Ilmatorjunta

Perttulan mukaan Stunnern tuotantohinta on 900 000 USD ja Barak ER:n 1,5 miljoonaa USD. Ilmeisesti hersy ja taistelulataus lisäävät hintaa ja painoa Barakissa.

Rafaelia ei varmaan haittaa saada kehityskuluihin katetta suomen kaupassa, mutta jostain syystä Barak on myynyt enemmän ulkomaille. Edulliseen en usko kummankaan kohdalla ja hintaan vaikuttaa hyvin paljon se miten US hinnoittelee Stunnerit ja muut komponentit.
...
Jos jotakin veikkaisin, niin se olisi Barak. Se vaikuttaa monipuolisemmalta paperilla (jos tutkaa ei oteta huomioon)ja laajemmin eri tehtäviin skaalattavalta kuin Sling. En pidä ohjuksessa taistelulatausta huonona, vaan etuna jos suoraa osumaa ei saa. Lisäksi Stunnerin IR on melko tarpeeton suomen pilvisessä ja sateisessa säässä.
Tuotantohinta ei vielä kerro myyntihintaa. Rafaelilla lienee tarve saada kehityskustannuksia takaisin, joka näkyy myyntihinnassa. Heillä kun ei ole Intian kauppoja takana, kuten IAI:lla.

Eräänä syynä siihen ettei Rafael ole onnistunut myymään David’s Sling –järjestelmää ulkomaille lienee USA:n vastustus, joka näkyi Sveitsin kaupan tapauksessa: ” The US Asked Nicely, Rafael Dropped Out of Switzerland’s Air Defense Tender”. Toivottavasti, tätä ei tapahdu Suomen kaupan yhteydessä. Toinen syys voi olla se ettei ”päänavaajaa” ole löytynyt, kun järjestelmä on vielä verraten uusi, eikä siitä ole paljon kokemuksia. Joten Suomi voi olla tästä syystä tavoiteltava referenssi Rafaelille.

Jos isommat NATO-maat, kuten USA, UK, Ranska tai Saksa päättäisivät hankkia SkyCeptor -ohjuksia Patriot-järjestelmiinsä, niin olisi selvää että Suomen kannattaisi hankkia David’s Sling –järjestelmä, joka käyttää käytännössä samaa ohjusta eli Stunneria. Se, että Romania suunnittelee Raytheonin SkyCeptorin valmistamista on kuitenkin hyvin positiivinen uutinen, vaikka SkyCeptorin valmistaja Raytheonhan ei ole tarjoajana meille.
Puolalaisen lähteen mukaan Stunnerin ja SkyCeptorin ero on siinä ettei Stunner täytä NATOn IM-vaatimuksia:
” Raytheon claims the Skyceptor would have the same combat parameters as the Stunner, but needs modifications to meet NATO’s insensitive-munitions requirements”.

Sateisista päivistä löytyi tietoa Wikipediasta, jonka mukaan: ” Vuodessa on tyypillisesti noin 180 päivää, jolloin sataa edes vähän". Sen mukaan sateisten päivien määrät vuodessa vaihtelevat Inarin 162:sta Helsingin 191:een. Sateisia päiviä on siis n. 49%, joten sateettomia päiviä on n. 51% vuoden päivistä.

Kun en muuta löytänyt, niin laskin Suomen keskimääräisen pilvisyyden pilvisimmän (80%) ja vähiten pilvisen ajan keskiarvona (45%), johon arvot sain täältä, josta sain tällä epätieteellisellä menetelmällä keskimääräiseksi pilvisyysprosentiksi 62.5%.

Risteilyohjukset lentävät hyvin matalalla, alimmillaan 50-100 m, jolla korkeudella harvoin on pilviä. Ilmatorjunnan vaikutusalueella myös hävittäjät joutuvat lentämään matalalla, ja jopa venäläiset lentäjät tietävät tämän. Sateisella säällä he eivät näytä haluavan lentää, Ukrainasta saatujen tietojen mukaan, näin olen ainakin ymmärtänyt.

