Ilmatuki - helikopterista vai lentokoneesta?

Nyt pitää muistaa että sen enempää lentokonetta kuin hekoakaa ei oteta tallista kuin vaarin vanhaa fordia vaan kylmän koneen ilmaan saattaminen vaatii minimissään 60 minuutin takeoff checklistin läpikäymisen. Mikäli mutkat oiotaan suoriksi ja käydään läpi vain se mikä on ehdottomasti tarpeen ettei nokka kynnä turvetta nousukiidossa, putoaa lentoonlähdön valmistelu 45 minuuttiin.

TS Hornettiin ei todellakaan pultata pommeja juuri ennen kuin se nousee ilmaan vaan kone täytyy nimenomaisesti varustaa ilmasta-maahan, tehtävään. Jos halutaan että kone on valmiina lähitukea varten, on sen käytännössä päivystettävä ilmassa asekuormassa ja toinen kone odottaa maassa valmiina lähtöön sitten kun päivystävältä koneelta loppuu löpö tai se käyttää asekuormansa.

Jotta lentokone voi kurvailla tulitehtävää odottaen raskaassa aselastissa täytyy olla turvallinen ilmatila jossa lentää holding patternia, muuten tulee noutaja. Jotta tulitukikoneita kannattaisi hankkia niin ilmavoimien doktriinia tulisi muuttaa. Rajoitettujen tappioiden tuottamisen sijaan tulisi keskittyä ilmaherruuden voittamiseen konfliktin alusta asti.

Rajoitetut ilmasta-maahan operaatiot pistekohteita vastaan ovat eri juttu.
 
  • Tykkää
Reactions: OGA
Katselin ka-52 kopterin mainosvideon. Selostaja hehkutti specsejä.- Kuinka kaikista koptereista voimakkain ja tehokkain jne. Ongelma noissa on että vaikka koneessa olisi kuinka paljon hevosvoimia,ja lavoissa vääntöä miten paljon tahansa se on silti helikopteri. Ei pääse eroon helikopterin lainalaisuuksista.

Mitä jenkkien helikopteri hyökkäyksiä katsellut niin, ei ole mitään virkaa koko aselajilla jos vastapuolella on it:tä. Apache tehtävät on mennyt rankasti pieleen pelkästään muutaman sergein vuoksi. Vihollisen it:n voi yrittää tuhota,mutta koptereita varten tarvitsis tuhota lähi it myös. EI niin helppo homma. Naapurillakin jos jonkinlaista putkea. Ei taistelukopterit ole näytellyt mitään osaa yhdessäkään sodassa missä kaksi oikeaa armeijaa ottaa yhteen. Kaikenmaailman kehitysmaa sotiin sopii oikein hyvin ja sielläkin saavat välillä siipeensä.- Tai lapaansa.
 
Veikkaan, että akuutti massin nitku vaikuttaa tähän.

Voi toki olla, mutta laajentamisvaraa olisi, kun ilmasta-ilmaan tehtävät eivät selvästikään syö koneiden kaikkea potentiaalia. Tai ehkä se potentiaali, siis A2A-ohjukset, on suunniteltu hankittavan harmaassa vaiheessa, kuten kaikki muukin. :(

CBU-97/105 vaikuttaa erittäin hyvältä aseelta meille, jos olisi mahdollisuus ilmatukeen. 700k usd per laaki ja sillä kattaa 150m*350m alueen. Ilmeisesti suoraan pultattavissa Hornettiin kiinni. Painon puolesta Hornetiin saisi kiinni 12 kappaletta ja Warthogiin 16 kappaletta. Yhden CBU:n hinnalla saisi seitsemän Hellfire ohjusta. Yhdessä CBU-97/105:ssä on 40 PST-tytärammusta, eli 17,5 prosenttia pitäisi osua kohteeseen, jotta oltaisiin samoissa kustannuksissa Hellfiren kanssa. Epäillisin Hellfiren tuhoavan paremmin uusimmat venäläiset tankit kuin CBU-97:n tytärammus, mutta vanhemmissa ei varmasti ole eroa. Tuskin uusimmatkaan ilman vahinkoja selviävät. Bemarit, ällitällit ja muut ovat epäilemättä enemmän tai vähemmän poissa pelistä muutaman tytärammuksen osuman jälkeen.

