Ilmatorjunta

[Huhta]

Se vaha kun ei mene sinne patruunaan kaatamalla, vaan haulit on kaadettava vahan sekaan ja sen jälkeen ne lusikoidaan takaisin patruunaan. Käytännössä tämä jättää patruunan hieman kukkuralleen ja osa hauleista saattaa jäädä tököttämään vaarallisesti. Ohje "isojen poikien" keskuudessa on varoa tuota ja myös hioa päällimmäisiä hauleja hiekkapaperilla tasaiseksi onnettomuuksien välttämiseksi. Mutta tämä vaatii vaaran tiedostamista. Ja minä niin koetin välttää valmistusohjeiden jakamista...

No se on jo törppöyttä, jos haulikonpatruunasta tekee pidemmän kuin hylsystä! Mutta, asia loppuunkäsitelty minun puolestani.

 

[mechanicus]

Mie oonkin miettinyt miten hornettien takniikkaa voisi hyödyntää, tykki ohjuskiskot (tutka?)yms.

Tykkihän on itsenäinen vehje, sähköä ja hydraulipainetta kun syöttää niin kuula kulkee. Hydraulimoottorin voi myös korvata sähkömoottorila. On kuitenkin pakettina äärimmäisen epäkäytännöllinen mihinkään asentaa (ammusrumpu aseen alla, piiput vaativat ulkopuolisen tuen etulaakerille).

Tutkalla ei ole mitään itsenäistä käyttölaitetta, sen käyttö vaatisi tehtävätietokoneiden ja ohjaamon käyttö- ja näyttölaitteiden sitomista samaan pakettiin. Sitten pitäisi vielä ohittaa logiikka, joka estää tutkan käytön maassa ja toivoa, että ohjelmistossa ei ole vielä muitakin vaatimuksia.

AIM-9M laukaisulaitteineen on analogista elektroniikkaa, sen laukaiseminen maasta onnistunee insinööriltä. Ohjukset sopivat kuitenkin myös Hawk-kalustoon ja niillä on rajallinen hyllyikä.

AIM-9X vaatii softaa toimiakseen tai käytännössä taas koko HN:n avioniikan.

AIM-120 jatkokäytetään NASAMS- ja F-35-kalustossa.

Alkuperäinen valmistaja ja myyjä tuskin riemastuu aikeista modata aseita.

 

[Huhta]

Alkuperäinen valmistaja ja myyjä tuskin riemastuu aikeista modata aseita.

Ymmärränkö vihjauksen oikein, että alkuperäisellä valmistajalla on henkilöstölleen parempaa käyttöä kuin myydä tukea suomalaisten muutostöille? Myyjä taas haluaisi ostaa vehkeet mieluummin varaosiksi omille koneilleen (USMC:n vikat laivueet) kuin että suomalaiset kehittelevät jotakin ihan itse?

 

[Torstoi]

Nuo lentokoneen kokoiset hoitunevat tavallisella ilmatorjunnalla, jos hollille tulevat. Katselin vain tuolla Ukraina-ketjussa olevaa klippiä, jossa kaksi ukkoa poterossa yrittivät torjua, ilmeisesti rynnäkkökiväärillä, ehkä reilun 100 m korkeudella yläpuolellaan leijuvaa dronea (quad-? octo-?). Eivät onnistuneet ja saivat rangaistukseksi kranaatin niskaansa.

Pisti miettimään tehokasta ja kustannustehokasta keinoa, jolla voisi suojata liikkumattomia kohteita näiltä halpisdroneilta, jotka tiputtelevat 100 - 200 m korkeudelta vapaasti putoavia kranaatteja vihulaistensa päälle.

Olen pähkinyt jonkinlaista mahdollisesti kemialliseen reaktioon perustuvaa verkkoa/harsoa/kuitua. Ilmassa lauetessaan synnyttäisi kevyttä mutta kestävää ainesta jonka ilmavirta ohjaisi ropeleihin, jos ei ihan suoraan osuisi. Tuo jäisi myös leijailemaan ilmaan toviksi mikä toisi dronen lennättäjälle lisähaastetta väistellä vanhoja laukauksia. Aavistuksen ehkä vaatii tuotekehitystä tämä ajatus ennenkuin on valmista.

 

[Rannari]

Tykkihän on itsenäinen vehje, sähköä ja hydraulipainetta kun syöttää niin kuula kulkee. Hydraulimoottorin voi myös korvata sähkömoottorila. On kuitenkin pakettina äärimmäisen epäkäytännöllinen mihinkään asentaa (ammusrumpu aseen alla, piiput vaativat ulkopuolisen tuen etulaakerille).

