Harmi, jos järjestelmää tosiaan ei ole myyty minnekään. Hieman pidemmän kantaman infrapunaohjuksia ei ole liikaa ja sellainen voisi olla melko future-proof valinta esim. AMRAAM-ER:n sijaan.
Totta, mutta tuossa SLM-versiossa on tutkahakupää.
Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
Harmi, jos järjestelmää tosiaan ei ole myyty minnekään. Hieman pidemmän kantaman infrapunaohjuksia ei ole liikaa ja sellainen voisi olla melko future-proof valinta esim. AMRAAM-ER:n sijaan.
Totta, mutta tuossa SLM-versiossa on tutkahakupää.
Lähdettä? Löysin vain pari, jossa myös SLM:ssä väitetään olevan IR-pää.Totta, mutta tuossa SLM-versiossa on tutkahakupää.
Diehl Demos IRIS-T SLM Ground Based Air Defence System
Our Bureau
03:38 PM, January 28, 2014
4782
Diehl Defence successfully demonstrated its Ground Based Air Defence System, IRIS-T SLM, at the Overberg Test Range in South Africa on January 14, 2014.
The IRIS-T SLM Ground Based Air Defence System is characterized by its modular design and open system architecture. In the current campaign, IRIS-T SLM consisted of the new CEAFAR radar of CEA Technologies, Australia, a Tactical Operation Center (TOC) employing both the BMD-Flex command, control and communication system of Terma A/S, Denmark, and the Oerlikon Skymaster battle management system of Rheinmetall Air Defence, Switzerland as well as the IRIS-T SL launching station with Diehl Defence missiles. All elements were integrated into the system by the Diehl Defence Sensor, Fire, and Weapon Control.
IRIS-T SLM detected the low flying target drone of type DO DT-25 and established a stable track which was classified as hostile. The missile was launched at a distance of about 20 km and intercepted the target with a direct hit. During the entire flight, target data updates from the radar were provided to the missile through the data link allowing the infrared seeker to lock onto the target in flight for the endgame. All hardware and software components performed flawlessly.
For the first time, Diehl Defence demonstrated the full functionality of the IRIS-T SLM system comprising its own setup for radar, TOC and launcher in a real live firing. This event followed two successful test firings carried out last November, during which the IRIS-T SL launcher and missile were tested as part of the German development contract of Diehl Defence with the German Federal Office of Bundeswehr Equipment, Information Technology and In-Service Support (BAAIN Bw).
IRIS-T SLM from Diehl Defense
Diehl Defense’s IRIS-T SLM is an air defense system based on the IRIS-T SL guided missile, which is nearing operational readiness. The IRIS-T SL guided missile represents the ground-air variant of the IRIS-T, which has a stronger rocket motor and therefore can travel up to 40 km and reach an altitude of 25 km. This should allow for a coverage of 5,000 square kilometers per system. The IRIS-T SL missile will also be used in other projects in the future, such as the further development of the Patriot system (see below).
IRIS-T SLM from Diehl Defence
All components of the system are integrated in standardized 20-foot ISO container frames and can thus be moved independently of the type of carrier vehicle. By default, IRIS-T SLM is delivered with a CEAFAR 3D multifunction radar from CEA Technologies, however the use of other sensors is possible. Also part of the system is a tactical operations center, which can be operated by two soldiers. The transporter erector launcher can hold 8 missiles and should be fully automatic, leveled and ready to fire in 10 minutes. When fired at a target, the missile receives target data from the radar, which is updated during the flight via data link. The final tracking to the target is ensured by an infrared seeker. This led to a controversy between Diehl Defence and the Swiss Air Force in the BODLUV 2020 project, which did not want to certify the IRIS-T SL missile for all-weather use (Kurt Grüter, “Administrativuntersuchung im VBS: BODLUV 2020“, 21.09.2016, S. 55ff). Apart from that, the system seems to meet the Swiss Army’s requirements with only a few drawbacks – at least on paper.
Wikipedia taitaa noin väittää ja tästä asiasta on käsittääkseni ollut aiemminkin vääntöä. Joka tapauksessa mm. Nammo kertoo, että käyttää IRIS-T:n hakupääteknologiaa.
Ei taida niinkään olla HX-valinnasta kiinni. Suurempana ongelmana tulee mieleen, ettei kukaan käytä vielä ko. ohjusta. Liian iso riski lähteä ensimmäiseksi asiakkaaksi, jos kaikki ei sitten pelitäkään. Eikä tuossa ole edes teoreettista täydennysmahdollisuutta, jos ainoat ohjukset ovat omilla varikoillamme olevat.
Ruotsi on ottamassa käyttöön nimellä RBS 98 (asennettu Bandvagn 410:n päälle, eli kaupallisesti BvS10:n), joka on tarkoitettu korvaamaan RBS 70.Harmi, jos järjestelmää tosiaan ei ole myyty minnekään. Hieman pidemmän kantaman infrapunaohjuksia ei ole liikaa ja sellainen voisi olla melko future-proof valinta esim. AMRAAM-ER:n sijaan.
Ruotsi on ottamassa käyttöön nimellä RBS 98 (asennettu Bandvagn 410:n päälle, eli kaupallisesti BvS10:n), joka on tarkoitettu korvaamaan RBS 70.
