Ilmatorjunta

Kaksi ohjusta ovat Longbow Hellfire ohjuksia. Yhteistä Avengerin kanssa on Stinger ohjukset. Muuten kaikki alustasta lähtien on uutta.

Ahaa, amerikkalaiset ovat siis menossa takaisin ADATS:n suuntaan, yhdistetään jälleen samaan lavettiin it- ja pst-ohjukset.

Tässä voisi olla Suomelle sopivampi systeemi halvemmalla alustalla:

1598090339300.png
 
Ahaa, amerikkalaiset ovat siis menossa takaisin ADATS:n suuntaan, yhdistetään jälleen samaan lavettiin it- ja pst-ohjukset.

Tässä voisi olla Suomelle sopivampi systeemi halvemmalla alustalla:

Katso liite: 43074
Tuo Avengerin uusi versio oli jo vuosia sitten esitelty täälläkin. Silloin ei herättänyt mitään riemua.
Boeingin tuote on siitä hyvä että se on konfiguroitavissa laajasti. Meille mahdollinen SA-versio voisi olla Stinger /AIM-9 ja 25/30mm tykki. mahdollisesti elsoa mukaan anti-UAS tehtäviin.
 
Tuo Avengerin uusi versio oli jo vuosia sitten esitelty täälläkin. Silloin ei herättänyt mitään riemua.
Boeingin tuote on siitä hyvä että se on konfiguroitavissa laajasti. Meille mahdollinen SA-versio voisi olla Stinger /AIM-9 ja 25/30mm tykki. mahdollisesti elsoa mukaan anti-UAS tehtäviin.

Juu. Saisivat tosin myydä sitä laajemmalti ennen kuin meille ruvetaan hankkimaan. Sen verran on suolaisia kokemuksia ensiyön oikeudesta...

Ennen hankintaa saa kyllä katsastaa useamman systeemin. Ainakin viimeinkin edistynyt Skyranger ja se jokin korealaisten uusi järjestelmä ovat kilpailijoita.
 
Juu. Saisivat tosin myydä sitä laajemmalti ennen kuin meille ruvetaan hankkimaan. Sen verran on suolaisia kokemuksia ensiyön oikeudesta...

Ennen hankintaa saa kyllä katsastaa useamman systeemin. Ainakin viimeinkin edistynyt Skyranger ja se jokin korealaisten uusi järjestelmä ovat kilpailijoita.
Suomessa ei ole myöskään aikaisemmin innostuttu noista comboista. Saa nähdä mihin rahat riittää. Ehkä Sisujen lavalle tulee keräilijöiden rakastama ja foorumin ikilemmikki Itk 61-95 Sergei ja se on se hankinta;). Sitten Stinger perusversiona mukaan kabiiniin...
 
Suomessa ei ole myöskään aikaisemmin innostuttu noista comboista. Saa nähdä mihin rahat riittää. Ehkä Sisujen lavalle tulee keräilijöiden rakastama ja foorumin ikilemmikki Itk 61-95 Sergei ja se on se hankinta;). Sitten Stinger perusversiona mukaan kabiiniin...

Ei aikaisemmin, mutta UAV-uhka voi muuttaa asioita. Avengerin tykkiratkaisu on myös aika kevyt, joten se ei maksane ihmeitä (vrt. Tunguska tms.).
 
