Ilmavoimien tulevaisuus

[Slammer]

Sodan aikana liimojen saatavuus oli olematonta...ja ilmeisesti koko teollisuus liian harvojen käsissä.

Puuska olisi ollut 70 km/t nopeampi kuin Me-109. 15 km/t nopeampi kuin P-51D.

Liimat eivät olisi Myrskyä pelastaneet. Koneessa oli muutenkin rakenteellisia ongelmia ja värinöitä ei ikinä saatu täysin kuriin. Ennen kaikkea koneen kehittäminen kesti aivan liian kauan, joten kone ei valmistuttuaan enää ollut kelvollinen hävittäjäksi. Jukka Raunion arvio Lentäjän näkökulmassa kertoo minusta paljon:
"Jälkikäteen katsottuna Myrsky oli katastrofi, josta saatu käyttöarvo tai kokemus ei ollut missään suhteessa siihen uhrattuihin voimavaroihin tai kustannuksiin."

VL:n voimavarat jaettiin yksinkertaisesti aivan liian monen projektin kesken ja prioriteetteja muutettiin aivan liian monta kertaa, kuten myös vaatimuksia. Sen seurauksena konetyypit ehtivät usein vanhentua käsiin. Lisäksi monien lupaavienkin konetyyppien jatkokehityksestä luovuttiin, jolloin jäljelle jäi vain yksi lastentaudeista kärsivä prototyyppi tai pahemmassa tapauksessa konesarja.
Kokonaisuutena sanoisin, että suomalainen lentokoneteollisuus esitti paljon lupauksia, mutta melko vähän todellisia menestystarinoita. Lupaavan prototyypin kehittäminen (saati paperille piirtäminen) on helpompaa kuin suunnitella tyyppi, joka on sarjatuotettuna kilpailukykyinen ulkomaisten kilpailijoiden kanssa sekä hinnaltaan että ominaisuuksiltaan.

Ja paperikoneiden "olisi ollut"-ominaisuudet voi suosiolla unohtaa. Arvioidut suoritusarvot joko saavutetaan tai sitten ei, sitä ei kukaan voi tietää ennen kuin kone lentää. Muista ominaisuuksista ja mahdollisista ongelmista puhumattakaan.

Eikös Hornetteihin ostettu aluksi Python-4 vaiko peräti Python-5 ilmataisteluohjuksia Israelista? Minulle on jostain jäänyt tämmöinen muistikuva, että ne ostettiin aivan ensimmäisinä ohjuksina, muistaakseni selityksenä oli, että Sidewinderistä ei ollut tehokasta versiota lainkaan (silloin).

Ei ostettu. Media nosti Sidewindereistä aikoinaan kovan metelin ja silloin julkisuudessa spekuloitiin mahdollisuudella käyttää Pythonia, mutta tietääkseni sitä ei virallisesti edistetty mihinkään suuntaan. AIM-9X tuli sopivasti hätiin.

 

[rukkaskikka]

Oli kyse Puuskasta, ei Myrskystä. Kotimaisten koneiden kohdalla kannattaa olla tarkkana mistä päin tuulee.

 

[Hande]

Media nosti Sidewindereistä aikoinaan kovan metelin ja silloin julkisuudessa spekuloitiin mahdollisuudella käyttää Pythonia, mutta tietääkseni sitä ei virallisesti edistetty mihinkään suuntaan. AIM-9X tuli sopivasti hätiin.

Näin se tosiaan oli, mediassa pyöriteltiin jotain asiantuntijalausuntoja siitä, että Hornetien M-Sidewinderit eivät olleet ajan tasalla. Ratkaisuna pureskeltiin sitten mm. Pythonien hankintaa, mutta korjaus tuli ameriikanmaalta MLU1:n muodossa.

 

[Slammer]

Oli kyse Puuskasta, ei Myrskystä. Kotimaisten koneiden kohdalla kannattaa olla tarkkana mistä päin tuulee.

Jaa missä kohtaa? Liimat eivät ehtineet vaikuttaa Puuskan elämään koska se ei ikinä lähtenyt piirustuspöydältä. Oletin, että liimoilla viitattiin siis Myrskyn ongelmiin.

