Ilmavoimien tulevaisuus

Olisikohan ollut viisaampaa odottaa pari vuotta ja ostaa Super Hornetteja? Sehän otettiin käyttöön 1999 jolloin kaikkia tavallisia Hornettejakaan ei oltu vielä toimitette. Tietenkin hinta olisi ollut hieman suolaisempi, mutta onhan konekin hieman paranneltu.

Sehän aina on näissä hankinnoissa ongelmana, että tulevat mallit ovat parempia...

Hornetien hankintapäätös julkistettiin keväällä 1992. Super Hornet tuli jenkkienkin käyttöön vasta 2000 -luvun puolella. Olisi odotus ollut liian pitkä, eli jostain olisi pitänyt lainata väliajaksi torjuntahävittäjiä. Lisäksi päätöstä lykkäämällä olisi käynnistynyt kotimainen keskustelu siitä, tarvitaanko hävittäjiä kylmän sodan päätyttyä lainkaan tai ainakin pärjättäisiinkö pienemmällä määrällä.
 
Sehän aina on näissä hankinnoissa ongelmana, että tulevat mallit ovat parempia...

Hornetien hankintapäätös julkistettiin keväällä 1992. Super Hornet tuli jenkkienkin käyttöön vasta 2000 -luvun puolella. Olisi odotus ollut liian pitkä, eli jostain olisi pitänyt lainata väliajaksi torjuntahävittäjiä. Lisäksi päätöstä lykkäämällä olisi käynnistynyt kotimainen keskustelu siitä, tarvitaanko hävittäjiä kylmän sodan päätyttyä lainkaan tai ainakin pärjättäisiinkö pienemmällä määrällä.

Sitä paitsi tuo Superhornet ei meidän kannalta välttämättä ole olennaisesti tavallista Hornettia parempi, olen kuullut väitettävän, että "pelkkä" Hornet omaa ainakin osittain raskaampaa Superhornettia paremman liikehtimiskyvyn ilmataistelutehtävissä...

Lähinnähän nuo Superhornetiin tehdyt parannukset koskevat nimenomaan koneen ilmasta-maahan kykyä. Superhornetissa on enemmän aseripustimia ja koneella on jonkin verran suurempi kantama, kumpikaan ominaisuus ei ole kriittinen meidän kannalta. Lisäksi olen miettinyt sitä, että miten hyvin tuon raskaamman Superhornetin operointi maantietukikohdista käsin onnistuisi?
 
Kyllä, hävittäjähankinnan toteutuminen oli luojan lykky, sillä se oli todella täpärällä ja tosiaan, muutaman vuoden lykkäys olisi johtanut sekä pienempään rahamäärään että kalliimpiin koneisiin.

Hornettien käyttöiäksi tukialuskäytössä laskettiin 6000 tuntia, ja olen nähnyt arveluja että "maakäytössä" ilman rasittavia tukialuslaskuja se olisi jopa luokkaa 10-11 000 lentotuntia. Ilmeisesti tämä kuitenkin perustuu liikehdinnän rajoittamiseen 7.5g:hen. Aussien raportissa sanotaan että (hiukan yllättäen) heidän palveluskäyttöprofiilinsa on osoittautunut raskaammaksi kuin US Navyllä. Ilmeisesti aussit vetävät surutta 9 geetä. Voi olla että heillä myös kuuluu harjoitteluohjelmaan enemmän varsinaista liikehtimistä: jenkit lentävät paljon, mutta heidän lentotunneistaan isompi osa on pitkiä siirtolentoja. Suomellahan ainakin MiG-21:n kanssa tuli samanlaisia ongelmia, kun meidän lentoprofiilimme osoittautuivat hiukan raskaammiksi kuin suunnittelukriteereihin kuuluneet pommikoneiden torjuntalennot.

Jenkit ovat lisänneet omien Hornettiensa käyttöikiä aina 10 000 tunnin tuntumaan Service Life Extension-ohjelmilla (SLEP).
 
1992 koelennot, 1995 eka kone ja 2000 vika kone, tästä perspektiiviä. Kyllä 2030 pitäisi olla takaraja Hornetin käytölle, eli silloin ei poistu joukon ensimmäinen Hornet vaan lennoston viimeinen Hornet.

Vuodesta 2035 on myös haaveiltu mutta haaveiden tasolle on näillä näkymin jäämässä.

