Ilmatorjunta

No ei se NASAMS kokonaisuuden veroinen ole tietenkään, mutta antaa kyvyn tarvittaessa itsenäiseen toimintaan ilmamaalia vastaan.

No ei ole. Tuo tutka on pelkkä tutka ja se MLRS alusta muutenkin vaatisi modifikaatioita jotta se kykenisi toimimaan NASAMS patterin ohjuslavettina. Se mitä tuosta puuttuu on kaikki se mikä verkottaa nuo toisiinsa ja saa sen toimimaan.
 
2024 asti jonka jälkeen tarkastellaan mitä tehdään, jos jatkavat niin varmaan pitäisi saada herätesytyttimiä ja lämppäreitä.

Eikö näitä joka tapauksessa ole vain tyyliin 6 kpl, joten merkitys taistelutoiminnassa lienee aika pieni. Toki jos ne keskitetään yhteen paikkaan, niin jonkinlainen pataljoonan (vai taisteluosaston?) lähisuoja saadaan aikaan.
 
No ei se NASAMS kokonaisuuden veroinen ole tietenkään, mutta antaa kyvyn tarvittaessa itsenäiseen toimintaan ilmamaalia vastaan.

Mainittakoon muuten, että tässä nyt tätä ideaa makusteltuani, niin noiden MLRS alustoiden käyttö IT-käytössä kuulostaa ihan hyvältä, etenkin jos siihen tehtävään voitaisiin valjastaa niitä vaunu yksilöitä joita ei ole modernisoitu. Tai sitten alustoja voitaisiin käyttää kumpaankin tehtävään, eli toisessa podissa olisi GPS ohjattua ja toisessa IT ohjuksia.

En pidä tälläistä käyttöä erityisen todennäköisenä, mutta viedään asiaa vieläkin pidemmälle, eli olisikohan mahdollista mahduttaa podiin kahden AMRAAM:n sijaan vaikkapa yksi AMRAAM (-ER?) ja sitten muita lyhemmän kantaman ohjuksia? Sidewinder ei kuulosta oikein sopivalta, kun sen siivekkeet vievät paljon tilaa, mutta ehkä jokin muu saman toimintakyvyn omaava ohjus. Ja sitten jos lisäksi saisi vaikka kimpun Stinger:n LOAL mallia, niin siinä olisi itsepuolustusta varten useampi kerros puolustusta. Eikä jätetä ideointia tähänkään, vaan miten olisi jos MLRS lavetille asentaisi jonkinlaisen IRST sensorin, niin systeemi kykenisi johtamaan omaa tultaan yhtä maalia vastaan? Tällöin lavetti olisi itsenäinen yksikkö, eikä sidottuna NASAMS:iin ja se vastatykistötutka voisi väistää huoletta kun sillä ei ole varsinaista ilmavalvonta tehtävää.

Kuten sanottua, en pidä tälläistä kaksoiskäyttöä todennäköisenä, mutta toisaalta tuossa olisi tela-alusta joka kykenee kulkemaan hyökkäyksen mukana ja kuljettamaan mukanaan IT ohjuksia joissa on parempi kantama kuin missään muussa IT ohjuksessa mitä meillä on käytössä.
 
Mainittakoon muuten, että tässä nyt tätä ideaa makusteltuani, niin noiden MLRS alustoiden käyttö IT-käytössä kuulostaa ihan hyvältä, etenkin jos siihen tehtävään voitaisiin valjastaa niitä vaunu yksilöitä joita ei ole modernisoitu. Tai sitten alustoja voitaisiin käyttää kumpaankin tehtävään, eli toisessa podissa olisi GPS ohjattua ja toisessa IT ohjuksia.