Tutkalla ei ole mitään itsenäistä käyttölaitetta, sen käyttö vaatisi tehtävätietokoneiden ja ohjaamon käyttö- ja näyttölaitteiden sitomista samaan pakettiin. Sitten pitäisi vielä ohittaa logiikka, joka estää tutkan käytön maassa ja toivoa, että ohjelmistossa ei ole vielä muitakin vaatimuksia.

Mitä jos katkaistaan Hornetin nokka kuomun takaa ja istutetaan maak-operaattori ampujaksi heittoistuimeen. Koko höskä sitten pallonivelen päälle kurottajan tms. puomin päähän tutkineen ja tykkeineen päivineen. Keskimääräistä munakkaampi jokasään it-kanuuna on syntynyt.

 

[magitsu]

Järkevämpää ehkä ostaa Saksalta esim. Gepardeja kuin käydä puuhastelemaan uutta käytettyä tuotetta. Oerlikon 35mm pohjaiset käy vähiin ja keskittynee edelleen viimeiselle käyttäjälle.
Saksa voisi ostaa 100 miljardillaan jotain uutta, joka kiinnostaa heitä pitää hetken kunnossa.

Jos taas ei kiinnosta niin siinä samalla tulee päätettyä näytetäänkö Marksmanille ovea ennemmin vai myöhemmin.

 

[Huhta]

Olen pähkinyt jonkinlaista mahdollisesti kemialliseen reaktioon perustuvaa verkkoa/harsoa/kuitua. Ilmassa lauetessaan synnyttäisi kevyttä mutta kestävää ainesta jonka ilmavirta ohjaisi ropeleihin, jos ei ihan suoraan osuisi. Tuo jäisi myös leijailemaan ilmaan toviksi mikä toisi dronen lennättäjälle lisähaastetta väistellä vanhoja laukauksia. Aavistuksen ehkä vaatii tuotekehitystä tämä ajatus ennenkuin on valmista.

Hämähäkin seittiä?

 

[Huhta]

Järkevämpää ehkä ostaa Saksalta esim. Gepardeja kuin käydä puuhastelemaan uutta käytettyä tuotetta. Oerlikon 35mm pohjaiset käy vähiin ja keskittynee edelleen viimeiselle käyttäjälle.
Saksa voisi ostaa 100 miljardillaan jotain uutta, joka kiinnostaa heitä pitää hetken kunnossa.

Jos taas ei kiinnosta niin siinä samalla tulee päätettyä näytetäänkö Marksmanille ovea ennemmin vai myöhemmin.

Taitaa vanheneva elektroniikka nousta niin Hornetin kuin Gepardinkin rasitteeksi. Ja jos ilmatorjuntapanssarivaunua oltaisiin silti kyhäämässä, niin kuulostaisi mielekkäämmältä lähtökohdalta tehdä se Gepardin 35 mm tykkien ja valmiin tornin kuin Hornetin Gatlingin ympärille. Turha ruunata kallista laitosta pienikaliberisella tykillä.

Toisaalta tykin osalta jonkinlainen "Sergei" voisi ilmeisesti olla mahdollisuuksien rajoissa? Aiemmin keskustelussa on noussut esille Hornetin ampumatarvikkeet, jotka ovat "vääränlaisia" (ei itsetuhoa?) IT-käyttöön. (Eikä niitä ampumatarvikkeitakaan liene ylipäätään hankittu niin hirveästi.) Mutta esim. merivoimien Jehujen päälle asennettuna niistä saattaisi olla hyötyä? Enemmän tehoa pintamaaleja vastaan kuin puolituumaisella konekiväärillä ja samalla ase olisi myös käyttökelpoinen ilmamaalien torjuja toisin kuin KRKK.

Jos Hornetin avioniikka ei vanhenisi, niin sille voisi löytää kaikenlaista käyttöä. Nopeasti ideoituna:

-Maston nokkaan asenettava maasijoitteinen erittäinlähivalvontatutka sekundäärisellä maavalvontakyvyllä
-Kaasupalloon nostettu vastaava valvontajärjestelmä
-Koko avioniikkapaketin asennus "Cessnan" kyytiin - siinä meillä on 62 mini-AWACS:ia
-Koko avioniikkapaketin asennus "Super Tucanoon" - saadaan mukaan myös aseet
-Koko avioniikkapaketin asennus Juken suunnittelemaan vanerihävittäjään - saadaan myös työtä kotimaahan

(Näihin kolmeen viimeiseen kannattanee kierrättää myös heittoistuin...)

