Ilmavoimien tulevaisuus

Mihin tuo perustuu? Laitteistolla on kuitenkin havaittu ohjuslaukaisu yli 1300 kilometrin päästä. Hävittäjiä voidaan havaita IRST-laitteistoilla näköetäisyyden ulkopuolelta. Mm. Eurofighter Typhoonin Pirate kykenee havaitsemaan hävittäjän 90 kilometrin päästä. Miksi AN/AAQ-37 on niin paska, ettei sillä näe sinne, minne kilpailijoilla näkee?

Paljailla silmilläkin näkee sateliitin kiertävän avaruudessa maanpinnalta, vielä n. 1500km päässä. Olettaisin, että tuo raketin lähtö oli helposti kuskinkin nähtävissä paljain silmin.

F-35:ssa on tosiaan tuo 360 asteen "Awaraness sensorijärjestelmä". Sen suorituskyvystä ei ole tarkkaa tietoa, mutta jostain syystä koneeseen on kuitenkin päätetty pultata erillinen FLIR/IRST nimellä
Electro-Optical Targeting System (EOTS). Ehkä DAS suorituskyky ei siis riitä?

https://www.f35.com/about/capabilities/missionsystems

Se EOTS näkyy tuossa sivulla ylimpänä kuvassa. Se on koneen nokan alla, ja ilmeisesti tarkoitettu enemmänkin maakohteiden, kuin A2A havainnointiin.

Jos jollain varmaa tietoa, niin saa edelleen täydentää...
 
Suoritus kykyä ei vain voida liian yksinkertaisesti laskea. Siinä on aika paljon muuttujia jotka jäävät huomiotta. Jos voitaisiin ajatella että 20 setelit ja 50 setelit menisivät vertailussa 1:1 niin silloin se olisi mahdollista. Silloin vaan jää huomiotta se että täytyy miettiä myös se että pienempi määrä on vähemmän taistelun kestävyyttä jos ajatellaan että niitä riittää pienemmälle määrää kenttiä ja ne ovat helpommin tuhottavissa maahan, enemmän lentosuoritteita per kone, per vuorokausi. Tai sitten tingitään jostain. omaa vertaustasi käytten ajattelisin että ei ole väliä onko taskussa 20 vai 50 euron seteleitä jos tonni täyttyy . Ongelmia tulee siinä vaiheessa kun kauppiaalla ei ole antaa vaihto rahaa takaisin vaan maksat 20 euron tuotteesta aina 50:llä eurolla. ostamatta jättäminen ei ole vaihtoehto vaan kauppias vie aina rahat. Ongelmia tulee myös siinä vaiheessa kun itselle on tonni taskussa mutta kilpakumppanilta löytyy kaksi tonnia.

Tarkoitan sanoa että että määrää voidaan korvata laadulla tiettyyn pisteeseen saakka mutta jossain vaiheessa siinäkin tulee pää vetävän käteen ja huomataan että ei toimi ei. Meillä ei ole sitä luksusta että voidaan ajatella ja tehdä pv:n hankitoja irrallaan todellisuudesta ja laittaa panostksia malliin että tämä riittää kansainvälisiin tehtäviin. Meillä on ja tulee aina olemaan suurvalta naapurissa joka katsoo että kuulumme sen etupiiriin.

En ole täysin samaa mieltä taistelunkestävyydestä. Pienempi konemääräkin voidaan hajauttaa tiettyyn määrään asti yhtä hyvin kuin iso määrä, esim. 24 F-35 hävittäjää voitaisiin jakaa periaatteella 8 Tampere-Pirkkalaan, 8 Rissalaan ja 8 Rovaniemelle. Sodan aikana ne voitaisiin hajauttaa esim. konepareina tai jopa yksittäisinä koneina, kun Hornetteja olisi minimissään luultavasti parven luokkaa, harvassa tukikohdassa ehkä pari. Hajautus voidaan toteuttaa nopeammin pienemmällä konemäärällä, jos muita tarpeellisia resursseja jätetään riittävästi jäljelle (=nykyistä vahvempi tukiorganisaatio per kone) ja pienempi määrä koneita tarkoittaa pienempää määrää muutakin toimintaa (pl. vartiointi) per tukikohta.

