Ilmatorjunta

Totta, mutta tuossa SLM-versiossa on tutkahakupää.
Lähdettä? Löysin vain pari, jossa myös SLM:ssä väitetään olevan IR-pää.

"IRIS-T SLM detected the low flying target drone of type DO DT-25 and established a stable track which was classified as hostile. The missile was launched at a distance of about 20 km and intercepted the target with a directhit. During the entire flight, target data updates from the radar were provided to the missile through the data link allowing the infrared seeker to lock onto the target in flight for the endgame."

"Diehl Defense’s IRIS-T SLM is an air defense system based on the IRIS-T SL guided missile, which is nearing operational readiness... When fired at a target, the missile receives target data from the radar, which is updated during the flight via data link. The final tracking to the target is ensured by an infrared seeker. This led to a controversy between Diehl Defence and the Swiss Air Force in the BODLUV 2020 project, which did not want to certify the IRIS-T SL missile for all-weather use."
 
Samaten täällä kerrotaan, että infrapunahakupää sai maalin kiinni:


Diehl Demos IRIS-T SLM Ground Based Air Defence System
Our Bureau
03:38 PM, January 28, 2014
4782


Diehl Defence successfully demonstrated its Ground Based Air Defence System, IRIS-T SLM, at the Overberg Test Range in South Africa on January 14, 2014.
The IRIS-T SLM Ground Based Air Defence System is characterized by its modular design and open system architecture. In the current campaign, IRIS-T SLM consisted of the new CEAFAR radar of CEA Technologies, Australia, a Tactical Operation Center (TOC) employing both the BMD-Flex command, control and communication system of Terma A/S, Denmark, and the Oerlikon Skymaster battle management system of Rheinmetall Air Defence, Switzerland as well as the IRIS-T SL launching station with Diehl Defence missiles. All elements were integrated into the system by the Diehl Defence Sensor, Fire, and Weapon Control.
IRIS-T SLM detected the low flying target drone of type DO DT-25 and established a stable track which was classified as hostile. The missile was launched at a distance of about 20 km and intercepted the target with a direct hit. During the entire flight, target data updates from the radar were provided to the missile through the data link allowing the infrared seeker to lock onto the target in flight for the endgame. All hardware and software components performed flawlessly.
For the first time, Diehl Defence demonstrated the full functionality of the IRIS-T SLM system comprising its own setup for radar, TOC and launcher in a real live firing. This event followed two successful test firings carried out last November, during which the IRIS-T SL launcher and missile were tested as part of the German development contract of Diehl Defence with the German Federal Office of Bundeswehr Equipment, Information Technology and In-Service Support (BAAIN Bw).

Luotettavin lähde infrapunahakupäälle voisi olla tämä - sveitsiläisten mukaan IRIS-T SL on hyvänsään ohjus ("Schönwetter-Rakete") infrapunahakupäänsä takia:


IRIS-T SLM from Diehl Defense
Diehl Defense’s IRIS-T SLM is an air defense system based on the IRIS-T SL guided missile, which is nearing operational readiness. The IRIS-T SL guided missile represents the ground-air variant of the IRIS-T, which has a stronger rocket motor and therefore can travel up to 40 km and reach an altitude of 25 km. This should allow for a coverage of 5,000 square kilometers per system. The IRIS-T SL missile will also be used in other projects in the future, such as the further development of the Patriot system (see below).




IRIS-T SLM from Diehl Defence
IRIS-T SLM from Diehl Defence
All components of the system are integrated in standardized 20-foot ISO container frames and can thus be moved independently of the type of carrier vehicle. By default, IRIS-T SLM is delivered with a CEAFAR 3D multifunction radar from CEA Technologies, however the use of other sensors is possible. Also part of the system is a tactical operations center, which can be operated by two soldiers. The transporter erector launcher can hold 8 missiles and should be fully automatic, leveled and ready to fire in 10 minutes. When fired at a target, the missile receives target data from the radar, which is updated during the flight via data link. The final tracking to the target is ensured by an infrared seeker. This led to a controversy between Diehl Defence and the Swiss Air Force in the BODLUV 2020 project, which did not want to certify the IRIS-T SL missile for all-weather use (Kurt Grüter, “Administrativuntersuchung im VBS: BODLUV 2020“, 21.09.2016, S. 55ff). Apart from that, the system seems to meet the Swiss Army’s requirements with only a few drawbacks – at least on paper.

Saksaa osaaville tässä juttua BODLUV 2020 -hankkeesta Sveitsistä:

 
Wikipedia taitaa noin väittää ja tästä asiasta on käsittääkseni ollut aiemminkin vääntöä. Joka tapauksessa mm. Nammo kertoo, että käyttää IRIS-T:n hakupääteknologiaa.


Voipi olla näinkin, tuo ohjuksen nokkakartio näyttää tutkahakupäältä mutta kun äsken tutkin asiaa niin jossain sanottiin, että se on ejektoitava suojakuori jonka alla hakupää on. Olisihan se toisaalta hölmöä että IRIS-niminen ohjus ei olisi IP-hakuinen...
 
