Ilmavoimien tulevaisuus

[RPG83]

Niinhän tuo on aiemmin uutisoitu että 18 kpl Sveitsin koneiden lisäksi modataan kaikki seitsemän 51A:ta ja yksi 51. Ehkä tämä uushankinta perustuu sitten lentotuntien eikä koneiden määrään? Kahden tuoreen koneen mukana menetettiin toki paljon lentämättömiä tunteja.

En tiedä, kuinka paljon vanhoissa Hawkeissa on tunteja jäljellä vai joudutaanko ne tunnit hankkimaan runkovahvistuksilla, mutta jos vanhoissa Hawkeissa on tunteja jäljellä, niin eikö olisi mahdollista siirtää ohjaamoelektroniikkaa koneesta toiseen? Siis jos noissa seitsemässä koneessa on kussakin vaikka 1000 lentotuntia jäljellä, niin sen 1 000 tuntia tullessa täyteen siirrettäisiin elektroniikka koneesta toiseen. Nyt päivitetään kaikki seitsemän konetta, ja kustannukset ovat sen mukaiset.


Mites muuten kun ilmavoimat kerran aikovat käyttää Hawkeja myös sodan aikana, eikö "loppuunkuluneet" Hawkit kannattaisi koipussittaa, lukuunottamatta oikeasti lentokelvottomia yksilöitä? Tuskin noita tunnit täynnä -arvioita voidaan tehdä täysin tarkasti, eli väistämättä sinne jää vähän marginaalia, riskialtista sellaista, mutta sotatilassa se on mielestäni hyväksyttävä riski. Mitäköhän yksittäinen Hawk lentäisi keskimäärin ennen tuhoutumistaan sodan aikana, 10 tuntia? Uskoakseni luolallinen Mk 51 koneita voisi hyvinkin olla ilo sota-aikana sen jälkeen, kun kurantimmat koneet käyvät vähiin, mutta lentäjiä on vielä jäljellä. Onhan Hawk kuitenkin kohtuullinen vekotin helikoptereita ja maataistelukoneita vastaan, jos se vain onnistuu pääsemään apajille isompien koneiden silmien ohi.

Ei koipussitettuja Hawkeja varmastikaan palautettaisi päivässä lentokuntoon pitkäaikaisvarastoinnista eikä niillä voisi lentää rauhan aikana, mutta Hawkin perusratkaisu on kuitenkin kaikille hävittäjälentäjille tuttu, oli koulutus sitten saatu Mk 51, MK 51A tai MK 66 -versiossa. Tuskin varastointikustannuksetkaan voivat aivan hirveät olla suhteessa taistelutehoon - tai no, Senaattikiinteistöt... Teknisesti varastointi tuskin olisi vaatinut ihmeitä, vaikka saattahan olla, että tuossa Patrian päivityksessä laitettiin vähän muutakin kuin MFD ja HUDi, eli jotain lentämisen kannalta oleellisia (ja varastoinnille herkkiä) piirilevyjä uusittiin. No, vaikka Mk 51 Hawkit olisi pitänytkin. päivittää tuota sodanajan käyttöä varten, ei kustannus varmaan olisi ollut aivan kohtuuton. lmeisesti ohjaamon päivitys maksaa miljoonan euron luokkaa, ja kunnollinen runkovahvistus siihen päälle 3-3,5 miljoonaa euroa. Eikä kukaan tainnut pakottaa lentämään Mk 51 Hawkeja loppuun (tai "loppuun"), jolloin pelkkä ohjaamopäivitys olisi riittänyt koneen varastoimiseen, kunhan olisi jätetty muutama tunti jäljelle. Yksi modernisoitu Hawk luolassa vai yksi Stinger-partio enemmän kentällä? Äänestäisin Hawkin puolesta, perusteina parempi tulen keskitettävyys, suurempi tulivoima ja monikäyttöisyys (rynnäkkötehtävät).