 

[Jopuni]

Tykkihän on itsenäinen vehje, sähköä ja hydraulipainetta kun syöttää niin kuula kulkee. Hydraulimoottorin voi myös korvata sähkömoottorila. On kuitenkin pakettina äärimmäisen epäkäytännöllinen mihinkään asentaa (ammusrumpu aseen alla, piiput vaativat ulkopuolisen tuen etulaakerille).

Tutkalla ei ole mitään itsenäistä käyttölaitetta, sen käyttö vaatisi tehtävätietokoneiden ja ohjaamon käyttö- ja näyttölaitteiden sitomista samaan pakettiin. Sitten pitäisi vielä ohittaa logiikka, joka estää tutkan käytön maassa ja toivoa, että ohjelmistossa ei ole vielä muitakin vaatimuksia.

AIM-9M laukaisulaitteineen on analogista elektroniikkaa, sen laukaiseminen maasta onnistunee insinööriltä. Ohjukset sopivat kuitenkin myös Hawk-kalustoon ja niillä on rajallinen hyllyikä.

AIM-9X vaatii softaa toimiakseen tai käytännössä taas koko HN:n avioniikan.

AIM-120 jatkokäytetään NASAMS- ja F-35-kalustossa.

Alkuperäinen valmistaja ja myyjä tuskin riemastuu aikeista modata aseita.

Tutkaa ajattelin vaan valemaaliksi, ei muutakuin säteilisi kuin oikea toimiva tutka, ei muuta tarkoitusta. Ohjus kiskoista jattelin jotain kuvan kaltaista NASAMS pattereihin.

 

[Torstoi]

Hämähäkin seittiä?

Jotain sellasta. 10000m 0,1mm paksua nailonia painaa alle 100g. Teoriassa tuo riittäisi esimerkiksi 50m halkaisijaltaan olevan "tähden" luomiseen, jonka sakarat olisi alle metrin päässä toisistaan.
40mm kranaatti olisi varmaan se millä tuota levitettäisiin.

 

[mechanicus]

Tutkaa ajattelin vaan valemaaliksi, ei muutakuin säteilisi kuin oikea toimiva tutka, ei muuta tarkoitusta. Ohjus kiskoista jattelin jotain kuvan kaltaista NASAMS pattereihin.

APG-73 on digitaalinen tutka, ei siinä ole mitään nappia, josta sen saa lähettämään. Tietokoneen pitää ohjata sitä.

Jos tutkan saisikin vain tuuttaamaan tehoa taivaalle, ei siihen vihollinen reagoisi, koska tutkan kapea säde ei osuisi niihin kuin vaihingossa ja satunnaisesti.

Nykyaikaiset tutkavaroittimet erottavat eri tutkamallit ja jopa niiden toimintamoodit toisistaan. APG-73:sta ei Hornetin poistumisen jälkeen Suomen toimintaympäristössä näy, jolloin sen voi rajata pois tutkavaroittimen uhkakirjastossa.

Eniten ideaa vastaan puhuu kuitenkin se, että kukaan ei ole vielä lentokonetutkaa häirintään käyttänyt. Kyllä joku (Iran tms.) olisi sitä jo käyttänyt, jos se olisi toimiva ratkaisu.

AIM-9M:n ohjuskiskoineen varmaan voi kuorma-auton lavalle laittaa. Ohjusten suorituskyky paljaalla silmällä tähdättynä ei ole kovin kummoinen. Jos tuohon laitetaan lämpökamera, omakonetunnuslaite ja tulenkäytön viestiyhteydet tulee hintaa jo niin paljon, että kannattaa ostaa jotain toimivaksi todettua, vaikka Stingereitä. 60-luvulla amerikkalaiset ottivat vastaavan käyttöön. https://en.m.wikipedia.org/wiki/MIM-72_Chaparral

AIM-120 laukaisualustassa kiskon hinta on mitätön osa toimivaa kokonaisuutta.

 

[Rannari]

APG-73 on digitaalinen tutka, ei siinä ole mitään nappia, josta sen saa lähettämään. Tietokoneen pitää ohjata sitä.

