Ilmatorjunta

[-TripleX-]

Viro hankkii parilla sadalla miljoonalla Mistral 3 ohjusjärjestelmiä ja jonkinlaisen määrän ohjuksia kaiketi samassa paketissa, yksilöityjä määriä ei ilmeisesti tule esille.

Estonia signs €200 million deal with MBDA for Mistral 3 air defence systems

The Estonian Centre for Defence Investments (ECDI) has signed a €200 million contract with French defence company MBDA for the supply of Mistral 3short-range air defence systems.

defence-industry.eu

 

[Huhta]

Viro hankkii parilla sadalla miljoonalla Mistral 3 ohjusjärjestelmiä ja jonkinlaisen määrän ohjuksia kaiketi samassa paketissa, yksilöityjä määriä ei ilmeisesti tule esille.

Estonia signs €200 million deal with MBDA for Mistral 3 air defence systems

The Estonian Centre for Defence Investments (ECDI) has signed a €200 million contract with French defence company MBDA for the supply of Mistral 3short-range air defence systems.

defence-industry.eu

Tuo on kova, edeltävien hankintojen päälle, kun huomioi maan koon. Ennestäänkin Mistraleja käytössä ja Pioruneja se 100 laukaisinta ja 300 ohjusta. En ehkä yrittäisi helikopterioperaatioita suurella innolla Viron ilmatilassa...

 

[Panssari Salama]

Olisiko Ukrainan sota-vitjassa laskettu ballististen ohjusten torjuntaan kykenevien puikkojen määrää.

Tämä yhteenveto tuli vastaan. Näyttäisi, että torjuntaohjusten tuotantomäärä sinällään vastaa Zenäjän tuotantokykyä, mutta huomioiden mikä määrä mahdollista hankkia Eurooppaan, määrä ei riitä alkuunkaan, vaan pitäisi panostaa kykyyn tuhota laukaisualustoja. Mihin ei ole ollut halua.



Iippojen järjestelmiä ei huomioitu, pitäisikö? Itselleni varsin vieras aihe. Tietäjät ehkäpä saavat tästä artikkelista irti enemmän.

Europe's Missile Gap: How Russia Outcompetes Europe in the Conventional Missile Domain

Europe's missile defense efforts are unable to keep pace with Russia’s expanding ballistic missile arsenal

open.substack.com

 

[Huhta]

Olisiko Ukrainan sota-vitjassa laskettu ballististen ohjusten torjuntaan kykenevien puikkojen määrää.

Tämä yhteenveto tuli vastaan. Näyttäisi, että torjuntaohjusten tuotantomäärä sinällään vastaa Zenäjän tuotantokykyä, mutta huomioiden mikä määrä mahdollista hankkia Eurooppaan, määrä ei riitä alkuunkaan, vaan pitäisi panostaa kykyyn tuhota laukaisualustoja. Mihin ei ole ollut halua.

Katso liite: 123362

Iippojen järjestelmiä ei huomioitu, pitäisikö? Itselleni varsin vieras aihe. Tietäjät ehkäpä saavat tästä artikkelista irti enemmän.

Europe's Missile Gap: How Russia Outcompetes Europe in the Conventional Missile Domain

Europe's missile defense efforts are unable to keep pace with Russia’s expanding ballistic missile arsenal

open.substack.com

Voisi olettaa, että Venäjä ei välttämättä kävisi kulutussotaa mallia Iskanderit vastaan Patriotit. Tietysti arvokkaimpia kohteita yritetään suojella ja Venäjäkin saattaa keskittyä yrittämään niiden tuhoamista, mutta osa uhkaavista ohjuksista ammuttaneen kuitenkin suojattomia maaleja vastaan. Tämä luonnollisesti keventää torjuntaohjusten kulutusta.

