Ilmatorjunta

Aika paljon kuulostaa ohjelmoinnilta eikä tekoälyltä tuo kuvailtu hakupäiden opettaminen simulointimallien pohjalta. Miten se eroaa siitä, miten ohjusten ohjelmistot on nykyään laadittu? Eli hakupäiden muistiin on tallennettu tieto miltä maali ja harhamaali eri suunnista näyttävät

Se, miten tekoäly määritellään onkin ihan oma keskustelu (ei edes ole olemassa mitään selvää määritelmää). En tiedä miten ohjusten ohjelmistot on nykyään laadittu, mutta vaikea uskoa niissä olevan hyödynnetty neuroverkkoja mikä on suhteellisen uusi asia. Tämä nimenomaan EI ole "ohjelmointia" vaan enemmänkin monimutkaista data-analyysiä opetetun aineiston perusteella jäljitellen ihmisaivojen toimintaa. Syy miksi tätä ei olla harrastettu kovin kauaa on ollut puutteellinen laskentateho. Vasta viime vuosina tehokkaiden näytönohjaimien hurjat laskentakapasiteetit ovat mahdollistaneet ihmeellisiä asioita.

Tällaisesta ei voinut aikaisemmin kuin vain unelmoida (reaaliaikainen semanttinen segmentointi):

Nyt kun sitten miettii mitä kaikkea tällä teknologialla voidaan tehdä ohjuksissa niin päästään mielenkiintoisten asioiden äärelle. Jo tuon videon perusteella on nähtävissä, että on mahdollista tehdä ohjus joka hakeutuu vain tietynlaisiin kohteisiin, esim. sotilasajoneuvoihin.
 
Viimeksi muokattu:
2000-luvun alusta on ollut käytössä ainakin tällainen tykistöammus jonka pitäisi tunnistaa milloin alapuolella on halutunlainen maali. Miten hyvin tuo tunnistus sitten voidaan tehdä? Mitä ammus tekee jos panssariajoneuvoa ei näy sen leijuessa alaspäin?

 
2000-luvun alusta on ollut käytössä ainakin tällainen tykistöammus jonka pitäisi tunnistaa milloin alapuolella on halutunlainen maali. Miten hyvin tuo tunnistus sitten voidaan tehdä? Mitä ammus tekee jos panssariajoneuvoa ei näy sen leijuessa alaspäin?

Eiköhän tuo ole pitkälti identtinen tuolta osalta Bonus ammuksen kanssa, että ne lähinnä tunnistaa sen että kyseessä on suunnilleen oikean kokoinen maali ja sen IP-jälki ei viittaa kylmään tai kuumaan maaliin (siis palanut tai palava maali). Ammus laukeaa ensimmäisen kohdalle sattuneen maalin kohdalla. Ja mikäli maalia ei löydy, niin se varmaankin laukaisee itsetuhon.
 
Se, miten tekoäly määritellään onkin ihan oma keskustelu (ei edes ole olemassa mitään selvää määritelmää). En tiedä miten ohjusten ohjelmistot on nykyään laadittu, mutta vaikea uskoa niissä olevan hyödynnetty neuroverkkoja mikä on suhteellisen uusi asia. Tämä nimenomaan EI ole "ohjelmointia" vaan enemmänkin monimutkaista data-analyysiä opetetun aineiston perusteella jäljitellen ihmisaivojen toimintaa. Syy miksi tätä ei olla harrastettu kovin kauaa on ollut puutteellinen laskentateho. Vasta viime vuosina tehokkaiden näytönohjaimien hurjat laskentakapasiteetit ovat mahdollistaneet ihmeellisiä asioita.

Tällaisesta ei voinut aikaisemmin kuin vain unelmoida (reaaliaikainen semanttinen segmentointi):

Nyt kun sitten miettii mitä kaikkea tällä teknologialla voidaan tehdä ohjuksissa niin päästään mielenkiintoisten asioiden äärelle. Jo tuon videon perusteella on nähtävissä, että on mahdollista tehdä ohjus joka hakeutuu vain tietynlaisiin kohteisiin, esim. sotilasajoneuvoihin.

En tunne ohjelmointipuolta (myönnän täysin, että en ymmärrä ollenkaan, mitä erikoista tuossa videossa on:)) mutta ohjusten ohjautuvuuden ongelma on enemmän sensoriongelma ja toisaalta liike-energiaan liittyvä ongelma..

Mikä tahansa ohjelma on riippuvainen sensorien tuottamasta datasta. Jos esimerkiksi kuskiton autoilu olisi pelkkä softakysymys niin se olisi kohtuulisen helppo ongelma. Mutta kun se ei ole. Liikkeen ennustamattomuus ja toisaalta muuttuva havaintoympäristö aiheuttavat kaiken aikaa muuttuvan ongelmakentän jota on vaikea ja osittain nykytekniikalla mahdoton ratkaista kovin hyvin.

Autonomisessa liikenteessä "kohtaavien ihmisten dilemma" on esimerkki siitä, minkälaisesta ongelmakentästä on kyse.
 