Minua huolettaa tuon aseen kattama suhteellisen pieni alue ja se, että me emme sodi arabeja vastaan. Eivätkö vaunut pyri kuitenkin levittäytymään laajalle, ja kolonnissakin venäläinen osannee halutessaan pitää välimatkaa ajoneuvojen välillä. Sellainen syö aika tehokkaasti tuollaisten aseiden tehoa, jossa pienehkölle alueelle leviää valtava määrä älykkäitä tytärammuksia. Melkein voisi luulla, että perinteinen rypälepommi olisi tehokkaampi, kun niitä olisi varaa tiputtaa niskaan riittävästi. Tai sitten jokin "yksittäinen" täsmäase, esimerkiksi Brimstone tai Maverick.

Miltäs JSOW ja Hornet yhdistelmä kuulostaa?

Millä tavalla maalinosoitus oli tarkoitus hoitaa? Minä olin ajatellut sen olevan juurikin sen laukaisualustana toimivan helikopterin tai lentokoneen tehtävä. Etenevä panssarikolonna (tms.) kun pitäisi ensin löytää, jotta sen voisi tuhota.

JSOW taas lentää kantamansa äärirajoille sen verran pitkään, että pienempi joukko voi hyvinkin ehtiä alta pois, vaikka joku erikoisjääkäri siellä olisikin kuusen juurella maalittamassa kantatietä. Ylipäätään tässä JSOW-vaihtoehdossa herää kysymys, että saavutetaanko sillä mitään etua verrattuna raketinheittimen käyttämiseen? Molemmissa tarvitaan ulkopuolinen maalinosoitus, siis se erikoisjääkäri kuusen juurella. Helikopteri tai lentokone pystyisi tekemään sen itse, jos ollaan riittävän lähellä.
 
Voi toki olla, mutta laajentamisvaraa olisi, kun ilmasta-ilmaan tehtävät eivät selvästikään syö koneiden kaikkea potentiaalia. Tai ehkä se potentiaali, siis A2A-ohjukset, on suunniteltu hankittavan harmaassa vaiheessa, kuten kaikki muukin. :(
Eikö? Itsellä ollut vahva usko, että lähestulkoon Suomen tapauksessa syö ja niin muutkin ovat sanoneet tässä ketjussa. Hornethan taitaa sinänsä muuten olla ihan hyvä pommittajakin, mutta siihen ei vain ole riittäviä määriä.

Minua huolettaa tuon aseen kattama suhteellisen pieni alue ja se, että me emme sodi arabeja vastaan. Eivätkö vaunut pyri kuitenkin levittäytymään laajalle, ja kolonnissakin venäläinen osannee halutessaan pitää välimatkaa ajoneuvojen välillä. Sellainen syö aika tehokkaasti tuollaisten aseiden tehoa, jossa pienehkölle alueelle leviää valtava määrä älykkäitä tytärammuksia. Melkein voisi luulla, että perinteinen rypälepommi olisi tehokkaampi, kun niitä olisi varaa tiputtaa niskaan riittävästi. Tai sitten jokin "yksittäinen" täsmäase, esimerkiksi Brimstone tai Maverick.

Oletetaan, että on tilanne, jossa pääsemme käyttämään Hornetia ilmasta-maahan -tehtävässä. CBU-97/105 kattaa wikin mukaan 460m*150m kokoisen alueen, eli yhdellä lennolla kattaisi hyökkäysuraa 4,6 kilometriä, jos hornetiin saa kiinni 10 CBU:ta. Tälle matkalle mahtuisi ~90 ajoneuvoa, jos välit on 50 metriä. Alla olevan vanhan opuksen mukaan mikään venäläisten osasto ei ole yli 6,5 kilometriä pidempi marssiessaan alueelle ja osastoja ei levitetä vasta kuin kohdatessa vihollinen. Divisioonassa olisi myös seitsemän osastoa, joten seitsemän hornettia pystyisi vaikuttamaan kaikkiin osiin, jos pysyvät ilmassa. Se miksi pohdin nimenomaan CBU:ta on se, että tärkeintähän meille on tuhota vihollisen ajoneuvot. Miehistän zergrushit saa torjuttua hyvinkin kevyillä osastoilla.

