Ilmatorjunta

Olen samaa mieltä. Kyllä nykyaikaisten ilmatorjuntaohjusten osumaprosentti Lohtajan ampumaleiri -tyylisessä skenaariossa on yli 90. Käytännön osumaprosenttia laskee se että:

A) ohjuksia on perinteisesti ammuttu maaleihin, joihin ei ole periaatteessakaan mahdollista osua. Uudemmat järjestelmät kyllä tällaiset tilanteet ilmaisevat, joten tn. niihin ei ammuta

B) maali liikehtii tai käyttää muita vastatoimia. Mopedit ja risteilyohjukset liikehtivät hyvin rajallisesti eikä niillä yleensä ole käytössä muita vastatoimenpiteitä.
Osumaprosentti ei ole tainnut olla yhdessäkään sodassa vielä yli 25%. Ukrainasta katsotaan sitten, miten kävi. Bekaan laaksossa se oli lähellä nollaa jo siksi, että ei tainnut moni ohjus edes lähteä matkaan ennen kuin järjestelmä tuhoutui! Israelin tai USA:n iskuissa Syyriaan on Syyrian it:n osumaprosentti on tainnut olla tasan 0% samoin kuin nyt Hamasin it:n Gazassa.

Ei nyt pidä sekoittaa harjoitusskenaariota ja teoreettisia lukuja oikeaan sotaan. Eli ei nyt viitsitä edes vitsillä heittää tuollaisia 90% lukemia kehiin.
 
Osumaprosentti ei ole tainnut olla yhdessäkään sodassa vielä yli 25%. Ukrainasta katsotaan sitten, miten kävi. Bekaan laaksossa se oli lähellä nollaa jo siksi, että ei tainnut moni ohjus edes lähteä matkaan ennen kuin järjestelmä tuhoutui! Israelin tai USA:n iskuissa Syyriaan on Syyrian it:n osumaprosentti on tainnut olla tasan 0% samoin kuin nyt Hamasin it:n Gazassa.

Ei nyt pidä sekoittaa harjoitusskenaariota ja teoreettisia lukuja oikeaan sotaan. Eli ei nyt viitsitä edes vitsillä heittää tuollaisia 90% lukemia kehiin.
Niin se oli se 90 prosenttia risteilyohjuksiin ja muihin ”maalilennokeihin” sen voi kaikki ammuntoja nähneet todistaa. Hävittäjä on oma lukunsa.
 
Kun ostaa Amerikasta, on varastoa mistä antaa. Israelilla ei ole. Se on pieni ja köyhä maa myös.
Mikäli jostain idiotismista johtuen SkyCeptorista ei tehdä epäyhteensopivaa, niin puikkoja valmistuu myös jenkeissä ja Romaniassa. Wikipediasta löytyi myös mielenkiintoinen väite ohjuksen hinnasta. Tämä on toki vuodelta 2013 ja lähde on hapantunut arkistosaitillakin, joten ottakaa se kilo tai pari suolaa kyytipojaksi.
wikipedia kirjoitti:
Government and industry sources claim the Stunner-based PAAC-4 interceptors will offer improved operational performance at 20 percent of the $2 million unit cost of the Lockheed-built PAC-3 missiles.
Mutta jos tuo on pitänyt paikkansa silloin, niin jotta kappalehinta olisi edes miljoonan nyt, vuosittaisen hinnannousun olisi pitänyt olla 17,5% kymmenen vuoden ajan!
 
Osumaprosentti ei ole tainnut olla yhdessäkään sodassa vielä yli 25%. Ukrainasta katsotaan sitten, miten kävi. Bekaan laaksossa se oli lähellä nollaa jo siksi, että ei tainnut moni ohjus edes lähteä matkaan ennen kuin järjestelmä tuhoutui! Israelin tai USA:n iskuissa Syyriaan on Syyrian it:n osumaprosentti on tainnut olla tasan 0% samoin kuin nyt Hamasin it:n Gazassa.

Ei nyt pidä sekoittaa harjoitusskenaariota ja teoreettisia lukuja oikeaan sotaan. Eli ei nyt viitsitä edes vitsillä heittää tuollaisia 90% lukemia kehiin.
Kyllä minusta on oleellista erottaa järjestelmän tekninen kyvykkyys ja operatiiviset tekijät toisistaan. Muuten tulee kuva, että ilmatorjuntaohjukset ovat teknisesti huonoja sen sijaan että niiden operatiiviseen käytettävyyteen liittyy suuria rajoituksia. Ainakin tämä pitää ymmärtää, jos halutaan etsiä keinoja parantaa osumaprosenttia todellisessa tilanteessa.
 