Taktiset ballistiset ohjukset taas varmaankin torjutaan useimmiten pilvien yläpuolella, jos ohjus sattuu ilmatorjuntajärjestelmän hollille.
 
Vientiluvista tosiaan näkee vain maksimin. Todellinen hankintamäärä jää arvoitukseksi jos ( ja kun) sitä ei Suomessa julkaista. Noin yleisesti ottaen voi kuitenkin arvioida, että luvan määrä käy kyllä suuruusluokaksi, vaikkei ykköstarkkuuteen ylläkään.

Voi se toimittajamaa ne määrät myös julkaista. Näin kävi B AMRAAMien kanssa, eiköhän ne luvut ole ihan luotettavia kun taisivat olla vielä toimitusvuosien tarkkuudella.

Nykyään AMRAAM ja esim JASSM FMS-kauppojen toimitusmäärät on salaisia jenkeissä.
 
Jos jotakin veikkaisin, niin se olisi Barak. Se vaikuttaa monipuolisemmalta paperilla (jos tutkaa ei oteta huomioon)ja laajemmin eri tehtäviin skaalattavalta kuin Sling. En pidä ohjuksessa taistelulatausta huonona, vaan etuna jos suoraa osumaa ei saa.
Sama, vaikka toivoisin itse eksoottisempaa. Tyydyn toki paremmin tietävien päätökseen. Näiden väliltä ei tarvitse edes perustella samalla tavoin kuin PTO:a.
 
Voi se toimittajamaa ne määrät myös julkaista. Näin kävi B AMRAAMien kanssa, eiköhän ne luvut ole ihan luotettavia kun taisivat olla vielä toimitusvuosien tarkkuudella.

Nykyään AMRAAM ja esim JASSM FMS-kauppojen toimitusmäärät on salaisia jenkeissä.
Etenkin jenkkien kanssa asioidessa tämä on tosiaan näkökulmasta riippuen etu tai haitta. Määrät tulevat aina toisinaan julkisiksi. Firmakin on tässä suhteessa parantanut toimintaansa. Minusta on ihan paikallaan, että veronmaksajia kohtuudella infotaan. Hyvä linjaus on vaikkapa kertoa tykkien määrä, mutta vaieta ampumatarviketilanteesta.
 
Tuotantohinta ei vielä kerro myyntihintaa. Rafaelilla lienee tarve saada kehityskustannuksia takaisin, joka näkyy myyntihinnassa. Heillä kun ei ole Intian kauppoja takana, kuten IAI:lla.

Eräänä syynä siihen ettei Rafael ole onnistunut myymään David’s Sling –järjestelmää ulkomaille lienee USA:n vastustus, joka näkyi Sveitsin kaupan tapauksessa: ” The US Asked Nicely, Rafael Dropped Out of Switzerland’s Air Defense Tender”. Toivottavasti, tätä ei tapahdu Suomen kaupan yhteydessä. Toinen syys voi olla se ettei ”päänavaajaa” ole löytynyt, kun järjestelmä on vielä verraten uusi, eikä siitä ole paljon kokemuksia. Joten Suomi voi olla tästä syystä tavoiteltava referenssi Rafaelille.

Jos isommat NATO-maat, kuten USA, UK, Ranska tai Saksa päättäisivät hankkia SkyCeptor -ohjuksia Patriot-järjestelmiinsä, niin olisi selvää että Suomen kannattaisi hankkia David’s Sling –järjestelmä, joka käyttää käytännössä samaa ohjusta eli Stunneria. Se, että Romania suunnittelee Raytheonin SkyCeptorin valmistamista on kuitenkin hyvin positiivinen uutinen, vaikka SkyCeptorin valmistaja Raytheonhan ei ole tarjoajana meille.
Puolalaisen lähteen mukaan Stunnerin ja SkyCeptorin ero on siinä ettei Stunner täytä NATOn IM-vaatimuksia:
” Raytheon claims the Skyceptor would have the same combat parameters as the Stunner, but needs modifications to meet NATO’s insensitive-munitions requirements”.