Ruotsin ilmatorjunta on samassa murheen tilassa kuin koko maavoimatkin, mutta ilmatorjunnalla näkyy vähän valoa tunnelin päässä:
  • Ilmatorjunnan koulutus tapahtuu Halmstadissa Lv6-ilmatorjuntarykmentissä. Rykmentissä on kaksi pataljoonaa ja näistä pataljoonista muodostettaisiin sodan ajan prikaatien ilmatorjuntapatteristot (2 kpl)
  • Lisäksi Gotlannissa operoi erillinen ilmatorjuntayksikkö, jonka miehistö ja kalusto on irrotettu jommasta kummasta pataljoonasta.
  • Kalusto on juuri tällä hetkellä varsin improvisoidun oloista:
    • Ikiaikainen Hawk-kalusto (RBS77) on vielä viimeisiä hetkiä palveluksessa, mutta tämän käyttöarvo alkaa lähennellä nollaa.
    • Hawk-kalustoa ollaan korvaamassa kahdella Patriot-yksiköllä, joille on tilattu yhteensä 300 GEM-T- ja PAC3 MSE -ohjusta. Hankinnan myötä Ruotsin ilmatorjunnalle tulee auttava kyky ballististen ohjusten torjuntaan optioiden kanssa jopa n. 4 mrd euron hankinnalla. Samalla tietysti syntyy pitkän kantaman IT, joka mm. Suomesta puuttuu.
    • Varsinainen prikaatien IT-kalusto muodostuu jo kertaalleen poistetuista RBS70/90-tuliyksiköistä. Nämä tosiaan ehdittiin jo poistaa, mutta nyt niitä varustetaan hätäohjelmana takaisin riviin. Tarkkoja lukuja en löytänyt, mutta ilmeisesti varustetaan kaksi yksikköä näitä sekakokoonpanoja, joissa pimeätoimintakyky tulee vanhoista RBS90-yksiköistä.
    • Gotlannilla toimii hyvin improvisoidun oloinen Bamse-patteri. Ruotsin puolustusvoimat tilasi (hallituksen ja teollisuuden vahvasti ohjaamana) yhden Bamse-yksikön 2000-luvun alussa erityisesti vienninedistämistarkoitukseen. Yksikön valvontatutkaksi tilattiin yksi UndE23-tutka, yksi tuliyksikkö EldE23 (jossa myös tulenjohtotutka) tehtiin valmiiksi tuotteeksi ja yksikön loput 5 tuliyksikköä jäivät eri asteisiksi puolivalmisteiksi. Ohjuksia on käytettävissä ainoastaan ne, jotka on toimitettu demokäyttöön 2008-2009. Ohjusten valmistuslinjasto on suljettu ja uusia ei helpolla valmistu. UndE23:n ohjelmisto on päivitetty ja se ei ole enää yhteensopiva EldE23:ten kanssa. Ilmatilannekuva saadaan nyt rajoitussa muodossa vanhemmilta PS-90 -tutkilta. Muiden tuliyksiköiden tilanne ei ole minulla tiedossa. Nyt tämä yksikkö on hätäapuna sijoitettu Gotlantiin!
    • Ilmatorjunnalle on tulossa huippunykyaikaiset RBS98-patterit, joissa IRIS-T SLS -ohjus on asennettu BvS10-bandvagnin alustalle. Yritin etsiä tilattujen yksiköiden määrää, mutta en löytänyt sitä helposti. Määrä on todennäköisesti joko 2 tai 4 patteria. Ensimmäiset koeammunnat tehtiin viime vuoden lopulla ja operatiivinen valmius pitäisi saavuttaa 2021.
    • Lisäksi mekanisoiduissa pataljoonissa on 24 kappaletta CV9040:n ilmatorjuntaversiota.

Ruotsin ilmatorjunta on tulevien hankintojen jälkeen hyvin kaksijakoinen: erittäin modernia kalustoa on muutamilla yksiköillä, mutta se riittää ainoastaan Tukholman, Gotlannin ja kahden prikaatin suojaamiseen. Minkäänlaista kalustoa tai yksiköitä ei ole esimerkiksi merivoimien tai ilmavoimien tukikohtien suojaamiseen eikä muiden joukkojen tai alueiden suojaamiseen.
 