Mikäli jostain idiotismista johtuen SkyCeptorista ei tehdä epäyhteensopivaa, niin puikkoja valmistuu myös jenkeissä ja Romaniassa. Wikipediasta löytyi myös mielenkiintoinen väite ohjuksen hinnasta. Tämä on toki vuodelta 2013 ja lähde on hapantunut arkistosaitillakin, joten ottakaa se kilo tai pari suolaa kyytipojaksi.

Mutta jos tuo on pitänyt paikkansa silloin, niin jotta kappalehinta olisi edes miljoonan nyt, vuosittaisen hinnannousun olisi pitänyt olla 17,5% kymmenen vuoden ajan!
Huomattavan halpana Stunner on esitetty useammassakin paikassa. Kolmannes tai neljännes MSE:stä. Ja halvimmillaan tosiaan vain 20%. On ihan mahdollista että puikkojakin on saatu jo tässä vaiheessa ihan siedettävä määrä.
 
Kyllä minusta on oleellista erottaa järjestelmän tekninen kyvykkyys ja operatiiviset tekijät toisistaan. Muuten tulee kuva, että ilmatorjuntaohjukset ovat teknisesti huonoja sen sijaan että niiden operatiiviseen käytettävyyteen liittyy suuria rajoituksia. Ainakin tämä pitää ymmärtää, jos halutaan etsiä keinoja parantaa osumaprosenttia todellisessa tilanteessa.
Ei huolta. Kyllä minä ymmrrän sen oikein hyvin. Mutta kun ajatellaan sitä, että mitä laitteella saa aikaan oikeassa sodassa, on syytä puhua niistä luvuista, mitkä on todellisuutta. Monella ohjuksella on koeammunnoista ja harjoituksista saatu helpostikin tuo 90% osumatodennäköisyys. Mutta sitten kun pelataan oikealla taistelukentällä, en edelleenkän tiedä tapausta, jossa olisi tuo 25% ylitetty. Siksi minä puhun siitä. Ja kun ajattelee sen luvun mukaan, ei pety turhaan sitten sodassa jos se sattuu pukkaamaan päälle.

Suomessa on yhteensä ehkä n. 1000 - 1500 (jos joku tietää laskee muun luvun, korjatkoon) ohjusta joilla voi ilmamaaliin osua. Siitä kun laskee, että noin 300 - 400 erilaista ilmamaalia niillä ammutaan alas, ei pahasti pety. Sitten muiden aseiden pudotukset, onnettomuudet, vikaantumiset jne jne....

Sitten joko sota on voitettu tai lisää kamaa tulee maahan. Jos ajatellaan, että Natolla on noin 100 000 ilmamaaliin osuvaa ohjusta, voidaan laskea, että liittokuntana me ammumme alas n. 25 000 maalia, niin sanonpahan vain, ettei kyllä kukaan tule Naton kimppuun käymään... Loppuu pelit ja vehkeet niin kuin raakasti kesken.
 
Epäilettekö vahvasti noita ukrainasta ja valmistajalta ilmoitettuja lukemia 90% torjuntatehosta mitä vaikkapa IRIS-T :lle on ilmoitettu? Useinhan näissä on epäselvää että onko järjestelmä tulittanut useammalla ohjuksella samaa maalia. Mutta ei tuo lukema täysin epäuskottava ole. Käsittääkseni Venäjän risteilyohjuksilla ei ole juuri vastatoimia puhumattakaan Iranin ihmeistä. Ennakkovaroitukset saataneen hyvissä ajoin ja suoraa viholliskontaktia ei ole toimintaa häiritsemässä.

Jos 2022 lopulta kevääseen oli ilmoitettu "yli 60 pudotusta" niin saattaapi olla että ensimmäisellä IRIS-T lastilla on pudotettu kovalla prosentilla. Jos uskoo sitä yhtä vuodettua dokumenttia jonka mukaan ukraina käytti niitä ohjuksia 24kpl kuussa tahtiin ja ne olivat helmikuun lopussa aika paukuteltu. Ei tuosta 90% kyllä tule mutta hyvä prosentti kuitenkin.

Eri asia sitten vaikeammat torjuntatilanteet. Useammassa haastattelussa ovat etulinjan it-miehet maininneet että n. 2 olkapääohjusta pitää ampua että saa yhden pudotuksen mutta vaikeinta on päästä edes ampumaan. Nämä haastattelut ovat kyllä olleet sodan alkuvaiheesta. Sittemmin Venäjän koneet ovat ilmeiseti hyvin tarkasti välttäneet lentämästä olkapääohjusten ulottuville. Vasta katsoin videon jossa soturi piorunia kehui kovasti verrattuna stingeriin. No tämä on tämmöistä tarinaa, ei mitään tutkimusta. Uskon kyllä että ilmatorjuntaohjukset ovat kehittyneet enemmän kuin kohteiden harhautus ja väistökyky.
 