Toki haittapuolena on sitten suurempi menetys yhden koneen pudotessa, mutta nyt ei kuitenkaan puhuta mistään äärimmäisen pienen mittakaavan luokasta, tyyliin kahdesta hävittäjästä, jolloin yhden menetys vähintään puolittaisi suorituskyvyn. 20+ konetta antaa aika lailla marginaalia. Lentäjien pienempi määrä voisi osoittautua ongelmalliseksi, jos erikoisjoukot hoitelisivat heidät kaikki päiviltä jo päiviä ennen valmiuden kohotusta. Tosin kyllä lentäjistä tulisi tuossa tapauksessa pula, oli heitä sitten 40 tai 100.

Joka tapauksessa, mikä on käytännön ehdotuksesi ratkaisuksi tuolle ongelmalle? Mikä on se halpa kone, jolla saadaan määrää ja joka pelaa hyvin yhteen F-35:n kanssa tai pärjää yksinään?

Koreassa on T-50 ja sen aseistetut versiot, samaten eurooppalaiseen Alenia Aermacchin M-346:n on soviteltu aseita ja tutkalle on varattu tilaa. Mitä tuokin sitten maksaa? T-50:n hinta puolalle (8 kpl:n tilauksella) olisi ollut 52,5 miljoonaa euroa per kone ja valituksi tulleen M-346:n hinta oli 35 miljoonaa euroa per kone (Lähde). Paljonko tutka, omasuojajärjestelmät, datalinkki, tykki ja aseintegraatiot maksavat päälle, 10-20 miljoonaa euroa?

Koneiden nopeudet ovat heikompia kuin F-35:n (T-50 Mach 1.5, M-346 Mach 1.2 ja F-35 Mach 1.6+), mutta ehkä se ei haittaa... Puuttuvat häiveominaisuudetkaan eivät ole ongelma, koska määrällä korvataan laatu. Hornetin tutkaa huonompi tutkakaan ei ole ongelma, määrä korvaa... Kunhan kyseessä ei ole F-35!

Montakos näitä sai yhden F-35:n hinnalla, pahimmillaan vajaa kaksi ja optimaalisesti ajatellen kolme? Onko teho edes kolmannesta F-35:stä?

Sitten aikanaan Hawkia korvattaessa olisi hyvä huomioida harjoitushävittäjän käyttökelpoisuus myös taistelukoneena ja maksaa vaikka vähän ekstraa sodan ajan ominaisuuksista, mutta ei se mikään F-35:n määrä-ennen-laatua korvike ole.
 
F-35:n EOTS on kiinteä variaatio Sniper-säiliöstä joka taas pohjautuu LANTIRN-säiliöön. Nämä ovat tosiaan ominaisuuksiltaan enemmänkin FLIR- kuin IRST-ratkaisuja ja tarkoitettu ensisijaisesti rynnäköinnin tukivälineiksi. Tosin IR-puolellakin kehitys on hämärtänyt ennen aika selkeää rajaa ilma- ja maataistelukäyttöön tarkoitettujen sensorien välillä, kuten tutkissakin (ei rynnäkkökoneetkaan enää tarvitse erillistä maaseurantatutkaa).

Yksi mahdollisuus tulevaisuudessa ilmavoimille voisi olla kahden koneen malli. Kakkoskoneen tulisi olla selkeästi halvempi kuin F-35 tai mikä ikinä hankitaankin. Lähinnä mieleentulevia mahdollisuuksia olisivat Hornetin perusteellinen modernisointi & käyttöiän lisäys, JF-17 tai FA-50. Kahden koneen järjestelmästä tulisi kyllä sitten muita kuluja joten pitkällä tähtäimellä voisi olla vaikea saada säästöjä. Tosin jos Hawkin seuraajaksi valittaisiin T-50 niin hävittäjäversiota voitaisiin hankkia rinnalle, näin ei tarvita rinnakkaisia huoltojärjestelmiä ja koulutuksessakin säästetään.
 
* Suurempi sisäinen polttoainekuorma -> Pidempi lentomatka
* EOTS - ihan omaa luokkaansa oleva optinen järjestelmä
* Merkittävästi suurempi nopeus asekuormassa (sisäinen asekuilu)

Verrattuna modernisoituunkin C/D -Hornetiin Gripen E/F saati JSF on toki ylivoimainen, mutta kuinka paljon ylivoimaisempi? Optinen järjestelmä voidaan integroida helposti C/D-Hornetiin, samoin kuin samat aseet, sama tutka ja sama elsokyky. Aerodynaaminen suorituskyky on JSF:llä toki parempi. Tosin siinäkin saattaisi olla kehitysmahdollisuuksia kiinteillä lisäpolttoainesäiliöillä.