Oli miten oli, yhä vieläkin olisi kaikesta huolimatta hyvä aika ehdotukseni toteuttamiselle. Perustelen tätä ensinnäkin sillä seikalla, että nyt kun Mk 51 koneita ollaan joka tapauksessa päivittämässä, täytyy meillä kuitenkin olla tukijärjestelmä ko. mallille. Toissijaisesti perustelen Ukrainan opetuksilla: Ukrainan ilmavoimat ovat ilmeisesti iskeneet varsin kohtalaisin tuloksin kapinallisia vastaan, joskin tappiot ovat olleet raskaat. Hornet taas on hyvin kallis käytettäväksi Ukrainassa nähtyihin rynnäköinteihin kolonnia vastaan. Koulutetun lentäjän hinta liikkuu miljoonissa, mutta Hornetin kymmenissä. Muutaman (kymmenen) lentäjän menetys Hawkien käytön vuoksi ei siis olisi kovin suuri tappio. Paljon pienempi, kuin jos Horneteja jouduttaisiin äärimmäisessä hädässä käyttämään rynnäköintiin maakohteita vastaan. Hawkin tykkiaseistuksen kaliberikin on suurempi kuin Hornetin, eli se soveltuu sikäli paremmin rynnäköintiin.

 

[Rannari]

Seitsemän 51-versiota kahta kuuskutosta korvaamassa tarkoittanee muutakin kuin suoraa lentotuntien korvaamista. Ehkä mieli tarvittavan konemäärän suhteen on matkalla muuttunut ja nyt hommattiin samoilla haukuilla myös hiukan lisää kalustoa pelkän lentotuntien korvaamisen päälle? Tai sitten havahduttiin havaitsemaan se riski että jatkossakin saatetaan jollain todennäköisyydellä menettää koneita nimenomaan uusimmasta päästä ja siihen kannattaa ajoissa varautua. Vai mikä on kotimaisen lentokoneteollisuuden työllisyystilanne? Tarvittiinko sille osastolle ehkä tukea? Tai sitten hiukan jokaista edellä mainittua? Paha sanoa kun ei asiasta mitään ymmärrä...

 

[StmSvejk]

Saadaan niitä nytkin. Jos eduskunta tekee hankintapäätöksen 2020-luvun alussa, ehditään kokemuksia keräämään runsain mitoin. Gripenin toimitukset Ruotsille käynnistyvät v. 2018, F-35A:n Norjalle v. 2015.

Minua vähän pelottaa, että riittääkö Hornetin teho enää mihinkään, jos sitä päivitetään palvelemaan vuosien 2035-2040 tietämille. Kuten itsekin toteat, RCS-lukua ei saada F-35:n tai edes Eurofighter Typhoonin tasolle oikein millään. Uusi tutka, IRST ja pääase lisäisivät tehoa jonkin verran, mutta hieman epäilen, kannattaako tuollainen päivitys runkovahvistuksineen suhteessa saatavaan suorituskykyyn ja lisäaikaan. Venäjällä alkanee 4. sukupolven koneet olemaan harvassa 2030-luvulla, eli pudotussuhde tuskin olisi erityisen Hornet-myönteinen.

F-35:ttä ei tulla toimittamaan Norjalle operatiiviseen käyttöön vuonna 2015 - korkeintaan yksi kone käy kääntymässä kierroksen Oslossa tms. Konkreettinen operatiivinen valmius niin F-35:lla kuin E/F Gripenillä tulee venymään 2020-luvun alkuvuosille. F-35:n ensiversion pitäisi olla aika lailla päivitettyä Hornetia tehokkaampi jotta sen voisi katsoa järkevämmäksi, ottaen huomioon ennen kaikkea korkeammat operointikustannukset. Lukumäärä tulisi jäämään pieneksi ja ainoa etuhan on tuo tutkaheijastavuusarvo mihin puolustava osapuoli voi vastata ennen kaikkea sensori-integraatiolla. Joku F-35:n tulevaisuuden versio, todennäköisesti miehittämätön ja varustettuna uuden sukupolven sensoreilla, voi olla asia erikseen mutta ne projektit mennevät 2030-luvulle.

