuraatko minua?! Ensin postasin Amarokeista, kohta kaivoit tuoreehkon niitä koskevan uutisen. Nyt kysyin Crotalesta, sinä kaivoit foorumille mainosvideon.
Ei vaiskaan, ihan mielenkiintoinen konsepti. En vain tiedä, saadaanko Crotalen ikäiseen ilmatorjuntajärjestelmään enää kustannustehokkaasti merkittävästi lisää aikaa. Nykyisellä elektroniikalla Crotale-vaunusta ei liene kovin tehokkaaksi johtokeskukseksi tyk(e)ille? Viittaan nyt sekä sensoreihin että tilannekuvan esitysjärjestelmään.
Periaatteessa varmaan olisi mahdollista Crotale-vaunun ja RAPIDFire-tykin epäpyhä liitto, jossa Crotale-vaunu antaisi ilmatilannekuvaa ja RAPIDFire-tykki ampuisi joko oman optiikkansa varassa (mahdollisesti eri maalia kuin Crotale-vaunu) tai huonoissa sääolosuhteissa Crotale-vaunun tutkajärjestelmälle alistettuna, jolloin sekä Crotale-vaunu että tykki/tykit ampuisivat samaa maalia. Crotale kuitenkin kaivannee ylipäätäänkin eräänlaista MLU2:ta, jos käyttöikää halutaan merkittävästi pidentää, ja kannattaako siihen sitten lähteä?
Onko Crotalelle edes olemassa uskottavaa päivityspolkua, joka kantaisi luokkaa vuosisadan puoliväliin tai pidemmälle? Nähdäkseni tällä hetkellä ei, mutta uskon PV:n seuraavan tarkasti Korean niemimaata. Siellä kun on käytössä melkoinen määrä korealaistettuja Crotaleja, jotka ovat vielä suomalaisia sisaruksiaan uudempia. Mikäli niihin päivitetään AESA-tutkaa ja kosketusnäytöllisiä konsoleja sekä uudemman vuosikerran ohjusta, niin saattaa kiinnostaa täälläkin.
Sergei-päivitys on sen verta vanhoillisella suunnittelufilosofialla ja toteutuksella tehty, että ei kiitos. Ei enää toista erää samaa.
Sama tehtyjä modernisti olisi tänään paljon järkevämpi ja varmasti halvempi, mutta kuka viitsii enää Sergeille mitään suunnitella.
23mm kranaatin ongelma on vain edelleenkin sen todella pieni tila sirpaleille. Elektroniikka varmasti mahtuu tulevaisuudessa tuohon koko luokkaan mutta sirpaleita on joko todella vähän tai ne ovat todella kevyitä. Todennäköisesti molempia. Tästä syystä 35mm on mielestäni aika minimi mitä tulee ilmatorjunta kranaattiin. Dracohan käyttää 76mm tykkiä. Siinä on jo sirpaletta eikä tarvitse ihan viereen osua.Ainoa villi kortti voi tulla elektroniikan pienentymisen ja halventumisen kautta. Jos 23mm tykille tehdään valmiiksi joku älykäs, ohjautuva ammus voisi tässä olla ideaa. Kysymys vaan on, kuka sellaista tekisi 23mm tykille, Venäjä vai Kiina?
23mm kranaatin ongelma on vain edelleenkin sen todella pieni tila sirpaleille. Elektroniikka varmasti mahtuu tulevaisuudessa tuohon koko luokkaan mutta sirpaleita on joko todella vähän tai ne ovat todella kevyitä. Todennäköisesti molempia. Tästä syystä 35mm on mielestäni aika minimi mitä tulee ilmatorjunta kranaattiin. Dracohan käyttää 76mm tykkiä. Siinä on jo sirpaletta eikä tarvitse ihan viereen osua.
Se vaatisi suoran osuman noilla energiolla. Mahdollista mutta vaatinee lämpökamera ohjauksen ja laskentatehoa. Lennokit ja niiden kantama kuorma kehittyy kokoajan. Ne eivät hitaina maaleinakaan ole niitä helpoimpia. Näkisin drone metsästyksessä juuri tuollaisen draco tyyppisen asejärjestelmän parhaimpana. Lennokin saanee alas yhdellä 76mm kranaatilla.Päämaalina olisi kai lennokit.
Menee minulla nyt haihattelun puolelle ja pääsen tällä varmasti kisaan karttaruutupommi-gaalan "nominated" joukkoon, mutta -- kuitenkin :Päämaalina olisi kai lennokit.
Menee minulla nyt haihattelun puolelle ja pääsen tällä varmasti kisaan karttaruutupommi-gaalan "nominated" joukkoon, mutta -- kuitenkin :
Tuolla oli edellä ehdotuksia jonkinlaisesta verkkopyydyksestä. Kun 23mm kranaatti kieltämättä on pieni ja panos+sirpaleet huomioiden vaikutusmahdollisuudet ovat heikot, olisiko kranaattiin laitettavissa jokin toinen lennokin pudotukseen sopiva tekniikka. Vaikka hiilikuituverkko ja ajopanos tai mahdollisesti jokin aerosoliräjähde. Siis lähinnä sillä ajatuksella että pinta-ala joka saavutettaisiin olisi ainakin sellainen että sen alueella oleva drone tai lennokki menettäisi toimintakykynsä.