7 Hornetia * 12 CBU 105 * 40 tytärammusta = 3 360. Suuressa ja mahtavassa divisioonassa oli öbäut 3000 ajoneuvoa, joten maaleja ainakin olisi ja maukkaasti toimitettuna seitsemän hornettia saisi nokalleen venäläisen divisioonan.

Noh, ehkä nyt menttiin karttaruutupommihaaveisiin ja oiottiin rajusti mutkia, mutta potentiaalia tuossa olisi. Herkuttelen vielä aiheella silti lisää ja totean, että 60 Hornetia riittäisi periaatteessa lanaamaan 8,5 divisioonaa yhdellä nousulla. Hintaa noille 720 CBU:lle olisi tullut 500 miljoonaa USD. Oliko liian villit haaveet? Enkä ollut edes pleksit tätä kirjoittaessani. :D Vaikka kirjoitus on huikenteleva, niin pistää kuitenkin miettimään, mitä voisimme tehdä pelkällä NATO:n ilmatuella, ostamlla puolella miljoonalla pommeja ja käyttämällä omia hävittäjiä.

Sivulla 55 marssijärjestyksestä http://fas.org/irp/doddir/army/fm100-2-1.pdf
Sivulla 68 suuren ja mahtavan MRD:n kalustolista http://www.fas.org/irp/doddir/army/fm100-2-3.pdf


Millä tavalla maalinosoitus oli tarkoitus hoitaa? Minä olin ajatellut sen olevan juurikin sen laukaisualustana toimivan helikopterin tai lentokoneen tehtävä. Etenevä panssarikolonna (tms.) kun pitäisi ensin löytää, jotta sen voisi tuhota.

JSOW taas lentää kantamansa äärirajoille sen verran pitkään, että pienempi joukko voi hyvinkin ehtiä alta pois, vaikka joku erikoisjääkäri siellä olisikin kuusen juurella maalittamassa kantatietä. Ylipäätään tässä JSOW-vaihtoehdossa herää kysymys, että saavutetaanko sillä mitään etua verrattuna raketinheittimen käyttämiseen? Molemmissa tarvitaan ulkopuolinen maalinosoitus, siis se erikoisjääkäri kuusen juurella. Helikopteri tai lentokone pystyisi tekemään sen itse, jos ollaan riittävän lähellä.

Tuo maalinosoitus tuli itselläkin mieleen jälkeenpäin ongelmana.
 
Wikipedian perusteella MLRS:ään ei ole tällä hetkellä edes saatavilla PST-tytärammuksia kylvävää versiota. Onko kellään parempaa tietoa?
- M26A1 (United States): Extended Range Rocket (ERR), with range of 45 km and 518 M85 submunitions (an improved version of the M77 DPICM submunition).
- M30(United States): Guided MLRS (GMLRS). A precision guided rocket, range over 60 km with a standard load of 404 M85 submunitions.
- XM29 (United States): Rocket with Sense and Destroy Armor (SADARM) submunitions.
- M39 (MGM-140) (United States): Army Tactical Missile System (ATACMS). A large guided missile using the M270 launcher, with a variety of warheads.
 
- M26A1 (United States): Extended Range Rocket (ERR), with range of 45 km and 518 M85 submunitions (an improved version of the M77 DPICM submunition).
- M30(United States): Guided MLRS (GMLRS). A precision guided rocket, range over 60 km with a standard load of 404 M85 submunitions.
- XM29 (United States): Rocket with Sense and Destroy Armor (SADARM) submunitions.
- M39 (MGM-140) (United States): Army Tactical Missile System (ATACMS). A large guided missile using the M270 launcher, with a variety of warheads.

Ei ole tarkoitus siirrellä maalitolppia, mutta omassa mielessä ajattelin, että tuollaisia samanlaisia hakeutuvia tytärammuksia kuin CBU-105:ssä.