 

[rukkaskikka]

"Jälkikäteen katsottuna Myrsky oli katastrofi, josta saatu käyttöarvo tai kokemus ei ollut missään suhteessa siihen uhrattuihin voimavaroihin" ja heti seuraavassa virkkeessä edellä sanotun täydellisesti kumoavasti: "VL:n voimavarat jaettiin yksinkertaisesti aivan liian monen projektin kesken" Millä puppugeneraattorilla sinä tuota paskaa suollat?

 

[Slammer]

"Jälkikäteen katsottuna Myrsky oli katastrofi, josta saatu käyttöarvo tai kokemus ei ollut missään suhteessa siihen uhrattuihin voimavaroihin" ja heti seuraavassa virkkeessä edellä sanotun täydellisesti kumoavasti: "VL:n voimavarat jaettiin yksinkertaisesti aivan liian monen projektin kesken" Millä puppugeneraattorilla sinä tuota paskaa suollat?

Huh? Myrskyä kehitettiin 1939-1944, eli pitkään ja hartaasti. Siihen käytettiin paljon aikaa ja resursseja. Kuitenkin samaan aikaan kehitettiin Humua, Pyörremyrskyä, Puuskaa ja muita koneita, korjattiin sotasaaliskoneita, hoidettiin tietenkin oman kaluston korjaukset ja tehtiin kaikenlaista muutakin. Juuri tämä voimavarojen jakaminen johti Myrskyn viivästymiseen, mikä käytännössä riisti siltä menestymisen mahdollisuudet kokonaan. Jos olisi päätetty koko ajan kehittää Myrskyä täyttä höyryä, se olisi saatu palveluskäyttöön aiemmin, se olisi ollut käyttöön tullessaan ajanmukaisempi ja sen jatkokehittäminen olisi voinut olla järkevää. Tämä siis samoilla resursseilla. Kyse ei siis ole pelkästään käytettyjen resurssien määrästä, vaan myös niiden ajallisesta jakamisesta. Yleensä järkevintä on panostaa johonkin kunnolla tai ei ollenkaan. Muuten mistään ei tule valmista.

 

[Juke]

Ja paperikoneiden "olisi ollut"-ominaisuudet voi suosiolla unohtaa. Arvioidut suoritusarvot joko saavutetaan tai sitten ei, sitä ei kukaan voi tietää ennen kuin kone lentää. Muista ominaisuuksista ja mahdollisista ongelmista puhumattakaan.

Ehei..näihin on laskukaavat kaikkeen olemassa. Et kai sä luule että mä temmon ilmasta speksejä konesuunnitelmilleni ?

Puuskalle oli laskettu 720 km/t käyrä tietyssä korkeudessa 1943. Se on hyvin loogista koska kone oli virtaviivaisempi ja paljon pienempi kuin Me-109....ainakin 10-15% pienempi. Mylly oli silti sama. Puurakenteisena kone lieni 500 kiloa kevyempi ainakin ( ilman 2:ta kk:ta ). Puuska oli myös pienempi kuin He-100D.

http://en.wikipedia.org/wiki/Heinkel_He_100 ( by Siegfrid Gunther )

Ulkoa en muista mutta noin 300 kg kevyempi kuin He-100D.

 

[Tups]

Ehei..näihin on laskukaavat kaikkeen olemassa. Et kai sä luule että mä temmon ilmasta speksejä konesuunnitelmilleni ?

Ennen numeerisen virtaussimuloinnin kehittämistä oli käsittääkseni varsin yleistä, että prototyypin kohdalla havaittiin todellisten suoritusarvojen olevan aivan jotain muuta kuin mitä alkusuunnittelun teoreettisilla laskentakaavoilla ennustettiin. Tämän jälkeen muotoa hiottiin ja puunattiin, kunnes lopulta päästiin hyväksyttävään kompromissiin. Laivojen kohdallakin näin tapahtui silloin tällöin.

 

[Juke]

Ennen numeerisen virtaussimuloinnin kehittämistä oli käsittääkseni varsin yleistä, että prototyypin kohdalla havaittiin todellisten suoritusarvojen olevan aivan jotain muuta kuin mitä alkusuunnittelun teoreettisilla laskentakaavoilla ennustettiin. Tämän jälkeen hiottiin ja puunattiin, kunnes lopulta päästiin hyväksyttävään kompromissiin.

