Tuotantohinta ei vielä kerro myyntihintaa. Rafaelilla lienee tarve saada kehityskustannuksia takaisin, joka näkyy myyntihinnassa. Heillä kun ei ole Intian kauppoja takana, kuten IAI:lla.Perttulan mukaan Stunnern tuotantohinta on 900 000 USD ja Barak ER:n 1,5 miljoonaa USD. Ilmeisesti hersy ja taistelulataus lisäävät hintaa ja painoa Barakissa.
Rafaelia ei varmaan haittaa saada kehityskuluihin katetta suomen kaupassa, mutta jostain syystä Barak on myynyt enemmän ulkomaille. Edulliseen en usko kummankaan kohdalla ja hintaan vaikuttaa hyvin paljon se miten US hinnoittelee Stunnerit ja muut komponentit.
...
Jos jotakin veikkaisin, niin se olisi Barak. Se vaikuttaa monipuolisemmalta paperilla (jos tutkaa ei oteta huomioon)ja laajemmin eri tehtäviin skaalattavalta kuin Sling. En pidä ohjuksessa taistelulatausta huonona, vaan etuna jos suoraa osumaa ei saa. Lisäksi Stunnerin IR on melko tarpeeton suomen pilvisessä ja sateisessa säässä.
Eräänä syynä siihen ettei Rafael ole onnistunut myymään David’s Sling –järjestelmää ulkomaille lienee USA:n vastustus, joka näkyi Sveitsin kaupan tapauksessa: ” The US Asked Nicely, Rafael Dropped Out of Switzerland’s Air Defense Tender”. Toivottavasti, tätä ei tapahdu Suomen kaupan yhteydessä. Toinen syys voi olla se ettei ”päänavaajaa” ole löytynyt, kun järjestelmä on vielä verraten uusi, eikä siitä ole paljon kokemuksia. Joten Suomi voi olla tästä syystä tavoiteltava referenssi Rafaelille.
Jos isommat NATO-maat, kuten USA, UK, Ranska tai Saksa päättäisivät hankkia SkyCeptor -ohjuksia Patriot-järjestelmiinsä, niin olisi selvää että Suomen kannattaisi hankkia David’s Sling –järjestelmä, joka käyttää käytännössä samaa ohjusta eli Stunneria. Se, että Romania suunnittelee Raytheonin SkyCeptorin valmistamista on kuitenkin hyvin positiivinen uutinen, vaikka SkyCeptorin valmistaja Raytheonhan ei ole tarjoajana meille.
Puolalaisen lähteen mukaan Stunnerin ja SkyCeptorin ero on siinä ettei Stunner täytä NATOn IM-vaatimuksia:
” Raytheon claims the Skyceptor would have the same combat parameters as the Stunner, but needs modifications to meet NATO’s insensitive-munitions requirements”.
Sateisista päivistä löytyi tietoa Wikipediasta, jonka mukaan: ” Vuodessa on tyypillisesti noin 180 päivää, jolloin sataa edes vähän". Sen mukaan sateisten päivien määrät vuodessa vaihtelevat Inarin 162:sta Helsingin 191:een. Sateisia päiviä on siis n. 49%, joten sateettomia päiviä on n. 51% vuoden päivistä.
Kun en muuta löytänyt, niin laskin Suomen keskimääräisen pilvisyyden pilvisimmän (80%) ja vähiten pilvisen ajan keskiarvona (45%), johon arvot sain täältä, josta sain tällä epätieteellisellä menetelmällä keskimääräiseksi pilvisyysprosentiksi 62.5%.
Risteilyohjukset lentävät hyvin matalalla, alimmillaan 50-100 m, jolla korkeudella harvoin on pilviä. Ilmatorjunnan vaikutusalueella myös hävittäjät joutuvat lentämään matalalla, ja jopa venäläiset lentäjät tietävät tämän. Sateisella säällä he eivät näytä haluavan lentää, Ukrainasta saatujen tietojen mukaan, näin olen ainakin ymmärtänyt.
Taktiset ballistiset ohjukset taas varmaankin torjutaan useimmiten pilvien yläpuolella, jos ohjus sattuu ilmatorjuntajärjestelmän hollille.