Jos otetaan lähtökohdaksi Suomen ilmatilassa lentävä Su-35, niin kerrotko vähän yksityiskohtaisemmin "sensori-integraatiosta" ja siitä miten sillä poistetaan häiveen edut ilmataistelussa. Miksi kaikki merkittävät pelurit kehittävät häivekoneita jos häiveen edut häviävät odottamalla, että Mooren laki tekee tehtävänsä?

Ilmavoimien päätehtävä lienee tulevaisuudessakin ilmatilamme puolustaminen aerodynaamisilta maaleilta, eivät hyökkäykselliset ilmaoperaatiot tai ilmaherruustaistelu esim. valtameren yläpuolella. Lähtökohtaisesti hävittäjä toimii omassa hallussa olevan maa- tai merialueen yläpuolella käyttäen hyväkseen ilmapuolustusjärjestelmän antamia tietoja, tulivatpa tiedot sitten avaruudesta, passivisilta tai aktiivisilta sensoreilta.

2030-luvulla uskoisin jo JSF:n seuraavan kehitysversion, sanotaan sitä vaikkapa D-malliksi, olevan valmis käyttöön. Siinä lienee jo sellaisia kykyjä (esim. laserase, miehittämättömyys ym.) jotta se tarjoaa radikaalin suorituskykylisän Hornetiin verrattuna.
 
F-35:ssa on tosiaan tuo 360 asteen "Awaraness sensorijärjestelmä". Sen suorituskyvystä ei ole tarkkaa tietoa, mutta jostain syystä koneeseen on kuitenkin päätetty pultata erillinen FLIR/IRST nimellä
Electro-Optical Targeting System (EOTS). Ehkä DAS suorituskyky ei siis riitä?

https://www.f35.com/about/capabilities/missionsystems

Se EOTS näkyy tuossa sivulla ylimpänä kuvassa. Se on koneen nokan alla, ja ilmeisesti tarkoitettu enemmänkin maakohteiden, kuin A2A havainnointiin.

Jos jollain varmaa tietoa, niin saa edelleen täydentää...

EOTS:n eräs tärkeä tehtävä on osoittaa maaleja laserohjatuille aseille. Lisäksi siinä on CCD-kamera(?), joka lienee hyvissä olosuhteissa parempi kuin FLIR. (Lähteenä tämä.)
 
Verrattuna modernisoituunkin C/D -Hornetiin Gripen E/F saati JSF on toki ylivoimainen, mutta kuinka paljon ylivoimaisempi? Optinen järjestelmä voidaan integroida helposti C/D-Hornetiin, samoin kuin samat aseet, sama tutka ja sama elsokyky. Aerodynaaminen suorituskyky on JSF:llä toki parempi. Tosin siinäkin saattaisi olla kehitysmahdollisuuksia kiinteillä lisäpolttoainesäiliöillä.

Suhtaudun epäilevästi helppoon integrointiin. Kattavuudeltaan EO DAS:n tasoisia järjestelmiä ei pahemmin taida markkinoilla olla. Litening G4 on toki hyvä havainnoitaessa taivaita, mutta kovin kattava varoitusjärjestelmä esim. kohti tulevia ohjuksia vastaan se tuskin on.

Sama tutka on uskoakseni vielä kalliimpi, jos tutkan halutaan pystyvän muuhunkin kuin pisteiden näyttämiseen kartalla, eli siis pelaamaan yhteen koneen muiden järjestelmien kanssa. Sitä en pysty suoralta kädeltä sanomaan, kuinka paljon yhteensovittamistyötä joudutaan tekemään siirrettäessä tutka koneesta toiseen vai onko käytössä jokin standardoitu rajapinta. Joka tapauksessa esim. F-22:n ohjelmistosta suurin osa on tutkaan liittyvää: The F-22's software has some 1.7 million lines of code, the majority involving processing radar data.[125]


Ilmavoimien päätehtävä lienee tulevaisuudessakin ilmatilamme puolustaminen aerodynaamisilta maaleilta, eivät hyökkäykselliset ilmaoperaatiot tai ilmaherruustaistelu esim. valtameren yläpuolella. Lähtökohtaisesti hävittäjä toimii omassa hallussa olevan maa- tai merialueen yläpuolella käyttäen hyväkseen ilmapuolustusjärjestelmän antamia tietoja, tulivatpa tiedot sitten avaruudesta, passivisilta tai aktiivisilta sensoreilta.