Sateisista päivistä löytyi tietoa Wikipediasta, jonka mukaan: ” Vuodessa on tyypillisesti noin 180 päivää, jolloin sataa edes vähän". Sen mukaan sateisten päivien määrät vuodessa vaihtelevat Inarin 162:sta Helsingin 191:een. Sateisia päiviä on siis n. 49%, joten sateettomia päiviä on n. 51% vuoden päivistä.

Kun en muuta löytänyt, niin laskin Suomen keskimääräisen pilvisyyden pilvisimmän (80%) ja vähiten pilvisen ajan keskiarvona (45%), johon arvot sain täältä, josta sain tällä epätieteellisellä menetelmällä keskimääräiseksi pilvisyysprosentiksi 62.5%.

Risteilyohjukset lentävät hyvin matalalla, alimmillaan 50-100 m, jolla korkeudella harvoin on pilviä. Ilmatorjunnan vaikutusalueella myös hävittäjät joutuvat lentämään matalalla, ja jopa venäläiset lentäjät tietävät tämän. Sateisella säällä he eivät näytä haluavan lentää, Ukrainasta saatujen tietojen mukaan, näin olen ainakin ymmärtänyt.

Taktiset ballistiset ohjukset taas varmaankin torjutaan useimmiten pilvien yläpuolella, jos ohjus sattuu ilmatorjuntajärjestelmän hollille.
Saksalla on jo Patriot, joka on linkitetty NATOn ABM- järjestelmän osaksi ja siihen kelkkaan menee varmaankin Puola. Ranska ei ole kiinnostunut kuin Eurosamin Mambasta ja saman järjestelmän eri versiot on käytössä UK:a ja Italiassa. USAlla on Patriot, MEADS ja THAAD, eikä se todennäköisesti hanki muuta korkeatorjuntaan, joten ohkaiset on toiveet. On sitten kysymys NATO-yhteensopivuudesta tai ei, Slingi ei ole kelvannut juurikaan Sveitsiä lukuunottamatta. Jos kyse on IM-kamasta niin epäherkän taistelulatauksen suunnittelu vaatii hieman aikaa ja rahaa. Sitä ei suomi maksa. Stunnerin osalta kyseessä lienee ns. "vartiopanos" joka liittyy itsetuhomekanismiin.

Romanian osalta kyseessä on vain ohjusten valmistaminen Patriot-järjestelmään, jota ei meille hankita. Eli järjestelmä on eri vaikka ohjus toimisi molemmissa. Se ei siis meitä auta tässä.

Stinger taitaa olla ilmavoimien ainoa IR-ohjus ja koska se toimii juurikin hyvin matalalla (EKITO) ja on olkapääohjus, se toimii siinä roolissa. Korkeatorjuntakyky on vain sana, mutta it-järjestelmällä tavoitellaan kuitenkin alueellista torjuntakykyä eri korkeuksilla, joten kyllä pilvikate on hyvin läsnä järjestelmän toiminta-alueella ympäri vuoden. ITSUKO- järjestelmän pitää tuottaa pääosin sama suorituskyky 24/7/365 säässä kuin säässä, oli kyse sitten risteilyohjuksien, pommien, rakettien tai ilmaahegittävien maalien torjunnasta.

HX-hankkeen yhteydessä mm. ilmvoimien edustaja sanoi että AN/AAQ-37 EO DAS ja IRST järjestelmät toimivat rajallisesti suomen sääolosuhteissa. Vesi- tai lumisateessa ei IR sensorista ole hyötyä maalinhaussa jos maali on pilven sisällä tai sen alapuolella. Pilvikattoa voi olla eri korkeuksissa myös.

Eikä mitään ilmapuolustusta suunnitella venäläisten pilottien oletettujen mielisäiden mukaan.
 
Sama, vaikka toivoisin itse eksoottisempaa. Tyydyn toki paremmin tietävien päätökseen. Näiden väliltä ei tarvitse edes perustella samalla tavoin kuin PTO:a.