Viimeistään 2025 pitäisi saada eka uusi kone ja tätä ennen pitää suorittaa kilpailutus, hankintapäätös ja koulutus. Valintapäätös oletettavasti joskus 2020-2023.

Itse olin toivonut homman tulevan eduskuntaan jo seuraavan hallituksen aikana... mutta asia lienee helpompi lykätä 2019 aloittavalle eduskunnalle, ja taloustilanne saattaa silloin olla jo huomattavasti lohdullisempi.

Sittenhän olisi se yksi ehdotettu ratkaisu, eli ennakoiva supistaminen esim. 40 koneeseen. Silloin voitaisiin jatkaa 20 koneella vielä myöhemmin. Olen törmännyt arvioihin, että Venäjä ei voi ikuisuuksiin lentää Neuvostoliiton aikaisilla Su-27 ja Mig-29 koneillaan, vaan että n. vuonna 2020 suurin osa Migeistä ja Sukhoista menisivät hylkyyn. Jäljelle jäisi lähinnä Venäjän aikakaudella rakennetut koneet ja ehkä jokunen päivitetty Neuvostoliiton ajoilta.

Tiedä sitten, onko siihen meidän asemassa varaa. Kuitenkin se konemäärä, jonka Venäjä pystyisi meitä vastaan laittamaan, pienenee suhteessa enemmän, selvästi enemmän kuin kolmasosan leikkaus Hornet-kalustosta. Jos taas vastaan tulee PAK FA, niin Hornet lienee niin selvä altavastaaja, että hommaan on melkein turha edes ryhtyä oli Horneteja sitten 40 tai 60.

Olisikohan ollut viisaampaa odottaa pari vuotta ja ostaa Super Hornetteja? Sehän otettiin käyttöön 1999 jolloin kaikkia tavallisia Hornettejakaan ei oltu vielä toimitette. Tietenkin hinta olisi ollut hieman suolaisempi, mutta onhan konekin hieman paranneltu.

Ei. Old Boy ja Tähystäjä antoivat jo hyvän selityksen. Jostain syystä kone ei ole kelvannut vientiin muualle kuin Australiaan, miksi?

Jos Suomi olisi kaivannut kyvykkäämpää hävittäjää, niin olisi pitänyt kirjoittaa F-15 vientilupahakemukseen. Harmi vain, että C-mallin valmistus oli jo tuolloin loppunut, mutta ehkä Strike Eagle olisi kelvannut yhtä lailla. Tai mahdollisesti USAF olisi voinut myydä A-mallin koneita jo tuossa vaiheessa, kun kylmä sota oli ohi. Uskoisin, että F-15-luvat olisivat tulleet yhtä lailla kuin Super Hornetille, jos nyt Super Hornetia olisi saatu ostaa.
 
fa-1877sqnasraamamraam.jpg

Tuli muuten vastaan tällainen ihan mielenkiintoinen kuva perus-Hornetista, ihan hyvinhän tuohonkin saa tarvittaessa ilmataisteluohjuksia iskettyä kiinni...

Jos laskin oikein, niin teoreettinen maksimi ilmataisteluasekuorma voisi olla 10 x AIM120 + 2 x AIM-9X...

Meillä ei vain taida olla käytössä noita ripustimia, joihin saa kaksi ohjusta kerralla kiinni?
 
Super Hornetissa on tehoa 35 % enemmän, joten samalla asekuormalla voisi tosiaan veikata, ettei kenttää ainakaan enempää tarvita. Tosin max asekuorma sekä sisäpuolisen polttoaineen määrä ovat myös suurempia. Kentätä meillä kyllä kestäisi molemmat.

Mitä taas tulee liikehtimiseen, niin olin seuraamassa Super Hornetin ensiesiintymistä Euroopassa Farnbroughin ilmailunäyttelyysssä v. 2000. Katseltiin, kun kone veti nousuun ja joitakin temppuja heti päälle. Vieressä katsellut Ilmavoimien koelentokurssin käynyt DI ainakin sanoi, etteivät meidän Hornetit samaan kykene. Isompi teho sekä siipi voisivat ainakin maallikon käsitykseni mukaan olla eduklsi liikehtimisessä.
 
Super Hornetissa on tehoa 35 % enemmän, joten samalla asekuormalla voisi tosiaan veikata, ettei kenttää ainakaan enempää tarvita. Tosin max asekuorma sekä sisäpuolisen polttoaineen määrä ovat myös suurempia. Kentätä meillä kyllä kestäisi molemmat.