Entäs ne meidän hävittäjät? Nekö muuttuvat tuosta noin vain viholliselle näkymättömiksi, kunhan vain on riittävän monta tutkaa ja muuta sensoria maassa? Minä luulen, että häive täytyy ostaa samassa paketissa hävittäjän kanssa, ja Gripen E tai F/A-18C/D eivät sitä sisällä.
 
EOTS:n eräs tärkeä tehtävä on osoittaa maaleja laserohjatuille aseille. Lisäksi siinä on CCD-kamera(?), joka lienee hyvissä olosuhteissa parempi kuin FLIR. (Lähteenä tämä.)

Joo, se on varmasti erinomainen maakohteiden havainnointiin ja maalinosoitukseen, mutta alunperin oli kyse siitä, että mikä on F-35:den IR-tunnistus ja seurantakyky toisiin hävittäjätargetteihin. Ja ilmeisesti ei yhtä hyvä kuin länsi-eurooppalaisissa ja venäläisissä.

F-22:ssahan ei IR:ää alunperin otettu mukaan. Jälkiasennuksena / podina saa varmaan mukaan, mutta miten hyvin integroitu muuhun kokonaisuuteen?

F-22 etu muihin koneisiin on stealth ja että se lentää korkealla ja kovaa. IRST kuitenkin toimii kohtuu hyvänä vastahavainnointivälineenä juuri tuossa tilanteessa. Sitä en osaa sanoa, missä vaiheessa voi informaatiota käyttää maalinosoitukseen ohjuslaukaisua varten.
 
Joo, se on varmasti erinomainen maakohteiden havainnointiin ja maalinosoitukseen, mutta alunperin oli kyse siitä, että mikä on F-35:den IR-tunnistus ja seurantakyky toisiin hävittäjätargetteihin. Ja ilmeisesti ei yhtä hyvä kuin länsi-eurooppalaisissa ja venäläisissä.

Eikös suurin osa nimimerkin "jokuvaan" jutuista perustunut Ausairpoweriin? Kyseinen sivusto ei ole tunnettu F-35 myönteisyydestä. Minä sanoisin F-35:n olevan kokonaisuudessaan noissa elektro-optisissa sensoreissaan vähintään samalla tasolla kuin Eurooppa. Viimeistään EOTS käynee ihan yhtä hyvin ilmassa lentävien juttujen havainnointiin kuin maassakin olevien kohteiden tarkkailuun. EO DAS huolehtii sitten tilannetietoisuudesta ohjusvaroituksilla ym.:lla, enkä ihmettelisi, vaikka silläkin näkisi BVR-etäisyyksille (ja näin voi hyvinkin olla). Joka tapauksessa myös EO DAS on ylivertainen Mk. I Eyeballiin nähden, koska taivas tarjoaa harvoin parasta mahdollista kontrastia. Silmämunalla joutuu ihmettelemään, että onko tuo nyt satelliitti, tähti, meteori vai vihollinen, ja näkökenttä on sitä paitsi liian kapea 360 asteen tarkkailuun.

Täällä on tällainen:

Silent Eyes Of The F-35

DAS uses more sensitive heat detectors, which can spot a ballistic missile being launched over 1,200 kilometers away or another aircraft 30 or more kilometers away.

Tässä tällainen:

An idea of the EOTS's performance can be had from looking at it's predecessor, the Sniper XR/Pantera. Public sources mention identification up to 40-50 nautical miles in clear weather, but 'useful range' is considerably more according to Norwegian F-16 pilots:
- This was great! We had hoped to see out to 50 nautical mil, but this was surpassed by a very wide margin, "said a satisfied Evensen.

F-22:ssahan ei IR:ää alunperin otettu mukaan. Jälkiasennuksena / podina saa varmaan mukaan, mutta miten hyvin integroitu muuhun kokonaisuuteen?

Millä tavalla tämä liittyy mihinkään? Minun viittaukseni F-22:n oli pelkkä perusteltu epäilys sitä ideaa vastaan, että Hornetin tutkan voisi tuosta noin vain uusia helposti johonkin toiseen. Yli 850 000 riviä koodia tuskin syntyy aivan helpolla saati halvalla.
 
Kyllä minun tietääkseni tuo AN/AAQ-37 DAS on muiden vastaavien länsimaisten IRST-järjestelmien tasolla, suurimpana erona nimenomaan tuo 360-asteen sensoripeitto mitä ei muilla järjestelmillä saavuteta.

