Ilmatuki - helikopterista vai lentokoneesta?

Toki tuo "footprint" olisi pyöreänä parempi. Eikös tuo koko kannun osumakuvio riipu enemmän siitä miten nuo BLU:t jakaantuu pituus ja leveyssuunnassa, koska kai tytärammukset voivat räjähtää heti purkauduttuaankin?



Eikös nykyään kaikki räjähdä, koska maahan ei haluta jättää räjähtämättömiä? Jos tiedät muita CBU-105:n tyyppisiä, niin pistä kuvaus tähän lankaan ihmeessä. Itseä ainakin kiinnostaa tämän keskustelun kannalta, koska uskon, että yhdellä kuormalla pitäisi saada tuhottua joko arvokas pistekohde tai paljon tavaraa.

Ammus voi varmaan räjähtää melko äkkiä purkauduttuaan, oletettavasti kuitenkin jonkinlaisen varmuusetäisyyden jälkeen, niin muut eivät pauku mukana, mutta pointti on se, että kun se osumakuvio on tuollainen kuin on, niin yhden ammuksen etsintäkuviolla voi olla useampi maali ja ne etsintäkuviot eivät mene päällekäin ainakaan tarpeeksi. Etsintäkuviot ovat suunniteltu siten, että yhteen maaliin ei osu useasti ja siksi ammukset eivät mene hukkaan. Ja kuten noissa videoissa näkyy, niin nuo BLU "kepit" jaetaan pituussuunnassa tietyin välein ja sitten ne levittävät kukin 4 tytärammusta, jotka lähtevät kukin omaan suuntaansa.

Muita CBU-105 tyyppisiä yhden jo postasin, eli bonuksen, sitten on saksalaisten SMArt, joka on aika identtinen bonuksen kanssa. Ero on siinä, että sakut päättivät laittaa omaan ammukseensa laskuvarjon, eikä niitä siivekkeitä. Ja ryssillä on myös tuon kaltainen ammus, mutta se on painoltaan luokkaa 25 kiloa ja niitä menee viisi SMERCH heittimen rakettiin. Ja jenkeillä on SADARM ainakin jossakin vaiheessa, mutta kehittäminen voi olla jäissä.


Lisäksi voisi mainita nämä:


PGK (precision guidance kit) on ohjaus yksikkö, joka kierretään kranaattiin tavallisen sytyttimen tilalle. Hajonta 50 metriä (koettavat saada alle 30 metrin), joka vastaa tykistön tavallista tarkkuutta 5-10 kilsan päästä, mutta tuolla sytyttimellä sen saavuttaa koko aseen kantamalla. Taisi lyhentää kantamaa 5%:lla. Hinnaksi arvoitu $3K

Excalibur: Tämä on kokonainen kranaatti. Kun muilla aseilla tarkkuus ilmoitetaan CEP:nä, mikä tarkoittaa sitä, että 50% ammuksista putoaa tuon säteen sisälle ja loput neljän inkrementin sisään, niin Excaliburista mainitaan yleensä se, että "kaikki ammukset putosivat 5 metrin sisään". Hinta oli alkuun $50K, mutta se oli alkusarjan ammuksille. Mutta tuskin se hinta tulevaisuudessakaan tulee alle 10K:n. Toisin kuin PGK, niin nämä myös pystyvät optimoimaan lentorataansa ja jos normaali perävirtausyksiköllinen ammus lentää kyseisellä tykillä 40 kilsaa, niin excalibur lentää 50 kilsaa. Lisäksi ammus pystyy iskemään maaliin lähes pystysuorassa kulmassa, eli sirpalevaikutus on optimaalinen.

Isoin etu näillä ammuksilla on se, että niiden pitäisi osua heti ensimmäisellä laukauksella, eikä tulenjohtajan tarvitse tehdä korjauksia. Eli varoitusta ei tule. Edit: vaara-alue on myös pienempi.
 
Eikös kaikissa Tampelloissa ole tuo laskin? Ja ilmeisesti tarkoitus olisi, että lisää tulee melkeimpä kaikille asetyypeille ml. KRH:lle.
Tykkikohtaiset laskimet tulevat kaikkiin epäsuoran tulen aseisiin nykyisten hankkeiden myötä. Se on edellytys nykyisen doktriinin mukaiselle hajautetulle tuliasema ryhmitykselle.
 