Viimeksi muokattu:
Ruotsin ilmatorjunta on samassa murheen tilassa kuin koko maavoimatkin, mutta ilmatorjunnalla näkyy vähän valoa tunnelin päässä:
  • Ilmatorjunnan koulutus tapahtuu Halmstadissa Lv6-ilmatorjuntarykmentissä. Rykmentissä on kaksi pataljoonaa ja näistä pataljoonista muodostettaisiin sodan ajan prikaatien ilmatorjuntapatteristot (2 kpl)
  • Lisäksi Gotlannissa operoi erillinen ilmatorjuntayksikkö, jonka miehistö ja kalusto on irrotettu jommasta kummasta pataljoonasta.
  • Kalusto on juuri tällä hetkellä varsin improvisoidun oloista:
    • Ikiaikainen Hawk-kalusto (RBS77) on vielä viimeisiä hetkiä palveluksessa, mutta tämän käyttöarvo alkaa lähennellä nollaa.
    • Hawk-kalustoa ollaan korvaamassa kahdella Patriot-yksiköllä, joille on tilattu yhteensä 300 GEM-T- ja PAC3 MSE -ohjusta. Hankinnan myötä Ruotsin ilmatorjunnalle tulee auttava kyky ballististen ohjusten torjuntaan n. 4 mrd euron hankinnalla. Samalla tietysti syntyy pitkän kantaman IT, joka mm. Suomesta puuttuu.
    • Varsinainen prikaatien IT-kalusto muodostuu jo kertaalleen poistetuista RBS70/90-tuliyksiköistä. Nämä tosiaan ehdittiin jo poistaa, mutta nyt niitä varustetaan hätäohjelmana takaisin riviin. Tarkkoja lukuja en löytänyt, mutta ilmeisesti varustetaan kaksi yksikköä näitä sekakokoonpanoja, joissa pimeätoimintakyky tulee vanhoista RBS90-yksiköistä.
    • Gotlannilla toimii hyvin improvisoidun oloinen Bamse-patteri. Ruotsin puolustusvoimat tilasi (hallituksen ja teollisuuden vahvasti ohjaamana) yhden Bamse-yksikön 2000-luvun alussa erityisesti vienninedistämistarkoitukseen. Yksikön valvontatutkaksi tilattiin yksi UndE23-tutka, yksi tuliyksikkö EldE23 (jossa myös tulenjohtotutka) tehtiin valmiiksi tuotteeksi ja yksikön loput 5 tuliyksikköä jäivät eri asteisiksi puolivalmisteiksi. Ohjuksia on käytettävissä ainoastaan ne, jotka on toimitettu demokäyttöön 2008-2009. Ohjusten valmistuslinjasto on suljettu ja uusia ei helpolla valmistu. UndE23:n ohjelmisto on päivitetty ja se ei ole enää yhteensopiva EldE23:ten kanssa. Ilmatilannekuva saadaan nyt rajoitussa muodossa vanhemmilta PS-90 -tutkilta. Muiden tuliyksiköiden tilanne ei ole minulla tiedossa. Nyt tämä yksikkö on hätäapuna sijoitettu Gotlantiin!
    • Ilmatorjunnalle on tulossa huippunykyaikaiset RBS98-patterit, joissa IRIS-T SLS -ohjus on asennettu BvS10-bandvagnin alustalle. Yritin etsiä tilattujen yksiköiden määrä, mutta en löytänyt sitä helposti. Määrä on todennäköisesti joko 2 tai 4 patteria. Ensimmäiset koeammunnat tehtiin viime vuoden lopulla ja operatiivinen valmius pitäisi saavuttaa 2021.
    • Lisäksi mekanisoiduissa pataljoonissa on 24 kappaletta CV9040:n ilmatorjuntaversiota.

Ruotsin ilmatorjunta on tulevien hankintojen jälkeen hyvin kaksijakoinen: erittäin modernia kalustoa on muutamilla yksiköillä, mutta se rittää ainoastaan Tukholman, Gotlannin ja kahden prikaatin suojaamiseen. Minkäänlaista kalustoa tai yksiköitä ei ole esimerkiksi merivoimien tai ilmavoimien tukikohtien suojaamiseen eikä muiden joukkojen tai alueiden suojaamiseen.

Gotlantilaiset voivat lohduttautua sillä, että heillä on kuitenkin vahvempi ilmatorjunta kuin Ahvenanmaalla... Laivastolta ei tosin ole tulossa senkään vertaa vahvistusta ilmatorjuntaan kuin Ahvenanmaalle.