Hankittiin sitten kumpi vain, niin sitä miettii, paljastuuko ilmatorjunta samanlaiseksi flopiksi kuin Ukrainassa. Missä ovat esim. Barakin näytöt vai kävisikö kuten Ukrainassa, että kummankin osapuolen droonit lentelevät vapaasti tuhoamassa toisen osapuolen ilmatorjuntaa?
 
Romanian osalta kyseessä on vain ohjusten valmistaminen Patriot-järjestelmään, jota ei meille hankita. Eli järjestelmä on eri vaikka ohjus toimisi molemmissa. Se ei siis meitä auta tässä.

HX-hankkeen yhteydessä mm. ilmvoimien edustaja sanoi että AN/AAQ-37 EO DAS ja IRST järjestelmät toimivat rajallisesti suomen sääolosuhteissa. Vesi- tai lumisateessa ei IR sensorista ole hyötyä maalinhaussa jos maali on pilven sisällä tai sen alapuolella. Pilvikattoa voi olla eri korkeuksissa myös.

Eikä mitään ilmapuolustusta suunnitella venäläisten pilottien oletettujen mielisäiden mukaan.
Se että järjestelmään sopivaa ohjusta on saatavilla muualtakin kuin Israelista autttaa kyllä meitä, koska meidän resursseilla ohjukset on ne jotka loppuvat. Viittaan tässä siihen että Israel ei ole ymmärrettävistä syistä halunnut toimittaa aseistusta Ukrainaan ja Venäjä taas ei lähde Syyriasta kulumallakaan. Venäjä on meilläkin vastassa, kuten Ukrainassa.

Kerroin edellä missä tilanteissa infrapunahakupäästä voi olla hyötyä. David's Sling -järjestelmässä on kyllä muuten ihan samat ominaisuudet kuin Barakissa, jolla korkeatorjunta onnistuu, kuten sama tutka. Mutta lisäksi on vähän parempi millimetrialueen AESA-tutka verrattuna Barakiin. Korkealle ulottuvan ilmatorjunnan idea on siinä että se pakottaa vastustajan hävittäjät lentämään matalalla.
 
Viimeksi muokattu:
Hankittiin sitten kumpi vain, niin sitä miettii, paljastuuko ilmatorjunta samanlaiseksi flopiksi kuin Ukrainassa. Missä ovat esim. Barakin näytöt vai kävisikö kuten Ukrainassa, että kummankin osapuolen droonit lentelevät vapaasti tuhoamassa toisen osapuolen ilmatorjuntaa?
Tämän lähteen mukaan Barak 1-järjestelmän ohjuksilla on ilmeisesti ammuttu alas pari lennokkia:

Hezbollah drones weren't explosive, but the message was clear - analysis​

The use of the Barak 1, a short-range surface-to-air missile naval air defense system, is also a message from Israel to Hezbollah: Don’t test us, we will shoot you down.
 
Viimeksi muokattu:
Tämän lähteen mukaan Barak 1-järjestelmän ohjuksilla on ilmeisesti ammuttu alas pari lennokkia:

Hezbollah drones weren't explosive, but the message was clear - analysis​

The use of the Barak 1, a short-range surface-to-air missile naval air defense system, is also a message from Israel to Hezbollah: Don’t test us, we will shoot you down.

Ikivanha systeemi, ollut käytössä jo kolmisenkymmentä vuotta. Ei varmastikaan mitään tekemistä Barak MX:n kanssa.

Tottahan toki joka järjestelmältä löytyy jotakin näyttöjä, vähintään testikentiltä. Mutta sitä löytyy myös S-sarjalaisilta, ja miten ne sitten käytännössä ovatkaan menestyneet??? Aivan.

No, kaipa asiantuntijat tietävät, mitä tekevät. Mutta saisi tuolla ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyyn käytettävällä rahalla myös jokusen F-35:n lisää aseineen.
 
