Ilmatorjunta

[taantumu]

Esim ZSU-57 SP Suomen tilanne wikin mukaan:
"Finland imported 12 ZSU-57-2 SPAAGs between 1960 and 1961 alongside other kinds of Soviet equipment. The ZSU-57-2s were designated 57 ItPsv SU 57-2, some of them remained in service to the end of the century. A ZSU-57-2M modernization programme was being developed in Finland which would equip the vehicle with radar and configurable ammunition. However, after the prototype was produced the project was abandoned because of high costs. ItPsv SU-57s were withdrawn from service in 2006.

Tuohon lisäyksenä että Suomeen ostettiin 1992-93 Unkarista lisää ZSU-57:ja ja nämä oli rungon osalta modernisoitu T-55A standardiin. Alkuperäiset Neukuista ostetut ZSU:t olivat rekisterissä Ps 461-alkuisilla rekisteritunnuksilla ja Unkarista ostetut Ps 462-alkuisilla tunnuksilla.

 

[magitsu]

https://twitter.com/x/status/1554546260320862211

 

[-TripleX-]

https://twitter.com/x/status/1554546260320862211

Ne näköjään piirtää kellä on liitua.

 

[Siipimies]

Ohessa ajatuksia/spekulaatiota ja yhteenvetoa Suomen tulevasta ilmatorjuntajärjestelmän kaupasta.
Täällä oli aiemmin seuraavaa tietoa Barak-järjestelmästä, jota voidaan käyttää arvioimaan Suomen kauppaa:

Barak II/8 SAM Battery: $150 million for 1 radar, 1 control station, 4 pcs 8-round launchers, & 64 missiles. Kun järjestelmän ohjus (kantama n. 70 km) maksaa netistä löytyvän tiedon mukaan 1.65 M$, niin 64 kpl maksaa 105.6 M$. Tällöin muulle osalle Barak 8-järjestelmää tulee hinnaksi n. 45 M$.

Marokko osti Barak MX-järjestelmää 500 M$:lla. Koska MX-järjestelmä on jatkokehitetty Barak 8:sta, niin se voisi maksaa enemmän. Edellä olevasta voidaan kuitenkin arvioida että kauppaan kuului 3 patteria. Olettamalla niiden hinnaksi ilman ohjuksia kuitenkin sama kuin Barak 8 eli 45 M$/kpl, tulee yhteishinnaksi 135 M$, joten ohjuksille jää 365 M€. Edelleen olettamalla että niitä (ER) on samoin 64 kpl/patteri, tulee yhden ohjuksen hinnaksi n. 1.9 M$, joka on siten 250’000 $ enemmän kuin Barak 8:n lyhyemmän kantaman ohjukselle mainittu. Yhden patterin hinta ohjuksineen (64 kpl) olisi siis n. 167 M$.

Suomi voisi tämän arvion mukaan saada ostettua 6 patteria Barak MX:ää noin 1 mrd euron hinnalla, johon sisältyisi 384 ohjusta. Vertailun vuoksi Suomen 4:ään NASAMS-järjestelmään hankittiin 300 AMRAAM-ohjusta eli 75 kpl/järjestelmä ja yksi järjestelmä ohjuksineen maksoi noin 200 M€: (350+435)M/4=196 M, jossa kurssiksi on oletettu 1$ = 1€, joka ei ehkä vielä kata inflaatiota.

Kannatan itse kuitenkin David’s Sling –järjestelmää, joka vaikuttaa suorituskykyisemmältä: sen Stunner-ohjuksen kantamaksi mainitaan monesti 160 km verrattuna Barak MX:n ER-ohjuksen 150 km:iin. Stunner-ohjuksessa on kolmipulssimoottori, jonka viimeinen pulssi kiihdyttää ohjuksen nopeutta juuri ennen torjuntaa (hit to kill), joten se voi olla vaarallinen myös kantamansa rajoilla, erityisesti koska siinä ei ole painavaa räjähdyspanosta (vrt. Barak 8:ssa 60 kg, LRAD 23 kg, ER classified) ja se on siten kevyt loppuvaiheessa. Ohjuksessa on myös edistynyt elektro-optinen ”dual electro-optical/(FPA)/imaging infrared (CCD/IIR)” -hakupää, jossa on myös millimetrialueen AESA-tutka Wikipedian mukaan. Laukaisualustaan mahtuu 12 ohjusta Barak MX:n 8:n sijaan. Molemmissa lienee sama ELM-2084 tutka, jonka ulottuvuudeksi/kantamaksi saadaan 150 km Barak-järjestelmässä: ”The extended range is made possible in part by adjusting the interceptor and the missile system’s MMR radar to a 150 km range, according to the company”. Joten vähän lisää säätämällä myös 160 km lienee mahdollista.

