Ilmavoimien pudotussuhde

[Benelli]

Kyllä se nyt vaan tosiasia on että ITKK on tehokas helikoptereita vastaan kunhan niihin osutaan.

Kuten sanoin ITKK on edelle hyvinkin tehokas helikoptereita vastaan...

Jos osuvat arkaan paikkaan mutta panssariin pysähtyvät luodit ovat lähinnä pelote. Alikaliperi ja HEIAP ammuksiakaan ei taida noihin meiltä juuri löytyä?
Montako kopteria on pudotettu NSV:llä Irakissa ja Afghanistanissa?

 

[SJ]

Jos osuvat arkaan paikkaan mutta panssariin pysähtyvät luodit ovat lähinnä pelote. Alikaliperi ja HEIAP ammuksiakaan ei taida noihin meiltä juuri löytyä?
Montako kopteria on pudotettu NSV:llä Irakissa ja Afghanistanissa?

Meillä olevat ammukset ovat API ja API-T ammuksia. M2HB:lle saattaa olla noita mainitsemiasi ammuksia, mutta niitä ei oikein voi käyttää sekaisin samassa vyössä.

http://en.wikipedia.org/wiki/List_o...ccidents_during_the_Iraq_War#Summary_per_type
http://en.wikipedia.org/wiki/List_o...ts_in_the_War_in_Afghanistan#Summary_per_type

Ei tietoa NSV:stä, josko niitä edes on tuolla suunnalla. Mutta samaa ammusta käyttäviä aseita siellä on käytössä.

 

[SJ]

Aivan. Esim jatkosodan aikana Helsingin ilmapuolustuksessa ne patterit, joiden käytössä ei ollut tutkaa, ampuivat estettä, ja ne joilla oli, ampuivat kohti pyrkien pudotuksiin.

Yöllä! Päivällä käsittääkseni kaikki patterit pääsi ampumaan seurantaa. Kuulosuuntimet eivät antaneet kunnollista korkeus ja suuntatietoa.

 

[Iso-Mursu]

Vartoilla voi, mutta ainoa ilmapuolustusase paikkareilla lienee 12,7 ITKK ja sillä ei kyllä ilmamaaliin osuta, ei edes kopteriin

No enpä ajatellut kanniskella moista vehettä pitkin soita samalla kun ettisin alas ammuttua lentäjää.

Ajatus oli enemmän siltä tasolta että jos paikallispataljoonan sankarit (en tiedä kuuluisiko asia edes heille) saisivat löydettyä alas ammutun vihollislentäjän.

Niin olisiko silloin pelkona että siellä saattaisi olla kohta paikalla keltasen erikoisjoukkoja, kopteri tms.

Enemmän ns. vähän varovaisemmin sitten lähestyminen kohteeseen.

 

[hessukessu]

Kuvaamasi sulkutuli on mielekästä lähinnä heikosti koulutettujen miehistöjen osalta. Osaavampi porukka ampuu lyhyitä sarjoja ja korjaa tulta havaintojen mukaan. Suuntauksen näyttäessä sopivalle ammutaan pidemmät sarjat. Itkolla ammuttaessa ennakko otetaan tähtäimen merkinnöillä, Sergeillä käytetään laskinta.

Sen tulen korjaaminen on käytännössä utopiaa. Vaikka näet, mihin valojuovasuihku menee (jos ei käytetä valojuovaa, ei tämäkään ole mahdollista), niin et mitenkään pysty päättelemään, menikö sarjasi koneen edestä vaiko takaa ohitse, koska et pysty sanomaan, missä vaiheessa ne ampumasi laukauset ovat ohittaneet sen koneen lentoreitin ja milloin eivät ole. No okei, juu, jos ne selvästi menevät koneen takaa koko ajan niin sitten kone on toki ohittanut ampumapisteesi, mutta vaikka ampuisit koneen etupuolelle, et sinä pysty MITENKÄÄN päättelemään, lentävätkö kudit 100m koneen edestä ohitse vaiko vain justiinsa koneen takaa ohitse. Et mitenkään. Koska sinulla ei ole reaaliaikaista etäisyysmittaria lentokoneeseen ja jokaiseen ammuttuun laukaukseen.

Näin ollen panostaisin ennemmin tuohon minun kertomaani tulimalliin. Siinä sentään miltei pakostakin joku kuti osuu, jos vaan itko on laitettu oikealle linjalle lentokoneen lentorataan nähden. Ammuksia kuluu ehkä vähän enemmän, mutta toisaalta, tulee ainakin jotain vaikutusta luultavasti.

