Ilmatorjunta

Voi hyvää päivää... Senaatintorilla oli esillä CUAS-järjestelmä JA SEN LISÄKSI rynnäkkökivääri, jossa oli laskintähtäin mm. dronejen alasampumiseksi. Ei kai kukaan ihan oikeasti kuvittele, että tämä sattumalta mukana ollut RK on CUASin vaikuttava osa?!?
Tällaisia päätelmiä näyttää joku tai jotkut tosiaan tehneet. On kyllä vaikea keksiä miten asia edes voisi olla niin.
 

Wikin mukaan Ju 88 kaluston 60 - 80 asteen pommitussyöksyjen oikaisut aiheuttivat muutoksia koneiden siipiin joten arvokkaiden koneiden säästämiseksi Suomessa siirryttiin 45 asteen liukupommituksiin. Pommitustarkkuuden ei mainita kärsineen liiaksi.

Onko tämä nyt sitä liukupommitusta jota kiistelynne koskee vai liian jyrkkänä ihan eri asia?

Syöksypommittajat ja keskiraskaat/raskaspommikoneet pommittavat epäilemättä ominaisuuksilleen sopivalla tavalla, eri konetyyppi eri tähtäin, eri käytön virheet.

Syöksypommituksen idea on kai tavoitella suurempaa osumatarkkuutta kuin muutoin on saavutettavissa, ilmeisesti se ei kärsinyt liiaksi 45 asteen liu'ussa.

On myöskin mahdollista että olen aivan ulalla keskustelunne pointeista.

Pahoittelut koska OT.
Siirrytään tähän ketjuun, koska ilmatorjuntatykistöstä tämä lähti liikkeelle.

Ensimmäisen väitteeni yhteydessä oli maininta ”pl. syöksypommittajat” eli en väittänyt että syöksypommittajilla kuten JU-88 ei olisi voinut pommittaa tarkasti jyrkästä syöksystä. Vastaväittelijäni väitteen mukaisesta loivasta liu’usta syöksypommitajat eivät olisi osuneet mihinkään.

”Tavalliset” pommikoneet (esim. DB-3, HE-111 tai B-17) olivat pääsääntöisesti (varmaan sodan lopusta löytyy joku poikkeus) varustettu pommitustähtäimillä, jotka edellyttivät melko pitkää vaakalentoa vakionopeudella ja korkeintaan pienillä sivukorjauksilla edes jonkinlaisen tarkkuuden saavuttamiseksi. Siksi siis ilmatorjunnan oli mahdollista ampua sulkuja koneiden reitille.

Ja kaikki pommittajat eivät olleet syöksypommittajia, koska vain melko kevyistä koneista pystyttiin valmistamaan riittävän ketteriä ja vahvoja selviämään syöksystä.
 
Muita kuin radio-ohjattuja droneja vastaan tuossa paketissa rynkky nimenomaan on se vaikuttava osa.
Se vaikuttava osa voi olla aivan mikä tahansa, mikä pystyy ampumaan CUASin löytämään maaliin. Se rynkky oli ihan oikeasti esillä ainoastaan rekvisiittana eikä se liittynyt millään tavalla CUASiin.
 
Se rynkky oli ihan oikeasti esillä ainoastaan rekvisiittana eikä se liittynyt millään tavalla CUASiin.

PV:n CUAS:issa RK on vaikuttava osa siinä missä häirintä ja haltuunottokin on vaikuttavia osia.


=> "Järjestelmä toimii neljän eri osajärjestelmän avulla"
1, 2, 3,... "Lisäksi järjestelmään kuuluu erillisellä älytähtäimellä varustettu rynnäkkökivääri."

Järjestelmä laskee arvot tähtäimelle. Tähtäimen voi tietysti laittaa vaikka savikiekonheittimeen, mutta sitten laskutkin pitää kalibroida heittimen ja sen ammuksen lentoratojen ehdoille. PV:n CUASissa fyysisen tason pysäyttimeksi on valikoitunut RK. Vastaavasti PV:n CUASista taisi puuttua energiatason pysäytys.
 
Se vaikuttava osa voi olla aivan mikä tahansa, mikä pystyy ampumaan CUASin löytämään maaliin. Se rynkky oli ihan oikeasti esillä ainoastaan rekvisiittana eikä se liittynyt millään tavalla CUASiin
Voihan se olla jokin muu mutta jos se ei keskustele järjestelmän kanssa kuten tuo älytähtäin niin menee perinteiseksi suunta+korkeus+nopeus ITn tulen johtamiseksi.
 
Tämän CUAS21 Droneguardin tarkka kauppanimi jää vähän epäselväksi. IAI/Elta näkyy ainakin kauppaavan hyvin samankaltaista ELI-4030 -järjestelmää.


Sieltä lainaten:

"Optional effectors include COMJAM, DKD (Drone-Kill-Drone), drone deployed disruptive measures, and high accuracy stabilized gunfire from a range of weapons, from hand held small arms through to machine guns and auto-cannons mounted on sophisticated Remote-Controlled Weapons Stations."