Lisäksi on mahdollista että jotkin NATO maat ostavat Stunner/SkyCeptor-ohjuksia, esimerkkinä Romania joka suunnittelee alkavansa valmistaa SkyCeptor –ohjuksia ja edelleen myös Puola, koska Patriot-järjestelmän ohjukset ovat kalliita: PAC-3 MSE luokkaa 6 M$ ja PAC-2 GEM yli 3 M$. Jos lehtitiedot Sunner-ohjuksen 2 M$ hinnasta pitävät paikkansa, niin se on merkittävästi halvempi, mutta vain hieman kalliimpi kuin edellä arvioitu Barak MX:n ER-ohjuksen hinta. David’s Sling -järjestelmän itsessään (ilman ohjuksia) voisi arvioida olevan jonkin verran kalliimpi kuin Barak MX, ehkä luokkaa 10-15 M$, mutta kauppa ei kaatune tuohon, jos/kun suorituskykyä on enemmän. Näillä arvioilla 6:n patterin hinnaksi tulisi 90 M$ + 38.4 M$ eli n. 128 M$ enemmän kuin Barax MX:lle, jos ohjuksia on saman verran. Hinnaksi tulisi siten 1128 M$. Jos sen sijaan ohjuksia olisi samaan tyyliin 2 kertaa laukaisuvalmiina olevat, 3:lla laukaisualustalla, eli 72 kpl ja siten yhteensä 432 kpl, tulisi ohjuksien hinnaksi 864 M$. Kun tähän lisätään järjestelmien hinta 6*60 M$ = 360 M$ tulisi kaupan hinnaksi 1224 M$. Yhden patterin hinta ohjuksineen (72 kpl) olisi siis 204 M$.

Rafael voisi myös haluta saada ulkomaisen referenssiasiakkaan ja siksi laskea hintaa lähemmäs Barak MX:n hintaa, joten hyvässä lykyssä David’s Sling –järjestelmän voisi saada edullisesti.

Mutta kun puolustusmäärärahojen tasoa on nyt nostettu ja seuraavien neljän vuoden aikana on sanottu tulevan lisää 2.9 mrd euroa, niin luulisi kuuteen patteriin löytyvän rahaa. Iltasanomien mukaan siitä aiotaan käyttää 1 mrd ensi vuonna, jos oikein ymmärsin.

 

[Jopuni]

Itse olen miettinyt miten noiden GroundMaster 403 -keskivalvontatutkien päivitykset vaikuttaa, pystyykö päivitysten jälkeen johtamaan noiden uusien ilmatorjunta ohjusten tulta jolloin uusia tutkia tarvittaisiin vähemmän. Ja voisiko esim. Stunner ohjukset liittää osaksi NASAMS patteria (esim yksi David's Sling laukaisu allusta neljänneksi yksiköksi) ja käytettäisiin GroundMaster 403 -keskivalvontatutkaa tulenjohtoon. Olisi NASAMS patteri 3 nasams laukaisualustaa 18 ohjusta, yksi stunner alusta 12 ohjusta ja johtokeskus yksi optinen sensori ja yksi sentinel tutka. Kaksi patteria muodostaisi patteriston (6 kpl) jolloin patteristoon kuuluisi yksi ELM-2084 tutka jonka jakaisivat molemmat patterit, (voisiko patteriston toinen nasams johtokeskus toimia TOC-moodissa ja toinen SFDC-moodissa?) Nykyisistä nasams järjestelmistä muodostettaisiin 12 patteria ja 6 patteristoa (vaatisi 12 nasams laukaisualustan hankkimista) ja 12 David's Sling alustan hankkimista ja 6-9 ELM-2084 tutkaa patteristoihin. Kaksi patteristoa muodostaisi rykmentin (3kpl) jossa olisi joko ELM-2084 tutka tai toi GroundMaster tutka pitemmmän kantavuuden vuoksi, sekä yksi uusi David's Sling järjestelmän komentokeskusta, jolle alistettaisiin kaikki alueen ilmatorjunta, ei vain kahta nasams patteria. Yksi rykmentti vastaisi Helsinki Porvoo alueesta, toinen Kotka-Mikkeli ja kolmas jostain muusta. Koska ollaan pian NATOssa pitäisi ilmatorjunnassa keskittyä risteilyohjuksien ja UAV:den torjuntaan.
Toivottavasti ajatus tuli selväksi, en tiedä mitään nykyaikaisesta ohjusilmatpuolustuksesta, mutta heittelin vaan ajatuksia ilmaan.