Ei huolta. Kyllä minä ymmrrän sen oikein hyvin. Mutta kun ajatellaan sitä, että mitä laitteella saa aikaan oikeassa sodassa, on syytä puhua niistä luvuista, mitkä on todellisuutta. Monella ohjuksella on koeammunnoista ja harjoituksista saatu helpostikin tuo 90% osumatodennäköisyys. Mutta sitten kun pelataan oikealla taistelukentällä, en edelleenkän tiedä tapausta, jossa olisi tuo 25% ylitetty. Siksi minä puhun siitä. Ja kun ajattelee sen luvun mukaan, ei pety turhaan sitten sodassa jos se sattuu pukkaamaan päälle.

Suomessa on yhteensä ehkä n. 1000 - 1500 (jos joku tietää laskee muun luvun, korjatkoon) ohjusta joilla voi ilmamaaliin osua. Siitä kun laskee, että noin 300 - 400 erilaista ilmamaalia niillä ammutaan alas, ei pahasti pety. Sitten muiden aseiden pudotukset, onnettomuudet, vikaantumiset jne jne....

Sitten joko sota on voitettu tai lisää kamaa tulee maahan. Jos ajatellaan, että Natolla on noin 100 000 ilmamaaliin osuvaa ohjusta, voidaan laskea, että liittokuntana me ammumme alas n. 25 000 maalia, niin sanonpahan vain, ettei kyllä kukaan tule Naton kimppuun käymään... Loppuu pelit ja vehkeet niin kuin raakasti kesken.
Juurikin.

Tuohon osumaprosentti keskusteluun liittyen, israelilaiset ilmoittavat tiputtavansa 96% kohteeseen suuntaavista tyhmistä raketeista. Tämä ei tietenkään ole sama kuin osumaprosentti, silti senkin on tuossa käytössä oltava hyvin korkea. Helpottavia tekijöitä on ilman muuta paljon, tiedetään esim. mistä raketit suurinpiirtein ammutaan ja mitä kohti. Onko 96% torjunta totta, sekin on arvoitus. Joka tapauksessa torjuntaprosentti on väkisinkin hyvin korkea. No tällä tiedolla ei ole oikeastaan mitään arvoa missään muualla kuin israelissa, hyvä tämäkin on silti tiedostaa.
 
Epäilettekö vahvasti noita ukrainasta ja valmistajalta ilmoitettuja lukemia 90% torjuntatehosta mitä vaikkapa IRIS-T :lle on ilmoitettu? Useinhan näissä on epäselvää että onko järjestelmä tulittanut useammalla ohjuksella samaa maalia. Mutta ei tuo lukema täysin epäuskottava ole. Käsittääkseni Venäjän risteilyohjuksilla ei ole juuri vastatoimia puhumattakaan Iranin ihmeistä. Ennakkovaroitukset saataneen hyvissä ajoin ja suoraa viholliskontaktia ei ole toimintaa häiritsemässä.
Ainoa epäuskottava asia tuossa IRIS-T -uutisessa oli se, että Saksalla muka olisi ollut 110 ohjusta mitkä toimittaa Ukrainaan... :rolleyes:
 
Ainoa epäuskottava asia tuossa IRIS-T -uutisessa oli se, että Saksalla muka olisi ollut 110 ohjusta mitkä toimittaa Ukrainaan... :rolleyes:
Eikös noista suurin osa ollut Egyptin tilauksesta valmistettuja, jotka luvalla ohjattiin Ukrainaan? Ei varmaan muuten olisi ollutkaan.
 
Eipä näistä moderneista länsi-it laitteista saa mistään kovaa faktaa pöytään. Automaatiota siellä on lisätty rajusti viimeiset 30 vuotta kun tietotekniikan hinta on laskenut. Joten käyttäjälle voi näkyä vain kohde ja laukaisupäätös ja sitten järjestelmä ampuu sen verran puikkoja kuin katsoo parhaaksi. Eipä tuolla ole edes jo ammutun ohjuksen osumatodennäköisyyden laskentakaan vaikeaa, kummankin osapuolen kinematiikka tunnetaan niin on aika helppo seurata tutkalla että osuuko. Vai meneekö tilanne siihen että ei voi osua ja ammutaan toinen sitten siinävaiheessa.

Ukrainan lukuja voi uskoa mutta ne on taatusti "suodatettuja", eli lasketaan vaikka vain hyvissä oloissa ammutut tilastoon. Vakaasti suoraan lentävä mopedipommi on myös hyvin helppo saalis vaikka Iris-T:lle kun ohjus on suunniteltu rajusti liikehtivää suihkukonetta varten. Osaava pilotti nykyaikaisella koneella on varmasti edelleen vaikea pala IT:lle ja sellaisessa nuo alle 25% on ihan varmasti totta. Tyhmä hidas drone ilman elsoa taasen tippunee puuikko ja drone tahdilla. Kyse on siis maalin vaikeusasteesta, pilotti ei anna sitä helppoa laukaisua mutta drone antaa.
 