RBS98 on mielenkiintoinen valinta enkä ihan ymmärrä täysin sen perusteita. Jokseenkin lyhytkantamainen ohjusjärjestelmä, vaikka toki ulottumaa on enemmän kuin ilmatorjuntapanssarivaunulla. Rynnäkkökoneet alkanevat kuitenkin operoida tuon vaikutuspiirin ulkopuolella. Taisteluhelikopterit taas lienevät aika pieni uhka Ruotsin oloissa ja ilmatorjuntapanssarivaunujahan heillä on jo ihan kohtuullisesti. Kertooko tuo hankinta sitten jotakin Ruotsin uhkakuvista? Tarkoitus operoida kansainvälisillä kentillä? Hiekkamaat, Baltia, Suomi?
 
Gotlantilaiset voivat lohduttautua sillä, että heillä on kuitenkin vahvempi ilmatorjunta kuin Ahvenanmaalla... Laivastolta ei tosin ole tulossa senkään vertaa vahvistusta ilmatorjuntaan kuin Ahvenanmaalle.

RBS98 on mielenkiintoinen valinta enkä ihan ymmärrä täysin sen perusteita. Jokseenkin lyhytkantamainen ohjusjärjestelmä, vaikka toki ulottumaa on enemmän kuin ilmatorjuntapanssarivaunulla. Rynnäkkökoneet alkanevat kuitenkin operoida tuon vaikutuspiirin ulkopuolella. Taisteluhelikopterit taas lienevät aika pieni uhka Ruotsin oloissa ja ilmatorjuntapanssarivaunujahan heillä on jo ihan kohtuullisesti. Kertooko tuo hankinta sitten jotakin Ruotsin uhkakuvista? Tarkoitus operoida kansainvälisillä kentillä? Hiekkamaat, Baltia, Suomi?
Tässäkin hankinnassa teollisuuspolitiikka on ajanut puolustusvoimien tarpeiden ohi? Ruotsi on ollut vahvasti mukana kehittämässä IRIS-T:tä ja Ruotsin ilmatorjunta on IRIS-T SLS:n ensimmäinen (ja toistaiseksi ainoa) asiakas. Kantama on tosiaan varsin nirkoinen, vaikka muuten onkin varmasti moderni järjestelmä.
 
Tässäkin hankinnassa teollisuuspolitiikka on ajanut puolustusvoimien tarpeiden ohi? Ruotsi on ollut vahvasti mukana kehittämässä IRIS-T:tä ja Ruotsin ilmatorjunta on IRIS-T SLS:n ensimmäinen (ja toistaiseksi ainoa) asiakas. Kantama on tosiaan varsin nirkoinen, vaikka muuten onkin varmasti moderni järjestelmä.

Voi olla teollisuuspolitiikkakin, mutta en uskalla mennä sanomaan varmaksi. Tuosta tulee vähän vibat Crotalesta, vaikka hakeutumistapa, ulottuvuus, alusta jne. poikkeavatkin Crotalesta.

Vaikka Crotale ei olekaan myynyt kovin hyvin sittemmin, niin samantyyppisiä järjestelmiä on myyty senkin jälkeen. Vaikkapa nyt ASRAD-R sekä Norjan IRIS-T:n ja NASAMS:n pohjalta rakennettu systeemi.

Mutta Norjalla on tosiaan maarajaa Venäjän kanssa ja koptereita voi olettaa kohdattavan runsaissa mitoin, jos Venäjä lähtee höökimään maahan. Ruotsin tilanteessa en oikein pysty näkemään vastaavaa. Maarajaa Venäjän kanssa ei ole ja Itämeri muodostaa koptereiden käytölle ison rajoitteen. Gotlantiin ehkä pääsee vielä vaikuttamaan vajaalla asekuormalla ja lisäpolttoainesäiliöillä, mutta Manner-Ruotsiin heikommin.