Ei taida niinkään olla HX-valinnasta kiinni. Suurempana ongelmana tulee mieleen, ettei kukaan käytä vielä ko. ohjusta. Liian iso riski lähteä ensimmäiseksi asiakkaaksi, jos kaikki ei sitten pelitäkään. Eikä tuossa ole edes teoreettista täydennysmahdollisuutta, jos ainoat ohjukset ovat omilla varikoillamme olevat.
Harmi, jos järjestelmää tosiaan ei ole myyty minnekään. Hieman pidemmän kantaman infrapunaohjuksia ei ole liikaa ja sellainen voisi olla melko future-proof valinta esim. AMRAAM-ER:n sijaan.
Ruotsi on ottamassa käyttöön nimellä RBS 98 (asennettu Bandvagn 410:n päälle, eli kaupallisesti BvS10:n), joka on tarkoitettu korvaamaan RBS 70.

ILA_2018,_(1X7A6890).jpg
 
Ruotsi on ottamassa käyttöön nimellä RBS 98 (asennettu Bandvagn 410:n päälle, eli kaupallisesti BvS10:n), joka on tarkoitettu korvaamaan RBS 70.

Katso liite: 37505

Mitähän LFK NG-ohjukselle kuuluu näinä päivinä? Sitä ainakin kaavailtiin Stingerin korvaajaksi, pystysuoraan laukaistava, hakuupää perustuu Iris-T:n teknologiaan ja ilmoitetut suoritusarvot Iris-T-SLS luokkaa.
 
Ruotsi on ottamassa käyttöön nimellä RBS 98 (asennettu Bandvagn 410:n päälle, eli kaupallisesti BvS10:n), joka on tarkoitettu korvaamaan RBS 70.

Katso liite: 37505

Keskustelu oli kyllä siitä IRIS-T SL (tai SLM) tsydeemistä, IRIS-T tai IRIS-T SLS eivät ole siis merkittäviä, liian lyhytkantamaisia.
 
Mitähän LFK NG-ohjukselle kuuluu näinä päivinä? Sitä ainakin kaavailtiin Stingerin korvaajaksi, pystysuoraan laukaistava, hakuupää perustuu Iris-T:n teknologiaan ja ilmoitetut suoritusarvot Iris-T-SLS luokkaa.

Jaa-a, sen kun tietäisi. Tässä juttua vuodelta 2013, ja siitä päätellen Skyranger voisi saada kaverikseen ko. ohjuksen.


The LFK NG launcher/missile and its integration into the MANTIS system are still in development. In the second and third phases of the SysFla project, the whole system is expect-ed to attain better target detection capability, become mobile and be adapted to protecting mobile forces. A mobile platform will be devel-oped which will be integrated with a C-RAM cannon, and probably an LFK NG launcher8.
 
Serbia hankkinut Venäjältä Pantsireja jotka ovat ilmeisesti eilen toimitettu maahan. Mitään uutista en löydä tähän liittyen. Twitterissä tietäjät kirjoittelivat.
Edit:
 
Mie olen jostakin syystä ihastunut Spyder ilmatorjunta järjestelmään. Pystyisköhän spyder-sr ja -er ohjukset intekroimaan ja laukaisemaan NASAMS II alustalta, koon puolesta kyllä, tosin tuon I-Derby er:n mittoja en ole löytänyt, mutta kehitetty I-Derbystä joka on saman kokoinen kuin AMRAAM 120. Spyder -er:n korkeus ulottuvuus n.12km ja vaaka lähes 40km. Sitten lisäksi muutama Spyder MR laukaisualusta Spyder -mr ja -lr ohjuksille sekaan muutama Stunner ohjus sekä Iron Dome laukasualustoja viimeiseksi kerrokseksi.


https://www.rafael.co.il/es/worlds/defensa-aerea-y-antimisiles/spyder-family/
 

Liitteet

  • Spyder-ohjukset-ulottuvuudet.JPG
    Spyder-ohjukset-ulottuvuudet.JPG
    29.1 KB · Luettu: 22
Mie olen jostakin syystä ihastunut Spyder ilmatorjunta järjestelmään. Pystyisköhän spyder-sr ja -er ohjukset intekroimaan ja laukaisemaan NASAMS II alustalta, koon puolesta kyllä, tosin tuon I-Derby er:n mittoja en ole löytänyt, mutta kehitetty I-Derbystä joka on saman kokoinen kuin AMRAAM 120. Spyder -er:n korkeus ulottuvuus n.12km ja vaaka lähes 40km. Sitten lisäksi muutama Spyder MR laukaisualusta Spyder -mr ja -lr ohjuksille sekaan muutama Stunner ohjus sekä Iron Dome laukasualustoja viimeiseksi kerrokseksi.


https://www.rafael.co.il/es/worlds/defensa-aerea-y-antimisiles/spyder-family/

Taisi joutua ko. systeemi venäläisten käsiin Georgiassa reilu 10 vuotta sitten...
 