Heinkel ei muuten saanut toista tilaisuutta rikkoa Me-209R mallin ennätys omalla tuunatulla He-100D mallillaan.

Vasta Conquest 1 rikkoi tämän ennätyksen; http://en.wikipedia.org/wiki/Messerschmitt_Me_209#Survivors

 

[Juke]

Heinkel oli ehkä liian hyvä ja UDET lausuikin kuolemattomasti ettei me yhtä 2 viikon sotaa ( Barbarossa ) hävitä 80 km/h hitaammalla koneella. Kun Ernst Heinkel sitä kysyi että miksi !

 

[Slammer]

Ehei..näihin on laskukaavat kaikkeen olemassa. Et kai sä luule että mä temmon ilmasta speksejä konesuunnitelmilleni ?

Totta kai on. Oletan sinun tietävän kokeneena suunnittelijana, että saavutetut suoritusarvot eivät välttämättä silti täsmää laskettuihin. Sen toki myönnän, että Suomessa laskut ovat pitäneet varsin hyvin paikkaansa, mitä nyt nousunopeuden kanssa on ollut ongelmia, koska koneet ovat olleet järjestään ylipainoisia. Mutta esimerkiksi MY-1 oli alkuperäisessä asussaan myös laskettua hitaampi.
Kaikkein olennaisimmat kysymysmerkit liittyvät kuitenkin muuhun kuin suoritusarvoihin.

 

[crane]

Ollanko Ilmavoimille hankkimassa Heinkeleitä.....?

 

[Juke]

Totta kai on. Oletan sinun tietävän kokeneena suunnittelijana, että saavutetut suoritusarvot eivät välttämättä silti täsmää laskettuihin. Sen toki myönnän, että Suomessa laskut ovat pitäneet varsin hyvin paikkaansa, mitä nyt nousunopeuden kanssa on ollut ongelmia, koska koneet ovat olleet järjestään ylipainoisia. Mutta esimerkiksi MY-1 oli alkuperäisessä asussaan myös laskettua hitaampi.
Kaikkein olennaisimmat kysymysmerkit liittyvät kuitenkin muuhun kuin suoritusarvoihin.

Joo käytettävyys, huollettavuus, yhteensopivuudet asejärjestelmien kanssa...siellä on monia asioita. Talosuunnittelijana olen huomannut että taloistamme puuttuu erillaisia järjestelmiä varten tilavaraukset jotta talon seiniin ja lattioihin ei tarvitsisi puhkoa reikiä käytön aikana ( 50-100 vuotta ). Vesikiertoinen lattialämmitys on nyt pop, mutta hometalon siemen 20-30 vuoden päästä.

 

[Juke]

Ollanko Ilmavoimille hankkimassa Heinkeleitä.....?

Melkein väittäisin että Heinkel, Junkers, Arado, Messerschmitt ja Focke-Wulf ovat jo panneet ovensa kiinni.

 

[Jukkis]

Melkein väittäisin että Heinkel, Junkers, Arado, Messerschmitt ja Focke-Wulf ovat jo panneet ovensa kiinni.

Aradoa lukuunottamatta kaikki taitavat jatkaa hengessä vaikka eivät nimessä EADS:n osana.

 

[Juke]

Aradoa lukuunottamatta kaikki taitavat jatkaa hengessä vaikka eivät nimessä EADS:n osana.

Ilman Sigfrid Gunthereitä ( lahjakkaita suunnittelijoita ) ei firman nimillä ole mitään merkitystä.

 

[crane]

Melkein väittäisin että Heinkel, Junkers, Arado, Messerschmitt ja Focke-Wulf ovat jo panneet ovensa kiinni.

Ilmavoimien tulevaisuuteen liittyvät?

 

[setämies]

Täytyy myöntää että jonkinsortin ohikeskustelua tapahtuu tässäkin ketjussa. Jatketaanpa tulevaisuudella, menneet hankinnat ja hankkimattajättämiset voidaan keskustella vaikka historiapuolella.

-setämies-

 

[Juke]

Ilmavoimien tulevaisuuteen liittyvät?

Kuten afrikkalainen sanaparsi sanoo..tuevaisuuteen mennään selkä menosuuntaan soutamalla.

 

[setämies]

No ei nyt sentään juttelmalla puuskasta.