Telakuorma-auton alusta on myös mielenkiintoinen ratkaisu. Yleensähän kai suositaan pyöräalustaa. Vihjanneeko se käyttöön pohjoisessa? Tornionjoen kummalla puolella tahansa...

Norjalaisten tsydeemi:


1598353036200.png
 
Tässäkin hankinnassa teollisuuspolitiikka on ajanut puolustusvoimien tarpeiden ohi? Ruotsi on ollut vahvasti mukana kehittämässä IRIS-T:tä ja Ruotsin ilmatorjunta on IRIS-T SLS:n ensimmäinen (ja toistaiseksi ainoa) asiakas. Kantama on tosiaan varsin nirkoinen, vaikka muuten onkin varmasti moderni järjestelmä.

En usko että kyseessä oli poliittinen päätös. Saab nosti aikanaan metelin kun RBS 70 NG ei päässyt edes ehdolle ja FMV valitsi "saksalaisen" IRIS-T:n kotimaisen vaihtoehdon sijaan. Vaikka Saab tosiaan toimii melko pienenä alihankkijana myös IRIS-T:lle, niin pääintegraattorina tuossa oli Diehl.

En ehkä sanoisi että lyhyen kantaman ilmatorjuntaohjus on vanhentunut konsepti, kyllä sille kohteita löytyy tänä päivänä ja kyseinen järjestelmä soveltuu ihan järkevästi osaksi Ruotsin ilmapuolustusta. Kyseessä on aika paljon kehittyneempi asejärjestelmä kuin RBS 70, suoraa näköyhteyttä kohteeseen ei tarvita, liikkeestä laukaisu onnistuu ja järjestelmä on ilmeisen hyvin verkottunut. Tuossa Ruotsin lavetissa ei taida olla mitään omaa sensoriakaan?
 
Ilmatorjunnalle on tulossa huippunykyaikaiset RBS98-patterit, joissa IRIS-T SLS -ohjus on asennettu BvS10-bandvagnin alustalle. Yritin etsiä tilattujen yksiköiden määrää, mutta en löytänyt sitä helposti. Määrä on todennäköisesti joko 2 tai 4 patteria. Ensimmäiset koeammunnat tehtiin viime vuoden lopulla ja operatiivinen valmius pitäisi saavuttaa 2021.
Siivet kertoi kesällä tuosta että ensimmäiset on jo luovutettu.
 

Venäjä asentaa Suomen rajan tuntumaan tuliterän tutkajärjestelmän, joka havaitsee jopa 20-kertaisesti äänennopeutta lentävät ohjukset
– Alueen sotilastoiminta kiihtynyt


Venäjä asentaa Suomen rajan tuntumaan uuden tutkajärjestelmän. Sen tarkoituksen sanotaan olevan maan puolustaminen supersonista eli yliäänistä hyökkäystä vastaan.

Tutkan pitäisi havaita lentokoneiden lisäksi jopa 20-kertaisesti äänennopeuden ylittävät risteilyohjukset.
Aerodynaamiset kohteet tutka pystyy havaitsemaan 600 kilometrin matkalta, ballistiset ohjukset 1 200 kilometrin etäisyydeltä.
Systeemi koostuu neljästä tutkamoduulista, joiden toimintapiiri kattaa 360 astetta.

Rezonans-N-mallinen tutka nousee Barentsinmeren lähellä sijaitsevaan Zapoljarnyin kuntaan, vanhan Petsamon alueelle.
Zapoljarnyista on matkaa Suomen rajalle noin 60 kilometriä ja Norjan rajalle lyhimmillään vain noin 10 kilometriä.

15 000 asukkaan kunnassa on merkittävää nikkeliteollisuutta. Norilsk nikel työllistää suurimman osan paikallisista.
Lähialueella on useita sotilastukikohtia ja -yksiköitä, muun muassa 61. merijalkaväkiprikaati ja 200. moottoroitu kivääriprikaati.
Seudun sotilaallista kapasiteettia on kasvatettu viime vuosina.