Ikivanha systeemi, ollut käytössä jo kolmisenkymmentä vuotta. Ei varmastikaan mitään tekemistä Barak MX:n kanssa.

Tottahan toki joka järjestelmältä löytyy jotakin näyttöjä, vähintään testikentiltä. Mutta sitä löytyy myös S-sarjalaisilta, ja miten ne sitten käytännössä ovatkaan menestyneet??? Aivan.

No, kaipa asiantuntijat tietävät, mitä tekevät. Mutta saisi tuolla ilmatorjunnan korkeatorjuntakykyyn käytettävällä rahalla myös jokusen F-35:n lisää aseineen.
No on sillä sen verran että se kertoo sen että Israelilaiset ovat osanneet näitä järjestelmiä, joilla lennokkeja saa ammuttua alas, suunnitella ja tehdä jo kauan. Ja osaamista ja tietämystä on siten kertynyt, jota on voitu käyttää myös Barak MX:n suunnittelussa.
 
Virkistävä anti-Lappilainen näkökulma! Itse veikkaisin, että molemmilla on paikkansa ja saattavat jopa täydentää toistensa suorituskykyä.

Todennäköisesti asia on juuri noin kuin esität. Ukrainakin on pirun iso maa ilmatorjunnan katettavaksi ja toisaalta venäläiset lentävät varovasti. Ukrainan ilmatorjunnan teknologiakin on kovin vanhaa eikä uusinta uutta.

Mutta... jos Ukrainalla olisi 64 tai 72 kpl F-35, niin Venäjä olisi täysin kusessa. Jokaiseen tankkiin, tykkiin ja raketinheittimeen olisi jo tiputettu SDB 2 ja sota olisi Putin-nuorten kansanrynnäkköä kohti ukrainalaisten juoksuhautoja.
 
Se että järjestelmään sopivaa ohjusta on saatavilla muualtakin kuin Israelista autttaa kyllä meitä, koska meidän resursseilla ohjukset on ne jotka loppuvat. Viittaan tässä siihen että Israel ei ole ymmärrettävistä syistä halunnut toimittaa aseistusta Ukrainaan ja Venäjä taas ei lähde Syyriasta kulumallakaan. Venäjä on meilläkin vastassa, kuten Ukrainassa.

Kerroin edellä missä tilanteissa infrapunahakupäästä voi olla hyötyä. David's Sling -järjestelmässä on kyllä muuten ihan samat ominaisuudet kuin Barakissa, jolla korkeatorjunta onnistuu, kuten sama tutka. Mutta lisäksi on vähän parempi millimetrialueen AESA-tutka verrattuna Barakiin. Korkealle ulottuvan ilmatorjunnan idea on siinä että se pakottaa vastustajan hävittäjät lentämään matalalla.

Me emme tiedä, ovatko ohjukset keskenään vaihtokelpoisia. PAAC-4 ei välttämättä ole sama kuin Stunner, kun puhutaan yhteensopivuudesta, vaikka kaikki keskeiset komponentit olisivatkin samoja.
 
Me emme tiedä, ovatko ohjukset keskenään vaihtokelpoisia. PAAC-4 ei välttämättä ole sama kuin Stunner, kun puhutaan yhteensopivuudesta, vaikka kaikki keskeiset komponentit olisivatkin samoja.
Laitoin tänne aiemmin tämän, josta boldasin nyt tuon "the same combat parameters" :
Puolalaisen lähteen mukaan Stunnerin ja SkyCeptorin ero on siinä ettei Stunner täytä NATOn IM-vaatimuksia:
” Raytheon claims the Skyceptor would have the same combat parameters as the Stunner, but needs modifications to meet NATO’s insensitive-munitions requirements”

Se ei sinällään sano sitä että Stunner ja Skyceptor olisivat päittäin vaihtokelpoisia, mutta vähän ihmettelisin miksi Rafael ei siihen pyrkisi.
Raytheonilla voi sitten olla omia tavoitteitaan, joita emme tiedä.
 
