Ilmatuki - helikopterista vai lentokoneesta?

RPG83

Soome Majori
Millainen ilmatuki on parasta ja kustannustehokkainta, lentokoneesta vai helikopterista annettava?

Helikopteri on kiistatta väline, joka pystyy pysymään paikallaan ja lentämään hyvinkin matalalla. Toisaalta helikoptereilla ei voida operoida kovin pitkiltä matkoilta, ja kopteri on varsin haavoittuvainen jopa käsiaseiden tulelle.

Lentokone, ainakaan suihkumoottor(e)illa varustettu, ei taas koskaan kykene lentämään yhtä matalalla kuin helikopteri, mikä altistaa sitä ilmatorjunnalle. Nopeuskaan ei helpota tilannetta, kun maassa olevat kohteet vilistävät 100 metriä sekunnissa. Valmiusaika on toki varsin hyvä, samoin kuin toimintasäde.

Itse oletan, että helikopteri olisi meille hyvä väline peitteisen maaston vuoksi, koska Hornet tuskin onnistuu löytämään maaleja muualla kuin Etelä-Suomen peltoaukeilla. Jos maali taas on tiedustelun paikallistama, voitaneen sitä ampua yhtä hyvin raskaiden raketinheitinten täsmäaseilla.

Toisaalta taas lentokone tarjoaa nopeusedun ja kyvyn ilmataisteluun, mikä lisää monikäyttöisyyttä. Oletettavasti ilma-alivoimaisena lentokone on sikälikin parempi valinta, että se kykenee puolustamaan itseään tehokkaasti.

Tulisiko Suomen mielestänne hankkia ennemmin taisteluhelikoptereita vai lyhyen tai keskipitkän kantaman ilmasta-maahan aseistusta Horneteihin (ja mahdollisesti myös lisää Horneteja)?

Ennen kuin kukaan mainitsee Hornetien pientä määrää, saanen huomauttaa, että Puola on 48 F-16 hävittäjän omistaja ja on hankkinut seuraavat aseet (jos Wikipediaan on luottamista):


Meilläkin olisi täten oletettavasti varaa laajentaa Hornetien ampumatarvikevalikoimaa reilulla kädellä. Prioriteetin asettaisin Maverick-ohjuksiin, koska ne ovat täsmäase erilaisia panssaroituja ajoneuvoja vastaan. Etenkin yllätyshyökkäyksen tapahtuessa tuollainen kyky saattaisi olla hyvinkin merkittävä, ja miksei muutenkin.
 
Paras ratkaisu ongelmaan olisi ostaa Usa:sta ne heidän kauppaamansa A-10 Wardhog` it. Niissä olisi mahtava tulivoima ja voivat lentää suhteellisen hitaasti. Horneteillä sitten Ilmaherruutta yrittää ylläpitää.
 
Millainen ilmatuki on parasta ja kustannustehokkainta, lentokoneesta vai helikopterista annettava?

Helikopteri on kiistatta väline, joka pystyy pysymään paikallaan ja lentämään hyvinkin matalalla. Toisaalta helikoptereilla ei voida operoida kovin pitkiltä matkoilta, ja kopteri on varsin haavoittuvainen jopa käsiaseiden tulelle.

Lentokone, ainakaan suihkumoottor(e)illa varustettu, ei taas koskaan kykene lentämään yhtä matalalla kuin helikopteri, mikä altistaa sitä ilmatorjunnalle. Nopeuskaan ei helpota tilannetta, kun maassa olevat kohteet vilistävät 100 metriä sekunnissa. Valmiusaika on toki varsin hyvä, samoin kuin toimintasäde.

Itse oletan, että helikopteri olisi meille hyvä väline peitteisen maaston vuoksi, koska Hornet tuskin onnistuu löytämään maaleja muualla kuin Etelä-Suomen peltoaukeilla. Jos maali taas on tiedustelun paikallistama, voitaneen sitä ampua yhtä hyvin raskaiden raketinheitinten täsmäaseilla.

Toisaalta taas lentokone tarjoaa nopeusedun ja kyvyn ilmataisteluun, mikä lisää monikäyttöisyyttä. Oletettavasti ilma-alivoimaisena lentokone on sikälikin parempi valinta, että se kykenee puolustamaan itseään tehokkaasti.