 

[SJ]

Sen tulen korjaaminen on käytännössä utopiaa. Vaikka näet, mihin valojuovasuihku menee (jos ei käytetä valojuovaa, ei tämäkään ole mahdollista), niin et mitenkään pysty päättelemään, menikö sarjasi koneen edestä vaiko takaa ohitse, koska et pysty sanomaan, missä vaiheessa ne ampumasi laukauset ovat ohittaneet sen koneen lentoreitin ja milloin eivät ole. No okei, juu, jos ne selvästi menevät koneen takaa koko ajan niin sitten kone on toki ohittanut ampumapisteesi, mutta vaikka ampuisit koneen etupuolelle, et sinä pysty MITENKÄÄN päättelemään, lentävätkö kudit 100m koneen edestä ohitse vaiko vain justiinsa koneen takaa ohitse. Et mitenkään. Koska sinulla ei ole reaaliaikaista etäisyysmittaria lentokoneeseen ja jokaiseen ammuttuun laukaukseen.

Näin ollen panostaisin ennemmin tuohon minun kertomaani tulimalliin. Siinä sentään miltei pakostakin joku kuti osuu, jos vaan itko on laitettu oikealle linjalle lentokoneen lentorataan nähden. Ammuksia kuluu ehkä vähän enemmän, mutta toisaalta, tulee ainakin jotain vaikutusta luultavasti.

Kukaan ei ole kieltänyt yhteistyötä. Jos et itse näe miten ammukset lentelee, niin joku toinen voi nähdä paremmin, vaikkapa kiikaria käyttäen.

Mutta mitä tulee tuohon sinun malliin, niin onnea vain. Käsivaralla tuo "oikealle linjalle laittaminen" voipi olla mielenkiintoista.

 

[hessukessu]

Kukaan ei ole kieltänyt yhteistyötä. Jos et itse näe miten ammukset lentelee, niin joku toinen voi nähdä paremmin, vaikkapa kiikaria käyttäen.

Ymmärrätkö, mitä sanoin? Ei ole mitenkään mahdollista arvioida, miten paljon luodit menevät koneen editse tai takaa ohitse, koska ampujalla ei ole mitään reaaliaikaista etäisyysmittaria lentokoneen etäisyyden mittaamiseksi ja jokaisen ammutun kudin sijainnin määrittelemiseksi koko ajan, toisin sanoen jonkinlaista kolmiomittausta, joka ilmoittaa, miten kudit oikeasti menevät. Ampujan kudit voivat mennä 200m koneen editse tai sen takaa ohitse, eikä ampuja pysty sitä huomaamaan. Ampujan näkökulmastahan kudit lentävät vain suoraan eteenpäin, eikä ampuja osaa sanoa, lentävätkö ne kuinka paljon koneen editse tai takaa ohitse. Koeta nyt tajuta tämä simppeli asia.

Homma on vähän toinen silloin, kun on automaattisysteemi, joka mittaa etäisyyden kohteeseen koko ajan ja laskimiensa mukaan säätää tulta siten, että sen PITÄISI kohdata lentokone aina tietyissä ennakkopisteissä. Puhumattakaan, jos on niin tarkka tulenjohtosysteemi, että se pystyy tutkallaan seuraamaan myös ammuttuja kuteja ja niiden etäisyyttä ampujasta ja lentokoneesta, jolloin tulta voidaan korjata lennosta tarpeen mukaan (esim. Goalkeeper ja Phalanx toimivat näin).

Mutta mitä tulee tuohon sinun malliin, niin onnea vain. Käsivaralla tuo "oikealle linjalle laittaminen" voipi olla mielenkiintoista.

Niinpä, mutta luultavasti kuitenkin helpompaa kuin yrittää seurata kohdetta ja osata ottaa ennakkoa täysin oikein.

 

[SJ]

Ymmärrätkö, mitä sanoin? Ei ole mitenkään mahdollista arvioida, miten paljon luodit menevät koneen editse tai takaa ohitse, koska ampujalla ei ole mitään reaaliaikaista etäisyysmittaria lentokoneen etäisyyden mittaamiseksi ja jokaisen ammutun kudin sijainnin määrittelemiseksi koko ajan, toisin sanoen jonkinlaista kolmiomittausta, joka ilmoittaa, miten kudit oikeasti menevät. Ampujan kudit voivat mennä 200m koneen editse tai sen takaa ohitse, eikä ampuja pysty sitä huomaamaan. Ampujan näkökulmastahan kudit lentävät vain suoraan eteenpäin, eikä ampuja osaa sanoa, lentävätkö ne kuinka paljon koneen editse tai takaa ohitse. Koeta nyt tajuta tämä simppeli asia.

