Ilmatorjunta
- Viestiketjun aloittaja Raveni
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- ilmatorjunta
moikkari
Luutnantti
Nyt olisi oiva hetki länsimaisten tuottajien testata "laserpyssyjään" Ukrainassa.
www.thedrive.com
Tuo vanha artikkeli tuli vastaan, ja mielestäni jos edes jonkinlainen versio löytyy niin se pitäisi viedä Ukrainaan testattavaksi, varsinkin kun Iranilaiset droonit on halpoja, ja IT ohjukset kalliita.
How The Once Elusive Dream Of Laser Weapons Suddenly Became A Reality
One of Lockheed Martin's top directed energy minds explains how breakthroughs in communications and industrial tech made laser weapons possible.
www.thedrive.com
Tuo vanha artikkeli tuli vastaan, ja mielestäni jos edes jonkinlainen versio löytyy niin se pitäisi viedä Ukrainaan testattavaksi, varsinkin kun Iranilaiset droonit on halpoja, ja IT ohjukset kalliita.
Israel, Germany sign off on Arrow 3 air defense agreement - Breaking Defense
“Just as it [Arrow-3] guards Israel’s skies and saves lives, now it will also defend Germany and its citizens, and may integrate smoothly with NATO systems,” Israel Minister of Defense Yoav Gallant said in Berlin.
Australiasta 10 dronentappovehjettä ukrainaan ennen vuoden loppua.
The system incorporates a radar, 30mm cannon with specially designed ammunition, and EOS proprietary stabilization and pointing technology for counter-drone operations. The system is capable of tracking and engaging moving drones beyond 800m, with unique ammunition making it suitable for use in built-up environments.
The system incorporates a radar, 30mm cannon with specially designed ammunition, and EOS proprietary stabilization and pointing technology for counter-drone operations. The system is capable of tracking and engaging moving drones beyond 800m, with unique ammunition making it suitable for use in built-up environments.
ak.tied
Respected Leader
Tässä on varmaan sellainen totuus, että vaikka eivät ehkä ole enää kyvykkäimpiä, niin ovat riittävän laajalti saatavilla ja se tekee argummentista toden ja järjestelmä on tehokkain.
Parempi gerapardi pivossa kuin kymmenen sky rangeria oksalla…
fulcrum
Greatest Leader
Gepardi kuitenkin kehitetty aikanaan torjumaan mm. alisoonisia suihkukoneita, niin Shahedit ja vastaavat hitaasti pörräävät maalit ei ole kovin vaikeita kohteita vanhallekaan järjestelmälle. Risteilyohjuksenkin pitäisi pudota, jos sopivasti kohdalle sattuu.
Aika vähän rintamakuvia näkynyt Gepardeista, yksi näkynyt Lancetin kohteena, mutta ilmeisesti ei vaurioitunut pahasti. Suurin osa kaupunkeja puolustamassa?
Aika vähän rintamakuvia näkynyt Gepardeista, yksi näkynyt Lancetin kohteena, mutta ilmeisesti ei vaurioitunut pahasti. Suurin osa kaupunkeja puolustamassa?
Arvaisin että ovat Shahedeja jahtaamassa ja luultavimmin se ihan viimeisin puolustuslinja noita vastaan. Eli joo, kaupunkien suojana. Huomaa muuten, että noihin taitaa olla heräteammus saatavilla ja käytössä nykyään. Muuten tuollainen pieni maali voisi olla hankala osua. Sen takia siihen se AHEAD ammus kehitettiin, kun tarkkuus ei ollut riittävä ohjustorjuntaan laivakäytössä.
Abel_and_Pain
Korpraali
Tätä voi vahvasti suositella, lukemalla saa hyvän käsityksen ohjusteknologiasta (ballistiset & it) ilman liikoja yksityiskohtia. Tässä käydään läpi USA- ja (entinen ja nykyinen) NL-kalusto ja erilaisia järjestelmiä molemmilla riittää...
Jopuni
Majuri
Siirsin tuolta toisesta ketjusta tänne jonne sopii paremmin.