Tulisiko Suomen mielestänne hankkia ennemmin taisteluhelikoptereita vai lyhyen tai keskipitkän kantaman ilmasta-maahan aseistusta Horneteihin (ja mahdollisesti myös lisää Horneteja)?

Ennen kuin kukaan mainitsee Hornetien pientä määrää, saanen huomauttaa, että Puola on 48 F-16 hävittäjän omistaja ja on hankkinut seuraavat aseet (jos Wikipediaan on luottamista):



Meilläkin olisi täten oletettavasti varaa laajentaa Hornetien ampumatarvikevalikoimaa reilulla kädellä. Prioriteetin asettaisin Maverick-ohjuksiin, koska ne ovat täsmäase erilaisia panssaroituja ajoneuvoja vastaan. Etenkin yllätyshyökkäyksen tapahtuessa tuollainen kyky saattaisi olla hyvinkin merkittävä, ja miksei muutenkin.

Heitän nopean mutun tähän lankaan.

Puolalla on se etu, että he voivat luottaa NATO:n putsaavan ilmatilan, joten F-16-koneet voivat keskittyä muihinkin tehtäviin. Jostain muistan lukeneeni, että tsthekot ovat kustannustehokkaimpia panssarintuhoajia. Täytyy varmaan jostain etsiä se lappu.

Toisessa langassa mietittiin sitäkin, että kuinka kalliiksi Suomen tapauksessa tulisi perustaa uuden tyyppinen helikopteriosasto. Jos ajattelee asiaa tulevaisuuteen, niin viisi F-35-konetta maksaa arviolta 600 meur. Wikipedian hinnoilla 600 meur riittäisi 17 kappaleeseen uusinta apassia. Luultavasti uuden tyyppisissä koneissa pitäisi laittaa muullekin tavaralle ja infralle hintaa, joten heitän, että niitä saataisiin 12 kappaletta.

Nopealla wikipedian vilkaisulla näyttäisi, että F-35 ottaa kyytiin 10(?) maverickia ja Apache 16(?). Viisi F-35:sta kantaisi siis 50 ohjusta ja 12 Apachea 192 ohjusta. Eli Apachen ohjuksista pitäisi neljänneksen osua maaliin ja olisi saavutettu teoreettinen maksimi, mitä F-35:llä voi tuhota yhdellä rundilla. Pitäisi myös osata ennustaa montako kierrosta F-35:set pysyy ilmassa ja kuinka monta kierrosta apassit — tai pääsevätkö apassit edes pelipaikalle.

Apassien hajauttamisen luulisi olevan myös huomattavan helppoa. Ne voivat hyvinkin huomiota herättämättä siirtyä esimerkiksi varuskuntien tai varikkojen pihalle ja olisvat samalla vartioidulla alueella. Polttoainetta ja varaosia olis voitu myös mahdollisesti hajauttaa etukäteen. NH-90 toisivat sitten miehistön perässä. F-35 vaatisi luonnollisesti lentokentät ja herättäisi todennäköisesti muutenkin huomiota siirrettäessä. Apassien piilottaminen ei siis provosoisi.

Ukrainan hekotoiminta loppui toki hyvin lyhyeen, mutta ottaisin silti ennemmin 12 Apassia tähän tehtävään kuin viisi F-35:sta. Onko 600 miljoonaa sitten paljon vai vähän tähän tarkoitukseen, ei tainnut olla keskustelun kohteena tässä langassa?

Oikaisu: Apassi ottaa kyytiin hellfirejä, eikä maverickejä.
 
Viimeksi muokattu:
En tunne ilmasodankäyntiä kovinkaan hyvin mutta sanoisin että meillä pitäisi olla taisteluhelikoptereita näkemykseni mukaan muun muassa seuraavista syistä: tuottamaan tilannekuvaa, luomaan nopeasti liikkuva tuki siellä missä tarvitaan painopistettä, toimimaan panssarintorjunnassa sekä suojaamaan jo hankittuja kuljetuskoptereita. Tällä saisimme yhden erilaisen suorituskyvyn keinovalikoimaamme on sitten vastapuolen kuvio mitä tahansa. Sitä kun ei ole kiveen hakattu treffataanko tarpeellisessä skenariossa maahanlaskujoukkoja, panssarikiilaa vai vihreiden miesten Toyotaa. On totta että helikopteri vaatii ilmaherruuden ainakin hetkellisesti käyttöalueelleen mutta toisaalta esim kriisin alkuvaiheessa (esim siinä kuuluisassa harmaassa...) voisi taisteluhelikopteri olla näppärä peli esimerkiksi antamaan "isoa kättä" tueksi jos joku pienempi kahakka puhkeaa. Käsitykseni mukaan esim Hornettien tulta ei ole kovin kustannustehokasta käyttää tuollaisiin massamaaleihin kuten vaikka panssarivaunu.
 