Pidän vastauksianne luonnollisesti kattavan teknologiaevaluoinnin ja markkinatutkimuksen kannalta riittävinä, ja perustan Paraisten alueelle yrityksen joka aloittaa tuotekehityksen sekä tuotannon. Hallituksen Pj. tulee joko Italiasta tai Maltalta, mahdollisesti hyödynnän Latvialaista rahoitusosaamista.
irakilaisilla oli vanhempi crotale käytös jo desert stormin aikaan, mutta tällä ei ilmeisesti paljon yhteistä NG version kanssa.Onko Pantsir päässyt jossain oikeasti tositoimiin? Muutenkin kuin olemalla iippojen maalitauluna, mikä siinä lienikään taustalla. Mutta onko se pudottanut, osunut tms. jossain konfliktissa. (ja tietty sama Crotalen suhteen)
Ei vaiskaan, ihan mielenkiintoinen konsepti. En vain tiedä, saadaanko Crotalen ikäiseen ilmatorjuntajärjestelmään enää kustannustehokkaasti merkittävästi lisää aikaa. Nykyisellä elektroniikalla Crotale-vaunusta ei liene kovin tehokkaaksi johtokeskukseksi tyk(e)ille? Viittaan nyt sekä sensoreihin että tilannekuvan esitysjärjestelmään.
Periaatteessa varmaan olisi mahdollista Crotale-vaunun ja RAPIDFire-tykin epäpyhä liitto, jossa Crotale-vaunu antaisi ilmatilannekuvaa ja RAPIDFire-tykki ampuisi joko oman optiikkansa varassa (mahdollisesti eri maalia kuin Crotale-vaunu) tai huonoissa sääolosuhteissa Crotale-vaunun tutkajärjestelmälle alistettuna, jolloin sekä Crotale-vaunu että tykki/tykit ampuisivat samaa maalia. Crotale kuitenkin kaivannee ylipäätäänkin eräänlaista MLU2:ta, jos käyttöikää halutaan merkittävästi pidentää, ja kannattaako siihen sitten lähteä?
Onko Crotalelle edes olemassa uskottavaa päivityspolkua, joka kantaisi luokkaa vuosisadan puoliväliin tai pidemmälle? Nähdäkseni tällä hetkellä ei, mutta uskon PV:n seuraavan tarkasti Korean niemimaata. Siellä kun on käytössä melkoinen määrä korealaistettuja Crotaleja, jotka ovat vielä suomalaisia sisaruksiaan uudempia. Mikäli niihin päivitetään AESA-tutkaa ja kosketusnäytöllisiä konsoleja sekä uudemman vuosikerran ohjusta, niin saattaa kiinnostaa täälläkin.
https://www.monch.com/mpg/news/land/4278-30-years-crotale-ng.htmlFinland Celebrates 30 Years’ Service from CROTALE NG
At Rovaniemi air base on 4 October the Finnish armed forces celebrated 30 years’ service from its CROTALE NG short range air defence system (SHORADS).
In addition to protecting Finland's population and the nation’s territorial integrity, the Finnish armed forces serve alongside European and UN forces on a variety of missions led by international organisations. For the last 30 years, Thales has been working with the country's armed forces to provide capability sustainment and support services for their CROTALE NG systems.
Developed by Thales as an end-to-end air defence solution, from detection to interception, and designed to counter conventional air threats such as aircraft, helicopters and UAVs, CROTALE NG is installed on a variety of different platforms to protect forces on the move as well as sensitive civil and military sites, helping to ensure the safety of military personnel and Finland's population at any decisive moment.
“The Finnish defence forces rely on Thales equipment to help them to keep the population safe and protect units on the ground. The CROTALE NG short-range air defence system has taken part in numerous operations in Finnish theatres, demonstrating excellent performance and manoeuvrability. With its automatic data exchange functions, it is seamlessly integrated within the overall air defence system to defend Finland's national territory,” commented the former technical chief for guided weapon systems at the Finnish Army's procurement agency, Seppo Lahti, who served as the CROTALE NG project manager within the armed forces for eight years.
Today Thales is supporting the armed forces as they enter the digital age, helping them to better protect their personnel and enhance mobility. The CROTALE NG system is an integral part of the broader trend towards battlefield digitalisation, and the latest capability upgrades will ensure that the system continues to provide an effective response to new and emerging threats until 2040.
Voin tähän sanoa, että Crotalen järjestelmien ajan tasalla pitäminen on hoidossa (en osaa sanoa, kantaako se 2050-luvulle asti tai pidemmälle, mutta ainakin nykyisellään asia on näin). Mutta Wittgensteinia lainaten, "mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava".
Sisun alustaan liittyen en osaa sanoa juuta enkä jaata, mutta muuten ongelmaa ei pitäisi olla.
Crotale-ketjussa olikin jo tämä, 2040-luku on mainittu:
https://www.monch.com/mpg/news/land/4278-30-years-crotale-ng.html
Maalaisjärjellä ajateltuna, voisi hyvin ajatella, että jos Crotale on käytössä 2030-luvun loppupuolella vielä täysmääräisesti, niin silloin elektroniikka tuskin lienee 1990-luvulta, ainakaan mikään laskentatehoa tuottava.
Aikka villi saa olla ottaen huomioon että esim. CAMM-ER (kantama 45km+) taitaa olla selvästi pidemmällä kehitysputkessa - ESSM:stä (Block II) puhumattakaan.Mica VL:n kantamaksi on ilmoitettu 20km eli tuo olisi 40km luokkaa. Villikortti Laivue 2020 ITO:ksi?