En tunne ohjelmointipuolta (myönnän täysin, että en ymmärrä ollenkaan, mitä erikoista tuossa videossa on:)) mutta ohjusten ohjautuvuuden ongelma on enemmän sensoriongelma ja toisaalta liike-energiaan liittyvä ongelma..

Erikoista tuossa on se, että kone osaa lähes pikselintarkasti luokitella eri objektit omiin ryhmiinsä ja vieläpä reaaliaikaisesti. Käytännössä tuo menee niin, että videota vain ajetaan koulutetun neuroverkkomössön läpi ja tuloksena on tuo erottelu. Periaatteessa ilman riviäkään ohjelmakoodia.
 
Itse olen pitänyt (kehittyneen)tekoälyn kriteerinä oppimista. Tuollaista ohjusta pitäisin ennemmin tekoälyn avulla kehitettynä kuin varsinaisena tekoälyohjuksena. Varmastikin softapuolella pystyy paljon paikkaamaan sensorien puutteita mutta äly ei kuitenkaan auta jos ohjus ei "näe": Eli jos taivas on täynnä tutkaheijastetta ja lämpöjälkeä. Luonnollisesti perinteiset vastatoimet eivät välttämättä ole enää niin tehokkaita, mutta tilalle varmasti kehitetään uusia. Hahmontunnistusta voitaneen käyttää myös itseään vastaan, jos sen toiminta tunnetaan tarpeeksi hyvin.
 

Onko tietoa miten Suomi on tässä mukana?
 
Erikoista tuossa on se, että kone osaa lähes pikselintarkasti luokitella eri objektit omiin ryhmiinsä ja vieläpä reaaliaikaisesti. Käytännössä tuo menee niin, että videota vain ajetaan koulutetun neuroverkkomössön läpi ja tuloksena on tuo erottelu. Periaatteessa ilman riviäkään ohjelmakoodia.

Tarkoitatko luokittelulla esim. ihmiset=oma väri, autot=oma väri jne?
 
En tunne ohjelmointipuolta (myönnän täysin, että en ymmärrä ollenkaan, mitä erikoista tuossa videossa on:)) mutta ohjusten ohjautuvuuden ongelma on enemmän sensoriongelma ja toisaalta liike-energiaan liittyvä ongelma..

Mikä tahansa ohjelma on riippuvainen sensorien tuottamasta datasta. Jos esimerkiksi kuskiton autoilu olisi pelkkä softakysymys niin se olisi kohtuulisen helppo ongelma. Mutta kun se ei ole. Liikkeen ennustamattomuus ja toisaalta muuttuva havaintoympäristö aiheuttavat kaiken aikaa muuttuvan ongelmakentän jota on vaikea ja osittain nykytekniikalla mahdoton ratkaista kovin hyvin.

Autonomisessa liikenteessä "kohtaavien ihmisten dilemma" on esimerkki siitä, minkälaisesta ongelmakentästä on kyse.
Itseasiassa se on kaikkea muuta kuin helppo kysymys. Ollaan sellaisten kysymysten äärellä, että miten auto toimii esimerkiksi tilanteessa jossa se lähtee lapasesta ja joutuu valitsemaan törmäyskohteen. Lapsi, vanhus tai keski-ikäinen? Entäs jos keski-ikäisellä on lastenvaunut? Jos vanhuksia onkin useampia? variaatioita voi olla loputtomasti ja tekoälyn on tehtävä valinta huonojen vaihtoehtojen välillä. Entä voidaanko ajoneuvon matkustajat uhrata jossain tilanteessa? Sotilaspuolella homma on toki suorasukaisempaa mutta tekoäly voisi tulla valinnan eteen vaikkapa tilanteessa jossa ollaan iskemässä terroristiin joka käyttää lapsia tai siviilejä muutoin kilpenä. Tässä on nykyään ihmenen tekemässä päätöksen mutta tulevaisuudessa päätöksen voi joutua tekemään autonominen asejärjestelmä itse. Tuosta on myös väännetty kättä hyvinkin paljon ja EU maat taitavat ainakin vastustaa liian autonomisia asejärjestelmiä toisin sanoen tekoäly nähdään riskinä. Suurvallat sen sijaan kehittävät tällaisia koska oletus on, että vihollinen kehittää näitä myöskin.

Ohjusteknologiassa autonomisuus voi tuoda hyvin paljon uutta kentälle. Toki järjestelmiä on nykyäänkin mahdollista toimia autonomisesti ja iskeä maaleihin näkökantaman ulkopuolella. Siinä kun isketään tällaisiin maaleihin on aina riskinsä.

Suosittelen lukemaan tämän kirjan: https://www.amazon.com/Army-None-Autonomous-Weapons-Future/dp/0393608980

On todella avaava kirjanen juuri tähän aiheeseen liittyen.
 
