Iskander-Kepabien ja Kaliiperien lisäksi täytyy pitää mielessä ilmauhan osalta myös Tornaado, sen seuraajat ja huthit.
Venäjän Tornado-tykistörakettijärjestelmän GLONASS-ohjatun 9M542:n maksimikantama on tällä hetkellä 120km, tulevaisuudessa varmasti pidempi. Suursaaresta käsin yltää Helsinkiin ja Lahteen, itärajan takaa lähes Porvooseen. Seuraavan sukupolven raketti kantaa varmasti tätäkin pidemmälle.
Huthit, eli ei-valtiollinen toimija, on kyennyt operoimaan risteilyohjuksia ja kamikaze-lennokkeja ja iskemään niillä esimerkiksi öljynjalostamoon. Kantamaa näillä on ollut jopa 1000km. Valtiollinen toimija pystyisi eittämättä kasaamaan ison läjän COTS-risteilyohjuksia / kamikaze-lennokkeja, varsinkin jos Kiinasta saisi logistista tukea, sangen lyhyellä aikavälillä. Satelliittinavigointi on toki arkipäivää, mutta myös häirintävarma TERCOM + INS onnistuu COTS-varustuksella sangen helposti ja halvalla. Tämä koskee toki myös Suomea, toivottavasti Suomessa on jonkinlainen Tohtori Sykerö -osasto joka kehittelee jatkuvasti COTS-asekonsepteja.
Jälleen kerran, kyseessä ei ole Kuolemantähden planeetantuhoajasäde, mutta ilmauhka monipuolistuu merkittävästi ja vaatinee ihan uudenlaisia konsepteja torjuntaan. Sotilasorganisaatio kykenee hajautumaan, naamiotumaan, liikkumaan ja väistämään, siviili-infra ei.
Risteilyohjusten torjunnassa vihollisen ilmatorjunnan ulottumattomissa muuten ip-ohjuksilla ja tykillä varustettu harjoituskone on ihan soiva peli...
Et selvästikään ole ollut mukana asekehittelyprojektissa tai edes seurannut asiasta oikeita julkisia lähteitä. Se, että huthit saivat jotain tuollaista joko käsiinsä tai jotenkin rakennettua, ei ikävä kyllä kerro siitä, kuinka helppoa tai vaikeaa on rakentaa tuollaisia aseita. Ainakaan minä en tiedä mitä siellä oikeasti tapahtui. Kuinka monta sivullista on kuollut harhautuneista, laukaisualustoilleen räjähtäneestä "lennokista" jne jne jne...
Sen sijaan joku valtion, kun se alkaa kehittämään jotain asejärjestelmää, on otettava kaikki asiat huomioon. Ei ole olemassa COTS-asekonsepteja oikeassa sodankäynnissä. Eikä oikeasti mikään todellinen asejärjestelmä ole COTS. Asejärjestelmä, missä on räjähtävä osa, on aina sotilasteknologiaa. Se voi kyllä sisältää COTS-komponentteja, ja niin se yleensä nykyään tekee. En ole aivan varma, onko sekään hyvä juttu loppujen lopuksi. Siinähän ideana oli saada tavaraa halvemmalla, mutta ainakin oma käsitykseni on, että elinkaaren aikaisia kustannuksia kun tarkastellaan, ei COTS ole ehkä tuonut juuri mitään säästöä. Vaikeuksia kylläkin komponenttien vanhentumisen kanssa, kun kaupallisen tuotteen elinkaari on murto-osa sotateknologian elinkaaresta. Mistäs korvaavat osat aina saadaan? Uusi integrointi? Softa ei enää pyörikään uusissa koneissa/prosessoreissa/ logiikoissa? jne jne jne
Valtiollinen toimija ei saa kasattua enää nykyään mitään nopeasti, ei edes Venäjä. Eikä Kiinakaan. Jos Suomessa ryhdyttäisiin tuottamaan uusi lusikkahaarukka, arvelen, että ideasta tuotantoon menisi n. 3 - 5 vuotta. Siinä kuule kuunnellaan monenlaista lausuntoa ja tehdään analyysia, että voiko tänne nivelen väliin jäädä ruuanjäämiä jotka sitten.... jne jne jne. Suomen "Tohtori Sykerö" osasto pystyy ehkä em (lusikka-haarukka) kaltaisiin projekteihin. Meillä ei juuri ole enää missään merkittävää uuden sotilaallisen teknologian innovointia, vaan kaikki pyritään