Ilmatorjunta

Etelä-Koreassa on wanhoja kunnon Flak towereita käytössä, tosin hieman nykyaikaisempina.

2020122409314419285.jpg
 
(Ukraina-ketjusta lainattua)

Tämä dronen torjunta haulikolla nousee aika-ajoin esiin ja joka kerta lopputulos tuntuu olevan se, että ei onnistu. Asia, mikä tässä useimmiten unohtuu on se, että haulikko ja sen patruunat on kehitetty metsästystä varten, vieläpä kohtuu pieniltä etäisyyksiltä.

Luulsin, että pienellä tuotekehityksellä kyllä saataisiin kohtalaisen tehokas drone-patruuna haulikolle kehitettyä. Esim. jonkinlainen sabot tyyppinen ratkaisu, jossa suuri määrä pieniä teräshauleja, tai vaikkapa jotain flechette:n tyylisiä nuolia. Tällä voisi saada sekä haulien hajontaa pienemmäksi, että lähtönopeutta kasvatettua.
Tuleeko oikeaan ketjuun, en tiedä, mutta ilmatorjuntaa tämäkin. Tuli mieleen, että onko olemassa haulikon patruunoita, jotka tietyn ajan/matkan "täyteisenä" lennettyään räjähtävät ja sinkoavat haulisuihkun eteensä. Toimisi tietysti paremmin esim. kranaattikonekiväärillä. Vyössä voisi olla perättäisillä kranaateilla olla aavistuksen verran eri pitkät paloajat esim. neljän ammuksen jaksoissa, jolloin vaikutusalueeseen saataisiin syvyyttä.
 
(Ukraina-ketjusta lainattua)


Tuleeko oikeaan ketjuun, en tiedä, mutta ilmatorjuntaa tämäkin. Tuli mieleen, että onko olemassa haulikon patruunoita, jotka tietyn ajan/matkan "täyteisenä" lennettyään räjähtävät ja sinkoavat haulisuihkun eteensä. Toimisi tietysti paremmin esim. kranaattikonekiväärillä. Vyössä voisi olla perättäisillä kranaateilla olla aavistuksen verran eri pitkät paloajat esim. neljän ammuksen jaksoissa, jolloin vaikutusalueeseen saataisiin syvyyttä.

Haulikon patruuna on niin pieni, että elektronisen sytyttimen säätäminen aktivoitumaan tietyllä etäisyydellä tuskin jättäisi enää paljoa hyötykuormaa. Lisäksi kysymysmerkiksi nousee tietysti, miten sytytin säädettäisiin - kiertämällä jotakin rengasta patruunassa ennen syöttämistä aseeseen ja ampumista? Esteeksi noussee myös haulikon ammusten kaareva lentorata. Automaattiratkaisu taas tekisi aseesta kohtuuttoman hintaisen.

Ehkä paras tapa käyttää haulikkoa droonitorjunnassa voisi olla lipashaulikko volframihaulipatruunoilla. Silloin kustannukset pysyisivät kurissa, mutta vaikutusetäisyys olisi siltikin parhaimmillaan joitakin satoja metrejä ja teho olisi kyseenalainen. Jonkin nurkan taakse kurkkivan mikro-UAV:n voisi tiputtaa, mutta ei juuri muuta.
 
En osannut ajatellakaan mitään noin hienoa ratkaisua :).

Ajattelin lähinnä patruunan laukeamisesta käynnistyvää ei-ampujan-säädettävissä-olevaa paloaikaviivettä ammuksen räjähdykseen. Näitä olisi tehdasvalmisteisesti esim. neljää eri viivepituutta, jotka lipastettaisiin tai ladattaisiin vyöhön oikeassa järjestyksessä valmiiksi tehtaalla. Kevyiden droonien lähitorjunnassa ammuttaisiin neljän laukauksen purskeita, joissa ammukset räjähtävät esim. 250-200-150-100 metrin etäisyyksillä, jolloin suppealla kulmalla laukeavat hauli- tai nuolisuihkut lakaisevat aluetta etäisyydellä 100...300 m.
 
Raytheon_Missiles__Defense_unveils_GhostEye_MR_new_radar_for_medium-range_air_defense_1.jpg

GhostEye MR
Raytheon Missiles & Defense, or RMD, is offering GhostEye MR radar for integration with the National Advanced Surface-to-Air Missile System, or NASAMS. This medium‐range air defense solution, made in partnership with Kongsberg Defence & Aerospace, has been operational for more than three decades and is currently used by the U.S. and 11 allied nations. The widespread adoption of NASAMS “indicates the highest level of confidence by a global customer base”, Joe DeAntona, a retired U.S. Army colonel who is now vice president for Land Warfare and Air Defense requirements and capabilities at Raytheon Missiles & Defense, said.
 
En osannut ajatellakaan mitään noin hienoa ratkaisua :).