Järjestelmän kehittäneen Rezonans-tutkimuskeskuksen johtaja Ivan Nazarenko kertoo Venäjän valtio-omisteiselle Tass-uutistoimistolle, että rakentamisen alkutyöt on aloitettu.
Tutkasta tulee viides vastaava Venäjän arktisella alueella. Edellinen rakennettiin viime vuonna Novaja Zemlja -kaksoissaarelle, mutta se ei ole vielä käytössä.

Zapoljarnyin lisäksi Rezonans-N-tutka on rakenteilla Kuolan niemimaalla sijaitsevaan Gremihaan.
Nazarenkon mukaan tämä tutka-asema tulee käyttöön viimeistään joulukuussa.

The Barents Observer kertoo, että Venäjän armeijan esikunta on aiemmin tänä vuonna viestittänyt lisäksi viiden muun tutka-aseman pystyttämisestä maan ääripohjoisosiin.
Tass-uutistoimiston mukaan Venäjän on vahvistettava kykyään torjua yliäänisiä aseita, sillä niiden kehittäminen on yksi Yhdysvaltain asevoimien kärkihankkeita.
 

Venäjä asentaa Suomen rajan tuntumaan tuliterän tutkajärjestelmän, joka havaitsee jopa 20-kertaisesti äänennopeutta lentävät ohjukset
– Alueen sotilastoiminta kiihtynyt


Venäjä asentaa Suomen rajan tuntumaan uuden tutkajärjestelmän. Sen tarkoituksen sanotaan olevan maan puolustaminen supersonista eli yliäänistä hyökkäystä vastaan.

Tutkan pitäisi havaita lentokoneiden lisäksi jopa 20-kertaisesti äänennopeuden ylittävät risteilyohjukset.
Aerodynaamiset kohteet tutka pystyy havaitsemaan 600 kilometrin matkalta, ballistiset ohjukset 1 200 kilometrin etäisyydeltä.
Systeemi koostuu neljästä tutkamoduulista, joiden toimintapiiri kattaa 360 astetta.

Rezonans-N-mallinen tutka nousee Barentsinmeren lähellä sijaitsevaan Zapoljarnyin kuntaan, vanhan Petsamon alueelle.
Zapoljarnyista on matkaa Suomen rajalle noin 60 kilometriä ja Norjan rajalle lyhimmillään vain noin 10 kilometriä.

15 000 asukkaan kunnassa on merkittävää nikkeliteollisuutta. Norilsk nikel työllistää suurimman osan paikallisista.
Lähialueella on useita sotilastukikohtia ja -yksiköitä, muun muassa 61. merijalkaväkiprikaati ja 200. moottoroitu kivääriprikaati.
Seudun sotilaallista kapasiteettia on kasvatettu viime vuosina.

Järjestelmän kehittäneen Rezonans-tutkimuskeskuksen johtaja Ivan Nazarenko kertoo Venäjän valtio-omisteiselle Tass-uutistoimistolle, että rakentamisen alkutyöt on aloitettu.
Tutkasta tulee viides vastaava Venäjän arktisella alueella. Edellinen rakennettiin viime vuonna Novaja Zemlja -kaksoissaarelle, mutta se ei ole vielä käytössä.

Zapoljarnyin lisäksi Rezonans-N-tutka on rakenteilla Kuolan niemimaalla sijaitsevaan Gremihaan.
Nazarenkon mukaan tämä tutka-asema tulee käyttöön viimeistään joulukuussa.

The Barents Observer kertoo, että Venäjän armeijan esikunta on aiemmin tänä vuonna viestittänyt lisäksi viiden muun tutka-aseman pystyttämisestä maan ääripohjoisosiin.
Tass-uutistoimiston mukaan Venäjän on vahvistettava kykyään torjua yliäänisiä aseita, sillä niiden kehittäminen on yksi Yhdysvaltain asevoimien kärkihankkeita.
Aika lihavaa maalia rakennetaan jasmiineille ja sen seuraajille ;)
 
Back
Top