Oikeastaan tässä kohtaa todistustaakka lankeaa järjestelmän epäilijöille, miksei DAS olisi yhtä hyvä kuin muut vastaavat länsimaiset järjestelmät?
 
Minä sanoisin F-35:n olevan kokonaisuudessaan noissa elektro-optisissa sensoreissaan vähintään samalla tasolla kuin Eurooppa. Viimeistään EOTS käynee ihan yhtä hyvin ilmassa lentävien juttujen havainnointiin kuin maassakin olevien kohteiden tarkkailuun. EO DAS huolehtii sitten tilannetietoisuudesta ohjusvaroituksilla ym.:lla, enkä ihmettelisi, vaikka silläkin näkisi BVR-etäisyyksille (ja näin voi hyvinkin olla). Joka tapauksessa myös EO DAS on ylivertainen Mk. I Eyeballiin nähden, koska taivas tarjoaa harvoin parasta mahdollista kontrastia. Silmämunalla joutuu ihmettelemään, että onko tuo nyt satelliitti, tähti, meteori vai vihollinen, ja näkökenttä on sitä paitsi liian kapea 360 asteen tarkkailuun.

Kyllä minun tietääkseni tuo AN/AAQ-37 DAS on muiden vastaavien länsimaisten IRST-järjestelmien tasolla, suurimpana erona nimenomaan tuo 360-asteen sensoripeitto mitä ei muilla järjestelmillä saavuteta.

Oikeastaan tässä kohtaa todistustaakka lankeaa järjestelmän epäilijöille, miksei DAS olisi yhtä hyvä kuin muut vastaavat länsimaiset järjestelmät?

Todistustaakka lienee tasapuolisesti kaikilla? :)

Kenelläkään ei taida olla julkaistua tietoa DAS:n operatiivisista kyvyistä, joten voimme käydä tällä foorumilla vain loogista, analyyttistä keskustelua ja arvioida sen kyvykkyyttä.

Se mistä ollaan varmasti kaikki samaa mieltä, on se että DAS tarjoaa 360 astetta pilotin tilannetietoisuutta parantavan instrumentin. Se on tosi jees sinänsä. Mutta, kysymys on, toimiiko se vastaavana IRST:inä, kuin muut länsimaiset järjestelmät? Minulla on käsitys, että ei toimi. Seuraavassa joitakin perusteita.

1. Valmistajan kuvaus:

Distributed Aperture System
The F-35’s Distributed Aperture System (DAS), developed by Northrop Grumman, is the only 360-degree, spherical situational awareness system. The DAS sends high resolution real-time imagery to the pilot’s helmet from six infrared cameras mounted around the aircraft, allowing pilots to see the environment around them – day or night – without loss of quality or clarity. With the ability to detect and track approaching aircraft from any angle, the DAS also greatly reduces the potential for mid-air collisions and virtually eliminates surprises.

The DAS is completely integrated with other sensors within the aircraft, so if the F-35′s radar detects something of interest, DAS’s software will closely analyze it and make the pilot aware of potential threats. When there are multiple threats, the DAS is able to identify the highest value targets and recommend the order in which to deal with each threat. This “data fusion” provides F-35 pilots with a significant advantage over other pilots who must quickly evaluate a complex range of options in a dangerous environment.

The DAS provides:
  • Missile detection and tracking
  • Launch point detection
  • Situational awareness IRST & cueing
  • Weapons support
  • Day/night navigation
  • Fire control capability
  • Precision tracking of wingmen/friendly aircraft for tactical maneuvering.
Missään tuossa ei sanota, että olisi kyky havaita, tunnistaa ja seurata normaaleja hävittäjämaaleja BVR-etäisyyksillä. Kaikki tuo viittaa WVR-ympäristöön.

2. Miksi ihmeessä koneeseen on asennettu erillinen IRST-laitteisto, jos tuo DAS on jo IRST? Tårta-på-tårta, kuten länsinaapurissa sanotaan...

3. Teknistä päättelyä: eri suuntiin asennetut laajakulmaiset sensorit eivät voi tarjota samaa havainnointi - ja erottelukykyä, kuin yhteen suuntaan katsova, kapean tarkastelualueen IRST sensori.[/QUOTE]
 
F-35:ssä on kaksi erillistä optista järjrestelmää:

EOTS - AN/ANQ-40 (Lockheed Martin) - Tämä sisältänee mm. IRST-toiminnallisuuden.