"We have been talking primarily with the FMS [Foreign Military Sales] users of the legacy Hornets … as there are a number of operators who are actively extending their Hornet service lives out to 2040," said James Hvizd, Vice President of International Business Development and Strategy, Raytheon Space and Airborne Systems, speaking at the Farnborough Airshow 2012.

Vuosiluku tuossa leikkeessä oli mielenkiintoinen.

 

[RPG83]

F-35:ttä ei tulla toimittamaan Norjalle operatiiviseen käyttöön vuonna 2015 - korkeintaan yksi kone käy kääntymässä kierroksen Oslossa tms. Konkreettinen operatiivinen valmius niin F-35:lla kuin E/F Gripenillä tulee venymään 2020-luvun alkuvuosille. F-35:n ensiversion pitäisi olla aika lailla päivitettyä Hornetia tehokkaampi jotta sen voisi katsoa järkevämmäksi, ottaen huomioon ennen kaikkea korkeammat operointikustannukset. Lukumäärä tulisi jäämään pieneksi ja ainoa etuhan on tuo tutkaheijastavuusarvo mihin puolustava osapuoli voi vastata ennen kaikkea sensori-integraatiolla. Joku F-35:n tulevaisuuden versio, todennäköisesti miehittämätön ja varustettuna uuden sukupolven sensoreilla, voi olla asia erikseen mutta ne projektit mennevät 2030-luvulle.

Norjan F-35A:n IOC pitäisi tulla jo tällä vuosikymmenellä:

Norway’s initial aircraft are on the production line in Fort Worth; the first is scheduled to be delivered in late 2015. Two more are due to arrive in 2016, followed by six every year until 2024.

Initial operating capability (IOC) is expected in 2019 and full operational capability by around 2024. The IOC is defined as having a fleet able to take on Norway’s national defense missions. For several years, the country’s remaining F-16s will operate alongside the F-35, but will be rapidly downsized in 2019‑20. The government wants to ensure against capability gaps, a process that will have to be managed carefully.

http://aviationweek.com/defense/norway-paves-way-f-35-acquisition

Mitä tuohon käytännössä sisältyy, en tiedä, mutta tuskin amerikkalaiset päästävät taisteluun mitään täyttä raakiletta. Yksi lähde kertoo F-35:stä näin, ja USAF on saamassa IOC:n jo 2016:

The 2B software will include basic close-air-support and interdiction activities as well as initial air-to-air and data-linking capabilities. Weapons included will be the AIM-120C7, Joint Direct Attack Munition and GBU-12 laser-guided, 500-lb. bomb. The 2B package has been released to the test force.

Gripen E:stä on vaikeampi sanoa. Jossakin sanottiin, että Saab pystyisi halutessaan kiristämään tuotekehittelynopeutta. Olisiko Putin riittävä syy? Joka tapauksessa yksi lähde kertoo näin,

Initial operational capability is scheduled for 2023, and Swedish Defense Minister Karin Enstrom says the estimated life-cycle cost over 30 years for the new Gripen fleet will be SEK90 billion ($13.6 billion).

toinen näin:

Gripen NG’s delivery and Initial Operational Capability (IOC) was estimated at 2020, and the study rated the aircraft’s development and production risks as being much higher than the F-35’s, given the aircraft’s relative stages.