löytämään markkinoilta. On äärettömän kallista puuhaa kehittää oikeastaan yhtään mitään taistelukentälle, kuten on Suomessakin nähty. Jonkin verran tiedonsiirtoteknologiassa on tuotekehitystä tehty, samoin kranaatinheitinjärjestelmissä, kenttätykit ovat painuneet jo unholaan ja ovat Suomen teknologian ulottumattomissa, panssaroituja ajoneuvoja kehitellään sentään vielä. Vielä 1980 - 1990 -luvuilla Suomessa oli varaa kehittää kansallisia ratkaisuja ja jotakin saatiin rakennettuakin. Nyt kaikki on käynyt niin vaikeaksi, että se on liian kallista Suomella. On lukematon määrä direktiivejä, turvallisuus- ja räjähdeturvallisuus ja ympäristömääräyksiä, joita ei ole älytty rajata koskemasta sotilasteknologiaa. Se tekee hommasta pienelle maalle täysin mahdotonta. Eikä Venäjäkään pysty kilpailemaan alkuunkaan samassa sarjassa kuin USA, se on ehkä hiukan edellä Ranskaa. Eli samassa suuruusluokassa. Mikään ei onnistu enää Venäjälläkään nopeasti. Kaikki kestää vuosia, tai jopa vuosikymmeniä ja tulos on silti epävarma. Useat "huikaisevan teknologian" projektit ovat Venäjällä vaikeuksissa. Venäjäkin käy seuraavankin sodan suurinpiirtein niillä vehkeillä mitä nyt näemme paraatissa. Isolta osin niillä, mitkä on nähty Punaisella Torilla jo 1990-luvulla, jopa 1980-luvulla. Näin se homma vaan menee oikeassa elämässä.
Olisi mielenkiintoista nähdä mpnetin viisaiden kommentit, jos Suomi ilmoittaisi nostavansa puolustusbudjettia miljardilla, mutta käyttävänsä sen kokonaan esim. ilmaan nostettavan huipputeknologian kehittämiseen. Voin kuvitella sen itkun ja parun; miksi niillä rahoilla ei osteta rynnäkkökivääreitä ja kertasinkoja tai muuta "suurelle reserville" jaettavaa materiaalia!!!! Miljardilla alkaisi saamaan jotain aikaiseksikin, mutta ei semmoisesta kannata edes haaveilla...
Sitten yksi yksityiskohta:
"Satelliittinavigointi on toki arkipäivää, mutta myös häirintävarma TERCOM + INS onnistuu COTS-varustuksella sangen helposti ja halvalla". Ei onnistu. Semmoisen hakupään ja ohjautusjärjestelmän kehittäminen tyhjästä esim. johonkin Loitering-tyyppiseen asejärjestelmään tai risteilyohjukseen, on vähintään kymmenien miljoonien, tai pikemminkin satojen miljoonien juttu. Jos saat joltakulta valmiit ydinkomponentit ja -softan, homman sovittaminen uuteen laitteeseen voi onnistua hiukan edullisemmin, itse varaisin heti 30 - 40 miljoonaa euroa budjettia, jos Suomessa tehtäisiin.
Siviili-infran kestävyyden parantamiseksi pitäisi tämä asia ottaa vielä paremmin huomioon rakennusmääräyksissä ja kaavoituksessa. Kaikki kansakunnalle elintärkeä olisi rakennettava lähtökohtaisesti maan alle, Suomessa kun on siihen hyvin sopiva peruskallio, graniitti kestää paljon kun sitä on 20 - 30 m rakenteen päällä. Toki, siitäkin läpi päästään, mutta se on hankalaa ja kallista. Kun laitetaan 50 m aletaan olemaan jo aika turvassa, sekin onnistuu monessa paikassa Suomessa. Kaikki tärkeä pitää myös hajauttaa, tele- ja sähköyhtiöt velvoittaa rakentamaan hajautettuja ratkaisuja sekä varajärjestelmiä jotka ovat riittävän kaukana pääjärjestelmästä. Tämä kaikki tietysti maksaa, mikä tarkoittaa sitä, että joudumme elämään länsinaapureitamme vaatimattomampaa elämää. Onko kansa sitten siihen valmis, on eri kysymys. Epäilen, että kansa on liian huonosti informoitu ja se ei oikein ymmärrä tätä kysymystä. Kaikki vain haluavat haalia entistä enemmän kaikkea kiinanrihkamaa.