Ansiokasta pohdintaa. Jatkakaa.

Puolalla on se etu, että he voivat luottaa NATO:n putsaavan ilmatilan, joten F-16-koneet voivat keskittyä muihinkin tehtäviin.

Tässä on vain se, että Puolan koneilla on paljon Sidewindereita ja Amraameja: n. 11,7 Sidewinderia per kone ja 8 Amraamia per kone. Jos Nato hoitaa ilmatilan, miksi noin paljon ilmasta-ilmaan aseita?

Vertailun vuoksi Suomen Hornet-kaupan yhteydessä hankkima ilmasta-ilmaan aseistus: 7,5 Sidewinderia per kone ja n. 6,95 Amraamia per kone. Joko ilmavoimat ovat aliresursoineet aseistuksen aika helvetin pahasti tai sitten Puola aikoo todellakin suorittaa kaikenlaisia taistelulentoja F-16 hävittäjillään. (Lähde Suomen luvuille)
 
Tarkoitusta varten rakennettu Close Air Support lentkone, heko on loppujen lopuks kurja tulitukialusta.

Helikopterin hyötykuorma on pieni verrattuna kiinteäsiipiseen koneeseen. TS heko häviää panssaroinnissa, asekuormassa, lentoajassa (loiter time) ja panssaroinnissa

Tulitukikoptereissa on järkeä vain joukoille jotka ovat ilmamekanisoituja ja tarvitsevat jonkin korvaavan elementin puuttuvalle orgaaniselle tykistölle.
 
FAF:n ongelmahan on siinä että niillä ei oikeasti ole kalustoa CAS:n tarpeisiin. Toki Hornetteja on modailtu jne, mutta ne oikeasti tarvitaan muualla.

Ehdottaisin seuraavaa järjestelyä jo nykyisellään menossa olevan harmaan vaiheen aikana:

Suomen close support:
- Modataan Finnairin laajarunkokoneet (ainakin puolet) : Poistetaan sisältä tietty kaikki muu tarpeeton roina
- AGM65:ia varten "pommitustelineet vanhaan malliin" koko matkustamon ja cargotilan matkalta: Voisi kuvitella, jotta "olisi ihan kohtuullisesti kamaa kyydissä"
- Sitten vain lennellään FEB:n akuuttikehän ulkopuolella rinkiä odotellen TUKO:ja
=> Tarvittaessa luukut auki ja viivästetty laukaisu "pommikasettien sijaan AGM kaseteista"; tarpeeksi kaukaa siis , mutta korkealta jotta kantama riittää
- kun paukut on loppu, niin äkkiäkös sitä käy Arlandassa hakemassa lisää...

Miten:
- Modataan puikkojen ohjauselektroniikka siten, jotta maali voidaan osoittaa käytännössä mistä vaan ( esim. MEKTOS:n tst-tulenjohtaja: ILMA_TULIKOMENTOJA: VIIVE 1 MIN 2 AGM65 TULTA <"tämän laseohjauksen taajudella X"> jossa tietty laserilla pointataan minne pitäisi paukkua. Viivettä on pakko käyttää, kun ei oikeasti tiedetä miten nopeasti AGM tulee tonttiin, kun ei tiedetä missä 10-kerhon emolaiva on)
- jos taistelunjohtojärjestelmä olisi vähän tuon kaltainen -> tulikomennot voitaisiin antaa mistä vaan: maavalvontatutkilta, hävittäjistä, tiedustelukoneilta, lennokeilta, TST tulenjohdosta etc