Lisäksi mielenkiintoinen sivujuonne on, paljonko vanhoja ohjuksia pystytään hyödyntämään. Artikkelissa mainittiin käytettyjen ohjusten määrällisesti vaatimaton paluu ulkomailta Yhdysvaltoihin edelleen Ukrainalle toimitettavaksi. Tällä saatetaan viitata Israelilta vapautuneeseen materiaaliin? Joka tapauksessa Patriotin ohjuksia on valmistettu PALJON. Entä ne vanhemmat, vaatimattomamman ABM-kyvyn ohjusversiot? PAC-1? Persianlahdella ensiesiintymisensä tehnyt PAC-2 (siltä osin kuin kaikkia ei ole päivitetty tuohon uudempaan GEM-T standardiin)? Voisiko niille löytää yhä käyttöä ja paikata heikompia torjuntatodennäköisyyksiä ampumalla enemmän?

 

[TBman]

Voisi olettaa, että Venäjä ei välttämättä kävisi kulutussotaa mallia Iskanderit vastaan Patriotit. Tietysti arvokkaimpia kohteita yritetään suojella ja Venäjäkin saattaa keskittyä yrittämään niiden tuhoamista, mutta osa uhkaavista ohjuksista ammuttaneen kuitenkin suojattomia maaleja vastaan. Tämä luonnollisesti keventää torjuntaohjusten kulutusta.

Lisäksi mielenkiintoinen sivujuonne on, paljonko vanhoja ohjuksia pystytään hyödyntämään. Artikkelissa mainittiin käytettyjen ohjusten määrällisesti vaatimaton paluu ulkomailta Yhdysvaltoihin edelleen Ukrainalle toimitettavaksi. Tällä saatetaan viitata Israelilta vapautuneeseen materiaaliin? Joka tapauksessa Patriotin ohjuksia on valmistettu PALJON. Entä ne vanhemmat, vaatimattomamman ABM-kyvyn ohjusversiot? PAC-1? Persianlahdella ensiesiintymisensä tehnyt PAC-2 (siltä osin kuin kaikkia ei ole päivitetty tuohon uudempaan GEM-T standardiin)? Voisiko niille löytää yhä käyttöä ja paikata heikompia torjuntatodennäköisyyksiä ampumalla enemmän?

Mielestäni kyllä kannattaisi ottaa käyttöön myös vanhoja variantteja.
Mutta edelleen suomalaisen voimaan kaivertaisin luolien kätköistä esiin, eli Sergein...mutta ohjaus ja automaatio siten, että olisivat autonomia päivystäjä joiden makasiinit vaan täytettäisiin ja putkien vaihtoja.
Ilmeisesti ketään ei kiinnosta toteuttaa automaatiota vanhaan vempeleeseen?? Voisivat toimia osaan droneja.

 

[-TripleX-]

Belgiaan on tulossa Amraamien loppukokoonpanoa sekä osavalmistusta FN Herstalin toimesta. Ilmeisesti tämäkin investointi ennakoi isoja FMS hankintoja tulevaisuudessa ja kapasiteettia nostetaan reippaalla kädellä ylöspäin.

https://twitter.com/x/status/1946130268059812294

 

[mechanicus]

Mielestäni kyllä kannattaisi ottaa käyttöön myös vanhoja variantteja.
Mutta edelleen suomalaisen voimaan kaivertaisin luolien kätköistä esiin, eli Sergein...mutta ohjaus ja automaatio siten, että olisivat autonomia päivystäjä joiden makasiinit vaan täytettäisiin ja putkien vaihtoja.
Ilmeisesti ketään ei kiinnosta toteuttaa automaatiota vanhaan vempeleeseen?? Voisivat toimia osaan droneja.

Sergein manuaalikoneiston muuttaminen automaatiokäyttöiseksi kaikki välykset ym. huomioiden ei liene kovinkaan kustannustehokasta verrattuna siihen, että hankitaan olemassa oleva RWS-alusta ja siihen uusi tykki. Voisi kait pelkän aseen käyttää ZSU-23:sta, mutta jos se olisi pätevä tuossa käytössä, luulisi sovelluksia enemmän näkyvän käytössä.

Älytähtäimiä ruuvataan jo yksittäisten rynnäkkökiväärien päälle, sellainen voisi olla kustannustehokas myös Sergeissä.

 

[TBman]

Sergein manuaalikoneiston muuttaminen automaatiokäyttöiseksi kaikki välykset ym. huomioiden ei liene kovinkaan kustannustehokasta verrattuna siihen, että hankitaan olemassa oleva RWS-alusta ja siihen uusi tykki. Voisi kait pelkän aseen käyttää ZSU-23:sta, mutta jos se olisi pätevä tuossa käytössä, luulisi sovelluksia enemmän näkyvän käytössä.