En pidä tälläistä käyttöä erityisen todennäköisenä, mutta viedään asiaa vieläkin pidemmälle, eli olisikohan mahdollista mahduttaa podiin kahden AMRAAM:n sijaan vaikkapa yksi AMRAAM (-ER?) ja sitten muita lyhemmän kantaman ohjuksia? Sidewinder ei kuulosta oikein sopivalta, kun sen siivekkeet vievät paljon tilaa, mutta ehkä jokin muu saman toimintakyvyn omaava ohjus. Ja sitten jos lisäksi saisi vaikka kimpun Stinger:n LOAL mallia, niin siinä olisi itsepuolustusta varten useampi kerros puolustusta. Eikä jätetä ideointia tähänkään, vaan miten olisi jos MLRS lavetille asentaisi jonkinlaisen IRST sensorin, niin systeemi kykenisi johtamaan omaa tultaan yhtä maalia vastaan? Tällöin lavetti olisi itsenäinen yksikkö, eikä sidottuna NASAMS:iin ja se vastatykistötutka voisi väistää huoletta kun sillä ei ole varsinaista ilmavalvonta tehtävää.

Kuten sanottua, en pidä tälläistä kaksoiskäyttöä todennäköisenä, mutta toisaalta tuossa olisi tela-alusta joka kykenee kulkemaan hyökkäyksen mukana ja kuljettamaan mukanaan IT ohjuksia joissa on parempi kantama kuin missään muussa IT ohjuksessa mitä meillä on käytössä.
En hahmota tällaisen virittelyn hyötyjä ollenkaan. NASAMS-lavetti voidaan nostaa minkä tahansa koukkunostimella varustetun kuorma-auton kyytiin, tarvittaessa vaikka 8*8 maastokuorma-atuton. Lavetin pystyy kuljettamaan tuolla liikkuvuudella kaikkialle, minne sillä on tarve päästä. Ei NASAMSia tarvitse viedä jonnekin täysin tiettömään korpeen.

MLRS:n viritäminen AMRAAM:ja ampuvaksi kuulostaa juuri sellaiselta Pelle Peloton -toiminnalta, johon ei olisi mitään järkeä uhrata resursseja. MLRS:n ampumatietokone pitäisi päivittää AMRAAMin vaatimilla softilla tai vaihtoehtoisesti lavettiin tulisi hoitaa NASAM-lavetin ohjauspääte, jolloin herää kysymys, miksi ei suoraan käytetä NASAMS-lavettia. MLRS tulisi liittää osaksi sopivaa IT:n johtokeskusta ja jälleen luontevin vaihtoehto olisi NASAMSin johtokeskus, mutta integroinnin järkevyys on taas kyseenalainen.

MLRS-IT-patteri tarvitsisi maalinosoitustutkat. Kaikkein oudoin idea on käyttää harvalukuisia ELTA-tutkia siihen käyttöön. Vastatykistötutkat on hankittu tiettyä käyttötarkoitusta varten eikä niitä varmasti ole liikaa Suomessa. MLRS-pattereille tutka löytyisi luontaisasti jälleen NASAMSin Sentinel-tutkista, mutta mitä järkeä olisi toteuttaa uusi integraatio, kun NASAMS on jo käytössä? Eikä niitä Sentinelejäkään ole ylimääräisiä.

MLRS-IT-hybridipatterin johtaminen muodostaisi mielenkiintoisen haasteen. Vaunujen tulisi olla liitetty sekä tykistön että IT:n radioverkkoihin ja tulitoiminnan johtaminen olisi käytännössä hankalaa. Henkilökunta varmasti voitaiiin täydennyskouluttaa niin, että nykyiset raketinheitinpatteriden upseerit olisivat perillä myös ilmatorjunnasta, mutta tämä koulutus olisi poissa raketinheitintehtävien opiskelusta. Toinen vaihtoehto olisi varustaa patterit sekä raketinheitin- että IT-osaajilla, mutta silloin katoaa viimeinenkin homman järkevyys. Miten hybripatterien tulitoiminnan johto järjestettäisiin? Kuka priorisoisi tulenkäyttöä vaikkapa tilanteessa, jossa raketinheitinpatteri on suorittamassa maa-ammuntoja samalla kun vihollinen aloittaa ilmahyökkäyksen? Onko optimaalinen raketinheitintehtävän tuliasema sopiva myös IT-tehtävälle? Todennäköisesti ei olisi, vaan lavetti ajaisi tulitehtävän saatuaan ensin sopivaan IT-tuliasemaan. Jälleen herää kysymys, olisiko tässä mitään järkeä?