 

[Siipimies]

Aiemmin täällä oli nähdäkseni epäselvyyttä siitä, mitkä asiat vaikuttavat ohjuksen saavuttamaan nopeuteen, joten laitan tänne hieman teoriaa, joka mahdollisesti voi lisätä ymmärrystä asiassa.

Raketin/Ohjuksen nopeutta (nopeuden lisäystä delta v) voidaan arvioida Tsiolkovskin lailla, jota kutsutaan myös rakettiyhtälöksi. Se soveltuu nopeaan karkeaan arviointiin, ei varsinaiseen suunnitteluun, jossa on käytettävä tarkempia menetelmiä.

Lain mukaan raketin saavuttama nopeus riippuu raketin tyhjämassan ja täyden massan välisestä suhteesta ja raketin (efektiivisestä) palokaasujen nopeudesta. Tällöin on edullista, että raketin polttoaine virtaa mahdollisimman nopeasti suuttimesta ulos, ja että raketin polttoainesäiliöt ovat kevyitä, mutta sisältävät paljon polttoainetta. Laki voidaan esittää muodossa:

Tämän vuoksi esim. David’s Slingin Stunner-ohjus voi saavuttaa suuremman nopeuden kuin vastaavat toiset ohjukset, joissa on painava räjähdyspanos, jota Stunnerissa ei ole. Tällöin siis Stunnerin massasuhteet voivat olla suurempia ja varsinkin viimeisen vaiheen massasuhde voi olla suurempi ja sitä kautta massasuhteiden tulokin voi olla selvästi suurempi.

Jotta raketti saavuttaisi suuremman nopeuden kuin palokaasujen nopeus, pitää massasuhteen olla yli Neperin luvun e eli 2.718, mikä tarkoittaa että polttoaineen osuus painosta on yli 63% rakettiyhtälön mukaan.

Tyypilliset rakettien massasuhteet voivat liikkua välillä 2 – 20, josta luonnollinen logaritmi ln() on
noin välillä 0.69 – 3. Yli 8:n arvot ovat monivaiheisia raketteja: ln(8) = 2.079.

Tyypillinen korkean suorituskyvyn omaava komposiittirakenteinen kiinteä rakettipolttoaine APCP perustuu ammoniumperkloraattiin AP hapettimena. Sen palokaasujen efektiiviset nopeudet vaihtelevat välillä 2.3 – 2.98 km/s, riippuen käytetystä kombinaatiosta. Militäärikäytössä APCP:n korkean suorituskyvyn vastapainona on se että se muodostaa savua ja suolahappoa palokaasuihin. Suolahappo aiheuttaa ilmassa vesihöyryn tiivistymistä, mikä näkyy vahvana savuvanana. Suorituskyvyn parantamiseksi polttoaineessa on myös usein alumiinia, joka muodostaa näkyvää savua palaessaan. Suolahappo sekä perkloraatti-ioni ovat myrkyllisiä, joten AP:n käytöstä haluttaisiin luopua ja tutkimusta onkin suunnattu tähän.

Militäärikäytössä on ollut ja on tutkittu monenlaisia kiinteitä rakettipolttoaineita, joista jotkut ylittävät APCP:n arvot. Insensitive Munitions (IM) –polttoaineet ovat myös olleet tutkimuksen aiheena. Em. linkin NATO-raportissa (v.2002) mainittujen IM-polttoaineiden palokaasujen efektiiviset nopeudet vaihtelivat välillä 2.34 – 2.67 km/s. Suorituskyvyn vertailukohtana pidettiin tavallista AP/HTPB-polymeeri-kombinaatiota, josta tavoitteeksi tuli n. 2.6 km/s, johon päästiin esim. AP/HTPE-kombinaatiolla (IM), jossa AP:n osuutta on vähennetty seoksessa ja osa siitä on vielä korvattu ammoniumnitraatilla (AN), joka on vähemmän herkkä. Viimemainittu on kuitenkin sama aine, joka aiheutti valtavan (2750 tonnia AN) räjähdyksen Beirutissa (yli)kuumennuttuaan tulipalon seurauksena varastorakennuksessa, jossa oli palavia aineita, kuten ilotulitteita. Näiden aineiden käsittelyssä tarvitaan siis hyvää osaamista/ammattitaitoa, jottei käy isoa vahinkoa.

