RKSTAK
Ylipäällikkö
Kyllä 50kpl lisää tilaukseen.
Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
Pystyykö Marksmanit päivittämään helposti AHEAD-ammuksille? Kanadalla on muuten Wikipedian mukaan 20 AHEAD päivitettyä Oerlikonia varastoituna.
Olympiakasarmi
Kenraali
Koska meille saadaan tällaista?
www.defensenews.com
Northrop bows out of competition to build laser weapon for Strykers
A Northrop Grumman team competing to integrate a 50-kilowatt laser onto a Stryker combat vehicle ran into issues ahead of a combat shoot-off this summer, which resulted in an early exit from the program.
www.defensenews.com
Einomies1
Respected Leader
Kyllä periaatteessa, koska GDF007 tykkejä nekin ovat. Se on taas toinen seikka että miten tuo Marksmanin vanha taistelujärjestelmä taipuu ohjelmiston ym. puolesta. Voi olla hankalaa siltä osin.
Marksmanissa ei myöskään ole kuin 1 tutka joka hoitaa valvonnan ja maalinosoituksen. Oerlikonissa on paketissa 2, eli valvonta- sekä maalinosoitustutka + lämpökamera/ CCD. Näillä on se etu että maalinhaku ja priorisointi hoituu samalla kun torjutaan edellistä uhkaa. Marksmanissa ei myöskään ole lämppäriä maalinosoitukseen/valvontaan.
Marksman on tehty aikanaan käsittääkseni puhtaasti hekojen torjumiseksi matalalla. Siksi tutka etsii ja sitten osoittaa maalia, jota ammutaan yksi kerrallaan. Oletus on ymmärtääkseni se että heko on leijunnassa, matalalla ampumassa ohjuksia omia tankkeja kohden ja se pitää pystyä haarukoimaan nopeasti.
Nykyään USA:n kopterit eivät ainakaan jalkaväkeä tulittaessaan enää jää leijuntaan, matalalle tai tee pop-uppeja, vaan ampuvat syöksystä maaleja ja väistävät. Idea on selvästi pysyä liikkeessä jatkuvasti eikä altistaa hekoa ilmatorjuntatulelle tai keveille aseille. Niistä on kokemusta mm. Irakin sodassa kun Apache lento-osasto sai siipeensä Irakilaisten väijytyksessä.
Ka-52 voi ampua uudet Vikhr-1 ohjuksensa liikkeestä:
En osaa sanoa että millä taktiikalla venäläiset käyttävät tst-hekoja tulituessa, mutta paine Marksmanin korvaamiseen kasvaa, mikä se sitten onkaan. Pelkällä alustan muuttamisella saatiin systeemi uudelleen käyttöön, mutta ei se ikuisesti kanna. Järjestelmä on kuitenkin jo 1990 kehitetty.
J0h1F
Ylipäällikkö
Tuohan riippuu pitkälti ohjuksen lentoprofiilista. Jos tarkoitus on iskeä kohteeseen ylhäältä koko kantaman alueella, kuten ainakin esim. ilmasta laukaistu AMRAAM tekee, niin kantamasta ei voi päätellä kunnolla korkeusulottuvuutta.Muuten vaikuttaa paperilla pätevältä, mutta kuinka korkealle ER-nousee? Tavoite on 15-16 km luokassa ymmärtääkseni. Ohjus joka kantaa vain rahdun päälle 25 km, voi olla vaikeuksia osua maaliinsa 15 km korkeudessa. ER osuu maaliinsa vähintään 45 km päässä, joten siinä ja siinä.
Olettaisin kuitenkin Marksmanin sopivan myös liikkuvan maalin torjuntaan, ovathan Su-25 ja muut rynnäkkökoneet varmasti olleet myös sen suunniteltuja maaleja, ja myös helikopterilla liitäen tehty rakettirynnäkkö on hyvin vanha tekniikka.