Lisäksi tulee muistaa, että MLRS:t on hankittu erittäin tärkeään tehtävään maavoimien tulitukeen, eikä niitä ole ylimääräisiä. Päinvastoin, hankittu määrä on Suomen oloihin varsin suuri. Puheet siitä, että osa vaunuista on pelkästään ajoharjoitteluvaunuja ovat vastaavia kuin merivoimien varastoista löytyneet 122 H:t. (Tämä on oma päätelmäni hankittujen lavettien määrän ja hankintamaiden perusteella. Selvää on, ettei ajoharjoitteluun tarvita kymmeniä vaunuja, koska sellaista tarvetta ei ole ollut minkään muunkaan telakaluston osalta). Hankittujen rakettien määrät eivät ole julkisia, mutta viimeistään GMLRS:n myötä ampumamenetelmät muuttuvat kohti yksittäisten / muutamien rakettien ampumista, ei kokonaisten patterisarjojen.

Jos jostain syystä AMRAAM haluttaisiin telalavetille, helpoin ratkaisu olisi ostaa käytettyjä M548-kuljetuspanssarivaunuja, asentaa siihen koukkunosturi ja kuljettaa päällä NASAMS-lavettia. Tällainen muutostyö maksaisi luokkaa 150-300 k€ ml. alusta. M548:n alusta on sama kuin MLRS:ssä, joten ylimääräistä huoltokuormaakaan ei aiheutuisi,

Edelleen olen sitä mieltä, että järkevin tapa kehittää ilmatorjuntaa on ostaa lisää NASAMS-pattereita ja hankkia niihin myös AMRAAM-ER:iä.
 
Viimeksi muokattu:
Onko optimaalinen raketinheitintehtävän tuliasema sopiva myös IT-tehtävälle? Todennäköisesti ei olisi, vaan lavetti ajaisi tulitehtävän saatuaan ensin sopivaan IT-tuliasemaan
Tähän on pakko taas puuttua. Ei me tarvita enään valmisteltuja tuliasemia. Voidaan olla jatkuvassa liikkeessä, saada tulitehtävä, pysähtyä, nostaa aseosa, ampua, laskea aseosa, ja jatkaa matkaa, poistumatta reitiltä.
 
Lisäksi tulee muistaa, että MLRS:t on hankittu erittäin tärkeään tehtävään maavoimien tulitukeen, eikä niitä ole ylimääräisiä. Päinvastoin, hankittu määrä on Suomen oloihin varsin suuri. Puheet siitä, että osa vaunuista on pelkästään ajoharjoitteluvaunuja ovat vastaavia kuin merivoimien varastoista löytyneet 122 H:t. (Tämä on oma päätelmäni hankittujen lavettien määrän ja hankintamaiden perusteella. Selvää on, ettei ajoharjoitteluun tarvita kymmeniä vaunuja, koska sellaista tarvetta ei ole ollut minkään muunkaan telakaluston osalta). Hankittujen rakettien määrät eivät ole julkisia, mutta viimeistään GMLRS:n myötä ampumamenetelmät muuttuvat kohti yksittäisten / muutamien rakettien ampumista, ei kokonaisten patterisarjojen.


Tätä olin itsekin aikeissa kommentoida, Suomi ilmoittaa 41 raskasta raketinheitintä rivissä, se tarkoittaa että kaikkea ei ole kerrottu järjestelmän osalta.
Se on huomattava määrä kansainvälisestikin ja kyseessä merkittävä kynnysasejärjestelmä.
 
Pari = neljä?


No vaikka sitten neljä, jos patteri ja yksi tutka katsotaan suojaavaksi yksiköksi. Ne sijoitetaan varmaankin Tukholmasta etelään.
 