Sovelletaan rakettiyhtälöä esimerkin vuoksi Patriot PAC-3 -ohjukseen, jonka arvoja löytyy täältä:

• paino alussa 318 kg (pääpolttoainetta 160 kg, joka ei sisällä ohjausapuraketteja)
• paino lopussa 136 kg
• Lethality Enhancer paino 8.2 kg (ei tarvita laskuissa)
• oletetaan että polttoaineen palokaasujen nopeus on 0.95*tyypilinen teoreettinen nopeus 2.5 km/s eli
  2.375 km/s

Täten ln(318/136) = 0.849 ja delta v = 2.017 km/s joka vastaa Mach 6.8, kun korkeus on 40’000 jalkaa.
PAC-3 -ohjuksen nopeudeksi ilmoitetaan kuitenkin Mach 5+ em. lähteessä, joten rakettiyhtälö näyttää (ymmärrettävästi) antavan liian suuren arvon, koska se ei ota huomioon ilmanvastusta eikä muita poikkeamia ideaalitilanteesta. Käytännössä saavutettu arvo on siis n. 74% teoreettisesta.

 

[Patu]

Vertailun vuoksi Suomen 4:ään NASAMS-järjestelmään hankittiin 300 AMRAAM-ohjusta eli 75 kpl/järjestelmä

Oliko tälle lähdettä? Tällä foorumilla kun on jo vuosia väitetty, että ei hankittu.

 

[Siipimies]

Oliko tälle lähdettä? Tällä foorumilla kun on jo vuosia väitetty, että ei hankittu.

"Lähde" on mp.net vuosien takaa, jolloin viitattiin siihen "hankittiin 4 Volvoa yhden Cadillakin sijaan"
Mutta kuulen mielelläni, mitä mp-netin viisaat nykyään kertovat asiasta.
- lisätty tietoja hankinnoista alle: AIM-120C 300 kpl

Edit:
Lähde oli sitten kuitenkin HS: Jarmo Huhtanen HS 1.12.2012

Vuotta ennen Nasams-kauppaa Suomi sai Yhdysvalloilta luvan ostaa enintään 300 Amraam-ohjusta 435 miljoonalla dollarilla. Ensimmäiset niistä tullevat maahan loppuvuonna, ja ne on tarkoitettu Nasamsin käyttöön.

 

[John Hilly]

"Lähde" on mp.net vuosien takaa, jolloin viitattiin siihen "hankittiin 4 Volvoa yhden Cadillakin sijaan"
Mutta kuulen mielelläni, mitä mp-netin viisaat nykyään kertovat asiasta.
- lisätty tietoja hankinnoista alle: AIM-120C 300 kpl
Katso liite: 64427

Tiedän vain, että AMRAAMIT ovat kaikki ilmavoimien hallussa, josta niitä jaetaan tarpeen mukaan. Määrät ovat kai salaisia.

 

[Vääpeli]

Tiedän vain, että AMRAAMIT ovat kaikki ilmavoimien hallussa, josta niitä jaetaan tarpeen mukaan. Määrät ovat kai salaisia.

Väärin, ne PVLOGL hallussa, joka jakelee niitä sit PE ja Puol haarapyyntöjen mukaan
Vain hyvin harva esine ei ole PVLOGL:n, jotkin J-os, vartioston yms omalla rahalla ostamat, ei kuulu niille.

 

[mechanicus]

PVLOGL omistaa sotamateriaalin, mutta Ilmavoimat, viimekädessä Ilmavoimien komentaja, päättää ilmapuolustuksen materiaalin käytöstä ja materiaali on termin mukaisesti sen hallussa, jolla on avaimet siihen varastoon, jossa se on. Ilmataisteluvälineet, tuottesta riippuen, voivat normaalioloissa olla PVLOGL tai puolustushaarojen hallussa, kaikki toteuttavat varastointia.