Viittasit tuohon, että maantien leveys aiheuttaa katveen. Onko siitä näyttöä, että näin tapahtuu?

Kumpaa tarkoitat, puuston aiheuttamaa vai kiekkojen leviämisen aiheuttamaa?

Puusto aiheuttaa todennäköisesti ongelmia, mikäli sitä on. Liitteenä on piirtämäni kuva, jossa vihreä kuvaa puustoa, musta kuvaa tietä ja punaiset pallot kiekkoja. Punaiset viivat osoittavat, miten kiekot "näkevät" tielle, ts. kuinka iso katve puuston takia jää. Sivussa ja matalammalla olevilla kiekoilla ongelma on suurempi kuin lähempänä tietä ja korkeammalla olevilla. Suoraan tien päällä oleva kiekko saa tietysti helpon napakympin, kuten kuvastakin näkyy. Nyt voidaan esittää arveluita, millä korkeudella kiekot alkavat hakea maaleja, mutta videoiden perusteella minulle on jäänyt kuva, että puhutaan joistakin kymmenistä metreistä, jolloin kuvan korkeudet eivät ole aivan hatusta vedettyjä.

Kiekkojen leviämisenkin arvelen voivan aiheuttaa ongelman, koska Wikipedia antaa ymmärtää, että tytärammukset leviävät sekä sivu- että pitkittäissuunnassa (kts. kuva alla kohta 2). Kysymys kuuluu, miksi kiekkoja levitetään sivusuunnassa, jos ne näkevät kovinkin suuren alueen? Tämän vuoksi epäilen, että reunimmaiset kiekot menevät hukkaan, jos maalina on tiellä kulkeva kolonna. Periaatteessa sekin on mahdollista, että leveyssuunnassa 150 metriä olevan alueen keskelle, siis tielle, muodostuu tuplapeitto kiekkojen hakualueiden mahdollisesti leikatessa siinä. Ensimmäinen skenaario on kuitenkin mahdollinen siinä missä jälkimmäinenkin.

640px-CBU-97_SFW_%288steps_attacking_process%29_NT.PNG


R4L.jpg
 
Kumpaa tarkoitat, puuston aiheuttamaa vai kiekkojen leviämisen aiheuttamaa?

Puusto aiheuttaa todennäköisesti ongelmia, mikäli sitä on. Liitteenä on piirtämäni kuva, jossa vihreä kuvaa puustoa, musta kuvaa tietä ja punaiset pallot kiekkoja. Punaiset viivat osoittavat, miten kiekot "näkevät" tielle, ts. kuinka iso katve puuston takia jää. Sivussa ja matalammalla olevilla kiekoilla ongelma on suurempi kuin lähempänä tietä ja korkeammalla olevilla. Suoraan tien päällä oleva kiekko saa tietysti helpon napakympin, kuten kuvastakin näkyy. Nyt voidaan esittää arveluita, millä korkeudella kiekot alkavat hakea maaleja, mutta videoiden perusteella minulle on jäänyt kuva, että puhutaan joistakin kymmenistä metreistä, jolloin kuvan korkeudet eivät ole aivan hatusta vedettyjä.

Kiekkojen leviämisenkin arvelen voivan aiheuttaa ongelman, koska Wikipedia antaa ymmärtää, että tytärammukset leviävät sekä sivu- että pitkittäissuunnassa (kts. kuva alla kohta 2). Kysymys kuuluu, miksi kiekkoja levitetään sivusuunnassa, jos ne näkevät kovinkin suuren alueen? Tämän vuoksi epäilen, että reunimmaiset kiekot menevät hukkaan, jos maalina on tiellä kulkeva kolonna. Periaatteessa sekin on mahdollista, että leveyssuunnassa 150 metriä olevan alueen keskelle, siis tielle, muodostuu tuplapeitto kiekkojen hakualueiden mahdollisesti leikatessa siinä. Ensimmäinen skenaario on kuitenkin mahdollinen siinä missä jälkimmäinenkin.