Tunnistetut ongelmat jatkokehitykseen:
- tuon laserin aallopituuden hyödyntäminen yksittäisissä "tulenosoituslaitteissa" ts.
tietääkö joku miten yksittäinen AGM tms. saadaan "etänä käyttämään tiettyä laserin taajuutta", jottei esim. paiskaa meittin tulikomentoja juuri viereisen pataljoonan valloittaman vihollistukikohdan niskaan jossa omat ukot "vähän levähtää"
- jos vihollisen hävittäjä tai ilmatorjuntaohjus osuisi, ei mitään jakoja pelastua. Toki, lähtö olisi nopea
- Mistä nu ohjukset ja kuka hakkeroi tuon tulenohjausjärjestelmän ja tulenohjauksen

Edit: Niis siis Ottawan sopimuksen rajoitteita ei tietenkään noudatettaisi (enää)...


Saapi siis alkaa jalostella ....
 
Viimeksi muokattu:
Tulitukikoptereissa on järkeä vain joukoille jotka ovat ilmamekanisoituja ja tarvitsevat jonkin korvaavan elementin puuttuvalle orgaaniselle tykistölle.

Niin - joten lennokkeja, Casa C-295 SIGINT-kone ja mahdollisesti Saab Erieye ilmastatiedusteluun ja maalinosoitukseen.

Sitten panssarihaupitseilla, raketinheittimillä ja tykistöohjuksilla sopivanlaisia a-tarvikkeita oikeaan aikaan oikeaan paikkaan.

Erikoistapauksissa Hornetien AGM-158 JASSMeilla yms. tai meritorjuntaohjuksilla.
 
Mitenkäs voiko Hawk käyttää Jdam pommeja kuinka hyvin?
 
Millainen ilmatuki on parasta ja kustannustehokkainta, lentokoneesta vai helikopterista annettava?
Ei kumpikaan. MLRS:stä tai HIMARSista ammuttu on paljon kustannustehokkaampaa. Lavetti maksaa murto-osan ja sen ylläpito maksaa murto-osan ja sen tuhoaminen ennen tulituen antamista on pirun vaikeaa (ja sen jälkeenkin vaikeaa, koska se pääsee äkkiä piiloon). Raskaasta kranaatinheittimestä annettu tulituki lienee vielä noitakin kustannustehokkaampaa.
 
Paras ratkaisu ongelmaan olisi ostaa Usa:sta ne heidän kauppaamansa A-10 Wardhog` it. Niissä olisi mahtava tulivoima ja voivat lentää suhteellisen hitaasti. Horneteillä sitten Ilmaherruutta yrittää ylläpitää.
Komppaan tätä. Turha Hornetteja käyttää mihinkään tulitukeen, niillä piisaa hommia muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. A-10 olisivat oikein kiva lisä, vaikkei niitä ostettaisikaan kuin ehkä 20-40kpl. Ne ovat halpoja ja helppoja ylläpitää, sekä hyvin tulivoimaisia.
 
Tässä on vain se, että Puolan koneilla on paljon Sidewindereita ja Amraameja: n. 11,7 Sidewinderia per kone ja 8 Amraamia per kone. Jos Nato hoitaa ilmatilan, miksi noin paljon ilmasta-ilmaan aseita?
Vertailun vuoksi Suomen Hornet-kaupan yhteydessä hankkima ilmasta-ilmaan aseistus: 7,5 Sidewinderia per kone ja n. 6,95 Amraamia per kone. Joko ilmavoimat ovat aliresursoineet aseistuksen aika helvetin pahasti tai sitten Puola aikoo todellakin suorittaa kaikenlaisia taistelulentoja F-16 hävittäjillään. (Lähde Suomen luvuille)
Veikkaan, että akuutti massin nitku vaikuttaa tähän.