Älytähtäimiä ruuvataan jo yksittäisten rynnäkkökiväärien päälle, sellainen voisi olla kustannustehokas myös Sergeissä.

Joo
Ne on varmasti niin vanhoja ja väljiä, ettei taida voida ohjauksia tehdä. Tai siis ainakaan kohtuu kuluin.
Taitaa kaliberikin olla hiukan näkeminen, mutta luulisi omaan kokoluokkaansa johonkin riittävän.
Optisen tähtäimen avulla voisi jollekin nostomiesjoukolle ollakin kätevä kylänpuolustusvälineenä..

 

[Luottopakki]

Mutta edelleen suomalaisen voimaan kaivertaisin luolien kätköistä esiin, eli Sergein...
<clipclip>
Voisivat toimia osaan droneja.

Ilmatorjunta 100 -tilaisuudessa juontaja mainitsi että PV on jo kaivanut Sergeit naftaliinista.
Ao linkin takaa löytyy myös mainita asiasta: https://x.com/TeroTweet/status/1940108138101055958

 

[Raveni]

Olisi ihan mukava nähdä miten sergeillä suomalaisessa maastossa pudotetaan droneja vaikkapa yöllä tai sumussa tai muutoin heikentyeen näkyvyyden olosuhteissa.

 

[mechanicus]

Olisi ihan mukava nähdä miten sergeillä suomalaisessa maastossa pudotetaan droneja vaikkapa yöllä tai sumussa tai muutoin heikentyeen näkyvyyden olosuhteissa.

Raivaamalla ampumasektori ja laittamalla NVG:t kypärään kiinni. Jos on tiukka sumu, ei siellä ainakaan FPV-dronet lennä ja jos on kylmä ja sumua siellä ei lennä mikään. Tutkaohjaus olisi parempi, mutta erityisolosuhteet ovat molemmille osapuolille iso haaste.

 

[j7u]

Kovasti on yritystä etsiä ratkaisuja näihin ”miehittämättömiin ilmamaaleihin” liittyen:

Ilmatorjunta-aselaji toimeenpanee suorituskykyhankkeiden tiedonkeruuta palvelevan GBAD DemoDays -tilaisuuden Lohtajalla 25.-27.11.2025. Tilaisuuden tarkoituksena on tuottaa tietoa käyttökelpoisista teknologioista ilmatorjunnan suorituskykytarpeita varten. Tapahtuman teemana ovat pienten miehittämättömien ilmamaalien havaitsemiseen liittyvät akustiset sensorit, kevyet aktiivitutkaratkaisut ja niihin liittyvät tilannekuvaratkaisut.

 

[ProFin]

Ilmatorjunta 100 -tilaisuudessa juontaja mainitsi että PV on jo kaivanut Sergeit naftaliinista.
Ao linkin takaa löytyy myös mainita asiasta: https://x.com/TeroTweet/status/1940108138101055958

Sergeitä ostettiin jäätävä määrä 1970-1980 luvuilla ja niitä on todennäköisesti satoja kappaleita varastoituna.

 

[hillhead]

Olisi ihan mukava nähdä miten sergeillä suomalaisessa maastossa pudotetaan droneja vaikkapa yöllä tai sumussa tai muutoin heikentyeen näkyvyyden olosuhteissa.

Ja mikä on laskettu elinaika Sergein käyttäjille.

 

[ak.tied]

Ja mikä on laskettu elinaika Sergein käyttäjille.

Veikkaisin, että rauhan ajan olosuhteissa joku 80v ja pikkuhiljaa alkaa paljon ampuneet käyttäjät käymään vähiin.

 

[Jopuni]

Sergeitä ostettiin jäätävä määrä 1970-1980 luvuilla ja niitä on todennäköisesti satoja kappaleita varastoituna.

Ja mikä on laskettu elinaika Sergein käyttäjille.