Jäänyt sellainen kuva, että mikään noista tytärammuksista ei vastaa alle prosentin suutareiksi jäävien vaatimukseen. Lisäksi SADARM on ymmärtääkseni hyllytetty kuin myös ATACMS:n Block II.

The U.S. Army is seeking a replacement of DPICM munitions from the Alternative Warhead Program (AWP). The AWP warhead will have equal or greater effect against materiel and personnel targets, while leaving no unexploded ordnance behind. The program is being developed by Lockheed Martin and Alliant Techsystems.[2]

http://en.wikipedia.org/wiki/Dual-Purpose_Improved_Conventional_Munition
http://dmilt.com/index.php?option=c...alternatives&catid=37:north-america&Itemid=59
 
Ei ole tarkoitus siirrellä maalitolppia, mutta omassa mielessä ajattelin, että tuollaisia samanlaisia hakeutuvia tytärammuksia kuin CBU-105:ssä.

Jäänyt sellainen kuva, että mikään noista tytärammuksista ei vastaa alle prosentin suutareiksi jäävien vaatimukseen. Lisäksi SADARM on ymmärtääkseni hyllytetty kuin myös ATACMS:n Block II.

Ne ammukset ovat tiettävästi työn alla. Joku postasi yhden linkin pdf -tiedostoon, jossa niistä oli mainintaa, mutta en muista mistä ketjusta se löytyy, koska postauksen syy oli muu kuin nuo ammukset.
 
Eikö? Itsellä ollut vahva usko, että lähestulkoon Suomen tapauksessa syö ja niin muutkin ovat sanoneet tässä ketjussa. Hornethan taitaa sinänsä muuten olla ihan hyvä pommittajakin, mutta siihen ei vain ole riittäviä määriä.

Jos Suomen Hornetit ovat täysin työllistettyjä jo nykyisen aseistuksen laukomisessa, miten on mahdollista, että Puolalla on enemmän ilmasta-ilmaan aseita per kone ja sen lisäksi vielä rouhea arsenaali ilmasta-maahan aseistusta? Joko meidän Hornetit kaivetaan maahan Irakin tapaan parin sotapäivän jälkeen ampumatarvikkeiden loppuessa tai sitten Puolan ilmavoimien ammusvarastot ovat vielä puolillaan, vaikka kaikki F-16 hävittäjät ovat pudonneet. Tässä laskelmassa oletetaan, että F-16 on yhtä hyvä kuin F/A-18, ja että voimaepäsuhta vihollista vastaan on suhteessa saman suuruinen.

Edit: Tietysti on se vaihtoehto, että Puola on ostanut ylimääräistä aseistusta nuukailevien liittolaisten aseistamiseksi kriisissä, mutta olisikohan nyt sentään ihan näin? Eivätkö kaikki muutkin luota Yhdysvaltain myyvän tarpeen mukaan lisää ampumatarvikkeita nopealla aikataululla? Vai onko Puola hoksannut, että asia ei näin olekaan, ja varautuu aseistamaan Luftwaffen Eurofighterit, Hollanin F-16:t ym:t liittolaisten apujoukot?
 
Edit: Tietysti on se vaihtoehto, että Puola on ostanut ylimääräistä aseistusta nuukailevien liittolaisten aseistamiseksi kriisissä, mutta olisikohan nyt sentään ihan näin? Eivätkö kaikki muutkin luota Yhdysvaltain myyvän tarpeen mukaan lisää ampumatarvikkeita nopealla aikataululla? Vai onko Puola hoksannut, että asia ei näin olekaan, ja varautuu aseistamaan Luftwaffen Eurofighterit, Hollanin F-16:t ym:t liittolaisten apujoukot?

Ei ihan huono teoria. Koneet lentävät tarpeen tullen hetkessä paikalle mutta muun infran siirtämiseen menee tovi.
 
Ei ihan huono teoria. Koneet lentävät tarpeen tullen hetkessä paikalle mutta muun infran siirtämiseen menee tovi.

Muuten hyvä, mutta nykykoneet tarvitsevat suht paljon huoltoa. Pelkällä polttoainetäytöllä ja uusilla ohjuksilla tuskin päästään kovin pitkälle edes lyhytaikaisesti, tai näin minä arvelen.