Ajatuksenaha ei ole tehdä kallista uutta Pelle Peloton systeemiä, pikemminkin NASAMS II käyttötarkoituksen muokkausta (nytkin patteri voi toimia yksinään). Kun on olemassa 12 kpl johtokeskusta ja 12 kpl tutkia nin hankitaan lisää nykyisiä laukaisualustoja 12kpl silloin on 12 patteria joissa 3 laukaisualusta, lisätän ajan kansa toinen tutka. NASAMS järjestelmään on jo uusi tehokkaampi/parempi tutka jonka integroiminen nykyisin johtokeskuksiin tuskin on kovin kallishomma, kun varmaan tulee eteen kuitenkin tutkien päivitys josssin vaiheesa, kaksi tutkaa antaa lisää mahdolisuuksia. Tuo kaiki on vain nykyisten järjestelmien laajentamista/päivitämistä. Kun NASAMS johtokeskukseen voi käsittääkseni liittää 4 kpl laukaisualustoja ja 2 tutkaa sekä yhden EOS sensorin (Ilmatorjunta lehden mukaan) minusta pitäisi koko laajuus ottaa käyttön. En näe että olisi mitenkään yhteen sopimaton ajatellen kokonaisuutta ilmatorjunnassa, onhan nytkin NASAMS II järjestelmässä erilaisia ohjuksia käytössä, tulisi vain yksi vaihtoehto lisää. Kuitenkin patteri olisi yhteydessä koko ilmapuolustusjärjestelmään yhtenä osana. Ydin ajatuksena on lisää hajautusta ja useamman kohteen suojausta.
En ole rakentamassa mitään uutta ilmatorjunnan runkoa, vaan kun David's Sling patterit tulevat käyttön hoitamaan paremmin tuota alueellista ilmatorjuntaa niin NASAMS II patterit sijoittelu ja käytö suuniteltas eritavalla, enemmän hajautetuiksi, jolloin saadaan useampi kohde paremmin suojatuiksi. Luulen että nykyisessä NATO ympäristössä, jossa ei enää olla altavastaajana ilmavoimien kohdalla, ohjusilmatorjunta voidaan/pitää ajatella uudelleen, Ukrainasta saadun kokemuksen perusteella ei riitä pelkästään pääkaupunkiseudun suojaaminen. Miksi se ei olisi liitettävissä NATO ilmapuolustukseen? Eihän siinä tehdä muuta kuin lisätän NASAMS II patteriin uusi ohjus, olemassa olevaan johtokeskukseen joka kai on nyt yhteensopiva NATOn kanssa.
Voisiko olla mahdollista, että yksi David's Sling patteri ja pari kolme NASAMS II patteria muodostaisi ilmatorjuntarykmentin, jossa kokonaisuutta hallitsisi Sligin johtokeskus ja NASAMS II patterit täydentäisivät puolustusta kohdepuolustuksena itsenäisinä patereina, toisena puolustus kerroksena.
Olisi hyvä jos NASAMS II pattereihin saataisiin jokin edullinen ohjus (kuten tuo Tamir) halpojen Drone kohteiden torjumiseen joko neljäntenä laukaisualustana ja järjestelmään integroituna (IronDomen laukaisualusta, 20 kpl Tamir ohjusta) tai erillisenä ajoneuvona (esim. I-Dome, 10 Tamir ohjusta) joka toimisi tavallaan NASAMS johtokeskukseen alaisuudessa.
Derby-er tuli mieleen kun sille annetaan hyvät etäisyys ja korkeus ampuma-arvot, ei tietenkään kannata integroida jos tulee kalliiksi tai hankalaksi, tyydytään AMRAAM ohjuksiin vaikka ovat kalliita, käytetän olemassa olevia ohjuksia, mutta ei unoheta sitä mahdollisuutta että valikoimaa lisättäisiin. Tulevina vuosina tarvitaan myös maajoukkojen suojaksi lisää ohjustorjuntaa jolloin esim Spyder-sr järjestelmä Derby ja Python ohjuksella on yksi vaihtoehto, ehkä saadaan jotain hyötyä kun on jo olemassa saman firman järjestelmä käytössä.
Enhän tietenkään ymmärrä ohjusilmatorjunasta mitään, mutta ei tuon pitäis olla mahdoton rasti, päivitetään olemassa olevaa ja uudelleen suunnitellaan käyttö uuden tiedon ja kaluston avulla.
mechanicus
Kenraali
NASAMS:in johtokeskusta mainostetaan modulaariseksi ja joustavaksi uusien suorituskykyjen lisäämisen kannalta. Kovin paljon "lähdekoodia" ei tarvitse kumpaankaan suuntaan siirtää. Kongsberille ohjuksen suoritusarvot ja rajapinta tulenjohtoon riittää. Samaan hengenvetoon täytyy kuitenkin todeta, että aika vähän on ollut sovelluksia NASAMS:ista muiden laukaisulaitteilla. Joku IRIS-T -suunnitelma taisi olla ja sitten se koeammuttu I-HAWK.