Minulle on jäänyt epäselväksi mitä ohjusversiota Barak-8:n mukaan on tarjottu? 70-100-150 km vaakaulottuvuus? 16-20- >24 km korkeusulottuvuus?
 
Ei hävittäjää ja ilmatorjuntaa voi verrata ihan yksioikoisesti. Molempia tarvitaan. Hävittäjä on joustava mutta sen toiminnalla on omat rajoituksensa jota ilmatorjunta paikkaa. Ilmatorjunnalla on sitten taas ne omat heikkoudet joita voidaan paikata hävittäjillä. Ei kyse ole siis joko hävittäjät TAI ilmatorjunta vaan kyse on hävittäjät JA ilmatorjunta. Täytyy muistaa, että se ilmatorjunta suojaa myös ilmavoimien toimintaa ja lentotukikohtia.

Tuossa joku pohti, että millainen kisa ilmavoimilla ja ilmatorjunnalla on amraam ohjusten kesken. En usko, että minkäänlainen. Emme ole USA jossa puolustushaarat kisaavat keskenään ja perustavat vielä päällekkäisiä toimintoja joita varsinkin ilmatoiminnan suhteen tuntuu maalla olevan. Meillä mielestäni suunnitellaan ja pidetään huolta kokonaisuudesta. Johtunee varmasti pienestä koostamme ja rajallisista resursseistamme.

Hyvä, että nyt on tulossa uusi järjestelmä korkeatorjuntaan. Ilmavoimat ei voi esim. Helsingin taivaalla olla 24/7 mutta ilmatorjunta voi teoriassa olla. Omasta mielestä on mielenkiintoista, että korkeatorjunta järjestelmän valinta käydään kahden Israelilaisen järjestelmän välillä vaikka vain reilu kymmenen vuotta sitten ykköspaikkaa taisi pitää SAMP/T järjestelmä joka hävisi NASAMSille vain hinnassa. Nyt järjestelmä ei ole ollut mukana tai on jo tipahtanut kisasta samoin kuin moni muukin järjestelmä. Israelilaisten järjestelmien etuna varmasti on se, että ne tuntuu olevan rakennettu käytännön käyttö mielessä. Ohjuksien kohdallakin kantavana asiana on myös se, että niitä on varaa ostaa riittäviä määriä. Hintaan on siis pyritty vaikuttamaan positiivisesti.

Tulee meille kumpi vain kisassa jäljellä olevista järjestelmistä niin ne ovat varmasti hinta/laatu suhteeltaan erinomaisia ja kyvykkäitä. Daavidin linko vaikuttaa mielenkiintoiselta ja toisaalta Barak kokeneelta. Jos järjestelmiä on nyt jäljellä pari kappaletta niin ja päätös tehdään joskus vuonna 2023 niin evaluointiin ainakin tunnutaan käytettävän aikaa eli eiköhän noiden kanssa pohdita vielä yhtä jos toistakin.
Itseäni on lähinnä mietityttänyt, että aiheuttaako Nato jäsenyys/hakemus tähän hankintaan jotain kitkaa? Eli ollaanko jossain päin Natoa sitä mieltä, että järjestelmä pitäisi olla esim. jo vanhahtava Patriot?

Eikös muuten jenkit ole itsekin olleet kiinnostuneita tuosta Daavidin lingosta? Muistelisin näin jostain lukeneeni.
 
Viimeksi muokattu:
Todennäköisesti asia on juuri noin kuin esität. Ukrainakin on pirun iso maa ilmatorjunnan katettavaksi ja toisaalta venäläiset lentävät varovasti. Ukrainan ilmatorjunnan teknologiakin on kovin vanhaa eikä uusinta uutta.

Mutta... jos Ukrainalla olisi 64 tai 72 kpl F-35, niin Venäjä olisi täysin kusessa. Jokaiseen tankkiin, tykkiin ja raketinheittimeen olisi jo tiputettu SDB 2 ja sota olisi Putin-nuorten kansanrynnäkköä kohti ukrainalaisten juoksuhautoja.
Minä en näe, että mikään ase yksinään olisi välttämättä lopullisesti sodan kulkua muuttava. Muuttujia on aika paljon.
 