Järjestelmään voidaan siis liittää käsiaseista aina konetykkeihin. Tuollaisena kuulostaa järkevälle. Yksittäinen RK ainoana mahdollisuutena olisi suoranaista hulluutta, tai sitten tämän Droneguardin kaverina ja johdettavana olisi automaationa aina jokin riittävän suorituskykyinen asejärjestelmä, jolloin järjestelmällä itsellään ei tarvitsisi ollakaan kuin viimeisen hädän lähisuoja. Järjestelmän tulenjohto-ominaisuuksia ei taatusti jätetä hyödyntämättä.

Tärkeintä on muistaa, että käynnissä on CUAS-hanke, jonka aikana tehdään laitekokeiluja ja hankitaan kokemuksia erilaisista ratkaisuista. On siis liian aikaista avata ranteitaan. PV varmasti hankkii laajemminkin jotain Droneguardin tapaista, mutta rinnalle tulee paljon muutakin.
 
En ole itse aivan vakuuttunut, että noita CUAS-järjestelmiä tarvitsisi hankkia Israelista. Hyvin samankaltaisen suorituskyvyn saisimme nimittäin yhdistämällä kotimaista ja muuta pohjoismaista tuotantoa. Daavidin lingot toki sitten erikseen ohjuksia vastaan.

No kai PV tietää mitä lopulta kannattaa hankkia. Varmaa on se, että mikään yksittäinen järjestelmä/torjuntakeino ei riitä dronetorjuntaan. Tarvitaan kaikkea ja lisäksi jokaikinen panssaroitu ajoneuvo pitää varustaa jollain omalla pienellä järjestelmällä pienempiä droneja vastaan.
 
En ole itse aivan vakuuttunut, että noita CUAS-järjestelmiä tarvitsisi hankkia Israelista. Hyvin samankaltaisen suorituskyvyn saisimme nimittäin yhdistämällä kotimaista ja muuta pohjoismaista tuotantoa. Daavidin lingot toki sitten erikseen ohjuksia vastaan.

No kai PV tietää mitä lopulta kannattaa hankkia. Varmaa on se, että mikään yksittäinen järjestelmä/torjuntakeino ei riitä dronetorjuntaan. Tarvitaan kaikkea ja lisäksi jokaikinen panssaroitu ajoneuvo pitää varustaa jollain omalla pienellä järjestelmällä pienempiä droneja vastaan.

Tienvarsien ojat voisi kattaa ja sinne pitkospuut kävelyä varten, miksei myös vaijerikelkka kranaattien siirtoon.
Pinnalla on liian vaarallista liikkua tarpeettomasti.
 
En ole itse aivan vakuuttunut, että noita CUAS-järjestelmiä tarvitsisi hankkia Israelista. Hyvin samankaltaisen suorituskyvyn saisimme nimittäin yhdistämällä kotimaista ja muuta pohjoismaista tuotantoa. Daavidin lingot toki sitten erikseen ohjuksia vastaan.

No kai PV tietää mitä lopulta kannattaa hankkia. Varmaa on se, että mikään yksittäinen järjestelmä/torjuntakeino ei riitä dronetorjuntaan. Tarvitaan kaikkea ja lisäksi jokaikinen panssaroitu ajoneuvo pitää varustaa jollain omalla pienellä järjestelmällä pienempiä droneja vastaan.
Israelista saa arvatenkin hyvää tavaraa referenssiksi. Voisi kuvitella että erilaisia järjestelmiä tulee jatkossa monestakin maasta, joten varsinaisia hankintoja voi aikanaan olla mahdollista tehdä muualtakin.
 
En ole itse aivan vakuuttunut, että noita CUAS-järjestelmiä tarvitsisi hankkia Israelista. Hyvin samankaltaisen suorituskyvyn saisimme nimittäin yhdistämällä kotimaista ja muuta pohjoismaista tuotantoa. Daavidin lingot toki sitten erikseen ohjuksia vastaan.

Tässä vaiheessa on varmaan tärkeää, että tavaraa saadaan nopeasti eikä joskus ensi vuosikymmenellä, jahka Saab-Kongsberg-Patria-kolmio saa jotakin valmista aikaiseksi.
 
Tässä vaiheessa on varmaan tärkeää, että tavaraa saadaan nopeasti eikä joskus ensi vuosikymmenellä, jahka Saab-Kongsberg-Patria-kolmio saa jotakin valmista aikaiseksi.
Eikä ongelma ratkea kertahankinnalla, vaan rinnakkaisia ratkaisuja tulee hyvin todennäköisesti olemaan useita. Nämä Israelin vehkeet ainakin lähestyvät ongelmaa jokseenkin kaikilta mahdollisilta kulmilta. Siinä saadaan hyvää kokemusta siitä mihin ehkä kannattaa panostaa enemmän ja mihin vähemmän. Ja toisaalta mitä tarvitaan tuon ratkaisun ala- ja yläpuolelle.

Erittäin mielenkiintoinen kokonaisuus seurattavaksi tulevan 5-10 vuoden ajanjaksolle.
 