Tarkoitusta varten rakennettu Close Air Support lentkone, heko on loppujen lopuks kurja tulitukialusta.
Helikopterin hyötykuorma on pieni verrattuna kiinteäsiipiseen koneeseen. TS heko häviää panssaroinnissa, asekuormassa, lentoajassa (loiter time) ja panssaroinnissa
Tulitukikoptereissa on järkeä vain joukoille jotka ovat ilmamekanisoituja ja tarvitsevat jonkin korvaavan elementin puuttuvalle orgaaniselle tykistölle.
FAF:n ongelmahan on siinä että niillä ei oikeasti ole kalustoa CAS:n tarpeisiin. Toki Hornetteja on modailtu jne, mutta ne oikeasti tarvitaan muualla.
Ehdottaisin seuraavaa järjestelyä jo nykyisellään menossa olevan harmaan vaiheen aikana:
Suomen close support:
- Modataan Finnairin laajarunkokoneet (ainakin puolet) : Poistetaan sisältä tietty kaikki muu tarpeeton roina
- AGM65:ia varten "pommitustelineet vanhaan malliin" koko matkustamon ja cargotilan matkalta: Voisi kuvitella, jotta "olisi ihan kohtuullisesti kamaa kyydissä"
- Sitten vain lennellään FEB:n akuuttikehän ulkopuolella rinkiä odotellen TUKO:ja
=> Tarvittaessa luukut auki ja viivästetty laukaisu "pommikasettien sijaan AGM kaseteista"; tarpeeksi kaukaa siis , mutta korkealta jotta kantama riittää
- kun paukut on loppu, niin äkkiäkös sitä käy Arlandassa hakemassa lisää...
Miten:
- Modataan puikkojen ohjauselektroniikka siten, jotta maali voidaan osoittaa käytännössä mistä vaan ( esim. MEKTOS:n tst-tulenjohtaja: ILMA_TULIKOMENTOJA: VIIVE 1 MIN 2 AGM65 TULTA <"tämän laseohjauksen taajudella X"> jossa tietty laserilla pointataan minne pitäisi paukkua. Viivettä on pakko käyttää, kun ei oikeasti tiedetä miten nopeasti AGM tulee tonttiin, kun ei tiedetä missä 10-kerhon emolaiva on)
- jos taistelunjohtojärjestelmä olisi vähän tuon kaltainen -> tulikomennot voitaisiin antaa mistä vaan: maavalvontatutkilta, hävittäjistä, tiedustelukoneilta, lennokeilta, TST tulenjohdosta etc
Tunnistetut ongelmat jatkokehitykseen:
- tuon laserin aallopituuden hyödyntäminen yksittäisissä "tulenosoituslaitteissa" ts.
tietääkö joku miten yksittäinen AGM tms. saadaan "etänä käyttämään tiettyä laserin taajuutta", jottei esim. paiskaa meittin tulikomentoja juuri viereisen pataljoonan valloittaman vihollistukikohdan niskaan jossa omat ukot "vähän levähtää"
- jos vihollisen hävittäjä tai ilmatorjuntaohjus osuisi, ei mitään jakoja pelastua. Toki, lähtö olisi nopea
- Mistä nu ohjukset ja kuka hakkeroi tuon tulenohjausjärjestelmän ja tulenohjauksen
Edit: Niis siis Ottawan sopimuksen rajoitteita ei tietenkään noudatettaisi (enää)...
Saapi siis alkaa jalostella ....
Ei kumpikaan. MLRS:stä tai HIMARSista ammuttu on paljon kustannustehokkaampaa. Lavetti maksaa murto-osan ja sen ylläpito maksaa murto-osan ja sen tuhoaminen ennen tulituen antamista on pirun vaikeaa (ja sen jälkeenkin vaikeaa, koska se pääsee äkkiä piiloon). Raskaasta kranaatinheittimestä annettu tulituki lienee vielä noitakin kustannustehokkaampaa.
Komppaan tätä. Turha Hornetteja käyttää mihinkään tulitukeen, niillä piisaa hommia muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. A-10 olisivat oikein kiva lisä, vaikkei niitä ostettaisikaan kuin ehkä 20-40kpl. Ne ovat halpoja ja helppoja ylläpitää, sekä hyvin tulivoimaisia.

Kiinteäsiipinen lentokone saattaisi tosiaan olla parempi tuon hyötykuorman vuoksi. Raketinheitin saattaa olla halvempi, mutta vasteaika on auttamatta heikompi kuin ilmavoimilla. Ylipäätään voisi tehdä myöhemmin toisen ketjun, missä on RakH vs CAS.