EODAS - AN/AAQ-37 (Northtrop Grumman) - 360 ast. tilannetietoisuus

2. Miksi ihmeessä koneeseen on asennettu erillinen IRST-laitteisto, jos tuo DAS on jo IRST? Tårta-på-tårta, kuten länsinaapurissa sanotaan...

DAS ei liene IRST-järjestelmä.
 
@Mustaruuti Ballistisen ohjuksen seuraaminen 1300 kilometrin päästä kertoo minulle paljon. Jos etsitään vertailukohtaa ballistiselle ohjukselle, puhutaan netissä avaruussukkulan laukaisun olevan nähtävissä paljaalla silmällä maksimissaan joidenkin satojen kilometrien etäisyydeltä.
(BTW, boosterit irtoavat 46 kilometrin korkeudessa...) Jos sama suhde pätee millään lailla lentokoneeseen, näkee EO DAS hävittäjän ennen ihmissilmää.

https://answers.yahoo.com/question/index?qid=20080311012053AALHpOB
http://www.city-data.com/forum/orlando/588186-can-you-see-shuttle-launch-orlando.html
http://forums.anandtech.com/showthread.php?t=141618

DAS ei liene IRST-järjestelmä.

Kyllä se on teknisesti (valmistajan mukaan). EO DAS ei ehkä yllä niin pitkälle kuin EOTS, mutta kykenee havaitsemaan ja seuraamaan sekä osoittamaan maalin (tämä video, 3:28 eteenpäin).

Se olisi sama looginen arvaukseni :)

Mikäs se alkuperäinen kysymys olikaan ja miten EO DAS:n IRST-kyky tai -kyvyttömyys liittyy siihen? Virkistän muistiasi:

Joo, se on varmasti erinomainen maakohteiden havainnointiin ja maalinosoitukseen, mutta alunperin oli kyse siitä, että mikä on F-35:den IR-tunnistus ja seurantakyky toisiin hävittäjätargetteihin. Ja ilmeisesti ei yhtä hyvä kuin länsi-eurooppalaisissa ja venäläisissä.

Voimmekohan olla yhtä mieltä edes siitä, että kokonaisuudessaan F-35:n IR-sensorit ovat täysin vertailukelpoiset ja luultavasti ylivoimaiset muihin koneisiin nähden? Ainakin se nyt on varmaa, että EOTS näkee pitkälle - ihan sama, onko maali ilmassa vai ei. Siinä on pitkälle katsova sensori, jolla on IRST ominaisuudet.
http://www.youtube.com/watch?annota...tbQTBdsnFp2&src_vid=fHZO0T5mDYU&v=e1NrFZddihQ

Muuten voi mennä tänne kiistelemään DAS:sta: http://www.f-16.net/forum/viewtopic.php?f=62&t=13064&sid=88893085bbc9f6fefe0166ebf7a7e436
 
Tosiaankin DAS tarjoaa lähinnä WVR-ympäristöön tarkoitetun sensoripeiton joka suuntaan koneen ympärille, jonka tarkoituksena on lähinnä varoittaa koneen lentäjäö erilaisista konetta uhkaavista uhista, sekä esimerkiksi pitää koneen ympärillä lentäviä kohteita jatkuvassa seurannassa.

EOTS taas yhdistää perinteisen maalinosoitussäiliön ja IRST-järjestelmään yhteen koneen keulan alle sijoitettuun häiveominaisuuksia sisältävään podiin. Tietääkseni EOTS:n tekniikka perustuu pitkälti Lockheed Martinin Sniper ATP -maalinosoituspodiin, joka sisälsi jo rajoitetun IRST-toiminnallisuuden.
EOTS puolestaan on tästä selkeästi kaikilta osin paranneltu versio.
 
IRST, siten kuin termi yleensä ymmäretään, tarkoittaa infrapunasensoria joka skannaa (mekaanisesti) kohtuullisen laajalta alueelta suuren kontrastin kohteita, kuten lentokoneita. FLIR taas on käytännössä lämpökamera. Merkittävin käytännön ero on että FLIR-järjestelmien näkökenttä on hyvin kapea, sitä on verrattu pillin läpi katsomiseen. Tämä näkökenttä riittää kun havainnoidaan jotain maassa olevaa (mieluiten kiinteää) maalia jonka sijainti tiedetään ennalta, mutta se soveltuu varsin huonosti ilmamaalien etsintään pitkiltä matkoilta. Niiden tietojen perusteella mitä olen nähnyt, F-35:n EOTS vaikuttaa enemmänkin FLIR- kuin IRST-tyyppiseltä järjestelmältä. Sen sijaan Eurofighterin PIRATE taas on selkeästi nimenomaan IRST-järjestelmä.