Vääpeli
Greatest Leader
Venäläiset yms on aina tykännyt käyttää rynnäköintiä. Siksi esim monissa Hindissä on kiinteät 23mm tykit.
Einomies1
Respected Leader
Ohjuksen korkeusulottuma ja kyky torjua siellä maaleja (puhutaan siis yli 10km) riippuu myös boosterin ja ohjuksen koosta. Boosterin pitää antaa riittävän suuri ja pitkä poltto että ohjukselle saadaan suuri lähtönopeus ja korkeutta. Sitten 99 kg:n painoiseen ohjukseen ei riitä polttoainetta tarpeeksi että puhutaan oikeasta suorituskyvystä hävittäjämaaleihin korkealla. On eri asia verrata sitä vaikkapa 315 kg painavaan Aster-ohjukseen, joka kiihtyy mach 4,5 nopeuteen lähdössä. CAMM perusversion nopeus kiihdytysvaiheen lopussa on lukemani mukaan n. mach 3.
Varmasti Marksman osuu liikkuvaankin, mutta kuinka hyvin? Olen tuosta Marksmanista lukenut jossain panssariseminaarin julkaisussa. Tietysti sopiihan se Itk 61 Sergei myös liikkuvan maalin torjuntaan
.Olisi huimaa, jos joku olisi keksinyt rakentaa tutkaohjatun it-kanuunan joka ei sovellu liikkuvien maalien ampumiseen.Ohjuksen korkeusulottuma ja kyky torjua siellä maaleja (puhutaan siis yli 10km) riippuu myös boosterin ja ohjuksen koosta. Boosterin pitää antaa riittävän suuri ja pitkä poltto että ohjukselle saadaan suuri lähtönopeus ja korkeutta. Sitten 99 kg:n painoiseen ohjukseen ei riitä polttoainetta tarpeeksi että puhutaan oikeasta suorituskyvystä hävittäjämaaleihin korkealla. On eri asia verrata sitä vaikkapa 315 kg painavaan Aster-ohjukseen, joka kiihtyy mach 4,5 nopeuteen lähdössä. CAMM perusversion nopeus kiihdytysvaiheen lopussa on lukemani mukaan n. mach 3.
Varmasti Marksman osuu liikkuvaankin, mutta kuinka hyvin? Olen tuosta Marksmanista lukenut jossain panssariseminaarin julkaisussa. Tietysti sopiihan se Itk 61 Sergei myös liikkuvan maalin torjuntaan
Kuinka hyvin se käytännössä onnistuu on sitten toinen juttu jota ei ääneen huudella. Eikä mitään irvailuja Nikitasta, kiitos
Olympiakasarmi
Kenraali
Me harjoiteltiin armeijassa liikkuvan ilmamaalin torjumista rynnäkkökivääreillä. Miehet maahan selälleen ja sarjatulta taivaalle.Ohjuksen korkeusulottuma ja kyky torjua siellä maaleja (puhutaan siis yli 10km) riippuu myös boosterin ja ohjuksen koosta. Boosterin pitää antaa riittävän suuri ja pitkä poltto että ohjukselle saadaan suuri lähtönopeus ja korkeutta. Sitten 99 kg:n painoiseen ohjukseen ei riitä polttoainetta tarpeeksi että puhutaan oikeasta suorituskyvystä hävittäjämaaleihin korkealla. On eri asia verrata sitä vaikkapa 315 kg painavaan Aster-ohjukseen, joka kiihtyy mach 4,5 nopeuteen lähdössä. CAMM perusversion nopeus kiihdytysvaiheen lopussa on lukemani mukaan n. mach 3.
Varmasti Marksman osuu liikkuvaankin, mutta kuinka hyvin? Olen tuosta Marksmanista lukenut jossain panssariseminaarin julkaisussa. Tietysti sopiihan se Itk 61 Sergei myös liikkuvan maalin torjuntaan
Einomies1
Respected Leader
Se soveltuvuus on vähän sama asia kun sanotaan että "tämä auto kulkee kovaa". Kuinka kovaa? Nopeuskin on muuttuva määre, nääs...