Katso liite: 2598

Juuri tuota puuston aiheuttamaa tarkoitin. Tuossa yhdessä viestissä mainittiin, että tuota leviämistä voi ilmeisesti säätää. Voin kuitenkin myöntää, että en voi itsekään sanoa varmaksi, mikä se teho on kolonnaa vastaan. Toisaalta näyttöä ison osaston tuhoamisesta on, mutta ei kuitenkaan suomalaisesta maastosta.
 
Myös tuollaisen lentokuvion voi mielestäni tehdä Liteningin kanssa eli lähestyä matalalta ja koukata ylös pommin pudotukseen.

Nyt et ymmärtänyt. Maverickit saattoi laukaista jo silloin, kun noustiin ensimmäisen kerran etsimään maaleja. CBU-105 taas omaa huonon liitosuhteen, jolloin et pysty laukaisemaan sitä samalta korkeudelta ja etäisyydeltä kuin Maverickia. Jos haluat laukaista CBU-105:n samalla kun havaitset maalit, joudut havaitsemaan maalit paljon lähempää tai korkeammalta kuin Maverickin kohdalla. Vaihtoehtoisesti voit myös havaita maalit samalta etäisyydeltä kuin Maverickit olisi voinut laukaista, painua takaisin pintaan, lentää kohti vihollista ja tehdä toisen nousun pudottaessasi pommin. Kaikki kolme vaihtoehtoa, lisää korkeutta, lisää läheisyyttä ja näyttäytyminen tutkissa kahdesti, ovat kuitenkin huonoja vaihtoehtoja, kun vastassa on voimakkaan ilmatorjunnan omaava vihollinen.

En tietenkään lupaa, mutta tuossa loppuosassa on se mitä haen. Sivustan RPSV-joukkue ei ole mielestäni niin vaarallinen kuin painopistesuunnan LEKO-HEKO -yhdistelmä. Puhumattakaan oikeiden venäläisten pommittajien torjunnasta. Mitä oikein tarkoitat tuon pienen maantieteellisen alueen vaikutuksella vihollisen hävittäjätoimintaan?

Minä ajattelen asiaa siten, että jos ilmavoimat tukevat maavoimien taistelua ilmasta-maahan aseistuksella sivusuunnalla, niin sieltä vapautuu maavoimien yksiköitä painopistealueen taisteluihin. Painopisteen ollessa maantieteellisesti pieni, on sen alueella olevat joukot helpommin suojattavissa erilaisilla ilmatorjunta-aseilla.

Tilanne toki muuttuu, jos vihollinen ei operoi kuin pienellä maantieteellisellä alueella, esim. Imatra-Lappeenranta-Kouvola-Loviisa. Tällöin, kun hävittäjäsuojan ohi on pakko tapella joka tapauksessa, kannattaa tietysti ennemmin tuhota taisteluhelikoptereita kuin rynnäkköpanssarivaunuja, jos niitä käytetään.

Yllä oleva pitää ymmärtää kiinteässä yhteydessä sivustan maajoukkojen pommituksiin. Jos vihollisella on kuvaamallani Imatra-Lappeenranta-Kouvola-Loviisa -alueella 20 prikaatia ja Kainuussa 2, niin Kainuussa vihollisella on luultavasti joko heikko tai olematon hävittäjäsuoja. Sen sijaan "eteläisellä rantamaalla" on luultavasti paljon ilmaherruushävittäjiä, joiden läpi Hornetien pitää ensin tapella, jotta on mahdollisuus päästä höyhentämään helikoptereita tai rynnäkköpanssarivaunuja.

Ilmavoimien lentäjät haluavat tietysti kirjata mahdollisimman monta ilmavoittoa tililleen, ja Jakke Jääkäri Kainuusta taas toivoo, että hän ei joutuisi tuhoamaan enää kovin montaa vaunua kevyellä kertasingolla. Kumman toiveita kuuntelemalla saamme enemmän "pamausta rahallemme", sitä minä en tiedä, mutta mielestäni on hyvin rohkeaa ajatella, että toinen olisi absoluuttisen oikeassa. Totuus liikkunee välimaastossa.