Hanski
Ylipäällikkö
NASAMSin arkkitehtuurista riippuu, millainen operaatio käytännön integraatiotyö on. Tutkarajapintaan on todennäköisesti järjestelmän sisäinen API-rajapinta, jolloin uuden tutkan voi integroida järjestelmään sovittautumalla olemassa olevaan rajapintaan. Uuden ohjuksen osalta toteutus voi olla esimerkiksi "ohjuskirjasto", jolloin haluttu uusi ohjus saadaan näkymään tulenjohtojärjestelmässä ja ohjuksen laukaisu onnistumaan päivittämällä ohjuskirjasto. Ohjuksen datalinkki voi olla kimurantimpi tapaus, pahimmillaan se voi vaatia uutta rautaa NASAMS-patteriin. Helpoin ratkaisu olisi käyttää nykyistä datalinkkiä eli silloin integroitavan ohjuksen pitäisi olla datalinkin osalta AMRAAM-yhteensopiva. Ohjuksen integroinnin osalta on myös päätettävä, integroidaanko uusi ohjus NASAMS-lavettiin vai käytettäisiinkö toisen ohjuksen laukaisulavettia. Jälleen uskoisin järjestelmästä löytyvän sisäisen API-rajapinnan tulenjohtokeskuksen ja laukaisulavetin väliltä. Tällöin kokonaan uuden laukaisulavetin saisi integroitua ympäristöön niin, että se sovitettaisiin olemassa olevaan API-rajapintaan. Varsinaista "lähdekoodia" ei välttämättä tarvitsisi jakaa eri toimijoiden kesken, mutta integroinnissa Kongsberg joutuisi joka tapauksessa julkistamaan API-rajapintojen ja ohjuskirjaston speksit (tämä sillä oletuksella, että järjestelmä on oikeasti modulaarinen).
Hypoteettinen uudeen ohjuslavetin liittäminen NASAMS-järjestelmään voisi tapahtua seuraavasti:
- Kongsberg ilmoittaa ohjuslavetin API-rajapinnan speksit ja ohjuskirjaston speksit (tai muut vastaavat integroinnissa tarvittavat tiedot) toisen lavetin valmistajalle.
- Toisen lavetin valmistaja tekee (koodaa) sovituspalikat, joilla lavetti saadaan sovitettua NASAMSin rajapintaan
- Toisen lavetin valmistaja toimittaa tarvittavat ohjuksen speksit Kongsbergille, joka toteuttaa ohjuskirjaston päivittämisen
- a) Kongsberg julkistaa AMRAAM-datalinkin speksit toiselle valmistajalle, joka sovittaa oman ohjuksensa datalinkin olemassa oleviin spekseihin tai b) NASAMS-ympäristöön integroidaan toisen ohjuksen datalinkki. Tämä olisi monimutkaisempi tie, jos tällaista ei ole suunniteltu ennalta
- Kun integroinnit ovat valmiit, aloitetaan integrointitestit kunkin integroidun rajapinnan osalta
- Integrointitestien jälkeen jatketaan systeemitesteihin ja testataan, että kokonaisuus järjestelmänä toimii
- Tämän jälkeen toteutetaan loppukäyttäjän hyväksyntätestit, joiden huipentumana olisi todennäköisesti kovan vieraan ohjuksen ampuminen NASAMS-jhtokeskuksen johtamana.
Viimeksi muokattu:
Hanski
Ylipäällikkö
Ymmärtääkseni Suomeen on hankittu NASAMS:eja neljä "patteriparia" eli kahdeksan yksittäistä patteria. Tätä tukisi myös julkistettu lavettien lukumäärä (24 kpl) eli kokoonpano patterissa olisi varsin perinteinen kolme lavettia. Mihin perustuu lause "Integroiminen nykyisiin johtokeskuksiin tuskin on kovin kallis homma", ilmeisesti toiveajatteluun? Tutka on koko patterin tärkein komponentti ja kokonaan uuden tutkatyypin integroiminen on vuosien työ. Kokonaan toinen asia on, jos Kongsberg on jo valmiiksi integroinut uuden tutkatyypin NASAMS-järjestelmään ja se on tarjolla valmiina tuotteena. Siinäkin tapauksessa uuden tutkan liittäminen voi tarkoittaa hyvin laajoja softa- ja hardispäivityksiä meidän NASAMS-versioissa.