Etäisyydet tuolla päin maailmaa ovat kyllä sen verran lyhyet, että Luftwaffen ei olisi ongelmallista operoida esimerkiksi Saksasta käsin, Berliinistä kun on 500 kilometriä Varsovaan. Eli aseistus voi hyvinkin siirtyä tiukassa paikassa Casan ruumassa hieman idemmäksi. lännemmäksi.
 
Viimeksi muokattu:
Noh, ehkä nyt menttiin karttaruutupommihaaveisiin ja oiottiin rajusti mutkia, mutta potentiaalia tuossa olisi. Herkuttelen vielä aiheella silti lisää ja totean, että 60 Hornetia riittäisi periaatteessa lanaamaan 8,5 divisioonaa yhdellä nousulla. Hintaa noille 720 CBU:lle olisi tullut 500 miljoonaa USD. Oliko liian villit haaveet? Enkä ollut edes pleksit tätä kirjoittaessani. :D Vaikka kirjoitus on huikenteleva, niin pistää kuitenkin miettimään, mitä voisimme tehdä pelkällä NATO:n ilmatuella, ostamlla puolella miljoonalla pommeja ja käyttämällä omia hävittäjiä.

Taitaa se nyt vähän enemmän kuin puoli miljoonaa maksaa.

Oletetaan, että on tilanne, jossa pääsemme käyttämään Hornetia ilmasta-maahan -tehtävässä. CBU-97/105 kattaa wikin mukaan 460m*150m kokoisen alueen, eli yhdellä lennolla kattaisi hyökkäysuraa 4,6 kilometriä, jos hornetiin saa kiinni 10 CBU:ta. Tälle matkalle mahtuisi ~90 ajoneuvoa, jos välit on 50 metriä. Alla olevan vanhan opuksen mukaan mikään venäläisten osasto ei ole yli 6,5 kilometriä pidempi marssiessaan alueelle ja osastoja ei levitetä vasta kuin kohdatessa vihollinen. Divisioonassa olisi myös seitsemän osastoa, joten seitsemän hornettia pystyisi vaikuttamaan kaikkiin osiin, jos pysyvät ilmassa. Se miksi pohdin nimenomaan CBU:ta on se, että tärkeintähän meille on tuhota vihollisen ajoneuvot. Miehistän zergrushit saa torjuttua hyvinkin kevyillä osastoilla.

Mitkä ovat osumatodennäköisyydet metsäisessä Suomessa, siis kuinka hyvin tytärammuksen sensorit näkevät puiden reunustamalla uralla olevat ajoneuvot? Ongelma vaivaa tietysti hieman kaikkia itsenäisesti hakeutuvia täsmäaseita, mutta Bonukset voi sentään ampua pellolle/peltoaukealle.
 
Jos Suomen Hornetit ovat täysin työllistettyjä jo nykyisen aseistuksen laukomisessa, miten on mahdollista, että Puolalla on enemmän ilmasta-ilmaan aseita per kone ja sen lisäksi vielä rouhea arsenaali ilmasta-maahan aseistusta? Joko meidän Hornetit kaivetaan maahan Irakin tapaan parin sotapäivän jälkeen ampumatarvikkeiden loppuessa tai sitten Puolan ilmavoimien ammusvarastot ovat vielä puolillaan, vaikka kaikki F-16 hävittäjät ovat pudonneet. Tässä laskelmassa oletetaan, että F-16 on yhtä hyvä kuin F/A-18, ja että voimaepäsuhta vihollista vastaan on suhteessa saman suuruinen.

Edit: Tietysti on se vaihtoehto, että Puola on ostanut ylimääräistä aseistusta nuukailevien liittolaisten aseistamiseksi kriisissä, mutta olisikohan nyt sentään ihan näin? Eivätkö kaikki muutkin luota Yhdysvaltain myyvän tarpeen mukaan lisää ampumatarvikkeita nopealla aikataululla? Vai onko Puola hoksannut, että asia ei näin olekaan, ja varautuu aseistamaan Luftwaffen Eurofighterit, Hollanin F-16:t ym:t liittolaisten apujoukot?