Mitä taas tulee liikehtimiseen, niin olin seuraamassa Super Hornetin ensiesiintymistä Euroopassa Farnbroughin ilmailunäyttelyysssä v. 2000. Katseltiin, kun kone veti nousuun ja joitakin temppuja heti päälle. Vieressä katsellut Ilmavoimien koelentokurssin käynyt DI ainakin sanoi, etteivät meidän Hornetit samaan kykene. Isompi teho sekä siipi voisivat ainakin maallikon käsitykseni mukaan olla eduklsi liikehtimisessä.

Ovatkin matalalla korkeudella, mutta kuten tuossa RPG83:n linkittämässä Superhornet-lentäjän haastattelussa todetaan, niin korkeammalla ja nopeampaa lennettäessä Superhornetin raskaampi paino alkaa tuntumaan...
 
Katso liite: 1767

Tuli muuten vastaan tällainen ihan mielenkiintoinen kuva perus-Hornetista, ihan hyvinhän tuohonkin saa tarvittaessa ilmataisteluohjuksia iskettyä kiinni...

Jos laskin oikein, niin teoreettinen maksimi ilmataisteluasekuorma voisi olla 10 x AIM120 + 2 x AIM-9X...

Meillä ei vain taida olla käytössä noita ripustimia, joihin saa kaksi ohjusta kerralla kiinni?

Käsittääkseni meillä on niitä, mutta ohjuksia ei kyllä riitä moneen tuollaiseen lastiin. Jossakin ainakin mainittiin yhdeksi mahdolliseksi ohjuslastiksi 2+6+3, eli sidewinderit, amraamit ja polttoainesäiliöt.
 
Katso liite: 1767

Meillä ei vain taida olla käytössä noita ripustimia, joihin saa kaksi ohjusta kerralla kiinni?

On nuo meilläkin käytössä. Sotaharjoituskuvissa on näkynyt Horneteissa 6+2-aseistusta, eli AMRAAMit rungossa, tupla-AMRAAMit siivissä ja Sidewinderit siipien kärjissä. 10+2 olisi sen puoleen mahdollinen, mutta ohjukset taitavat loppua kesken, jos NASAMS vie osansa varannosta :D
 
On nuo meilläkin käytössä. Sotaharjoituskuvissa on näkynyt Horneteissa 6+2-aseistusta, eli AMRAAMit rungossa, tupla-AMRAAMit siivissä ja Sidewinderit siipien kärjissä. 10+2 olisi sen puoleen mahdollinen, mutta ohjukset taitavat loppua kesken, jos NASAMS vie osansa varannosta :D

Joo, meillä tuskin riittäisi edes ohjuksia kaikkiin koneisiin tuollaiseen satsiin, eikä tuo taida liikehtimiskyvynkään kannalta olla kovin optimaalinen...

Lähinnä käytin tuota esimerkkinä vahvistaakseni aiempaa pointtiani siitä, että meillä ei ole mitään käytännön tarvetta Superhornetin lisäripustimille...

Sinänsä nuo kaksoisripustimet ovat varmasti ihan hyödyllisiä; ajatellaan vaikka tilannetta, jossa Hornet kantaa 2 JASSM:ia kaukovaikutustehtävää varten, kone voi silti kantaa näiden lisäksi helpohkosti 4-6 AMRAAM:ia ja pari Sidewinderiä, ollen täysin taistelukykyinen siirtymään ilmataistelutehtävään JASSM:it laukaistuaan...
 
Joo, meillä tuskin riittäisi edes ohjuksia kaikkiin koneisiin tuollaiseen satsiin, eikä tuo taida liikehtimiskyvynkään kannalta olla kovin optimaalinen...

Lähinnä käytin tuota esimerkkinä vahvistaakseni aiempaa pointtiani siitä, että meillä ei ole mitään käytännön tarvetta Superhornetin lisäripustimille...

Kyllähän meillä juuri ja juuri riittäisi, kunhan toinen satsi AMRAAMeja tulee. Sen jälkeen ohjuksia on. n.700 AIM-120 ja 140 AIM-9X. Se onkin sitten kokonaan eri juttu, että miten todennäköisesti tuollainen setti lähtisi kerralla ilmaan ja ilmatorjunnalle jäisi tosiaan tuossa vaiheessa pelkkä kynsien pureskelu, kun lavetit olisivat pääosin tyhjinä.
 