Sinällään voisi olla järkevää liittää yhden patterin orgaaniseen kokoonpanoon toinen (nykyisten kanssa samanlainen) tutka ja toinen EOS. Tämä lisäisi tietysti taistelukestävyyttä, jota Suomessa on toisaalta tavoiteltu patteriparien käytöllä.
NASAMS:ssa ei taida olla oikeasti mitään muuta ohjusta käytössä kuin AMRAAM. Erilaisia puheita ja prototyyppäilyä on ollut, mutta käytännön integraatioita ei ole tehty (kts. toinen postaukseni lavettien integroinnista).
Totta kai NASAMS-käyttö suunnitellaan uudelleen David's Slingin tullessa käyttöön. NASAMS on varsin hyvin hajautettavissa, mutta yksittäisten lavettien etäisyyttä toisistaan, tutkasta, ja johtokeskuksesta rajoittaa se, että patterin pitää pystyä taistelemaan kokonaisuutena ja patteripareja käytettäessä patteriparien pitää kyetä tukemaan toistensa taistelua. Amatöörit piirtelee "kuolemanympyröitä" karttapohjalle, mutta ohessa on kuitenkin esimerkki siitä, miten NASAMS-patteriparin voisi ryhmittää Zaporizzan ympäristöön. Piirsin lavetin 20 km säteisellä "kuolemanympyrällä", tämä on lähinnä antamassa suuntaa siitä mittakaavasta, mitä yhdellä NASAMS-patterilla voi suojata. Yhdellä patteriparilla saisi auttavan suojan kaupungin ympärille.
NASAMS ei ole Suomessa (välttämättä) pelkästään pääkaupunkiseudun suojaksi, neljällä patteriparilla tekee kohtuullisen lähisuojan yhden ison kohteen (pääkaupunkiseutu) ympärille tai vaihtoehtoisesti suojaa huonommin 2-4 kohdetta.
"Eihän siinä tehdä muuta kuin lisätään NASAMS II -patteriin uusi ohjus" -> katso toinen postaukseni ohjuslavetin integroinnista. Aikaa ja rahaa palaa, eikä siinä "tehdä muuta kuin lisätään uusi ohjus"
David's Sling ja vaikkapa pari NASAMS-patteriparia voivat hyvin muodostaa ilmatorjuntarykmentin, mutta sen johtokeskus ei olisi David's Sling -patterin johtokeskus.
Zaporizza:
Miksi ihmeessä emme voisi käyttää Israelista valmiina löytyviä IronDome, Derby yms. pattereita suoraan sellaisinaan ja yhdistää eri pattereiden tulenkäyttö ITPSTOn tai ITR:n johtokeskuksessa? Tämä olisi monin verroin toimivampi, edullisempi, nopeampi, riskittömämpi ja taistelunkestävämpi ratkaisu.
Liian yksinkertainen ja varmatoiminen järjestely?
Raveni
Greatest Leader
Juu kyllä meidän erityisolosuhteet suorastaan vaativat sitä, että täytyy tehdä omia muutoksia. Järjestelmien hankintaan jää näin sitten rahaa vähemmän kun yksittäisen osasen hinta nousee
fulcrum
Greatest Leader
Vaikka Israel valmistaa toimivaa ja edullista sotakalustoa, niin se ei ehkä ole kuitenkaan sellainen maa jonne kannattaa keskittää kovin paljon sotakalustohankintoja. Poliittinen riski on selkeästi suurempi kuin amerikkalaisessa tai eurooppalaisessa kalustossa.
Raveni
Greatest Leader
Voi olla tai sitten ei. Ei Israel mihinkään tule häviämään. Ei ainakaan vielä. Tiedä vaikka Euroopassakin päästäisiin vielä käyttämään aseita omien rajojen sisällä. Siinä sitä poliittista riskiä.
fulcrum
Greatest Leader
Ei tietenkään tule häviämään. Mutta maa on poliittisesti melko epävakaa, ja taipuvainen äkkivääriin reaktioihin.
Meanwhile, samalta suunnalta (Israel-ketjusta bongattua):
Joku komento-ohjattu viritys? En usko että tuossa tutkaa on.