Ei sillä heitteitä torjuta mutta lennokit, hekot ja rynnäkkökoneet kai sentään onnistuu.
Joissakin pattereissahan on lisäksi osa kalustoa modernisoituja ja loput karvalakkeja.
Tätä on jauhettu täällä lukemattomia kertoja. Sama ongelma pysyy: aseen kantaman riittämättömyys, kyvyttömyys ampua hersyjä tai älykkäitä ammuksia, jotka johtavat yhdenkin RPAS:n pudottamisen osalta merkittävään ammuskulutukseen. Tulitoiminta vie miehiä ja 61-versiossa ei ole pimeätoimintakykyä, laseretäiyysmittaria tai mahdollisuutta ulkoiseen maalinosoitukseen.

Itk 58 on paljon kehittämiskelpoisempi, vaikka tarvitsee tutkan maalinosoituksen. GDF-tykkeihin saa AHEAD-päivityksen jos haluaa.
 
Tätä on jauhettu täällä lukemattomia kertoja. Sama ongelma pysyy: aseen kantaman riittämättömyys, kyvyttömyys ampua hersyjä tai älykkäitä ammuksia, jotka johtavat yhdenkin RPAS:n pudottamisen osalta merkittävään ammuskulutukseen. Tulitoiminta vie miehiä ja 61-versiossa ei ole pimeätoimintakykyä, laseretäiyysmittaria tai mahdollisuutta ulkoiseen maalinosoitukseen.

Itk 58 on paljon kehittämiskelpoisempi, vaikka tarvitsee tutkan maalinosoituksen. GDF-tykkeihin saa AHEAD-päivityksen jos haluaa.


Puolustusvoimat kuitenkin pitää aseesta.

 
Lisäksi tulee muistaa, että MLRS:t on hankittu erittäin tärkeään tehtävään maavoimien tulitukeen, eikä niitä ole ylimääräisiä. Päinvastoin, hankittu määrä on Suomen oloihin varsin suuri. Puheet siitä, että osa vaunuista on pelkästään ajoharjoitteluvaunuja ovat vastaavia kuin merivoimien varastoista löytyneet 122 H:t. (Tämä on oma päätelmäni hankittujen lavettien määrän ja hankintamaiden perusteella. Selvää on, ettei ajoharjoitteluun tarvita kymmeniä vaunuja, koska sellaista tarvetta ei ole ollut minkään muunkaan telakaluston osalta). Hankittujen rakettien määrät eivät ole julkisia, mutta viimeistään GMLRS:n myötä ampumamenetelmät muuttuvat kohti yksittäisten / muutamien rakettien ampumista, ei kokonaisten patterisarjojen.
Kyllä M30A1 ja M31A1 rakettien pakettimäärä oli julkisesti FMS-luvan puitteissa 15+25 eli 40 pakettia. Se tekisi siis 240 ohjusta/rakettia ja jos lasketaan että kaikki vaunut aseistetaan kahdella paketilla, niin elon mukaan niitä riittää 20 ajoneuvolle tasan. Ei siinä juhlita hirveän kauaa.

Muistelen että suomi hankki M270A1-päivityksen 20 vaunulle ja sekin maksoi hirveästi, jotain yli 30 miljoonaa. A1 takaa GPS-ohjautuvien ohjusten käytön, joten noita meidän tilaamia kovia ohjuksia ei käsittääkseni voi ampua M270 perusversioista, muuta kylläkin.

Oma veikkaus on että muutama 270 on ajoharjoittelussa ja loput toimivat harjoitusrakettien laukaisualustoina ja/tai AT2-miinalinkoina sekä varaosien lähteinä.
Voisihan osaa käyttää harhamaaleina, kun niistä on poistettu kaikki tarpeellinen moottoria myöden. Kuljetetaan näreeseen, lähelle toiminta-aluetta ja jätetään ilman naamiointia harhauttamaan.