Miksi ne eivät toimisi? Luuletko, että tuon tason järjestelmiä tehdään pelkästään kauniille kesäkeleille?
Aika moni järjestelmä kohtaa vaihtelevia haasteita luonnonolojen vaihdellessa. Myös ne dronet. Ei ole Droneguardin yksinoikeus. Monipuoliset sensorit auttavat sen mikä on teknisesti mahdollista.
 
Yksittäinen RK ainoana mahdollisuutena olisi suoranaista hulluutta, tai sitten tämän Droneguardin kaverina ja johdettavana olisi automaationa aina jokin riittävän suorituskykyinen asejärjestelmä, jolloin järjestelmällä itsellään ei tarvitsisi ollakaan kuin viimeisen hädän lähisuoja. Järjestelmän tulenjohto-ominaisuuksia ei taatusti jätetä hyödyntämättä.

Kaikesta päätellen RK on ilmeisen tehokas cuas-aseena, kun noita tähtäimiä mainostetaan parhaimmillaan "one-shot, one-hit"-tarkkuudella. Käsivaraisestikin 95% osumatarkkuus niissä malleissa, joissa tähtäyksen lisäksi järjestelmä estää laukaisun, ellei osuma ole riittävän todennäköinen. (Lisätökkeli estää tai sallii liipasimen painumisen.)

Mainokset on tietysti mainoksia, mutta jenkit ja UK valinnut samanlaisen rk-cuasin-osana -tyyppisen ratkaisun; ei se ihan pska valinta lähivaikuttamiseen voi olla.

Ne on tosiaan ne @Benellinkin mainitsemat rf-häirintäimmuunit lennokit, mm., jotka pääsee läpi muista pidemmän kantaman vaikutuksista, joita RK:lla sitten tiputellaan viimeisenä vaihtoehtona lähietäisyyksiltä.
 
Kaikesta päätellen RK on ilmeisen tehokas cuas-aseena, kun noita tähtäimiä mainostetaan parhaimmillaan "one-shot, one-hit"-tarkkuudella. Käsivaraisestikin 95% osumatarkkuus niissä malleissa, joissa tähtäyksen lisäksi järjestelmä estää laukaisun, ellei osuma ole riittävän todennäköinen. (Lisätökkeli estää tai sallii liipasimen painumisen.)

Mainokset on tietysti mainoksia, mutta jenkit ja UK valinnut samanlaisen rk-cuasin-osana -tyyppisen ratkaisun; ei se ihan pska valinta lähivaikuttamiseen voi olla.

Ne on tosiaan ne @Benellinkin mainitsemat rf-häirintäimmuunit lennokit, mm., jotka pääsee läpi muista pidemmän kantaman vaikutuksista, joita RK:lla sitten tiputellaan viimeisenä vaihtoehtona lähietäisyyksiltä.
Rk on varmasti hyvä murunen kokonaisuuteen juuri lähietäisyyksille. Toiseksi viimeinen tasa ennen pesäpallomailaa. Vielä parempi jos homma saadaan hoidettua etäämmältä. Tuossakin hommassa tarvitaan useita kerroksia.
 
Eikä ongelma ratkea kertahankinnalla, vaan rinnakkaisia ratkaisuja tulee hyvin todennäköisesti olemaan useita. Nämä Israelin vehkeet ainakin lähestyvät ongelmaa jokseenkin kaikilta mahdollisilta kulmilta. Siinä saadaan hyvää kokemusta siitä mihin ehkä kannattaa panostaa enemmän ja mihin vähemmän. Ja toisaalta mitä tarvitaan tuon ratkaisun ala- ja yläpuolelle.

Erittäin mielenkiintoinen kokonaisuus seurattavaksi tulevan 5-10 vuoden ajanjaksolle.

Mielenkiintoista olisi tietää, paljonko niitä on hankittu. Hyvin vähän ollut mitään tiedotteita julkisuudessa, että itse ainakaan olisin nähnyt. Ainoa kappale testikäytössä vai sadoittain systeemejä kärkiprikaateilla?

Näköjään Israel tosiaan ostanut.


Sensofusionin kaupparekisteritiedot, ei kovin iso firma, mutta hyvää kasvua. Kaipa noita voi olla enemmänkin kuin vain näönvuoksi...

1751841313158.webp
 
Viimeksi muokattu:
Mielenkiintoista olisi tietää, paljonko niitä on hankittu. Hyvin vähän ollut mitään tiedotteita julkisuudessa, että itse ainakaan olisin nähnyt. Ainoa kappale testikäytössä vai sadoittain systeemejä kärkiprikaateilla?

Näköjään Israel tosiaan ostanut.


Sensofusionin kaupparekisteritiedot, ei kovin iso firma, mutta hyvää kasvua. Kaipa noita voi olla enemmänkin kuin vain näönvuoksi...

Katso liite: 123172
CUAS-hanke on vielä vahvasti vaiheessa, joten laitan tässä vaiheessa omat pennoseni ykköskappalehankinnalle.
 
Back
Top