Minä en näe, että mikään ase yksinään olisi välttämättä lopullisesti sodan kulkua muuttava. Muuttujia on aika paljon.
Jos Ukraina pystyisi tehokkaasti käyttämään 64 F-35:tä, ei kyseessä olisi yksi ase vaan yksi puolustushaara. Se pystyy jo muuttamaan sodan kulun. Toki vaatii paljon muutakin kuin koneet, aseet ja lentäjät.
 
Laitoin tänne aiemmin tämän, josta boldasin nyt tuon "the same combat parameters" :
Puolalaisen lähteen mukaan Stunnerin ja SkyCeptorin ero on siinä ettei Stunner täytä NATOn IM-vaatimuksia:
” Raytheon claims the Skyceptor would have the same combat parameters as the Stunner, but needs modifications to meet NATO’s insensitive-munitions requirements”

Se ei sinällään sano sitä että Stunner ja Skyceptor olisivat päittäin vaihtokelpoisia, mutta vähän ihmettelisin miksi Rafael ei siihen pyrkisi.
Raytheonilla voi sitten olla omia tavoitteitaan, joita emme tiedä.

Kauppapolitiikka ja vendorlock voisivat olla hyviä syitä rajoittaa yhteensopivuutta. Olisihan se nyt ihan perseestä, että asiakas voisi vapaasti kilpailuttaa saman ohjuksen tarjoajia ja ostaa halvimmalta.

Tekniselläkin puolella voisi olla eroja, esim. datalinkit, fyysiset liitännät ja ohjelmistot. Ellei Patriot-yhteensopivuus ole sitten ollut israelilaisille suunnitteluprioriteetti jo varhaisessa vaiheessa? Oletan, että jenkit muokkaavat mieluummin ohjusta kuin Patriot-patteristoja, lienee halvempaa sitä kautta.
 
Kauppapolitiikka ja vendorlock voisivat olla hyviä syitä rajoittaa yhteensopivuutta. Olisihan se nyt ihan perseestä, että asiakas voisi vapaasti kilpailuttaa saman ohjuksen tarjoajia ja ostaa halvimmalta.

Tekniselläkin puolella voisi olla eroja, esim. datalinkit, fyysiset liitännät ja ohjelmistot. Ellei Patriot-yhteensopivuus ole sitten ollut israelilaisille suunnitteluprioriteetti jo varhaisessa vaiheessa? Oletan, että jenkit muokkaavat mieluummin ohjusta kuin Patriot-patteristoja, lienee halvempaa sitä kautta.
Oletan että kauppapoliittiset asiat on jo sovittu Rafaelin ja Raytheonin välisessä sopimuksessa. Parempi ne on sopia etukäteen, kuin ruveta riitelemään myöhemmin.

Muistaakseni jostain luin että Israelilaiset ovat tarkoituksella tehneet liitännät Patriot-yhteensopiviksi, muttei nyt ole lähdettä tälle, kun en sitä pistänyt ylös.

Edit:
Tämä on jonkinlainen lähde:
Additionally, because the "Stunner" missile is being designed for compatibility with Raytheon and Lockheed Martin's Patriot system, progress on David's Sling could translate to improved performance for Patriot -- and more sales of that weapons system by Raytheon and Lockheed Martin as well.
Tässä toinen lähde:
WASHINGTON: The US Army is studying the Israeli SkyCeptor interceptor as an option for mid-tier air and missile defense, manufacturer Rafael told Breaking Defense.

In Israel, SkyCeptor is fired from the David’s Sling system. But Rafael’s American partner on SkyCeptor is Raytheon, which makes the famed Patriot missile defense system – and the companies call SkyCeptor a “plug and play” weapon that can fire from existing Patriot launchers. They’re planning a demonstration later this year.
 
Viimeksi muokattu:
Back
Top