Kyllähän meillä juuri ja juuri riittäisi, kunhan toinen satsi AMRAAMeja tulee. Sen jälkeen ohjuksia on. n.700 AIM-120 ja 140 AIM-9X. Se onkin sitten kokonaan eri juttu, että miten todennäköisesti tuollainen setti lähtisi kerralla ilmaan ja ilmatorjunnalle jäisi tosiaan tuossa vaiheessa pelkkä kynsien pureskelu, kun lavetit olisivat pääosin tyhjinä.

Kaikkihan riippuu täysin tilanteesta ja uhka-arviosta. Venäläisten pommikone- tai maahanlaskuosastoa torjuttaessa tuollainen satsi voisi olla hyvinkin aiheellinen, toisaalta jos taas on tiedossa, että vastassa on Venäjän ensilinjan ilmataisteluhävittäjiä, en välttämättä lastaisi konetta noin täyteen. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että kone kevenee merkittävästi jo muutaman ohjuksen laukaistuaan, ja tarkoitus on joka tapauksessa laukaista AMRAAM:it ennen kaartotaisteluun joutumista...
 
Kaikkihan riippuu täysin tilanteesta ja uhka-arviosta. Venäläisten pommikone- tai maahanlaskuosastoa torjuttaessa tuollainen satsi voisi olla hyvinkin aiheellinen, toisaalta jos taas on tiedossa, että vastassa on Venäjän ensilinjan ilmataisteluhävittäjiä, en välttämättä lastaisi konetta noin täyteen. Kannattaa kuitenkin ottaa huomioon, että kone kevenee merkittävästi jo muutaman ohjuksen laukaistuaan, ja tarkoitus on joka tapauksessa laukaista AMRAAM:it ennen kaartotaisteluun joutumista...

Mahtaako kenraalitasolta löytyä nappi, jossa lukee [ALL-IN]?
 
Super Hornetissa on tehoa 35 % enemmän, joten samalla asekuormalla voisi tosiaan veikata, ettei kenttää ainakaan enempää tarvita. Tosin max asekuorma sekä sisäpuolisen polttoaineen määrä ovat myös suurempia. Kentätä meillä kyllä kestäisi molemmat.

Mitä taas tulee liikehtimiseen, niin olin seuraamassa Super Hornetin ensiesiintymistä Euroopassa Farnbroughin ilmailunäyttelyysssä v. 2000. Katseltiin, kun kone veti nousuun ja joitakin temppuja heti päälle. Vieressä katsellut Ilmavoimien koelentokurssin käynyt DI ainakin sanoi, etteivät meidän Hornetit samaan kykene. Isompi teho sekä siipi voisivat ainakin maallikon käsitykseni mukaan olla eduklsi liikehtimisessä.
Varmaan myös kustannukset ovat vähintään 35% suuremmat... Maksaako vaivaa? Ei mielestäni.
 
Olisikohan ollut viisaampaa odottaa pari vuotta ja ostaa Super Hornetteja? Sehän otettiin käyttöön 1999 jolloin kaikkia tavallisia Hornettejakaan ei oltu vielä toimitette. Tietenkin hinta olisi ollut hieman suolaisempi, mutta onhan konekin hieman paranneltu.

On vaikea ostaa sellaista mitä ei ole ostohetkellä myynnissä. Ja ostohetken taas määrittää vanhan kaluston poistuminen. Lisäksi NH90-hankinnan pitäisi olla ihan riittävän hyvä muistutus siitä mitä käy kun ostetaan keskeneräistä. Jos odottelulinjalle olisi lähdetty, niin Gripen olisi ollut huomattavasti kovempi kilpailija.
Lisäksi on olennaista huomata, että alkupään Super Hornetit eivät Suomen kannalta olisi olleet millään olennaisella tavalla parempia. Niissä oli mm. sama tutka kuin meille hankituissa.
 
F18 Superhornet on myös edeltäjäänsä, eli Suomessa käytettävää mallia huomattavasti raskaampi, kömpelömpi ja suorituskyky kaartotaistelussa on kehnompi kuin nykyisillä kilpailijoillaan. Suunnittelussa korostui pääasiassa koneen kantokyvyn ja käyttösäteen lisääminen, jonka hinnalla alkuperäisen hornetin ilmataisteluominaisuudet hupenivat. Syntynyt malli oli käytännössä hävittäjäpommittaja. Vastaavanlainen kuin esimerkiksi venäläinen Su24 Fencer.
 
Back
Top