IR-sensori toimii kuten kamera tai teleskooppi: mitä kauemmas halutaan nähdä tarkasti, sitä pienemmäksi näkökenttä menee. Esimerkiksi PIRATEssa on useita toimintamoodeja, laajan näkökentän moodi ilmamaalien etsintään ja seurantaan, ja sitten tarkkuusmoodi jolla tunnistetaan tai seurataan yksittäisiä ilmamaaleja. DAS toiminee jokseenkin samalla periaatteella. Selkeästi järjestelmä on kuitenkin tarkoitettu juuri melko lähellä olevien kohteiden havannointiin - kantoraketin laukaisun seuranta on kiva julkisuustemppu, mutta ei sillä käytännön merkitystä juuri ole koska pitkille matkoille sensorin on tarkennettava yhteen kohteeseen jolloin se ei näe mitään muuta.
edit. korjaus, DASissa onkin kiinteä 6x suurennos, eli sillä ei voi tarkentaa.

Passiivisen sensorin ollessa kyseessä irralliset kantamatiedot eivät ole millään muotoa merkityksellisiä, eivätkä kerro järjestelmän suorituskyvystä yhtään mitään. Aivan hyvin voisi kysyä, kuinka kauas ihmissilmällä voi nähdä - no, Andromedan galaksi on sellaiset parin miljoonan valovuoden päässä...
 
Viimeksi muokattu:
No, saa sieltä Lockeed Martinilta tilattua "perinteisen" IRST-systeemin vaikka Hornetiinkin, jos vain pätäkkää löytyy...
 

Liitteet

Eikös AESA tutka pysty myös osoittamaan maaleja maasta eli piirtämään tarkkaa kuvaa maastosta jne.? Eli ns. SAR tutka vai onko se sitten erikseen?
 
Suhtaudun epäilevästi helppoon integrointiin. Kattavuudeltaan EO DAS:n tasoisia järjestelmiä ei pahemmin taida markkinoilla olla. Litening G4 on toki hyvä havainnoitaessa taivaita, mutta kovin kattava varoitusjärjestelmä esim. kohti tulevia ohjuksia vastaan se tuskin on.

Sama tutka on uskoakseni vielä kalliimpi, jos tutkan halutaan pystyvän muuhunkin kuin pisteiden näyttämiseen kartalla, eli siis pelaamaan yhteen koneen muiden järjestelmien kanssa. Sitä en pysty suoralta kädeltä sanomaan, kuinka paljon yhteensovittamistyötä joudutaan tekemään siirrettäessä tutka koneesta toiseen vai onko käytössä jokin standardoitu rajapinta. Joka tapauksessa esim. F-22:n ohjelmistosta suurin osa on tutkaan liittyvää: The F-22's software has some 1.7 million lines of code, the majority involving processing radar data.[125]
http://en.wikipedia.org/wiki/Lockheed_Martin_F-22_Raptor

Sama integrointi tehtäneen myös USMC:n ja Sveitsin koneisiin joten Suomi ei ole ainoa asiakas. Uusi hävittäjähankinta olisi puolestaan niin suunnaton investointi että jopa MLU3:n kehittäminen ihan Suomen tarpeisiin saattaisi olla kustannustehokasta. EOTS voidaan myös tarvittaessa sovittaa Hornetiin, jos tahtoa löytyy.

Entäs ne meidän hävittäjät? Nekö muuttuvat tuosta noin vain viholliselle näkymättömiksi, kunhan vain on riittävän monta tutkaa ja muuta sensoria maassa? Minä luulen, että häive täytyy ostaa samassa paketissa hävittäjän kanssa, ja Gripen E tai F/A-18C/D eivät sitä sisällä.

No ei toki. Mutta jos valinkauhassa on, sanotaan 1,5mrdE kustannuksin, 60:lle Hornetille muutama lisävuosi tai vaihtoehtoisesti muutama JSF niin oma valintani kallistuisi Hornetien puoleen. Kuten olen sanonut, toki JSF ja Gripen E/F ovat koneina ylivoimaisia mutta myös määrä luo laatua. 2030-luvulle tultaessa JSF:n seuraava kehitysaskel on tulossa käyttöön, samoin kuin F/A-XX ja mahdollisesti niin Korean, Japanin kuin Turkin omat hilavitkuttimet.
 