 

[Huhta]

Oliko tälle lähdettä? Tällä foorumilla kun on jo vuosia väitetty, että ei hankittu.

"Lähde" on mp.net vuosien takaa, jolloin viitattiin siihen "hankittiin 4 Volvoa yhden Cadillakin sijaan"
Mutta kuulen mielelläni, mitä mp-netin viisaat nykyään kertovat asiasta.
- lisätty tietoja hankinnoista alle: AIM-120C 300 kpl
Katso liite: 64427

Joo, ilmavoimien hankinta nuo AMRAAM:t. AMRAAM-vientilupa haettiin jo 2008. NASAMS hankittiin vasta 2009.

NASAMS:n ohjuksiin oli varattu n. 100 miljoonaa euroa ja aikalaislähteissä ilmoitettiin ohjukset hankittavan myöhemmin. Ei ole näkynyt, vaan järjestelmää ruokitaan ilmavoimien laarista.

Ohjusjärjestelmän hinnaksi on ilmoitettu 340 miljoonaa euroa. Mutta tämä ei vielä riitä. Varsinaisten ohjusten hankkimisesta tehdään päätös myöhemmin. Niihin kuluu noin 100 miljoonaa euroa. Järjestelmän käyttämiä yhdysvaltalaisia AMRAAM-ohjuksia käytetään myös Horneteissa.

Nato-yhteensopivaa valehtelua

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 19 / 15.5.2009

www.tiedonantaja.fi

Järjestelmän käyttää Amraam-ohjuksia, joita käytetään myös Suomen ilmavoimien Hornet-hävittäjissä. Ohjukset hankitaan erikseen.

Uuteen ohjusjärjestelmään ja Horneteihin samoja ohjuksia

Panssariprikaatissa esiteltiin perjantaina puolustusvoimien suurin hankinta sitten Hornet-hävittäjien.Suomi allekirjoitti sopimuksen ohjusjärjestelmien ostamisesta vuonna 2009. Sopimuksen arvo on noin 360 miljoonaa euroa. Vuoden 2015 loppuun mennessä kokonaisuudessaan käyttöön saatava Nasams

www.hameensanomat.fi

 

[Kyylä]

Vuotta ennen Nasams-kauppaa Suomi sai Yhdysvalloilta luvan ostaa enintään 300 Amraam-ohjusta 435 miljoonalla dollarilla. Ensimmäiset niistä tullevat maahan loppuvuonna, ja ne on tarkoitettu Nasamsin käyttöön.

Oikea muotoilu varmaankin olisi, että samaa AMRAAM-varantoa käytetään sekä Horneteissa, että maalaveteilla. Olisin erittäin hämmästynyt, mikäli maalaveteilla ei käytettäisi 120B:tä, tai Horneteissa C:tä.

Hornetien MLU2:een sisältynyt AMRAAM-lisähankinta antoi mahdollisuuden oikaista, kun ohjuslaukauksia oli kerrankin kohtuullinen määrä, eikä it:aa varten tarvinnut enää hankkia omaa satsia.

 

[Kyylä]

Nato-yhteensopivaa valehtelua

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 19 / 15.5.2009

www.tiedonantaja.fi

Mukava lukea tällaista kliinisen puolueetonta tarinaa. No, Taudinkantaja on tietysti tyylilajinsa valinnut:

”Yhteensä siis rahaa törsätään aseostoksiin 615 miljoonaa euroa. Taloustaantuma ei haittaa. Kansalaisten elämää kyllä kurjistetaan, mutta aseostoissa ei olla köyhiä eikä kipeitä.”

 

[Huhta]

Mukava lukea tällaista kliinisen puolueetonta tarinaa. No, Taudinkantaja on tietysti tyylilajinsa valinnut:

”Yhteensä siis rahaa törsätään aseostoksiin 615 miljoonaa euroa. Taloustaantuma ei haittaa. Kansalaisten elämää kyllä kurjistetaan, mutta aseostoissa ei olla köyhiä eikä kipeitä.”

Tuohan oli vielä pientä. Nyt ollaan menossa idänkaupan pysähtymisen ja YEL-uudistuksen myötä suoraan uuteen 30-luvun lamaan! Ja samaan aikaan aseita ostetaan ~20-kertaisella rahasummalla. En haluaisi olla herhiläisenä toimituksen katossa juuri nyt...