Tuli sellainenkin mieleen että millä ne 2,5 tonnia painavat rakettipaketit kuljetetaan täydennyspaikkaan? MLRS-lavetissahan on tietääkseni panssarointia suojaamassa paketteja, joten voisiko niitä käyttää latausajoneuvoina ja jaella niillä paketit suojattuna hyvällä maastoliikkuvuudella valmisteltuihin paikkoihin?
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Arrogance and ignorance go hand in hand
- Metallica

Mitä luulet itse että olisiko Israelin talous ja sotillaallinen voima lähelläkään nykyistä jos USA ei olisi tukenut sitä mittavasti vuosikymmeniä? Koko lilliputtimaa olisi jyrätty aikojen saatossa arabimaiden toimesta. Muutama öljylähde tai hedelmäpuut sekä turismi olisivat päätulonlähteet. USA on auttanut luomaan ydinpelotteen ja nykyisenkaltaisen aseteollisen kompleksin Israeliin. Niiden avulla se on pitänyt puolensa ja nuijinut muita, kun isoveli turvaa selustan.

Faktat faktoina kuitenkin?
 
Mitä luulet itse että olisiko Israelin talous ja sotillaallinen voima lähelläkään nykyistä jos USA ei olisi tukenut sitä mittavasti vuosikymmeniä? Koko lilliputtimaa olisi jyrätty aikojen saatossa arabimaiden toimesta. Muutama öljylähde tai hedelmäpuut sekä turismi olisivat päätulonlähteet. USA on auttanut luomaan ydinpelotteen ja nykyisenkaltaisen aseteollisen kompleksin Israeliin. Niiden avulla se on pitänyt puolensa ja nuijinut muita, kun isoveli turvaa selustan.

Faktat faktoina kuitenkin?

Israel loi oman ydinpelotteensa ihan itse ja teknologian se hankki pääosin Ranskasta, kriittiset sodatkin se kävi ihan itse ja Neuvostoliiton tuki arabeille oli paljon suurempaa kuin mitä Israel itse sai.


Israelissa on kukoistava teknologiasektori koska siellä on hyvä koulutusjärjestelmä ja paljon älykkäitä ihmisiä, taloudesta yleensäkin jotakin ymmärtävät. :rolleyes:

Yhdysvallat on hyötynyt monista projekteista joita sen on Israelissa tukenut joten rahaa liikkuu toiseenkin suuntaan.
 
Israel loi oman ydinpelotteensa ihan itse ja teknologian se hankki pääosin Ranskasta, kriittiset sodatkin se kävi ihan itse ja Neuvostoliiton tuki arabeille oli paljon suurempaa kuin mitä Israel itse sai.


Israelissa on kukoistava teknologiasektori koska siellä on hyvä koulutusjärjestelmä ja paljon älykkäitä ihmisiä, taloudesta yleensäkin jotakin ymmärtävät. :rolleyes:

Yhdysvallat on hyötynyt monista projekteista joita sen on Israelissa tukenut joten rahaa liikkuu toiseenkin suuntaan.
Ei kannata unohtaa Länsi-Saksan ja nykyisen Saksan roolia myöskään.
 
Israelissa on kukoistava teknologiasektori koska siellä on hyvä koulutusjärjestelmä ja paljon älykkäitä ihmisiä, taloudesta yleensäkin jotakin ymmärtävät. :rolleyes:
Niin on meilläkin. USA:n aseapu on ollut maalle välttämätöntä, jotta se pystyisi puolustautumaan. Ei se siitä kiertelemällä mihinkään muutu.
 
Niin on meilläkin. USA:n aseapu on ollut maalle välttämätöntä, jotta se pystyisi puolustautumaan. Ei se siitä kiertelemällä mihinkään muutu.

Yhdysvaltain apua on paljon liioiteltu, Israelilla on aina ollut joitakin Yhdysvaltoja edistyksellisempiä järjestelmiä itsellään, Merten Sheriffi nosti hyvin Saksankin esiin.
 