CBU-97/105 vaikuttaa erittäin hyvältä aseelta meille, jos olisi mahdollisuus ilmatukeen. 700k usd per laaki ja sillä kattaa 150m*350m alueen. Ilmeisesti suoraan pultattavissa Hornettiin kiinni. Painon puolesta Hornetiin saisi kiinni 12 kappaletta ja Warthogiin 16 kappaletta. Yhden CBU:n hinnalla saisi seitsemän Hellfire ohjusta. Yhdessä CBU-97/105:ssä on 40 PST-tytärammusta, eli 17,5 prosenttia pitäisi osua kohteeseen, jotta oltaisiin samoissa kustannuksissa Hellfiren kanssa. Epäillisin Hellfiren tuhoavan paremmin uusimmat venäläiset tankit kuin CBU-97:n tytärammus, mutta vanhemmissa ei varmasti ole eroa. Tuskin uusimmatkaan ilman vahinkoja selviävät. Bemarit, ällitällit ja muut ovat epäilemättä enemmän tai vähemmän poissa pelistä muutaman tytärammuksen osuman jälkeen.

A-10 ja Hornetin hyötykuormassa ei ole ihan hirveästi eroa. Lisäksi Hornetin on sanottu olevan melko yksinkertainen huoltaa, joten olisiko tehokkainta jatkaa kaksipaikkaisten Hornetien ikää vai ostaa kokonaan uusi järjestelmä seuraavan konesukupolven kylkeen? Tämä oletus sillä, että nykyiset hornetit eivät riitä ilmatukeen. Jos saisimme jatkettua seitsemän kaksipaikkaisten Hornetien ikää ja ostaisimme niihin muutaman sata kappaletta CBU-97 -ammuksia olisi mahdollisuus vastata nopeasti rajan yli tuleviin osastoihin.

Wikipedian perusteella MLRS:ään ei ole tällä hetkellä edes saatavilla PST-tytärammuksia kylvävää versiota. Onko kellään parempaa tietoa?

Tuosta löytyy hinta.
http://www.dsca.mil/major-arms-sales/india-cbu-105-sensor-fuzed-weapons


Mitenkäs voiko Hawk käyttää Jdam pommeja kuinka hyvin?
Zimbabwen ilmavoimat käytti ainakin BL 755 rypälepommeja jossain puskasodassa.

korj: kirivirhe
 
Viimeksi muokattu:
En ole ihan varma noista CBU -pommeista. Meinaan, että ne pitää pudottaa aika läheltä maalia. Niissä taitaa olla jonkinlainen inertia ohjaus, joten pudotus korkealta on mahdollinen, mutta mahtaako sekään riittää, kun tietää mitä on vastassa.

En oikein ymmärrä, kuinka ilmatuella olisi parempi vasteaika, kun tykistö yleensä pystyy olemaan valmiudessa 24/7.
 
En ole ihan varma noista CBU -pommeista. Meinaan, että ne pitää pudottaa aika läheltä maalia. Niissä taitaa olla jonkinlainen inertia ohjaus, joten pudotus korkealta on mahdollinen, mutta mahtaako sekään riittää, kun tietää mitä on vastassa.

En oikein ymmärrä, kuinka ilmatuella olisi parempi vasteaika, kun tykistö yleensä pystyy olemaan valmiudessa 24/7.

Hyvä kysymys tietysti, että voiko noita pudottaa vihun IT:n ollessa voimissaan. Korkealta voi toki pudottaa.
The CBU-97, or CBU-105 version, is deployed by tactical aircraft from altitudes of 200 to 20,000 feet (60 to 6,100 m) Above Ground Level (AGL) at speeds of 250 to 650 knots (460 to 1,200 km/h)

JSOW:iin oli suunniteltu samoja tytärammuksia kuin CBU:hun, mutta en ole wikipedian pohjalta varma menikö hanke loppuun asti. JSOW samoilla tytärammuksilla varmaan toimittaisi lastin perille. Venäläisellä IT:llä on varmaan tietty kyky torjua JSOW:akin, mutta sopivalta etäisyydeltä taitaa jäädä aika reagointiin niin lyhyeksi, että epäilen vahvasti.

Muita ketjuja lukiessani huomasin, että Yhdysvallat on laittanut jonkinlaisia rajoituksia näiden valmistukselle.

CBU-105/JSOW-B olisi kovan luokan "force multiplier", jos niitä saataisiin toimitettua kohteeseen.

Vasteajalla tarkoitin tilannetta, jossa tiedustelu on pettänyt ja olemme joutuneet yllätyshyökkäyksen kohteeksi. Tällöinhän ilmakuljetteiselle rypälepommille riittää se, kun sen pulttaa kiinni Hornetiin ja lähtee ilmaan. RAKH:n pitää siirtyä alueelle hommata huolto, käyttäjät jne.
 