Överlämning av nya Eldenhet 98 påbörjad
Vid en ceremoni på Lv6 i Halmstad påbörjades överlämningen av nya Eldenhet 98. Vid ceremonin deltog bland annat arméchefen, regementschefen samt FMV:s chef för armémateriel och representanter från industrin och försvarsdepartementet, samt flera andra gäster, förutom personal och värnpliktiga.www.fmv.seFörsvaret om ny luftvärnsrobot: Starten på ombeväpningen av luftförsvaret - P4 Halland
I dag tar LV6 i Halmstad emot en ny luftvärnsrobot. Det 40 år gamla systemet ska bytas ut.sverigesradio.se
Katso liite: 37505
Ruotsi on ottamassa käyttöön nimellä RBS 98 (asennettu Bandvagn 410:n päälle, eli kaupallisesti BvS10:n), joka on tarkoitettu korvaamaan RBS 70.
Överlämning av nya Eldenhet 98 påbörjad
Vid en ceremoni på Lv6 i Halmstad påbörjades överlämningen av nya Eldenhet 98. Vid ceremonin deltog bland annat arméchefen, regementschefen samt FMV:s chef för armémateriel och representanter från industrin och försvarsdepartementet, samt flera andra gäster, förutom personal och värnpliktiga.www.fmv.seFörsvaret om ny luftvärnsrobot: Starten på ombeväpningen av luftförsvaret - P4 Halland
I dag tar LV6 i Halmstad emot en ny luftvärnsrobot. Det 40 år gamla systemet ska bytas ut.sverigesradio.se
Katso liite: 37505
Mitähän LFK NG-ohjukselle kuuluu näinä päivinä? Sitä ainakin kaavailtiin Stingerin korvaajaksi, pystysuoraan laukaistava, hakuupää perustuu Iris-T:n teknologiaan ja ilmoitetut suoritusarvot Iris-T-SLS luokkaa.
The LFK NG launcher/missile and its integration into the MANTIS system are still in development. In the second and third phases of the SysFla project, the whole system is expect-ed to attain better target detection capability, become mobile and be adapted to protecting mobile forces. A mobile platform will be devel-oped which will be integrated with a C-RAM cannon, and probably an LFK NG launcher8.
Mie olen jostakin syystä ihastunut Spyder ilmatorjunta järjestelmään. Pystyisköhän spyder-sr ja -er ohjukset intekroimaan ja laukaisemaan NASAMS II alustalta, koon puolesta kyllä, tosin tuon I-Derby er:n mittoja en ole löytänyt, mutta kehitetty I-Derbystä joka on saman kokoinen kuin AMRAAM 120. Spyder -er:n korkeus ulottuvuus n.12km ja vaaka lähes 40km. Sitten lisäksi muutama Spyder MR laukaisualusta Spyder -mr ja -lr ohjuksille sekaan muutama Stunner ohjus sekä Iron Dome laukasualustoja viimeiseksi kerrokseksi.
https://www.rafael.co.il/es/worlds/defensa-aerea-y-antimisiles/spyder-family/
En näe yksittäisessä ohjuksessa olevalla tekoälyllä suurta merkitystä. Jos ohjus ei "näe" kohdetta IR:llä, tutkalla tai vaikka kameroilla niin ei ohjuksen älyllä ei ole juurikaan merkitystä, eikä tekoälykään paljoa ehdi oppimaan lennon aikana. Jos kaikki ohjukset ovat linkitettynä ja ovat saman tekoälyn takana niin seuraava ammuttu ohjus voi ennakoida vihollisen lentäjille opetettuja kaavamaisia vastatoimia ja toimintamalleja. Oppimiseen tarvittaisiin paljon toistoja (eli ammuttuja ohjuksia oikeaa vihollista vastaan), eikä suuren tietomäärän siirto ammutusta ohjuksesta takaisin ole varmaankaan ihan yksinkertaista.Onko mitään tietoa siitä, että missä vaiheessa nykyään on neuroverkkoihin perustuvan tekoälyn tuominen ilmatorjuntaohjuksiin? Eli siis AI-hakupää. Tuonhan voi yhdistää ihan näkyvän valon alueelle tai sitten myös IR:ään. Joka tapauksessa noista tulee erittäin vittumaisia vehkeitä. Ohjuksen hakupään voi esim. "kouluttaa" niin, ettei se hämäänny mistään vastatoimista jne. Käytännössä sama kuin jos ihminen istuisi ohjuksessa mukana ja ohjailisi maaliin.
En näe yksittäisessä ohjuksessa olevalla tekoälyllä suurta merkitystä. Jos ohjus ei "näe" kohdetta IR:llä, tutkalla tai vaikka kameroilla niin ei ohjuksen älyllä ei ole juurikaan merkitystä, eikä tekoälykään paljoa ehdi oppimaan lennon aikana. Jos kaikki ohjukset ovat linkitettynä ja ovat saman tekoälyn takana niin seuraava ammuttu ohjus voi ennakoida vihollisen lentäjille opetettuja kaavamaisia vastatoimia ja toimintamalleja. Oppimiseen tarvittaisiin paljon toistoja (eli ammuttuja ohjuksia oikeaa vihollista vastaan), eikä suuren tietomäärän siirto ammutusta ohjuksesta takaisin ole varmaankaan ihan yksinkertaista.
Tuleekohan tällainen niihin akustisiin ilmataisteluohjuksiin? Tekoäly tunnistaa eri moottoreiden äänet toisistaan.Niin siis luonnollisesti tuo hakupään kouluttaminen tapahtuu simuloinneilla jne eikä oikeasti kovia ampumalla. 3D-malleilla voidaan esim. opettaa miltä venäläinen kone näyttää. Tämän tason oppiminenhan on ihan peruskamaa nykyään.