Ajattelin lähinnä patruunan laukeamisesta käynnistyvää ei-ampujan-säädettävissä-olevaa paloaikaviivettä ammuksen räjähdykseen. Näitä olisi tehdasvalmisteisesti esim. neljää eri viivepituutta, jotka lipastettaisiin tai ladattaisiin vyöhön oikeassa järjestyksessä valmiiksi tehtaalla. Kevyiden droonien lähitorjunnassa ammuttaisiin neljän laukauksen purskeita, joissa ammukset räjähtävät esim. 250-200-150-100 metrin etäisyyksillä, jolloin suppealla kulmalla laukeavat hauli- tai nuolisuihkut lakaisevat aluetta etäisyydellä 100...300 m.
Minkälaista droonia tässä oltaisiin torjumassa?
Siviileille myytävien droonien pienimmissä versioissa ei ole kuormaa lainkaan, ja hieman isommissa mukaan mahtuu esim kamera. Näissä on muoviset roottorit ja nousevat pystysuoraan.
Toisaalta drooneiksi voi kutsua myös lentokoneen kokoista ja hyötykuormaista lentokonetta UAV, mikä tarvitsee kiitoradan nousuun.
Edellisiä voi torjua vaikka hieman isommalla (silti edullisella) droonilla, jonka kyydissa kulkee liekinheitin. Kun muovista roottoria hiukankin saa kuumenemaan, se pehmenee ja pyöriessään hajoaa ihan itsekseen. Liekinheittimen tehollinen osuma-alue voi olla helposti paljon laajempi kuin haulikonpatruunalla, joten osuma on oleellisesti helpompi. Isompaa metallipotkurilla varustettua UAVta vastaa sellainen lienee hyödytön, koska lentovauhti on niin suuri ettei liekinheitin toimi kunnolla ilmavirrassa. Edulliset halpadroonit taas on niin hitaita että toimii.

Toki niitä pikkuvehkeitä (ja kenties joitain isompiakin) voi torjua myös maasta käsin ELSOlla. Tai tutkaohjatulla konetykillä, tai ohjuksilla, tai laserilla, hinta kaikilla vaihtoehdoilla on aivan olennaisesti suurempi kuin liekinheittimellä varustetulle siviilivehkeelle kertyisi.
 
Nuo lentokoneen kokoiset hoitunevat tavallisella ilmatorjunnalla, jos hollille tulevat. Katselin vain tuolla Ukraina-ketjussa olevaa klippiä, jossa kaksi ukkoa poterossa yrittivät torjua, ilmeisesti rynnäkkökiväärillä, ehkä reilun 100 m korkeudella yläpuolellaan leijuvaa dronea (quad-? octo-?). Eivät onnistuneet ja saivat rangaistukseksi kranaatin niskaansa.

Pisti miettimään tehokasta ja kustannustehokasta keinoa, jolla voisi suojata liikkumattomia kohteita näiltä halpisdroneilta, jotka tiputtelevat 100 - 200 m korkeudelta vapaasti putoavia kranaatteja vihulaistensa päälle.
 
(Ukraina-ketjusta lainattua)


Tuleeko oikeaan ketjuun, en tiedä, mutta ilmatorjuntaa tämäkin. Tuli mieleen, että onko olemassa haulikon patruunoita, jotka tietyn ajan/matkan "täyteisenä" lennettyään räjähtävät ja sinkoavat haulisuihkun eteensä. Toimisi tietysti paremmin esim. kranaattikonekiväärillä. Vyössä voisi olla perättäisillä kranaateilla olla aavistuksen verran eri pitkät paloajat esim. neljän ammuksen jaksoissa, jolloin vaikutusalueeseen saataisiin syvyyttä.
Onhan noita erikoisuuksia. Esimerkiksi Italialainen Cheddite 100 metri on 12/70 35 g metsästyspatruuna, jolla väitetään saavuttavan yli 100m kantama. Paukussa on välitulpan lisäksi erillinen pitkä haulikuppi, jolla haulit pysyvät kasassa jonkin matkaa piipun suulta. En tiedä sitten että onko läpäisy ja kuvio kovin kummoinen noin pitkältä matkalta. Latauksilla ei kuitenkaan saada haulikossa kuin 400-450 m/s lähtönopeuksia maksimillaan. Välitulpat on kuitenkin muovia ja samoin patruunan seinät.En ole kokeillut itse, mutta löytyy myös suomesta ja ihan vapaasti ostettavissa.
cheddite_100metri_1_5784.jpg

https://www.fieldsportsmalta.com/cheddite-100-metri
https://www.ahtihuvila.fi/cgi-bin/w...5g_No:0&naytasivu=3916&id=0&saitti=ahtihuvila

Kaveri sanoi joskus että oli kokeillut valuttaa haulien sekaan steariinia pitämään haulit kasassa pidempään. En muista että olisi saanut sillä mitään saalista. Ehkä onnistuu käsinladattaessa tai sitten ei.
Haulikko on kuitenkin lyhyen kantaman ase ja siksi suunniteltu. Olen kuullu kyllä että täysvolframipatruunoilla porukka olisi ampunut jopa n.90 metriin saakka hanhia, mutta en ole nähnyt. Ne voisi olla tehokkaita jos kuvio on kunnossa, koska Volframi on 2x lyijyn tiheys. Ne ovat taasen paljon perinteisiä kalliimpia patruunoita ja mitään massamaista täysvolframipatruunoiden valmistusta ei taida olla.
 