Jos tutkan saisikin vain tuuttaamaan tehoa taivaalle, ei siihen vihollinen reagoisi, koska tutkan kapea säde ei osuisi niihin kuin vaihingossa ja satunnaisesti.

Nykyaikaiset tutkavaroittimet erottavat eri tutkamallit ja jopa niiden toimintamoodit toisistaan. APG-73:sta ei Hornetin poistumisen jälkeen Suomen toimintaympäristössä näy, jolloin sen voi rajata pois tutkavaroittimen uhkakirjastossa.

Eniten ideaa vastaan puhuu kuitenkin se, että kukaan ei ole vielä lentokonetutkaa häirintään käyttänyt. Kyllä joku (Iran tms.) olisi sitä jo käyttänyt, jos se olisi toimiva ratkaisu.

AIM-9M:n ohjuskiskoineen varmaan voi kuorma-auton lavalle laittaa. Ohjusten suorituskyky paljaalla silmällä tähdättynä ei ole kovin kummoinen. Jos tuohon laitetaan lämpökamera, omakonetunnuslaite ja tulenkäytön viestiyhteydet tulee hintaa jo niin paljon, että kannattaa ostaa jotain toimivaksi todettua, vaikka Stingereitä. 60-luvulla amerikkalaiset ottivat vastaavan käyttöön. https://en.m.wikipedia.org/wiki/MIM-72_Chaparral

AIM-120 laukaisualustassa kiskon hinta on mitätön osa toimivaa kokonaisuutta.

Siihen on varmasti pätevät syynsä ettei erilaisia puolivillaisia tilapäisvälineitä näy kuin epätoivon partaalla horjuvissa maissa. Niistä saatava suorituskyky on niin vaatimatonta ettei maksa vaivaa kuin enintään pakkotilanteissa. Eikä niillä silloinkaan sotia voiteta.

 

[Einomies1]

Tai jos ollaan kosteikolla ja jos haulit ovat lyijyä, jahka lyijykielto astuu voimaan.

Senverran korjaan että lyijyhaulikielto vesilinnustamisessa astui voimaan muistaakseni jo 1996. Nyt Eu on kieltämässä lyijyn käytön myös ampumaradoilla.

Jatketaan ilmatorjunnan parissa....

 

[Jopuni]

mechanicus kirjoitti:
AIM-9M:n ohjuskiskoineen varmaan voi kuorma-auton lavalle laittaa. Ohjusten suorituskyky paljaalla silmällä tähdättynä ei ole kovin kummoinen. Jos tuohon laitetaan lämpökamera, omakonetunnuslaite ja tulenkäytön viestiyhteydet tulee hintaa jo niin paljon, että kannattaa ostaa jotain toimivaksi todettua, vaikka Stingereitä. 60-luvulla amerikkalaiset ottivat vastaavan käyttöön. https://en.m.wikipedia.org/wiki/MIM-72_Chaparral

Enhän siis NASAMS järjestelmän tekniikasta mitään tiedä mutta, ajatukseni oli alustan olevan mahdollisimman yksinkertainen, ehkä nykyisen NASAMS laukaisu alustan jatkeena/rinnalla yhdistettynä siihen kaapelilla, jolloin ei tarvita erillisiä viestintä, omakonetunnistelaitteita yms. vaan käyttäisivät olemassa olevien NASAMS laukaisualustojen tekniikkaa. Olisivat kuin lisäputkia nykyisille laukaisualustoille 6+4 ohjusta. Jos saa viellä vähän etäisyyttä toisiinsa niin tuon lisävirityksen ohjuksen ensiksi käytettynä ei viellä paljastaisi kalliimpaa laukaisualustaa. Sama periaate kuin tietotekniikassakin on kytkimiä joilla voi vaihtaa samalle tietokoneelle eri näppäimistöjä ja näyttöjä. Teoriassa siis ajatus olisi että tulenkohtokeskus näkisi nykyiset kolme laukaisualustaa (ryhmää) joista voisi kytkimellä valita kumpaa/mitä laukaisalustaa käyttäisi NASAMSin omaa vai tuota viritystä (ehkää voisi olla jopa kaksi sivulaukaisinta).

 

[Huhta]

Senverran korjaan että lyijyhaulikielto vesilinnustamisessa astui voimaan muistaakseni jo 1996. Nyt Eu on kieltämässä lyijyn käytön myös ampumaradoilla.

Jatketaan ilmatorjunnan parissa....