Voihan ilmastakin laittaa tyhmiä tytärammuksia. Suurin näkemysero tässä on ilmeisesti se, että en vaan näe millään järkeväksi laittaa yhden joukkueen tuhoamiseen Hornetia. Jos prikaatista saataisiin niistettyä 20-50% vahvuudesta se alkaisi jo kuulostaa hyvältä. Tai naapurin lentokentän tuhoaminen.

Tyhmien tytärammusten kylväminen ilmasta käsin on tyhmää. Jopa 81 mm heittimelle on kehitetty tytärammuskranaatti. Älykkäitä pst-tytärammuksia laukovia lavettaja taas on vähemmän. Koska älykkäät pst-tytärammukset lienevät absoluuttisesti tehokkaampi kuin tyhmät tytärammukset, niitä kannattaa hyödyntää silloin, kun tulosta pitää saada hinnalla millä hyvänsä. Tällöin lentokonekin voi olla täysin hyväksyttävä lavetti niiden levittämiseen.

Se 20-50% poistaminen prikaatin vahvuudesta yhdellä Hornetin lentosuorituksella ei minun nähdäkseni ole realismia, ei ainakaan yhtään pidemmällä tähtäimellä. Lentokenttien pommituksista en edes sano, mitä niistä ajatellen.
 
Viimeinkin löysin sen mitä olen jo jonkin aikaa etsinyt: Video jossa näkyy kokonaisen CBU-105:n ammusten hakualueet yhdistettynä. Yksittäiset näkyi jo aikaisemmalla videolla.


Yhden minuutin kohdalla.
 
Edelleenkin olisin Bonuksen kannalla. Sillä ei tarvitse mennä IT:n kantamalle tai tarvitse työllistää ilmavoimia, joiden pitäisi olla huolehtimassa vihollisen ilmavoimista. Lisäksi bonuksien kanssa on mahdollista tarkkaan määritellä, että kuinka paljon ammuksia laitetaan jakoon, eikä pienin annos ole kahdensadan ammuksen vastine.
 
Komppaan tätä. Turha Hornetteja käyttää mihinkään tulitukeen, niillä piisaa hommia muutenkin enemmän kuin tarpeeksi. A-10 olisivat oikein kiva lisä, vaikkei niitä ostettaisikaan kuin ehkä 20-40kpl. Ne ovat halpoja ja helppoja ylläpitää, sekä hyvin tulivoimaisia.

Hornetit eivät kuulu tulitukeen. Hawkin saanee kantamaan myös JASM:in jolla AMET riittävän pitkä jotta päästää karkuun. Poitti näissä ilmatavaroissa on se, jotta JONKUN PITÄÄ OSOITTAA MAALI. Yleensä tämän hoitaa maalinosoituskone, mutta voisiko tässä olla esim. uudet lennokit asialla?.

Sitten, mites jos otetaan mittapuuksi myös "tilannenopeus": Kuka pystyy pistämään tonttiin riittävän nopeasti riittävän paljon tavaraa: Eikös tästä ole kysymys isossa kuvassa...

Pienessä: Aloitetaan KRH81, sitten H122, sitten H/K155 ja lopuksi RASKHT... Hornetteja ei siis uhrattaisi ? :/...
 
Oma vastaukseni alkuperäiseen kysymykseen: ei kumpikaan, vaan epäsuoraa tulta pitkällä kantamalla, kiitos tänne mulle heti. Mielellään saa olla älykäs a-tarvike ainakin yhtenä vaihtoehtona laarissa.
 
Hornetteja voidaan hyvinkin käyttää ilmatukeen jos tilanne sen sallii. Esimerkiksi jos vihreät miehet ja 5 kolonna tekevät Bäckmanin johdolla kapinan Ahvenanmaalla.
Näkisin että mitään vain ilmatukeen käytettävää kalustoa tuskin tulee ja kaikella olisi jokin muukin tehtävä. Kuten lennokkeja joilla voidaan myös tiedustella, suorittaa elektronista häirintää ja joista voidaan laukoa RBS15 ohjuksia.
 
Back
Top