Minä sanoisin, että IOC antaa hyvän kuvan koneesta ja sen kyvyistä, etenkin kun ruotsalaiset ja norjalaiset voivat ottaa yhteen harjoitusmielessä. Oli Gripen sitten protona tai sarjatuotantoverisona, mitä asiakas voi lopulta koneesta evaluoida? Kone voidaan koelentää sirkustemppuja silmällä pitäen (voiko yksipaikkaisen F-35:n tai Gripen E:n oikeasti koelentää muuten kuin simulaattorissa, en tiedä), mitata havaittavuutta sensoreilla ja tutkia koneen tekniset yksityiskohdat (sekä olemassa olevat että luvatut). Jos paljon jää lupausten varaan, sitten lupaukset ja niiden toteutumatta jäämisten sanktiot kirjataan kauppakirjaan.


Jotenkin kyllä pidän huvittavana sitä, kuinka häiveen merkitystä pyritään pelaamaan alaspäin. Karkeasti ottaenhan tutkapoikkipinta-alan kutistuminen kymmenesosaan tarkoittaa havaintoetäisyyden puolittumista. F-35:n RCS on arvioiden mukaan n. 0,01 m^2. Su-35:n RCS taas on varovaisestikin arvioiden n. 1,0 m^2 (ja PAK FA:n n. 0,5 m^2). Ei suinkaan mikään pikkujuttu, kun venäläiskone havaitaan neljä kertaa pidemmältä kuin F-35 käytettäessä samaa tutkaa. Vaikka IRST tai Sukhoin tehokkaampi tutka (tms.) kumoaisi tuota etua, on sitten vielä eräs juttu: ilmataisteluohjusten hakupäät. Häivekone voi olla vaikea vastus, jos R-77 ei tahdo löytää kohteeseensa kuin moukan tuurilla, ja on sitä F-35:n lämpöjälkeäkin pyritty pienentämään, joskin siinä ei liene saavutettu yhtä hyvää tasoa kuin tutkassa näkymättömyydessä.

Minun silmissäni Gripen E ei siis tällä hetkellä vaikuta lupaavalta koneelta Hornetin korvaajaksi. Lähinnä siinä tilanteessa Gripen E voisi olla hyvä valinta, että F-35 tarjottaisiin meille ja kenties muillekin epäilyttäville maille ainoastaan monkey-model-versiona, jossa olisi tehty kompromisseja esimerkiksi häiveessä. Tällöinkin Gripen E kuitenkin kilpailisi muita koneita vastaan.

 

[elso]

Lukumäärä tulisi jäämään pieneksi ja ainoa etuhan on tuo tutkaheijastavuusarvo mihin puolustava osapuoli voi vastata ennen kaikkea sensori-integraatiolla

Pienen tutkaheijasteen lisäksi etuja ovat ainakin:

* Suurempi sisäinen polttoainekuorma -> Pidempi lentomatka
* EOTS - ihan omaa luokkaansa oleva optinen järjestelmä
* Merkittävästi suurempi nopeus asekuormassa (sisäinen asekuilu)

Lisäksi uuden Gripen E/F:n ja F-35A:n hintaero ei todennäköisesti tule olemaan niin dramaattinen kuin yleisesti luullaan.

Jos otetaan lähtökohdaksi Suomen ilmatilassa lentävä Su-35, niin kerrotko vähän yksityiskohtaisemmin "sensori-integraatiosta" ja siitä miten sillä poistetaan häiveen edut ilmataistelussa. Miksi kaikki merkittävät pelurit kehittävät häivekoneita jos häiveen edut häviävät odottamalla, että Mooren laki tekee tehtävänsä?

 

[jokuvaan]

Combat radius:
F-35A 1135 km
Gripen-E 1300 km

BVR-ilmataisteluun suunniteltu infrapunasensori:
F-35A ei
Gripen-E kyllä

Yliääninopeus air-to-air aseistuksella ilman jälkipoltinta:
F-35A ei
Gripen-E kyllä

 

[RPG83]

Gripen-E 1300 km

Lisäpolttoainetankeilla vai ilman?