Mikäs se alkuperäinen kysymys olikaan ja miten EO DAS:n IRST-kyky tai -kyvyttömyys liittyy siihen? Virkistän muistiasi:

Ihan hyvä palauttaa välillä mieliin, mistä keskustellaan. :) Mutta sitten pitänee kelata vähän taaksepäin:

jokuvaan
BVR-ilmataisteluun suunniteltu infrapunasensori:
- F-35A ei
- Gripen-E kyllä

RPG83
Kylläpäs. AN/AAQ-37

hessukessu
Tämä tepsii vain lähietäisyyksillä, ei kauemmas.

RPG ja muut
juupas eipäs...


Olemme ehkä nyt ketjussa päässeet yhteisymmärrykseen siitä, ettei tuo EO-DAS AN/AAQ-37 ole BVR-ilmataisteluun suunniteltu infrapunasensori vaan 360 asteen tilannetietoisuuden avustin? Ja toki pätevä siinä. Katsotaan sitten sitä toista puolta kokonaisuudesta.

Voimmekohan olla yhtä mieltä edes siitä, että kokonaisuudessaan F-35:n IR-sensorit ovat täysin vertailukelpoiset ja luultavasti ylivoimaiset muihin koneisiin nähden? Ainakin se nyt on varmaa, että EOTS näkee pitkälle - ihan sama, onko maali ilmassa vai ei. Siinä on pitkälle katsova sensori, jolla on IRST ominaisuudet.

Viesteistäsi on luettavissa, että pidät F-35:sta jonkinlaisena superkoneena. Se saattaa heikentää ajatteluasi. F-35 on monessa mielessä teknisesti hyvin edistynyt, mutta siinä on vastaavasti myös puutteita (osin tehdyistä valinnoista johtuen). Molempia puolia voi ihan rauhallisen analyyttisesti arvioida.

Viittasin aikaisemmin sivulauseessa F-22:een. Ehkäpä on hyvä selventää taustaa vähän laveammin.

Eri maissa on erilaisia filosofisia painotuksia asioiden suhteen. USA on aika pitkään luottanut tekniseen laadulliseen ylivoimaan ja hävittäjäkamppailussa painottanut BVR-kykyä. Venäläiset taasen painottaneet esim. infrapunaa ja kypärätähtäimiä.

F-22, joka varmasti on maailman paras hävittäjä tällä hetkellä, siinä on kuitenkin pari hassua puutetta. Siinä ei ole kypärätähtäintä eikä IRSTiä. Go figure?

F-35 puolestaan, kyseessä on Joint Strike Fighter. Sen tehtävässä menestymiseen on kolme tärkeää osa-aluetta:
  1. Stealth - Check
  2. Hyvä tilannetietoisuus esim. eri puolilta maasta ja ilmasta tulevista ohjuslaukaisuista - DAS Check
  3. Hyvät etsintä, tunnistus ja maalinosoitusominaisuudet maakohteita vastaan - EOTS Check
Fulcrum tuossa jo selvensikin IRSTin ja FLIRin eroja. EOTS kyllä kykenee varmaan jollain tavalla myös ilmamaalien havainnointiin. Voi jopa olla kohtuu hyvä siinä teknisesti, kukapa tietää. Mutta, se on sijoitettu koneen nokan alle (suunniteltu maakohteiden rynnäköintiä ja pommituksia varten). Ei ole tarkkaa tietoa, missä kulmassa se näkee eteenpäin, mutta ylös se ei ainakaan näe, se on selvä.

Väitteesi siitä, että kokonaisuudessaan F-35:n IR-sensorit ovat täysin vertailukelpoiset ja luultavasti ylivoimaiset muihin koneisiin nähden ei siis ole kovin hyvin perusteltu eikä todennäköisesti myöskään pidä paikkaansa.

Itse sanoisin, että
  • joltain osin paremmat (360 DAS),
  • joltain osin yhtä hyvät (maamaalit) ja
  • joltain osin huonompi (BVR IRST) kuin muilla koneilla.
Laitan vielä vaikka pari havainnollistavaa kuvaa.
 
Viimeksi muokattu:
F-35 EOTS

eots__main.jpg


SU 35

2nd_su-35_flight_07_big.jpg


Eurofighter

Eurofighter+Typhoon+showing+IRST.jpg


Gripen

ir-otis3.jpg



Rafale

_BT_6203.jpg
 
Back
Top