 

[Einomies1]

"Lähde" on mp.net vuosien takaa, jolloin viitattiin siihen "hankittiin 4 Volvoa yhden Cadillakin sijaan"
Mutta kuulen mielelläni, mitä mp-netin viisaat nykyään kertovat asiasta.
- lisätty tietoja hankinnoista alle: AIM-120C 300 kpl
Katso liite: 64427
Edit:
Lähde oli sitten kuitenkin HS: Jarmo Huhtanen HS 1.12.2012

Vuotta ennen Nasams-kauppaa Suomi sai Yhdysvalloilta luvan ostaa enintään 300 Amraam-ohjusta 435 miljoonalla dollarilla. Ensimmäiset niistä tullevat maahan loppuvuonna, ja ne on tarkoitettu Nasamsin käyttöön.

Tuota ei voida pitää täysin tarkkaana, koska lainaamasi materiaali on DSCA-vientilupa eikä mikään kauppakirja. Sama pätee JASSM:n kanssa.

 

[Kyylä]

Tuota ei voida pitää täysin tarkkaana, koska lainaamasi materiaali on DSCA-vientilupa eikä mikään kauppakirja. Sama pätee JASSM:n kanssa.

Vientiluvista tosiaan näkee vain maksimin. Todellinen hankintamäärä jää arvoitukseksi jos ( ja kun) sitä ei Suomessa julkaista. Noin yleisesti ottaen voi kuitenkin arvioida, että luvan määrä käy kyllä suuruusluokaksi, vaikkei ykköstarkkuuteen ylläkään.

 

[Hairysteed]

Nato-yhteensopivaa valehtelua

Alkuperäinen kirjoittaja: Tiedonantaja nro 19 / 15.5.2009

www.tiedonantaja.fi

Lainasitko juuri Taudinkantajaa?!

 

[Huhta]

Lainasitko juuri Taudinkantajaa?!

Joo. Kun muutoin joku alkaa itkeä, ettei ole lähdettä. No, nyt on!

Sama rahatieto löytyy myös Uudesta Suomesta, mutta se on mennyt muurin taakse. Ostakaa tai älkää uskoko.

1. NASAMS:lle oli oma n. 100 miljoonan euron ohjusrahoitus. Sittemmin ei ole kuulunut mitään ohjushankintaa, oletettavasti siitä syystä, että rahoitus leikkautui säästökierroksen yhteydessä.

 

[Einomies1]

Kannatan itse kuitenkin David’s Sling –järjestelmää, joka vaikuttaa suorituskykyisemmältä: sen Stunner-ohjuksen kantamaksi mainitaan monesti 160 km verrattuna Barak MX:n ER-ohjuksen 150 km:iin. Stunner-ohjuksessa on kolmipulssimoottori, jonka viimeinen pulssi kiihdyttää ohjuksen nopeutta juuri ennen torjuntaa (hit to kill), joten se voi olla vaarallinen myös kantamansa rajoilla, erityisesti koska siinä ei ole painavaa räjähdyspanosta (vrt. Barak 8:ssa 60 kg, LRAD 23 kg, ER classified) ja se on siten kevyt loppuvaiheessa. Ohjuksessa on myös edistynyt elektro-optinen ”dual electro-optical/(FPA)/imaging infrared (CCD/IIR)” -hakupää, jossa on myös millimetrialueen AESA-tutka Wikipedian mukaan. Laukaisualustaan mahtuu 12 ohjusta Barak MX:n 8:n sijaan. Molemmissa lienee sama ELM-2084 tutka, jonka ulottuvuudeksi/kantamaksi saadaan 150 km Barak-järjestelmässä: ”The extended range is made possible in part by adjusting the interceptor and the missile system’s MMR radar to a 150 km range, according to the company”. Joten vähän lisää säätämällä myös 160 km lienee mahdollista.

Noita mainoslukuja kannattaa tulkita kriittisesti. Järjestelmät ovat pääosin riippuvaisia maalinosoituksesta ja tulenohjauksesta, eikä ohjusten teoreettisia maksimeja saavuteta läheskään kaikkien maalityyppien kohdalla.