Itseasiassa se on kaikkea muuta kuin helppo kysymys. Ollaan sellaisten kysymysten äärellä, että miten auto toimii esimerkiksi tilanteessa jossa se lähtee lapasesta ja joutuu valitsemaan törmäyskohteen. Lapsi, vanhus tai keski-ikäinen? Entäs jos keski-ikäisellä on lastenvaunut? Jos vanhuksia onkin useampia? variaatioita voi olla loputtomasti ja tekoälyn on tehtävä valinta huonojen vaihtoehtojen välillä. Entä voidaanko ajoneuvon matkustajat uhrata jossain tilanteessa? Sotilaspuolella homma on toki suorasukaisempaa mutta tekoäly voisi tulla valinnan eteen vaikkapa tilanteessa jossa ollaan iskemässä terroristiin joka käyttää lapsia tai siviilejä muutoin kilpenä. Tässä on nykyään ihmenen tekemässä päätöksen mutta tulevaisuudessa päätöksen voi joutua tekemään autonominen asejärjestelmä itse. Tuosta on myös väännetty kättä hyvinkin paljon ja EU maat taitavat ainakin vastustaa liian autonomisia asejärjestelmiä toisin sanoen tekoäly nähdään riskinä. Suurvallat sen sijaan kehittävät tällaisia koska oletus on, että vihollinen kehittää näitä myöskin.

Ohjusteknologiassa autonomisuus voi tuoda hyvin paljon uutta kentälle. Toki järjestelmiä on nykyäänkin mahdollista toimia autonomisesti ja iskeä maaleihin näkökantaman ulkopuolella. Siinä kun isketään tällaisiin maaleihin on aina riskinsä.

Suosittelen lukemaan tämän kirjan: https://www.amazon.com/Army-None-Autonomous-Weapons-Future/dp/0393608980

On todella avaava kirjanen juuri tähän aiheeseen liittyen.

Kommentissani tarkoitin vain it-ohjusten ohjausjärjestelmiä. En autonomista sodankäyntiä tai muita asejärjestelmiä. Niiden osalta olet toki aivan oikeassa kuten huonolla vertauksellani yritin itsekin tuoda esiin.
 
Turkki tuhosi Pantsir-S1 järjestelmän Syyriassa, rupee olemaan aika surkee maine tuolla systeemillä. Kill ratio ei taida olla pantsirin puolella.

 
Turkki tuhosi Pantsir-S1 järjestelmän Syyriassa, rupee olemaan aika surkee maine tuolla systeemillä. Kill ratio ei taida olla pantsirin puolella.


BS. Läntinen surkea Patriot on saanut ammutuksi kaksi hävittäjää ja saanut aikaiseksi kolme uhria. Pantsirilla ammuttiin kerralla alas 176 ihmistä.
 
¿Donde y cuando?

Patriotilla on ammuttu alas kaksi lentokonetta, molemmat omia, Irakin sodan aikana. Brittiläinen Tornado ja USN:n Hornet. Pantsirilla on ammuttu alas yksi lentokone, eli ukrainalainen Boeing-737. Itäjärjestelmä on paljon tappavampi - myös omille käyttäjilleen.

Mitähän itäjärjestelmien "Combat Proven" näytöt mahtavat tehdä järjestelmien markkinaosuuksille jää nähtäväksi...
 
Patriotilla on ammuttu alas kaksi lentokonetta, molemmat omia, Irakin sodan aikana. Brittiläinen Tornado ja USN:n Hornet. Pantsirilla on ammuttu alas yksi lentokone, eli ukrainalainen Boeing-737. Itäjärjestelmä on paljon tappavampi - myös omille käyttäjilleen.

Mitähän itäjärjestelmien "Combat Proven" näytöt mahtavat tehdä järjestelmien markkinaosuuksille jää nähtäväksi...
Montakos Patriot järjestelmää on tuhottu? Ja montako pantsiria on tuhottu?
 
Patriotilla on ammuttu alas kaksi lentokonetta, molemmat omia, Irakin sodan aikana. Brittiläinen Tornado ja USN:n Hornet. Pantsirilla on ammuttu alas yksi lentokone, eli ukrainalainen Boeing-737. Itäjärjestelmä on paljon tappavampi - myös omille käyttäjilleen.

Mitähän itäjärjestelmien "Combat Proven" näytöt mahtavat tehdä järjestelmien markkinaosuuksille jää nähtäväksi...
Eli Patriotilla on siis ammuttu alas kaksi omasuojajärjestelmällä varustettua nopeaa ja ketterää hävittäjää ja Pantsirilla yksi hidas ja kömpelö matkustajakone, jossa ei ole mitään omasuojajärjestelmää ja tämän perusteella väität Pantsiria paremmaksi?

EDIT:Lyhyt selaus Wikipediassa paljasti molemmille järjestelmille lisää alasampumisia
 
Viimeksi muokattu:
Eli Patriotilla on siis ammuttu alas kaksi omasuojajärjestelmällä varustettua nopeaa ja ketterää hävittäjää ja Pantsirilla yksi hidas ja kömpelö matkustajakone, jossa ei ole mitään omasuojajärjestelmää ja tämän perusteella väität Pantsiria paremmaksi?

(Sarkasmivaroitus) Jos Patriotilla on tapettu kolme ihmistä ja Pantsirilla 176 + sen omia käyttäjiä niin totta kai Pantsir on kymmeniä kertoja parempi! Katso vaikka RT:n video asiasta.

 
Back
Top