En oikein ymmärrä, kuinka ilmatuella olisi parempi vasteaika, kun tykistö yleensä pystyy olemaan valmiudessa 24/7.

Tätä keskustelua lukiessa on tullut mieleen, että Suomella on raskaita raketinheittimiä mutta ei ammuksia niihin! (Pl. panssarimiinoja sirottavat raketit.)

Kustannustehokkuudeltaan M270 on lähitulitukikoneeseen verrattuna täysin ylivoimainen. Ammuksia kiitos!

Tykistön tulenjohdosta tietävät voisivat valaista, onko meillä sellaista kurssia tykistön tulenjohtajille jossa opetellaan toimimaan vihollisen linjojen takana?

Brittien vastaava yksikkö ( koulutetaan myös ilmatulenjohtajiksi joint tyyliin.)

http://en.wikipedia.org/wiki/4/73_(Sphinx)_Special_Observation_Post_Battery_RA

Lähitulitukikoneista kannattaa muistaa, että A-10 ikääntyy armotta. Kyllähän sitä voi tietysti käyttää, mutta huoltokustannukset nousevat pilviin tai paremminkin stratosfääriin.

Georgialla on/oli valmistuksessa oma edelleenkehitetty versio SU-25 lähitulitukikoneesta.
 
Muita ketjuja lukiessani huomasin, että Yhdysvallat on laittanut jonkinlaisia rajoituksia näiden valmistukselle.

CBU-105/JSOW-B olisi kovan luokan "force multiplier", jos niitä saataisiin toimitettua kohteeseen.

Vasteajalla tarkoitin tilannetta, jossa tiedustelu on pettänyt ja olemme joutuneet yllätyshyökkäyksen kohteeksi. Tällöinhän ilmakuljetteiselle rypälepommille riittää se, kun sen pulttaa kiinni Hornetiin ja lähtee ilmaan. RAKH:n pitää siirtyä alueelle hommata huolto, käyttäjät jne.

Rajoitukset valmistukselle ovat ihan siitä johtuvia, että jenkeillä oli käynnissä valtavasti resursseja vievä sota ja noilla aseilla ei siinä sodassa tehnyt mitään.

Toki tuolla periaatteella ilmatuki on nopeammin paikalla, jos heittimet ovat sijoitettuna jonnekin länsirannikolle, mutta jos heittimet ja ammukset ovat sijoitettuna Karjalanprikaatiin, niin heillä on kolme rajanylityspaikkaa n. 100 kilsan sisällä. Jotenkin veikkaan, että yllätyshyökkäyksen sattuessa Horneteilla olisi enemmän tekemistä ilmamaalien kanssa.
 
Tätä keskustelua lukiessa on tullut mieleen, että Suomella on raskaita raketinheittimiä mutta ei ammuksia niihin! (Pl. panssarimiinoja sirottavat raketit.)

Kustannustehokkuudeltaan M270 on lähitulitukikoneeseen verrattuna täysin ylivoimainen. Ammuksia kiitos!

Tykistön tulenjohdosta tietävät voisivat valaista, onko meillä sellaista kurssia tykistön tulenjohtajille jossa opetellaan toimimaan vihollisen linjojen takana?

Olen tietoinen ammustilanteesta. Ja sissejä tietääkseni koulutetaan toimimaan myös tulenjohtajina.

Mistä muuten nimimerkkisi tulee? Oletko viettänyt aikaa läntisessä Afrikassa?
 
Rajoitukset valmistukselle ovat ihan siitä johtuvia, että jenkeillä oli käynnissä valtavasti resursseja vievä sota ja noilla aseilla ei siinä sodassa tehnyt mitään.

Toki tuolla periaatteella ilmatuki on nopeammin paikalla, jos heittimet ovat sijoitettuna jonnekin länsirannikolle, mutta jos heittimet ja ammukset ovat sijoitettuna Karjalanprikaatiin, niin heillä on kolme rajanylityspaikkaa n. 100 kilsan sisällä.

Mites tulenjohto? Ei tietysti ole varmaan hankala kouluttaa rajavartioista tulenjohtajia, mutta ymmärtääkseni Hornet varustettuna Litening podilla pystyy itsenäiseen toimintaan.