Yksi israelilainen F-16 on ammuttu Syyrian toimesta alas. Muistaakseni ainakin silloin spekuloitiin sen olleen S-200.

Olisikin mielenkiintoista tietää, montako ohjusta oli ammuttu ja sitten saatu tuo yksi pudotus.

Se, mitä minä lähinnä peräänkuulutan, on riittävän määrän hankinta ja sitten se tosiasia, että lentokoneesta ammuttuna sillä ohjuksella on huomattavasti parempi osumaprosentti. Se on täysin ymmärrettävää kun vähän aikaa miettii. Esim jopa sen tyhmän dronenkin kohdalla, kun sitä ammutaan it-ohjuksella, ohjus lähtee matalalta eikä kovin hirveän korkealle välttämättä nousekaan. Ja jos drone lentää esim kukkulan, metsäsaarekkeen tms taakse, saattaa olla ettei sokkoseurantakaan enää palauta maalia kiinni. Se ohjus meni sitten hukkaan. Ja tätä just käy paljon, vaikkei varsinaisia vastatoimia olisikaan.

Tämän takia kukkuloista on kova kysyntä monen laitteen asemapaikaksi.
 
Ei huolta. Kyllä minä ymmrrän sen oikein hyvin. Mutta kun ajatellaan sitä, että mitä laitteella saa aikaan oikeassa sodassa, on syytä puhua niistä luvuista, mitkä on todellisuutta. Monella ohjuksella on koeammunnoista ja harjoituksista saatu helpostikin tuo 90% osumatodennäköisyys. Mutta sitten kun pelataan oikealla taistelukentällä, en edelleenkän tiedä tapausta, jossa olisi tuo 25% ylitetty. Siksi minä puhun siitä. Ja kun ajattelee sen luvun mukaan, ei pety turhaan sitten sodassa jos se sattuu pukkaamaan päälle.

Suomessa on yhteensä ehkä n. 1000 - 1500 (jos joku tietää laskee muun luvun, korjatkoon) ohjusta joilla voi ilmamaaliin osua. Siitä kun laskee, että noin 300 - 400 erilaista ilmamaalia niillä ammutaan alas, ei pahasti pety. Sitten muiden aseiden pudotukset, onnettomuudet, vikaantumiset jne jne....

Sitten joko sota on voitettu tai lisää kamaa tulee maahan. Jos ajatellaan, että Natolla on noin 100 000 ilmamaaliin osuvaa ohjusta, voidaan laskea, että liittokuntana me ammumme alas n. 25 000 maalia, niin sanonpahan vain, ettei kyllä kukaan tule Naton kimppuun käymään... Loppuu pelit ja vehkeet niin kuin raakasti kesken.

"Mieti tätä karhu huolella. Olen voiman oikealla puolella." (c) Lyijykomppania / "Pelko on aseeni"
 
Huomattavan halpana Stunner on esitetty useammassakin paikassa. Kolmannes tai neljännes MSE:stä. Ja halvimmillaan tosiaan vain 20%. On ihan mahdollista että puikkojakin on saatu jo tässä vaiheessa ihan siedettävä määrä.

MSE maksaa nelisen miljoonaa kappaleelta. Kolmannes-neljännes siitä olisi miljoonan tai vähän päälle, mikä saattaisi jopa olla totta. Onhan nämä israelilaisaseet osoittautuneet aiemminkin melko kustannustehokkaiksi.

In FY 2022, the program received two supplemental funding packages to procure additional U.S. PAC-3 MSE missiles: $282.960M for the procurement of 72 missiles and $288.490M for the procurement of 76 missiles.

 
MSE maksaa nelisen miljoonaa kappaleelta. Kolmannes-neljännes siitä olisi miljoonan tai vähän päälle, mikä saattaisi jopa olla totta. Onhan nämä israelilaisaseet osoittautuneet aiemminkin melko kustannustehokkaiksi.



Miljoona antaisi jo paljon valoisammat näkymät kuin kaksi. Vaan eipä näistä tiedä. Kaikenlaista höpöjuttua on verkko pullollaan.
 
Israelin ohjuksia kyllä mainostetaan suhteellisen halvoiksi.


For cruise-missile defense, the top need is for more David’s Sling Stunner missiles, which cost $1 million per round

For Iron Dome, this means procuring many more of the Tamir rockets ($40,000 each) the system uses to intercept incoming fire.
 
Back
Top