Homma on vähän toinen silloin, kun on automaattisysteemi, joka mittaa etäisyyden kohteeseen koko ajan ja laskimiensa mukaan säätää tulta siten, että sen PITÄISI kohdata lentokone aina tietyissä ennakkopisteissä. Puhumattakaan, jos on niin tarkka tulenjohtosysteemi, että se pystyy tutkallaan seuraamaan myös ammuttuja kuteja ja niiden etäisyyttä ampujasta ja lentokoneesta, jolloin tulta voidaan korjata lennosta tarpeen mukaan (esim. Goalkeeper ja Phalanx toimivat näin).


Niinpä, mutta luultavasti kuitenkin helpompaa kuin yrittää seurata kohdetta ja osata ottaa ennakkoa täysin oikein.

Nyt sinä koetat tehdä tuosta liian vaikeaa. Ne sarjat eivät ole erityisen tarkkoja hajonnan kannalta muutenkaan, niin erityisen tarkkaa tietoa siitä, miten kaukaa ammukset ohittavat maalin ei käytännössä tarvita. Se riittää, että tietää onko laukaukset edes siellä päin, vaiko meneekö laukaukset niin pahasti ohi, että ampuja näkee sen selkeästi itsekin. Silmät kykenevät kertomaan riittävästi valojuovien lennosta, että miltä puolelta laukaukset menee. Ja valojuovia käytetään ilma-ammunnassa!

 

[ajs178]

No itsekin koulutuksen alunperin vaunussa ITKK:lle saaneena ja vastaavia ammunnan suorittaneena sekä johtaneena pari havaintoa 1) kukaan vaunumiehistöstä ml. lataajat joiden "pääase" ITKK oli eivät saaneet kunnollista satojen tai edes kymmenien tuntien simulaattorikoulutusta AMPUMISEEN vaan koulutus oli pääosin sitä lukko-irti-kiinnitä -hinkkausta. Tämä voi tulla yllätyksenä monelle tankkimiehelle että se koulutus jota sait intissä ei ollutkaan parasta mahdollista eikä siinä käytettykään hyödyksi kaikkia niitä koulutusvälineitä mitä olisi voinut...minulle tämä aukesi vasta kun tulin taloon töihin. 2) lennokkia lennätetään siten, että kun saat ensin kone lentää suoraan, mutta kun saat ennakon kohdalleen ja valojuovat lähestymään konetta alkaa lennättäjä tekemään väistöliikkeitä: näin he ohjeistetaan tekemään ihan lennätysohjeissa, jotta säästetään "kallista" kalustoa! Joskus koeammunnoissa on pitänyt erikseen saada lupa ylempää että lennokkia saa lennättää siten että se "voi tuhoutua"... Olen kyllä sitten nähnyt niitäkin lennokinlennättäjiä jotka näkevät ampujien oppimisen tärkeimpänä ja näissä tilanteissa on joskus varusmiesten ammunnat keskeytetty kun lennokit on "loppu" osumien takia ja jatkuu taas kun saadaan kursittua kasaan lentävä yksilö.

Summasummarum hyvällä valmistavalla sadan-parin sadan tunnin simukoulutuksella, harjoittelu muutamalla kymmenellä apuaseen laukauksella ja lopulta ampuminen realistisella maalitilanteella niin lennokkikin tippuu kyllä kannullisella lähes joka jampalta.

Joo, pitää kyllä paikkansa, että vaunukoulutuksen pääpaino oli muualla kuin ITKK:n käytössä ja tuskin edes lataaja sitä sai riittävästi räplätä ja harjoitella simulla. Toinen erityinen ongelma oli, että T-55M:ssä piti itse asiassa olla aika pitkä, että sai tähtäimen optiikan näkyviin, kun seisoi siellä lataajan luukussa. Sitä ei 170cm tai lyhyempi kaveri helposti saanut näkyviin, vaan piti varvistella ja kurkkia, että näki tähtäimen. Ja kolmas ongelma oli sivusuuntauksessa eli aseen kiinnitys lataajan luukkuun siten, että sen kääntäminen sivusuunnassa oli raskasta ja kun aseen sai vauhtiin sivusuunnassa, niin yhtälailla raskaus vaikeutti sivukääntämisen pysäyttämisen