F-35A ei

AN/AAQ-37

The AN/AAQ-37 electro-optical Distributed Aperture System (DAS) is the first of a new generation of sensor systems being fielded on the Lockheed Martin F-35 Lightning II Joint Strike Fighter. DAS consists of six high resolution Infrared sensors mounted around the F-35 airframe in such a way as to provide unobstructed spherical (4π steradian) coverage and functions around the aircraft without any pilot input or aiming required.[1]

The DAS provides three basic categories of functions in every direction simultaneously:[2]

• Missile detection and tracking (including launch point detection and countermeasure cueing)[3]
• Aircraft detection and tracking (Situational awareness IRST & air-to-air weapons cueing)
• Imagery for cockpit displays and pilot night vision (imagery displayed onto the helmet mounted display)

The F-35's DAS was flown in military operational exercises in 2011[4] and has also demonstrated the ability to detect and track ballistic missiles to ranges exceeding 800 miles (1300 kilometers)[5] and has also demonstrated the ability to detect and track multiple small suborbital rockets simultaneously in flight[6] The AN/AAQ-37 DAS is designed and produced by Northrop Grumman Electronic Systems. The current sensors used in the system may have insufficient night acuity for pilots used to flying with night vision goggles (NVG), and are therefore augmented by an embedded NVG camera in the helmet.[7] A DAS test system has also been used to track tank gun firing, but this is "not an F-35 requirement".[8]

 

[RPG83]

Yksi F-35:n suurimpia etuja tulee olemaan myös sen laaja käyttäjäkunta ja moninkertainen valmistusmäärä (Gripeniin verrattuna), mikä takaa tuotetuen nyt ja seuraaviksi vuosikymmeniksi. Montako hävittäjää Saab kuvittelee myyvänsä, 500? Toistaiseksi on paperit vajaasta sadasta koneesta (Ruotsi 60 kpl + Brasilia 36 kpl). Montako valtiota on tilannut Gripen E:n ja moniko suunnittelee? Olisiko kaksi ja nolla? Ja F-35:n vastaavat luvut olivat?

 

[elso]

Yliääninopeus air-to-air aseistuksella ilman jälkipoltinta:
F-35A ei
Gripen-E kyllä

F-35A on myös supercruisaava, mutta tämän hetken moottoriversiolla ainoastaan rajatun ajan (~10 min).

"Rajattu supercruise" tuli tavallaan kaupan päälle; ominaisuutta ei oltu speksattu mukaan pakettiin.

 

[jokuvaan]

Olisiko kaksi ja nolla?

http://online.wsj.com/articles/brazil-may-buy-over-100-gripen-jets-1416330991

Brazil’s Air Force plans to field “at least” 108 Gripen aircraft to make it the sole combat jet in the service’s inventory, Brig. José Augusto Crepaldi Affonso, the head of programs at the Brazilian Air Force said.
Brazil’s total purchase of Gripen jets could eventually grow further. The country is evaluating whether to use a derivative of the plane for aircraft-carrier operations.

http://www.ceskenoviny.cz/zpravy/czech-military-wants-to-raise-number-of-gripen-fighters/1146065

The Czech military wants to increase the number of its Swedish-made Jas-39 Gripen fighters from 14 to 20

http://www.flightglobal.com/news/articles/slovakia-creeps-closer-to-gripen-agreement-403222/

The Czech Republic, Slovakia and Sweden have signed a letter of intent agreeing to co-operate on using the Saab Gripen fighter – paving the way for a potential Slovakian acquisition of the aircraft.

http://www.businessweek.com/news/20...t-on-malaysia-brazil-gripen-fighter-jet-deals

Chief Executive Officer Hakan Buskhe said he’s confident the maker of the Gripen fighter will reach its financial targets and hopes to conclude orders for the delta-wing jet with Brazil and Malaysia this year.

http://news.xinhuanet.com/english/world/2014-11/08/c_133774167.htm

JAS-39 Gripen manufactured by Swedish aviation firm SAAB is viewed as very likely to replace Indonesia's aged fleet of F-5s.