Niin, vesilinnustuksessa. Mutta se on aivan eri asia, koska jatkossa kielto ei koske tiettyjä eläinlajeja, vaan kosteikkoja ylipäätään - ihan sama, ammutko jäniksen, teeren, majavan vaiko vesilinnun. Kosteikko myös määritellään Ramsar-määritelmän mukaan, mikä tarkoittaa, että käytännössä koko maa on kosteikkoa.

Suomen kannalta ongelma on, että EU:n silmissä kosteikoiksi saatetaan tulkita myös maastoa, joka ei ole kosteikko, kuten vaikkapa kuivatettu suo.
– Se on Suomen näkökulmasta ihan mahdoton tilanne, sillä lähes koko maa olisi tätä Ramsar-määritelmän mukaista kosteikkoa. Se olisi jo rajoituksen valvomisen kannalta erittäin hankalaa, sanoo neuvotteleva virkamies Hanna Korhonen sosiaali- ja terveysministeriöstä.

Suomi tuleekin vaatimaan, että lyijyrajoitus koskisi vain sellaisia kosteikoita, joissa on näkyvää vettä. Muutoin on mahdollista, että lyijyhaulikielto koskisi myös esimerkiksi kuivattuja ja metsitettyjä soita.

EU harkitsee kieltävänsä lyijyn käytön metsästyksessä ja kalastuksessa – tarkoituksena vähentää lyijyn joutumista eläimiin ja ihmisiin

EU:n toiveena on päästä lyijyn käytöstä eroon muutaman vuoden kuluttua.

yle.fi

No, ei menestynyt meidän vaatimukset... Ramsar-määritelmän mukaan mennään.

Kosteikkojen lyijyhaulikielto voimaan vuonna 2023 – Suomi ei valinnut totaalikieltoa​

Lyijyhaulien käytön rajoittaminen kosteikkoalueilla astuu voimaan Suomessa 15. helmikuuta vuonna 2023, tiedottaa Metsästäjäliitto.


Valtioneuvosto päätti kesäkuun lopussa sote-ministerityöryhmässä yksimielisesti, että Suomi etenee REACH-asetuksen mukaisessa lyijyhaulien kosteikkorajoitusta koskevassa asiassa perusrajoituksen mukaisesti.


Aiemmin tämän vuoden helmikuussa EU:n alueella astui voimaan lyijyhaulien käyttökielto kosteikkoalueilla. Tästä alkoi siirtymäajan laskeminen, joka on joko kaksi tai kolme vuotta. Siirtymäajan pituus riippuu siitä, valitseeko jäsenmaa niin sanotun Ramsar-rajoituksen vai lyijyhaulien totaalikiellon. Suomi päätyi valitsemaan Ramsar-rajoituksen.

Maaseudun Tulevaisuus: Kosteikkojen lyijyhaulikielto voimaan vuonna 2023 – Suomi ei valinnut totaalikieltoa

Kosteikkojen lyijyhaulikielto voimaan vuonna 2023 – Suomi ei valinnut totaalikieltoa Erä 15:48 Sari Penttinen Vaikka ylilaaja kosteikon määritelmä rajaakin suuria alueita Suomessa pois lyijyhaulien…

www.leppa.fi

Ja mikä se määritelmä on?

Ramsarin sopimuksen määritelmä: suo- ja vesialueet, jotka ovat luonnon tai ihmi-
sen tekemiä, pysyviä tai väliaikaisia, seisovaa tai virtaavaa vettä, makeaa, suolaista
tai murtovettä ja merialueita, joiden syvyys on laskuveden aikaan enintään 6 m

https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/75329/YMra_21_2016.pdf?sequence=1

 

[mechanicus]

mechanicus kirjoitti:
AIM-9M:n ohjuskiskoineen varmaan voi kuorma-auton lavalle laittaa. Ohjusten suorituskyky paljaalla silmällä tähdättynä ei ole kovin kummoinen. Jos tuohon laitetaan lämpökamera, omakonetunnuslaite ja tulenkäytön viestiyhteydet tulee hintaa jo niin paljon, että kannattaa ostaa jotain toimivaksi todettua, vaikka Stingereitä. 60-luvulla amerikkalaiset ottivat vastaavan käyttöön. https://en.m.wikipedia.org/wiki/MIM-72_Chaparral