Sergei on käytössä esimerkiksi kolonnan suojaamiseen ilmamaaleja vastaan meillä ja siten soveltuu siihen. Ei siinä mitään irvailua ole, mutta sokea Reettakin näkee että se ei ole hyvä siinä.
Meillä aikanaan käskyllä "valmistautukaa ilma-ammuntaan" otettiin tuki ja ryhmänjohtaja huusi suunnan ja ennakon. Ennakko oli maalinmittojen määrä kohteen kulkusuuntaan ja se oli puhdas arvaus nopeudesta. Sitten käskyllä ammuttiin yksittäislaukauksia kohden ja ennakolla.
En tiedä miten toimisi jos koko joukkueellinen ampuu kerralla sen 30-90 kutia ja maali on alle 500m päässä. Ehkä voi toimia tai sitten ei...
Huhta
Greatest Leader
Rannikkotykistössä palvelleelle isälleni koulutettiin myös ilma-ammuntaa kiväärillä ja nimenomaan yhteislaukauksina komennosta. Tuota olen ihmetellyt, että minkä takia komennosta. Luulisi, että tulta pitäisi saada mahdollisimman paljon maalia kohti tuollaisessa tilanteessa.
Ehkä paljastumisriski on teoriassa pienempi, kun suuliekkejä ei näy koko ajan? Mutta ehkä parempi olisi olla ampumatta ollenkaan, jos ei haluta paljastua, ja kohteen jo hyökätessä sillä taas ei liene paljoa väliä...
Einomies1
Respected Leader
Haulikko-efekti maalissa? Ehkä parempi ampua sinnepäin 10+ ammusta yhdenaikaisesti kuin vuoronperään....
Muuten sama, mutta sarjatulella. En nyt muista mikä oli suositeltu porukan koko että yleensä kannattaisi edes yrittää, olisiko ollut vähintään joukkue mutta ryhmän voimin ei oltaisi ruvettu tuohon.
En sitten oikein tiedä miten arvioisit +100m ennakkoa metsän keskeltä siinä parissa sekunnissa mitä se kohde siinä päällä olisi... mutta jos kuteja on haaskattavaksi asti niin mikä ei...
En ymmärrä miksi roikotat Sergeitä jutussa mukana? Onko se tutkaohjattu? Foorumin perinteet toki velvoittavat, mutta silti.
Tutkaohjatut tykit siis soveltuvat juurikin liikkuvien maalien ampumiseen. Ampuminen ei tietysti tarkoita osumista, siksi mainitsin Nikitan. Sillä osuminenhan oli erittäin teoreettinen mahdollisuus.
Marksmanien todellisuudesta ei taatusti ole tietoa tarjolla niin kauan kuin vehje on vahvuudessa.Lähdetään vaikka siitä, että sillä osuu, mutta vain silloin tällöin, mikä on it-tykeille ominaista.
Huhta
Greatest Leader
Ainoa haulikko-efekti, jonka keksin, on mahdollisuus saada useita osumia leijunnassa olevaan maaliin. Se kopterihan luultavasti lähtee liikkeeseen, jos ropina alkaa käydä, minkä jälkeen osuminen vaikeutuu huomattavasti. Tosin sekin vaatii paljon niin ampujilta kuin ampumatilanteelta. Taistelutilanteessa ammutuista luodeistahan vain häviävän pieni osa osuu tarkoitettuun maaliin.
Sitten on toki näitä muita haulikko-efektejä. Ammuttu ihminen kuulemma lentää kolme metriä taaksepäin ja sorsa kuolee kipushokkiin. Ne on syytä jättää omaan arvoonsa ilma-ammunnan tapauksessa.