http://www.defensenews.com/article/...eign-Firms-Chase-African-Deals-New-Facilities

Saab officials say Botswana has expressed serious intent to acquire Saab’s flagship Gripen E fighter jet.

http://www.novinite.com/articles/163908/Bulgaria+To+Choose+New+Fighter+Planes+Within+6+Months

The country can choose among three offers – new Gripen fighters, used Eurofighter from Italy or used F16 from Portugal – and according to Shalamanov nothing is predetermined.

http://www.rediff.com/news/report/d...-door-for-indian-navy-and-gripen/20141030.htm

IHS Jane's also highlights the Indian Navy's need for the Sea Gripen for two carriers that Cochin Shipyard is building

http://www.janes.com/article/44925/...e-with-brazil-for-gripen-e-multirole-fighters

Argentina is to begin negotiations towards potentially buying 24 Saab Gripen E multirole fighters from the Brazilian production line, the Brazilian Ministry of Defence (MoD) announced on 21 October.

http://info-news.eu/ukraine-returns-to-the-idea-of-swedish-jas-39-licence-production/

leadership and the Ministry of Defense of Ukraine have returned to the idea of Swedish jet JAS-39 “Gripen” adoption.

Niin ja Sveitsi tarvitsee 20-luvulla korvaajan Horneteille.

 

[Raveni]

Konemallista riippumatta oma pelko on että kone määrä tulee raakasti alaspäin ja se ei ole hyvä juttu se. Naapuri kuitenkin lisää omaa konemääräänsä, samalla kun nykyaikaistaa sitä.

 

[RPG83]

Tsekin tapaus on merkityksetön nyt käsiteltävän Gripen E:n kannalta. Tsekin liisaamat koneet ovat C/D-mallia. Kaiken järjen mukaan Slovakiankin koneet ovat C/D-malleja, jos ne liisataan ("It is believed Slovakia may look to lease the Gripen, like its regional counterparts Hungary and the Czech Republic."), kuten erään tiedon mukaan olisi tarkoitus.

Brasilia ja Argentina ovat kiinnostavia tapauksia. Mahtaako Argentiina sitten saada konetta, vaikka haluaisikin, se on toinen kysymys. Joka tapauksessa jatkuvuuden kannalta on hyvä, jos Brasilia tilaa noinkin paljon koneita.

Indonesia, Bulgaria ja Malesia ovat tarjouskilpailuja. Niissä voi käydä miten hyvänsä. Bulgarialle sopisi F-16 aika hyvin, ovathan he aiemminkin sen perään katselleet, Nato-maa kun on kyseessä. Naapurimaa Romaniahan osti hiljattain käytettyjä F-16 hävittäjiä. Malesiasta en tiedä, en ole perehtynyt tarpeeksi. Indonesia on osittain toiveajattelua. Defense Industry Dailyn mukaan Gripen on viimeistä edellinen (ts. toisella sijalla) ilmavoimien toiveissa. Enkä ihmettele, Venäjä kun ei ole kovin tarkka ihmisoikeusrikkomusten suhteen, toisin kuin Ruotsi.

Botswana taas.... noh, Botswanan puolustusbudjetti on 467 miljoonaa dollaria. Sillä rahalla voi olla vaikea ostaa uusia hävittäjiä. Plus väitteen esittäjänä ovat Saabin omat miehet. Ainakin Botswanan panos tuotetukeen jää vähäiseksi, 8 kpl Gripen E lienee maksimimäärä, jonka he pystyvät ehkä ostamaan valtavalla erillisbudjetilla.

Intialla on omaakin lentokoneteollisuutta, joten Gripen ei välttämättä ole kärkisijalla. Hal Tejasista on laivastovariantti suunnitteilla.

Ukraina ei ole sidottu Gripeniin. Pari päivää sitten ilmestyi uutinen aihetta sivuten:

While this fleet could probably be maintained in an airworthy condition for about another 10 years (with Ukrainian electronic and system upgrades), the official said, the air force is looking at a medium- to long-term replacement.