Kaveri sanoi joskus että oli kokeillut valuttaa haulien sekaan steariinia pitämään haulit kasassa pidempään. En muista että olisi saanut sillä mitään saalista. Ehkä onnistuu käsinladattaessa tai sitten ei.

Tuo on keino valmistaa halppis ratapatruunasta täyteinen, mutta en ole ihan varma että onko laillinen edes pitää hallussa. Voivat myös olla käyttäjälleen vaarallisia jos ammutaan putkimakasiinillisesta haulikosta. Ymmärtänet jos en selitä enempää julkisella sivustolla johon pääsee myös alaikäiset ja muut lapsenmieliset.
 
Tuo on keino valmistaa halppis ratapatruunasta täyteinen, mutta en ole ihan varma että onko laillinen edes pitää hallussa. Voivat myös olla käyttäjälleen vaarallisia jos ammutaan putkimakasiinillisesta haulikosta. Ymmärtänet jos en selitä enempää julkisella sivustolla johon pääsee myös alaikäiset ja muut lapsenmieliset.

Miksi vahatäyteinen ei olisi laillinen pitää hallussa? Suomessa kotilataus on laillista ja samalla lupakortilla saa aseliikkeestä niin hauli- kuin täyteispatruunoitakin, tämä ei ole mikään Britannia, jossa isot haulit ja täyteiset ovat erillisen sääntelyn takana. Metsästyskäytössä se on sitten harmaata aluetta, jos ammutaan eläintä, jota ei saa ampua hauleilla. Tai jos ollaan kosteikolla ja jos haulit ovat lyijyä, jahka lyijykielto astuu voimaan.

Tuota putkimakasiinihaulikkoa en täysin ymmärrä myöskään. Olen käsittänyt vahatäyteisen vaarallisuuden pohjautuvan siihen, että projektiili (tai osia siitä) voi jäädä piippuun jumiin ja sitten kun ammutaan seuraava, niin paine nousee epämiellyttävällä tavalla. Eli piippu pitää tarkistaa jokaisen laukauksen välissä, aseen toimintatavan luulisi olevan sinänsä irrelevantti.
 
Miksi vahatäyteinen ei olisi laillinen pitää hallussa?
Tämä on vain muistikuva, mutta ERVA patruunoiden tms. valmistaminen itse on kiellettyä. Tai muistanenko väärin? Pointti on se, että tarkistaa etukäteen, niin vituttaa vähemmän jälkeenpäin. Niin ja mainitaan nyt tässä ettei jää epäselväksi aikaisemmasta: Nämä ammukset eivät ole sellaisia että se auttaisi osumaan lentävään lintuun haulien tavallisen käyttöetäisyyden ulkopuolelle.
Tuota putkimakasiinihaulikkoa en täysin ymmärrä myöskään.

Liittyy siihen että kyseessä on keskisytytteinen patruuna ja putkimakasiini.
 
Liittyy siihen että kyseessä on keskisytytteinen patruuna ja putkimakasiini.

Putkimakasiinissa on mahdollisuus, että teräväkärkisellä luodilla ladattu patruuna pukkaisi toisen patruunan nalliin ja sytyttäisi sen. Mutta tämä on lähinnä vipulukkokiväärien ongelma. En ymmärrä, miten saat vahatäytteisen tekemään saman...
 
Putkimakasiinissa on mahdollisuus, että teräväkärkisellä luodilla ladattu patruuna pukkaisi toisen patruunan nalliin ja sytyttäisi sen. Mutta tämä on lähinnä vipulukkokiväärien ongelma. En ymmärrä, miten saat vahatäytteisen tekemään saman...

Se vaha kun ei mene sinne patruunaan kaatamalla, vaan haulit on kaadettava vahan sekaan ja sen jälkeen ne lusikoidaan takaisin patruunaan. Käytännössä tämä jättää patruunan hieman kukkuralleen ja osa hauleista saattaa jäädä tököttämään vaarallisesti. Ohje "isojen poikien" keskuudessa on varoa tuota ja myös hioa päällimmäisiä hauleja hiekkapaperilla tasaiseksi onnettomuuksien välttämiseksi. Mutta tämä vaatii vaaran tiedostamista. Ja minä niin koetin välttää valmistusohjeiden jakamista...
 
Back
Top