Kai, jos niille saadaan jonkinlainen parempia tähtäimiä (kuten niihin rynnäkkökivääreihinkin on saatavana) ja patteritutkan jolta saa ennakkovaroituksen, kai niillä kauempana kaupunkeja yms vois suojata niitä shared droneja ja vastavia voi alas ampua.
Eturintamalla ovat kyllä aika kuolemanloukkuja.

 

[hillhead]

Kai, jos niille saadaan jonkinlainen parempia tähtäimiä (kuten niihin rynnäkkökivääreihinkin on saatavana) ja patteritutkan jolta saa ennakkovaroituksen, kai niillä kauempana kaupunkeja yms vois suojata niitä shared droneja ja vastavia voi alas ampua.
Eturintamalla ovat kyllä aika kuolemanloukkuja.

Eturintamalla tosiaan voi tulla vaikka useampi kymmenen droonia kerralla kohti sen jälkeen kun havaitsevat. Ja mahtaako edes sergeillä osua pieneen droneen vaikka rauhassa saisi ampua. Muistaakseni jollain videolla ukrainalaiset mainitsee noin metrin minimi siipiväliksi dronelle mitä pudottelevat.

Uudet Shaded droonit lentävät tykkijörjestelmien kantaman ulkopuolella. Tämä lienee kehityksen kulku jatkossa.
Toisaalta ilman tykkejä ne lentäisivät matalammalla.
Kenties ajoneuvoihin kiinnitettyinä saisi lisää liikkuvuutta mitä ainakin molemmat osapuolet käyttävät Ukrainassa.

Sinänsä pelkkä tykki ei mahdottomia maksa joten mahdottomia ei kannata lähteä päivittämään vaan ostaa uutta toimivaa kampetta

 

[Jopuni]

Uudet Shaded droonit lentävät tykkijörjestelmien kantaman ulkopuolella. Tämä lienee kehityksen kulku jatkossa.
Toisaalta ilman tykkejä ne lentäisivät matalammalla.
Kenties ajoneuvoihin kiinnitettyinä saisi lisää liikkuvuutta mitä ainakin molemmat osapuolet käyttävät Ukrainassa.

Sinänsä pelkkä tykki ei mahdottomia maksa joten mahdottomia ei kannata lähteä päivittämään vaan ostaa uutta toimivaa kampetta

Tuossa mielessä ne Korean K30 Biho järjestemä voi olla hyvä, korkeammalle/kauemmaksi yltää ohjuksilla..

Voikohan tornin/järjestelmän asentaa edullisemman maastokuorma-auton päälle, panssaroidun ajoneuvon sijaan. Kontti ratkaisu, vois vaikka laskea maahan.

 

[hillhead]

Tuossa mielessä ne Korean K30 Biho järjestemä voi olla hyvä, korkeammalle/kauemmaksi yltää ohjuksilla..

Voikohan tornin/järjestelmän asentaa edullisemman maastokuorma-auton päälle, panssaroidun ajoneuvon sijaan. Kontti ratkaisu, vois vaikka laskea maahan.

Niin kyllähän noita markkinoilla olevia 30mm ratkaisuja riittää esim Skyranger.
Mutta jos ja kun kaikki uudet Shaded droonit lentävät kantaman ulkopuolella niin 30mm eivät niitä torju. Ja ohjukset ovat liian kalliita niiden torjumiseen. Tarvitaan Counter drooneja ainakin näillä näkymin. Isoja UAV koneita emoaluksena käyttäen voisi saisi vaikuttavuutta pidemmälle ja tällöin voisi käyttää ehkä halvempia dronejakin.

Vieläkään ei ole herätetty isompia ns vanhoja it tykki kaliibereja henkiin.
Esim Flak 88 spekseillä saisi ulottuvuutta mukavasti lisää.

Myös 30 mm asejärjestelmä sekä ammusten kalleus sekä suhteellisen pienet ammusvarastot asejärjestelmässä aiheuttavat omat haasteensa taas pienempien droonien kanssa varsinkin rintamalinjan lyhyiden etäisyyksien kanssa. Jokin metal storm järjestelmä tarvitaan jotta vaikutus on riittävän nopeaa lähietäisyydelle. Järjestelmän nostaminen latvalinjan yläpuolelle olisi myös etu.