Ei kai se voimaepäsuhta ole samanlainen. Saksan kalusto voi tulla apuun saman tien tai Jenkkien - näin uskoisin. Lisätankkauksella Ramsteinista ja saksalaiset omista tukikohdista. Korjatkaa, jos olen väärässä.

Voisiko syynä olla Puolan halu pitää transatlanttisia suhteita yllä? He myös ilmeisesti näkevät nämä hyödyllisinä itselleen. Ao. olevassa blogissa arvioidaan Puolan haluavan ylläpitää ja kehittää kykyä osallistua kaikkiin NATO:n operaatioihin, jolloin hävittäjiltäkin vaadittaisiin samanlaista kykyä puskapommituksiin kuin ilmaylivoimatehtäviin. Suomessa osallistuminen mihinkään ilmapommituksiin rajojen ulkopuolella aiheuttaa näppyjä ihmisille. Blogi on blogi, mutta en nyt löytänyt muutakaan Puolan ilmavoimien strategiasta.
http://foreignpolicyblogs.com/2013/...nse-modernization-of-the-polish-armed-forces/

Toisaalta voidaan kysyä, mikä on Venäjän kyky keskittää Suomen suunnalle koneita, jos operaatio on samaan aikaan käynnissä Baltiassa ja Suomessa. Tuskin on kovin kummoinen. Tällöin aikaa saattaisi riittää maatehtäviin, vai miten on? Ennemmin mietin, miksi Suomella tai Puolalla ei ole SEAD-ohjuksia? Sitä en pysty selittämään mitenkään.

Taitaa se nyt vähän enemmän kuin puoli miljoonaa maksaa.



Mitkä ovat osumatodennäköisyydet metsäisessä Suomessa, siis kuinka hyvin tytärammuksen sensorit näkevät puiden reunustamalla uralla olevat ajoneuvot? Ongelma vaivaa tietysti hieman kaikkia itsenäisesti hakeutuvia täsmäaseita, mutta Bonukset voi sentään ampua pellolle/peltoaukealle.

Juu, kirjoitusvirhe. Hinta on puoli miljardia.

Voihan tuon CBU:nkin pudottaa aukealle. En osaa sen tarkemmin sanoa, kuinka kapea ura haittaisi toimintaa, mutta Etelä-Suomessa on kuitenkin aika usein peltoja ja aukkoja tien vieressä. Kuinka helppo sillä Maverickilla tai Brimstonella on osua kapeassa rännissä hävittäjästä?
 
Kopterit olisivat hyviä mutta kalliita operoida ja ylläpitää. Taistelunkestävyydessäkin olisi toivomisen varaa. raskaat CAS koneet ovat vähitellen poistumassa koska niidenkin taistelun kestävyys on aika kyseenalainen nykypäivän taistelukentällä. Sitä vastoin äly aseet ja ammukset lisääntyvät kuin myös UAV pohjaiset ratkaisut jotka tarjoavat pitkän toiminta ajan, pienemmän maalin ja hyvän tarkkuuden. Maaliin vaikuttaminen tapahtuu joko suoraan UAVista tai sitten maasta ammuttavalla raskaalla tulella. Tämä viimeeksi mainittu on varmaankin se kustannustehokkain ja ainoa negatiivinen seikka jonka itse näien on se että kaikissa tilanteissa tulta ei todennäköisesti ole saatavilla. Pumppu on joko siirtymässä tai sitten väärässä paikassa.
 
Kopterit olisivat hyviä mutta kalliita operoida ja ylläpitää. Taistelunkestävyydessäkin olisi toivomisen varaa. raskaat CAS koneet ovat vähitellen poistumassa koska niidenkin taistelun kestävyys on aika kyseenalainen nykypäivän taistelukentällä. Sitä vastoin äly aseet ja ammukset lisääntyvät kuin myös UAV pohjaiset ratkaisut jotka tarjoavat pitkän toiminta ajan, pienemmän maalin ja hyvän tarkkuuden. Maaliin vaikuttaminen tapahtuu joko suoraan UAVista tai sitten maasta ammuttavalla raskaalla tulella. Tämä viimeeksi mainittu on varmaankin se kustannustehokkain ja ainoa negatiivinen seikka jonka itse näien on se että kaikissa tilanteissa tulta ei todennäköisesti ole saatavilla. Pumppu on joko siirtymässä tai sitten väärässä paikassa.