The types being considered are the Lockheed Martin F-16C Block 52, Eurofighter Typhoon, Dassault Rafale, Saab Gripen E/F, and Boeing F/A-18E/F Super Hornet. "We are looking at [acquiring] these aircraft from about 2020 to 2030," he said, adding that Ukraine is looking at options for fielding an unmanned combat air vehicle also.

 

[Fencer]

Konemallista riippumatta oma pelko on että kone määrä tulee raakasti alaspäin ja se ei ole hyvä juttu se. Naapuri kuitenkin lisää omaa konemääräänsä, samalla kun nykyaikaistaa sitä.

Niin, kunhan Ilmavoimat eivät ottaisi omaa mottoaan, "Laadussa voimamme, Qualitas Potentia Nostra" liian tosissaan, eli määrän kustannuksella.

 

[RPG83]

Niin, kunhan Ilmavoimat eivät ottaisi omaa mottoaan, "Laadussa voimamme, Qualitas Potentia Nostra" liian tosissaan, eli määrän kustannuksella.

Onkohan nyt kyse ydintoimintojen säilyttämisestä?

Allekirjoittaneelle ei ole niin väliä, onko taskussa 1000 euroa 20 vai 50 euron seteleinä, kunhan se tonni löytyy. Miksei samaa voida soveltaa ilmavoimissa?

 

[Fencer]

Onkohan nyt kyse ydintoimintojen säilyttämisestä?

Allekirjoittaneelle ei ole niin väliä, onko taskussa 1000 euroa 20 vai 50 euron seteleinä, kunhan se tonni löytyy. Miksei samaa voida soveltaa ilmavoimissa?

En nyt valitettavasti ymmärtänyt tätä vertausta, joten väännätkö rautalangasta?

 

[RPG83]

En nyt valitettavasti ymmärtänyt tätä vertausta, joten väännätkö rautalangasta?

Joo, siis eli jos (käytännössä) sama suorituskyky ("1 000 euroa") on saatavissa kahdessa eri paketissa, suurempana määränä huonompia koneita ("20 euron setelit") tai pienempänä määränä parempia koneita ("50 euron setelit"), niin mitä väliä on, kumman valitsee?

Ydintoimintojen säilyttämisellä viitataan yleensä siihen, että PV leikkaa kaikkea paitsi henkilöstömenoja. Se taas lienee jokaiselle selvää, että ilmavoimiin jää tarpeettomia ihmisiä(, jotka tulisi ja tullaankin potkimaan pois palkkalistalta), jos koneeksi valitaan 20 kpl F-35 häivehävittäjiä sen sijaan, että ostettaisiin esim. 50 kpl FA-50 kevythävittäjiä.

 

[hessukessu]

AN/AAQ-37

Tämä tepsii vain lähietäisyyksillä, ei kauemmas.

 

[RPG83]

Tämä tepsii vain lähietäisyyksillä, ei kauemmas.

Mihin tuo perustuu? Laitteistolla on kuitenkin havaittu ohjuslaukaisu yli 1300 kilometrin päästä. Hävittäjiä voidaan havaita IRST-laitteistoilla näköetäisyyden ulkopuolelta. Mm. Eurofighter Typhoonin Pirate kykenee havaitsemaan hävittäjän 90 kilometrin päästä. Miksi AN/AAQ-37 on niin paska, ettei sillä näe sinne, minne kilpailijoilla näkee?