ELTA EL/M 2084 MMR on Sling, Barak ja Iron Dome järjestelmien valvonta- ja tulenhallintasensori, mutta näiden järjestelmien teho riippuu hyvin paljon siitä että kuinka paljon tietoa saadaan ulkoisesti. Esimerkiksi MMR- tutkan maksimitulenohjausetäisyys monimaalitilanteessa on luokkaa 100 km. To provide 360-degree surveillance, the ELM-2084 can rotate its antenna array at 30 rotations per minute. In its fire control mode, it can track up to 200 targets a minute at ranges of 100 km. This mode is used to guide Stunner interceptors until their onboard seekers can detect the target. https://missilethreat.csis.org/defsys/davids-sling/

Perttulan tekstin mukaan David`s Sling kykenee torjumaan ohjuksia enintään 15 km korkeudelle ja lentokoneita 30 km korkeudelle. Slingin joskus mainittu kantama 40-300km lienee harhakuva siitä että Israelin ohjuspuolustusjärjestelmässä Sling hoitaa keskikerrosta, joka on nimenomaan tuo etäisyysväli sitä vastaan laukaistuille ohjuksille. Eli tuo Syyrian ampumat 2 OTr-21 Totska- ohjusta olivat kantamaltaan ja lentoprofiililtaan tuossa haarukassa (n. 120 km kantama).

Sling vaikuttaa olevan kehitetty varta vasten ohjustentorjuntaan, koska järjestelmää ei ole myyty muualle ja se on hankittu Israeliin täydentämään ohjustorjuntaa. Sling korvaaBarak MX on tarkoitettu enemmän vientiin, vaikka 8- versio siitä kehitettiin Israelin laivastolle yhteistyössä Intian kanssa. Intian kaupan tuottojen avulla IAI kehitti Barak ER ohjuksen. MX järjestelmä on hyvin modulaarinen ja monipuolinen. Järjestelmä on myös mainosvideoiden perusteella räätälöitävissä nopeasti liikkuville alustoilla. Barakilla on myös väitetysti ammuttu alas Armenian Iskander vuonna 2020, joten mikäli se pitää paikkansa, Barakissa on myös kykyä.

Lisäksi on mahdollista että jotkin NATO maat ostavat Stunner/SkyCeptor-ohjuksia, esimerkkinä Romania joka suunnittelee alkavansa valmistaa SkyCeptor –ohjuksia ja edelleen myös Puola, koska Patriot-järjestelmän ohjukset ovat kalliita: PAC-3 MSE luokkaa 6 M$ ja PAC-2 GEM yli 3 M$. Jos lehtitiedot Sunner-ohjuksen 2 M$ hinnasta pitävät paikkansa, niin se on merkittävästi halvempi, mutta vain hieman kalliimpi kuin edellä arvioitu Barak MX:n ER-ohjuksen hinta.

Perttulan mukaan Stunnern tuotantohinta on 900 000 USD ja Barak ER:n 1,5 miljoonaa USD. Ilmeisesti hersy ja taistelulataus lisäävät hintaa ja painoa Barakissa.

Rafael voisi myös haluta saada ulkomaisen referenssiasiakkaan ja siksi laskea hintaa lähemmäs Barak MX:n hintaa, joten hyvässä lykyssä David’s Sling –järjestelmän voisi saada edullisesti.

Rafaelia ei varmaan haittaa saada kehityskuluihin katetta suomen kaupassa, mutta jostain syystä Barak on myynyt enemmän ulkomaille. Edulliseen en usko kummankaan kohdalla ja hintaan vaikuttaa hyvin paljon se miten US hinnoittelee Stunnerit ja muut komponentit.

Suomen kaupassa pitää ottaa huomioon paljon muutakin kuin matematiikkaa:
- järjestelmää käyttävät varusmiehet, joten koulutettavuus ja käytettävyys ratkaisevat paljon
- järjestelmän on oltava nopeasti ja hyvin liikuteltavissa ympäri valtakuntaa
- järjestelmän tuki ja ylläpito pitää saada vahvasti suomeen
- järjestelmän on verkotuttava helposti ilmapuolustuksen C2 järjestelmien kanssa sekä välitettävä tietoa ilmavoimien HN/Panther ja merivoimien alusten kanssa

Jos jotakin veikkaisin, niin se olisi Barak. Se vaikuttaa monipuolisemmalta paperilla (jos tutkaa ei oteta huomioon)ja laajemmin eri tehtäviin skaalattavalta kuin Sling. En pidä ohjuksessa taistelulatausta huonona, vaan etuna jos suoraa osumaa ei saa. Lisäksi Stunnerin IR on melko tarpeeton suomen pilvisessä ja sateisessa säässä.