UAV-kopterit oli jotain mitä mietin itsekin, mutta niissä mietityttää aina Vanjan ELSO-kyvyt. Jäänyt mieleen varusmiesajalta, että niissä naapuri on aina ollut vahva, koska ne ovat suhteellisen halpoja välineitä. Menevätkö UAV:t saman tien toimintakelvottomiksi, kun niiden tietoliikenneyhteyttä häiritään.
 
Voihan tuon CBU:nkin pudottaa aukealle. En osaa sen tarkemmin sanoa, kuinka kapea ura haittaisi toimintaa, mutta Etelä-Suomessa on kuitenkin aika usein peltoja ja aukkoja tien vieressä. Kuinka helppo sillä Maverickilla tai Brimstonella on osua kapeassa rännissä hävittäjästä?

Uskoisin ideana olevan se, että tykistöllä sinä voit odottaa vihollisen saavuttavan tietyn maastokohdan ja sitten avata tulen, lentokoneella ei oikein helpolla jäädä alueelle odottelemaan, että vihollinen suvaitsee ilmaantua oikeaan paikkaan. Ja silloinkin vasteaika on pitempi kuin tykistöllä.
 
Uskoisin ideana olevan se, että tykistöllä sinä voit odottaa vihollisen saavuttavan tietyn maastokohdan ja sitten avata tulen, lentokoneella ei oikein helpolla jäädä alueelle odottelemaan, että vihollinen suvaitsee ilmaantua oikeaan paikkaan. Ja silloinkin vasteaika on pitempi kuin tykistöllä.

Entäpä, jos nämä täydentäisi toisiaan? Tykistö ampuu Bonuksen ja Vanjan osasto joutuu hidastamaan hieman, mutta jatkaa matkaansa muutaman ajoneuvon ohi. Menisikö tähän neppailuun sen verran, että Hornetit pääsevät ilmaan tukikohdasta ja pudottamaan niskaan CBU:ta? Bonuksia on kokonaisuudessaan 300 kpl eli 600 tytärammusta. Minkälaiset mahdollisuudet tykistöllä on edes ampua putkeen 300 laakia ja kauan siinä menisi? Ehtisikö saattue alta pois ennen kuin laakit on tontissa? Omissa haaveissani Hornetin "Weapons officer" (Mikä tämä on Suomeksi?) paikantaa Litening podilla saattueen ja yhdellä ylilennolla tuhoaa prikaatin verran kamaa tien varteen.

Toisessa skenaariossa sissit ovat väijyttäneet yllättävällä suunnalla saattueen, joka on menossa myllyttämään paikallisen taisteluosaston. Väijytyksen aiheuttaman hidastuksen turvin Hornetit käy tuhoamassa hyökkäävän osaston. 300 bonus panosta ei taida kannattaa jakaa kovin monelle patteristolle, joten niiden vaikutuslaue on pakostakin hyvin pieni. Hornetin myötä vaikutusalue on missä vaan, milloin vaan, missä säätilassa vaan. Yhden Hornetin mukana kulkisi 66 prosenttia kaikkien suomalaisten Bonusten tehosta.

Kuinka paljon tuo valmistelu lekoilla aiheuttaa viivästystä? En osaa sanoa. Vetäydyn toki kannastani, jos on niin, että horneteilla ei saattueita väijytetä. Toisaalta miten silloin voisi toimia Maverick-pohjaiset operaatiot, jos kone on aina myöhässä.
 
tykistön tai raketin heitinten kanssa pelattessa täytyy miettiä sitä että niillä on rajoitettu kantama ja suomessa ei taida vieläkään olla mitenkään hirveästi tykkikohtaisia laskimia. Tarkoitan sanoa että vaikka mehevä maali löytyisikin niin siihen ei aina ja kaikissa tilanteissa pystytä tykistöllä vastaamaan. Se on verrattain raskas järjestelmä liikkumaan ja toimimaan. Sen puolesta olisi hyvä että olisi jokin tykistöä keveyempi ja joustavampi järjestelmä joka kykenee tarjoamaan vastustajan kärjelle iskuja. Ilmavoimat olisi tähän tarkoitukseen hyvä varustettuna sbm2:lla tai brimstonilla mutta meillä on niin pirun vähän koneita.
 