 

[jokuvaan]

http://aviationweek.com/blog/quite-special-and-not-all-boring

The F-35's electro-optical targeting system (EOTS) is described as having an IRST function. However, like other air-to-ground targeting sensors, it operates in the IR mid-wave band; IRST uses long-wave IR, which is better at long range.

http://www.ausairpower.net/APA-JSF-Analysis.html

The design of the EOTS window fairing and nose radomes will impose hard limits on any aperture size growth in these key sensors, in turn setting bounds on achievable sensitivity growth. This is especially a problem for advanced IRST capabilities, which require also an expensive replacement of the Sapphire windows with a longwave transmissive material.

http://www.ausairpower.net/APA-NOTAM-300309-1.html

the ability of the F-35 EOTS and DAS to make long range aircraft detections and guide weapons is at best ‘unproven’. The F-35 systems have not been designed to be highly sensitive at the task of searching and tracking distant aircraft at those infrared colours where aircraft and their jet engines emit most of their infrared energy.

havaittu ohjuslaukaisu yli 1300 kilometrin päästä

Tuossa ei sanota etäisyyttä laukaisuhetkellä, 1300km ilmoitetaan vasta lopussa ja kyllähän rakettispagetti aikamoisen lämpöjäljen tuottaa, jonka myötä kohteeseen lukittuminen tapahtui. Pirate IRST:llä näkee kuulemma Venus planeetan, haasteeksi muodostuukin algoritmien koodaaminen ja havaittujen kohteiden luokittelu. Olikos se nyt viime tammikuun Gilmore raportti, missä F-35 ei erota vihollisen ohjusta omasta lämpösoihdusta.

 

[Raveni]

Joo, siis eli jos (käytännössä) sama suorituskyky ("1 000 euroa") on saatavissa kahdessa eri paketissa, suurempana määränä huonompia koneita ("20 euron setelit") tai pienempänä määränä parempia koneita ("50 euron setelit"), niin mitä väliä on, kumman valitsee?

Ydintoimintojen säilyttämisellä viitataan yleensä siihen, että PV leikkaa kaikkea paitsi henkilöstömenoja. Se taas lienee jokaiselle selvää, että ilmavoimiin jää tarpeettomia ihmisiä(, jotka tulisi ja tullaankin potkimaan pois palkkalistalta), jos koneeksi valitaan 20 kpl F-35 häivehävittäjiä sen sijaan, että ostettaisiin esim. 50 kpl FA-50 kevythävittäjiä.

Suoritus kykyä ei vain voida liian yksinkertaisesti laskea. Siinä on aika paljon muuttujia jotka jäävät huomiotta. Jos voitaisiin ajatella että 20 setelit ja 50 setelit menisivät vertailussa 1:1 niin silloin se olisi mahdollista. Silloin vaan jää huomiotta se että täytyy miettiä myös se että pienempi määrä on vähemmän taistelun kestävyyttä jos ajatellaan että niitä riittää pienemmälle määrää kenttiä ja ne ovat helpommin tuhottavissa maahan, enemmän lentosuoritteita per kone, per vuorokausi. Tai sitten tingitään jostain. omaa vertaustasi käytten ajattelisin että ei ole väliä onko taskussa 20 vai 50 euron seteleitä jos tonni täyttyy . Ongelmia tulee siinä vaiheessa kun kauppiaalla ei ole antaa vaihto rahaa takaisin vaan maksat 20 euron tuotteesta aina 50:llä eurolla. ostamatta jättäminen ei ole vaihtoehto vaan kauppias vie aina rahat. Ongelmia tulee myös siinä vaiheessa kun itselle on tonni taskussa mutta kilpakumppanilta löytyy kaksi tonnia.

Tarkoitan sanoa että että määrää voidaan korvata laadulla tiettyyn pisteeseen saakka mutta jossain vaiheessa siinäkin tulee pää vetävän käteen ja huomataan että ei toimi ei. Meillä ei ole sitä luksusta että voidaan ajatella ja tehdä pv:n hankitoja irrallaan todellisuudesta ja laittaa panostksia malliin että tämä riittää kansainvälisiin tehtäviin. Meillä on ja tulee aina olemaan suurvalta naapurissa joka katsoo että kuulumme sen etupiiriin.