Enhän siis NASAMS järjestelmän tekniikasta mitään tiedä mutta, ajatukseni oli alustan olevan mahdollisimman yksinkertainen, ehkä nykyisen NASAMS laukaisu alustan jatkeena/rinnalla yhdistettynä siihen kaapelilla, jolloin ei tarvita erillisiä viestintä, omakonetunnistelaitteita yms. vaan käyttäisivät olemassa olevien NASAMS laukaisualustojen tekniikkaa. Olisivat kuin lisäputkia nykyisille laukaisualustoille 6+4 ohjusta. Jos saa viellä vähän etäisyyttä toisiinsa niin tuon lisävirityksen ohjuksen ensiksi käytettynä ei viellä paljastaisi kalliimpaa laukaisualustaa. Sama periaate kuin tietotekniikassakin on kytkimiä joilla voi vaihtaa samalle tietokoneelle eri näppäimistöjä ja näyttöjä. Teoriassa siis ajatus olisi että tulenkohtokeskus näkisi nykyiset kolme laukaisualustaa (ryhmää) joista voisi kytkimellä valita kumpaa/mitä laukaisalustaa käyttäisi NASAMSin omaa vai tuota viritystä (ehkää voisi olla jopa kaksi sivulaukaisinta).

Ei onnistu viritykset älyaseilla. On hyvin epätodennäköistä, että datayhteydet toimisivat kovin pitkältä etäisyydeltä samalla tekniikalla, joka on tarkoitettu yhden lavetin sisällä käytettäväksi. Ja vaikka toimisivatkin ei ohjuksella osuisi mihinkään, koska se luulisi olevansa samassa paikassa kuin päälavetti.

 

[strelailija]

Mitä jos katkaistaan Hornetin nokka kuomun takaa ja istutetaan maak-operaattori ampujaksi heittoistuimeen. Koko höskä sitten pallonivelen päälle kurottajan tms. puomin päähän tutkineen ja tykkeineen päivineen. Keskimääräistä munakkaampi jokasään it-kanuuna on syntynyt.

Ja jos tulta tulee taivaalta takaisin, niin voi poistua paikalta jamesbondmaisesti heittoistuimella.

 

[Myrskyhiiri]

Ja jos tulta tulee taivaalta takaisin, niin voi poistua paikalta jamesbondmaisesti heittoistuimella.

Noheva paikallistaistelija heittoistuinhyppynsä aikana tuhoaa vielä pari vihollisen dronea mukaansa ottamalla haulikolla, jossa panoksissa on joko lyijy- tai muuta materiaalia olevia hauleja. Joista täällä on keskusteltu.

Samalla hän suorittaa katsellaan lähitiedustelun, onko vihollisen sissejä kiertämässä vasemmalta. Jos on, tuhotaan.

 

[Marakatti]

Noheva paikallistaistelija heittoistuinhyppynsä aikana tuhoaa vielä pari vihollisen dronea mukaansa ottamalla haulikolla, jossa panoksissa on joko lyijy- tai muuta materiaalia olevia hauleja. Joista täällä on keskusteltu.

Samalla hän suorittaa katsellaan lähitiedustelun, onko vihollisen sissejä kiertämässä vasemmalta. Jos on, tuhotaan.

Itse meinasin ehdottaa et ampuu vaikka hävittäjän viel siinä hypyn aikana alas antamalla pilotille napin ohtaan, mut mikä ettei dronejakii voi tiputella jos ei satu hävittäjää kohdalle. Bondille ainakii ois heleppoi hommia ja mikä jottei nyt jollekii makkaranpaistelijalle myös joka on katsonut kaikki bondit yms.

 

[ctg]

SkyRanger 30

The Skyranger 30 is a hybrid solution designed to thwart the full range of future airborne threats. Here, the interplay of a 30mm automatic cannon, guided missiles, and in perspective a high-energy laser (the Skyranger 30 HEL variant) results in a mix of effectors unique in this combination.

Teamed with a matching sensor mix, the Skyranger 30 can monitor airspace autonomously, while simultaneously selecting the optimum effector in response to emerging threats.

The Skyranger 30 can protect mobile units on the march or critical stationary infrastructure and facilities from aerial threats. No matter what the initial situation, an appropriate response is always readily available, assuring adherence to legal requirements and the avoidance of collateral damage.

German company Rheinmetall unveils its air defense solutions | Eurosatory 2022 News Official Online Daily | Defence security exhibitions 2022 show daily news category

Eurosatory 2022: Rheinmetall is displaying its solutions for this area of application as the Skyranger 30 Boxer 8x8.

www.armyrecognition.com