Entäpä, jos nämä täydentäisi toisiaan? Tykistö ampuu Bonuksen ja Vanjan osasto joutuu hidastamaan hieman, mutta jatkaa matkaansa muutaman ajoneuvon ohi. Menisikö tähän neppailuun sen verran, että Hornetit pääsevät ilmaan tukikohdasta ja pudottamaan niskaan CBU:ta? Bonuksia on kokonaisuudessaan 300 kpl eli 600 tytärammusta. Minkälaiset mahdollisuudet tykistöllä on edes ampua putkeen 300 laakia ja kauan siinä menisi? Ehtisikö saattue alta pois ennen kuin laakit on tontissa? Omissa haaveissani Hornetin "Weapons officer" (Mikä tämä on Suomeksi?) paikantaa Litening podilla saattueen ja yhdellä ylilennolla tuhoaa prikaatin verran kamaa tien varteen.

Toisessa skenaariossa sissit ovat väijyttäneet yllättävällä suunnalla saattueen, joka on menossa myllyttämään paikallisen taisteluosaston. Väijytyksen aiheuttaman hidastuksen turvin Hornetit käy tuhoamassa hyökkäävän osaston. 300 bonus panosta ei taida kannattaa jakaa kovin monelle patteristolle, joten niiden vaikutuslaue on pakostakin hyvin pieni. Hornetin myötä vaikutusalue on missä vaan, milloin vaan, missä säätilassa vaan. Yhden Hornetin mukana kulkisi 66 prosenttia kaikkien suomalaisten Bonusten tehosta.

Kuinka paljon tuo valmistelu lekoilla aiheuttaa viivästystä? En osaa sanoa. Vetäydyn toki kannastani, jos on niin, että horneteilla ei saattueita väijytetä. Toisaalta miten silloin voisi toimia Maverick-pohjaiset operaatiot, jos kone on aina myöhässä.

Se kuinka paljon tykistölle on hankittu bonuksia on aika irrelevantti tieto, jos meillä ei ole noita CBU:ita. Teoriassa molempia voi hankkia lisää, vai kuinka? Enkä odottaisi, että ne Bonukset ammuttaisiin kaikki kerralla, vaan ihan yhtä hyvä tapa olisi koettaa pudottaa vaikka vahvistetusta komppaniasta joukkue pois. Tämän pitäisi onnistua kahdella ammuksella, jos kaikki menee myyntimiehen lupausten mukaan, mutta melkoisella varmuudella patterikerralla. Ja lisää vahinkoa saa aikaan, kun ammutaan tyhmempiä ammuksia perään. Ja miksi pudottaa tuosta komppaniasta vain joukkue? Voi toki enemmänkin koettaa, mutta koska ammuksia on rajallisesti, niin käyttö luultavasti rajoittuisi siihen, että kulutetaan vihollista helpommin käsiteltäviin osiin.
 
tykistön tai raketin heitinten kanssa pelattessa täytyy miettiä sitä että niillä on rajoitettu kantama ja suomessa ei taida vieläkään olla mitenkään hirveästi tykkikohtaisia laskimia. Tarkoitan sanoa että vaikka mehevä maali löytyisikin niin siihen ei aina ja kaikissa tilanteissa pystytä tykistöllä vastaamaan. Se on verrattain raskas järjestelmä liikkumaan ja toimimaan. Sen puolesta olisi hyvä että olisi jokin tykistöä keveyempi ja joustavampi järjestelmä joka kykenee tarjoamaan vastustajan kärjelle iskuja. Ilmavoimat olisi tähän tarkoitukseen hyvä varustettuna sbm2:lla tai brimstonilla mutta meillä on niin pirun vähän koneita.

Eikös kaikissa Tampelloissa ole tuo laskin? Ja ilmeisesti tarkoitus olisi, että lisää tulee melkeimpä kaikille asetyypeille ml. KRH:lle.
 
Back
Top