Onko mitään tietoa siitä, että missä vaiheessa nykyään on neuroverkkoihin perustuvan tekoälyn tuominen ilmatorjuntaohjuksiin? Eli siis AI-hakupää. Tuonhan voi yhdistää ihan näkyvän valon alueelle tai sitten myös IR:ään. Joka tapauksessa noista tulee erittäin vittumaisia vehkeitä. Ohjuksen hakupään voi esim. "kouluttaa" niin, ettei se hämäänny mistään vastatoimista jne. Käytännössä sama kuin jos ihminen istuisi ohjuksessa mukana ja ohjailisi maaliin.
 
Onko mitään tietoa siitä, että missä vaiheessa nykyään on neuroverkkoihin perustuvan tekoälyn tuominen ilmatorjuntaohjuksiin? Eli siis AI-hakupää. Tuonhan voi yhdistää ihan näkyvän valon alueelle tai sitten myös IR:ään. Joka tapauksessa noista tulee erittäin vittumaisia vehkeitä. Ohjuksen hakupään voi esim. "kouluttaa" niin, ettei se hämäänny mistään vastatoimista jne. Käytännössä sama kuin jos ihminen istuisi ohjuksessa mukana ja ohjailisi maaliin.
En näe yksittäisessä ohjuksessa olevalla tekoälyllä suurta merkitystä. Jos ohjus ei "näe" kohdetta IR:llä, tutkalla tai vaikka kameroilla niin ei ohjuksen älyllä ei ole juurikaan merkitystä, eikä tekoälykään paljoa ehdi oppimaan lennon aikana. Jos kaikki ohjukset ovat linkitettynä ja ovat saman tekoälyn takana niin seuraava ammuttu ohjus voi ennakoida vihollisen lentäjille opetettuja kaavamaisia vastatoimia ja toimintamalleja. Oppimiseen tarvittaisiin paljon toistoja (eli ammuttuja ohjuksia oikeaa vihollista vastaan), eikä suuren tietomäärän siirto ammutusta ohjuksesta takaisin ole varmaankaan ihan yksinkertaista.
 
Itse näkisin tekoälyn tuoman hyödyn ennen kaikkea siinä, että ohjus kykenisi erottamaan häirinnän sekä harhamaalit maalista. Tuohon myös panostetttaneen koko ajan enemmän paukkuja. Jos ohjus on ammuttu niin joku on silloin nähnyt maalin ja maalin tiedot voidaan päivittää vaikkapa datalinkillä ohjukseen.
 
En näe yksittäisessä ohjuksessa olevalla tekoälyllä suurta merkitystä. Jos ohjus ei "näe" kohdetta IR:llä, tutkalla tai vaikka kameroilla niin ei ohjuksen älyllä ei ole juurikaan merkitystä, eikä tekoälykään paljoa ehdi oppimaan lennon aikana. Jos kaikki ohjukset ovat linkitettynä ja ovat saman tekoälyn takana niin seuraava ammuttu ohjus voi ennakoida vihollisen lentäjille opetettuja kaavamaisia vastatoimia ja toimintamalleja. Oppimiseen tarvittaisiin paljon toistoja (eli ammuttuja ohjuksia oikeaa vihollista vastaan), eikä suuren tietomäärän siirto ammutusta ohjuksesta takaisin ole varmaankaan ihan yksinkertaista.

Niin siis luonnollisesti tuo hakupään kouluttaminen tapahtuu simuloinneilla jne eikä oikeasti kovia ampumalla. 3D-malleilla voidaan esim. opettaa miltä venäläinen kone näyttää. Tämän tason oppiminenhan on ihan peruskamaa nykyään.
 
Niin siis luonnollisesti tuo hakupään kouluttaminen tapahtuu simuloinneilla jne eikä oikeasti kovia ampumalla. 3D-malleilla voidaan esim. opettaa miltä venäläinen kone näyttää. Tämän tason oppiminenhan on ihan peruskamaa nykyään.
Tuleekohan tällainen niihin akustisiin ilmataisteluohjuksiin? Tekoäly tunnistaa eri moottoreiden äänet toisistaan.
 
85% tekoälyyn liittyvistä patenttihakemuksista tulee Yhdysvalloista tai Kiinasta. Yhdysvalloissa ja Kiinassa tekoälyyn panostetaan laajasti, sisältäen myös sotilasteknologian. Paljonkohan Euroopassa kehitetään tekoälyä hyödyntävää sotilasteknologiaa?

Screenshot_4.png

Screenshot_3.png
 
Tässä on jotain yleistä tuosta aiheesta:


Tuossa kuitenkin puhutaan vähän kaikesta muusta paitsi ilmatorjunnasta..
 
Aika paljon kuulostaa ohjelmoinnilta eikä tekoälyltä tuo kuvailtu hakupäiden opettaminen simulointimallien pohjalta. Miten se eroaa siitä, miten ohjusten ohjelmistot on nykyään laadittu? Eli hakupäiden muistiin on tallennettu tieto miltä maali ja harhamaali eri suunnista näyttävät
 
Back
Top