Lähemmäs kymmentonnisen taisteluhelikopterin lentotilaan ei vaikuta millään tapaa siihen osuvat rynnäkkökiväärin luodit. Ne eivät edes osu samanaikaisesti siinä määrin kuin haulikon haulit, koska eri ihmisten reaktioviiveet käskyn noudattamiseen vaihtelevat - yksi ampuu 0,6 sekunnissa, toinen 0,8 sekunnissa ja kolmas 1,0 sekunnissa käskystä. Asiaa voi pohtia myös siltä kantilta, että rynnäkkökiväärin luodin energia piipunsuulla on pari tuhatta joulea ja Sergein kranaatin energia putkensuulla on n. 90 000 joulea. Silti länsikoptereita on panssaroitu kestämään moisen kranaatin osuma, eli suunnittelijat luottavat siihen, ettei se heitä kopteria mukkelismakkelis ilmassa.
Kipuakaan mekaaninen laite ei tunne, joten shokkiin se ei mene. Syntynyt kokonaisvahinko ratkaisee. Lentäjällä taas on luultavasti paskat housussa joka tapauksessa, tuli ne osumat sitten yhteislaukauksena tai kaikkien roiskiessa omaan tahtiinsa.
Summa summarum, tulenavaus yhteislaukauksena ja sen jälkeen mahdollisimman paljon kuulaa maalia kohti. Tämä on oma mielipiteeni.
John Hilly
Ylipäällikkö
Ohjuksen korkeusulottuma ja kyky torjua siellä maaleja (puhutaan siis yli 10km) riippuu myös boosterin ja ohjuksen koosta. Boosterin pitää antaa riittävän suuri ja pitkä poltto että ohjukselle saadaan suuri lähtönopeus ja korkeutta. Sitten 99 kg:n painoiseen ohjukseen ei riitä polttoainetta tarpeeksi että puhutaan oikeasta suorituskyvystä hävittäjämaaleihin korkealla. On eri asia verrata sitä vaikkapa 315 kg painavaan Aster-ohjukseen, joka kiihtyy mach 4,5 nopeuteen lähdössä. CAMM perusversion nopeus kiihdytysvaiheen lopussa on lukemani mukaan n. mach 3.
Varmasti Marksman osuu liikkuvaankin, mutta kuinka hyvin? Olen tuosta Marksmanista lukenut jossain panssariseminaarin julkaisussa. Tietysti sopiihan se Itk 61 Sergei myös liikkuvan maalin torjuntaan
Marksman on tarkka myös liikkuvaan maaliin. Lohtajalla sen osumaprosentti liikkuvaan maaliin on Suomen ammusaseista paras. Ole itse nähnyt sen ampuvan suikukonelennokkiin siellä.
Jos se olisi kuraa, niin viimeisin päivitys alustan vaihtoineen olisi sekin varmaan jäänyt tekemättä.
Viidellä luodilla kaksi sarjaa. Tulikomento muodossa "Tul-ta". Omat ennakot sukolle, pokolle ja hekolle.Me harjoiteltiin armeijassa liikkuvan ilmamaalin torjumista rynnäkkökivääreillä. Miehet maahan selälleen ja sarjatulta taivaalle.
mechanicus
Kenraali
Muistelisin lukeneeni jonkun tutkineen tuota ilmatorjuntaa käsiaseilla ja käytetyn todennäköisyyslaskennan tulos oli, että yhdellä komennolla ammuttu laukausryöppy osuu ainakin teoriassa todennäköisemmin kuin yksittäiset laukaukset. Käytännössä olen kuitenkin sitä mieltä, että ei kannata ampua millään menetelmällä. Enemmän haittaa kuin hyötyä sillä saa aikaiseksi pl. joku maahanlaskun torjunta.
kimmo.j
Respected Leader
En ole Marksman-mies, mutta samassa vaunuhallissa oltiin.
Mulle on jäänyt kuva, että kaikki mikä lentää tehokkaan ampumaetäisyyden sisälle, voidaan ampua alas.
JA olin myös varma, että lämpökamerakin olisi ollut ja se olisi jossain vaiheessa päivitettykkin, mutta en ala väittelemään kun en ole varma.