Jotenkin veikkaan, että yllätyshyökkäyksen sattuessa Horneteilla olisi enemmän tekemistä ilmamaalien kanssa.

Tuli huonosti sanottua, mutta skenaario olisi nimenomaan sellainen, että seuraava konehankinta olisi tehty ja 7-20 kappaletta hornetteja on jätetty ilmatuki tehtäviin. Eli joku toinen hävittäjätyyppi tyhjentää taivaita ja Hornet-laivue kylvää PST-bombletteja vihollisen niskaan.

Tässä skenaariossa mietin, että JSOW olisi varmaan kätevä, koska se voisi pysyä lähi-IT:n ulottumattomissa, mutta samalla kylvää tuhoa. S-300 ei ymmärtääkseni ole Hornetille vaarallinen, jos toimitaan hieman etäämmällä rajasta.

Tätä keskustelua lukiessa on tullut mieleen, että Suomella on raskaita raketinheittimiä mutta ei ammuksia niihin! (Pl. panssarimiinoja sirottavat raketit.)

Kustannustehokkuudeltaan M270 on lähitulitukikoneeseen verrattuna täysin ylivoimainen. Ammuksia kiitos!

Tykistön tulenjohdosta tietävät voisivat valaista, onko meillä sellaista kurssia tykistön tulenjohtajille jossa opetellaan toimimaan vihollisen linjojen takana?

Brittien vastaava yksikkö ( koulutetaan myös ilmatulenjohtajiksi joint tyyliin.)

http://en.wikipedia.org/wiki/4/73_(Sphinx)_Special_Observation_Post_Battery_RA

Lähitulitukikoneista kannattaa muistaa, että A-10 ikääntyy armotta. Kyllähän sitä voi tietysti käyttää, mutta huoltokustannukset nousevat pilviin tai paremminkin stratosfääriin.

Georgialla on/oli valmistuksessa oma edelleenkehitetty versio SU-25 lähitulitukikoneesta.

Ehdottaisin, että pidetään tämä ketju ilmatuen pohdinnassa. Jos tässä päästään johonkin tulokseen, mikä olisi paras ilmatuki Suomelle, voitaisiin sen jälkeen ottaa "Face-offi" CAS vs. RAKH eri ketjussa.
 
Ehdottaisin, että pidetään tämä ketju ilmatuen pohdinnassa. Jos tässä päästään johonkin tulokseen, mikä olisi paras ilmatuki Suomelle, voitaisiin sen jälkeen ottaa "Face-offi" CAS vs. RAKH eri ketjussa.

No ottakaas sitten pohdintaan miten hommataan paikallinen ilmaherruus ja miten vihollisen ilmatorjunta lamautetaan niin, että operointi lähitulitukikoneella on mahdollista?

Siinä vaiheessa kun noihin on vastaus, voidaan ryhtyä pohtimaan minkälaisella koneella ja aseistuksella ryhdytään panssariletkoja harventamaan.
 
No ottakaas sitten pohdintaan miten hommataan paikallinen ilmaherruus ja miten vihollisen ilmatorjunta lamautetaan niin, että operointi lähitulitukikoneella on mahdollista?

Siinä vaiheessa kun noihin on vastaus, voidaan ryhtyä pohtimaan minkälaisella koneella ja aseistuksella ryhdytään panssariletkoja harventamaan.

Olen antanut itseni ymmärtää, että tähän on kyky tällä hetkellä. Eli pommituslennot olisi mahdollisia, jos koneita olisi lisää. Jos seuraavalle kierrokselle on tarkoitus korvata Hornetien suorityskyky, niin silloin riviin jääneet peruskorjatut Hornetit voisi toimia tässä tehtävässä. Nopea vastaus olisi tietysti NATO:n kalusto, jolla voitaisiin ylläpitää ilmaherruutta vaikka yötä päivää 365, mutta ei nyt oleteta sitäkään. Kerro mitä mielestäsi vaadittaisiin, että Suomi voisi alkaa harventamaan panssariletkoja? Oletko sitä mieltä, että Hekot olisikin parempi idea, jos halutaan operoida ilmasta?

Miltäs JSOW ja Hornet yhdistelmä kuulostaa?
 
Back
Top