En pidä tälläistä käyttöä erityisen todennäköisenä, mutta viedään asiaa vieläkin pidemmälle, eli olisikohan mahdollista mahduttaa podiin kahden AMRAAM:n sijaan vaikkapa yksi AMRAAM (-ER?) ja sitten muita lyhemmän kantaman ohjuksia? Sidewinder ei kuulosta oikein sopivalta, kun sen siivekkeet vievät paljon tilaa

AIM-9X:n siivekkeet ovat varsin pienet verrattuna vanhempiin versioihin.
 
Case MLRS on varsin selkeä. Hollannista ostettiin 22kpl. USA ilmoittaa YK:lle myyneensä meille 6kpl ja Tanska 12kpl. Jenkeistä hankittiin ilmeisesti mldernisoinnin yhteydessä sen verran täydennystä että patterit saatiin määrävahvuisiksi ja pari vaunua vielä varalle. Tanskasta tuli ajoharjoitusvaunuja. Siihen en ole löytänyt vastausta miksi kokonaismäärä on 41kpl eikä yhteenlaskulla saatava 40kpl?
 
Case MLRS on varsin selkeä. Hollannista ostettiin 22kpl. USA ilmoittaa YK:lle myyneensä meille 6kpl ja Tanska 12kpl. Jenkeistä hankittiin ilmeisesti mldernisoinnin yhteydessä sen verran täydennystä että patterit saatiin määrävahvuisiksi ja pari vaunua vielä varalle. Tanskasta tuli ajoharjoitusvaunuja. Siihen en ole löytänyt vastausta miksi kokonaismäärä on 41kpl eikä yhteenlaskulla saatava 40kpl?


Koska mikään ei ole selkeää järjestelmän ympärillä, itse uskon että kaikki ovat vahvuudessa kuten ilmoitettu.
 
Millainen projekti olisi Marksmanien modaaminen Pantsirien tyyliseksi ohjus/tykki yhdistelmäksi?

Saksalaiset kokeilivat laittaa Stingerit Gepardin tornin kylkeen. Ei otettu operatiiviseen käyttöön, väitetysti budjettisyistä.


Noin muutoin "länsimainen Pantsir" vaikuttaa hankalalta rakentaa. CLOS-ohjuksia ei oikein löydy länsimarkkinoilta, ellei Tamiria lasketa, mutta se vaatisi melkein varmasti tutkien ja ammunnanhallinnan räjäyttämisen uusiksi. Eli joko infrapuna- tai tutkahakuinen ohjus mahdollisimman simppelillä interfacellä on pakko ottaa. Ohjusten pieni paino olisi varmaan myös toivottavaa, kun kyse on jälkiasennuksesta.

Tutkaohjus voisi teoriassa olla AMRAAM, joka laukaistaisiin boresight-moodissa (jolloin ohjus lukittuu laukaisun jälkeen ensimmäiseen havaitsemaansa kohteeseen). Ei vain ole käsitystä, miten toimiva ko. moodi on maasta laukaistaessa ja onko se käytännöllinen vain lähietäisyyksillä.

Turvallinen ja painon puolesta helpompi valinta olisikin infrapunahakuinen ohjus. Jos kevyellä halutaan mennä, niin Stinger. Tai jos halutaan kantamaa, mikä mielestäni onkin projektin järkevyyden edellytys, niin Sidewinder. Tykkien suuntaisella asennuksella (joko tykkien kylkiin tai mahdollisesti tykkien väliin) hakupäät osoittaisivat oikeaan suuntaan, ja ohjusten käyttöä varten jollakin miehistön jäsenellä olisi kytkimet ohjuksen virtojen kytkemiseksi, hakupään jäähdyttämiseksi ja ohjuksen laukaisemiseksi sekä kuulokkeet lukitusäänen kuunteluun.

Onkohan poistettujen Hawkien ohjusten käyttöpaneelit otettu talteen vai liekö ne menneet kaatopaikalle? No, eipä se kovin ihmeellinen elektroniikkaprojekti olisi, mitä katselin kuvia Laukkasen Hawk-kirjasta...
 
Back
Top