Ilmavoimien tulevaisuus

min3mat kirjoitti:
Hyvä että näin mullistavaa kapasiteettia saadaan uusiin koneisiinkin. Ensimmäisissä Ranskalaisten Mirage-koneissa sekä Neukkujen MiG-21 koneissahan oli myös samanlaiset järjestelmät 70-luvulta lähtien. Nämä tosin pohjautuivat tutkapohjaiseen korkeusmittariin joka oli yhdistettynä koneen ohjaustehostus/autopilottijärjestelmään. Miragejen versioista en osaa sen enempää sanoa, mutta kolmannen sukupolven MiG-21:ssä tämä oli osa automaattista ohjausjärjestelmää (Sistema Avtomaticheskovo Upravleniya, SAU) joka teki korjausliikkeen jos koneen korkeus tippui alle asetetun korkeuden (n. 50-500m). Järjestelmä ei kuitenkaan toiminut jos kone oli yli 20-30 astetta kallistettuna.
Klikkaa laajentaaksesi...

Tämä vaikutti mielenkiintoiselta joten piti perehtyä asiaan. Tässä on kyllä kyse eri järjestelmistä. Kuten sanoit, kyseessä on käsin kytkettävä autopilotin ominaisuus ja kulman rajoitukset tekevät siitä eri käyttötarkoitukseen suunnitellun järjestelmän.

GCAS toimii koneeseen tallennetun digitaalisen korkeuskartan avulla, jonka avulla koneen sijainti ja korkeus paikallistetaan. Järjestelmä ennustaa koneen sijainnin 10-15 sekuntin päähän, ja jos törmäys tapahtuisi sinä aikana se kääntää ja nostaa koneen 5G nousuun. Tämä on siis automaattinen järjestelmä, jota lentäjän ei tarvitse aktivoida tai osallistua toimintaan. Lentäjä voi kyllä aina kumota automaattisen korjausliikkeen. GCAS:ta kehitetty järjestelmä on muuten käytössä Gripenissä.

Venäjällä on kehitetty 90-luvulla vähän vastaava järjestelmä IKSL-2, mutta siinä tarkkaillaan koneen sijasta lentäjän tilaa ohjauslaitteiden asennon, lentäjän pään asennon ja hengityksen toiminnan kautta. Mikäli lentäjä ei reagoi järjestelmän parametrien mukaan, se komentaa lentäjää nostamaan päätä, painamaan polkimia jne. Jos lentäjä ei vastaa tähän, järjestelmä suoristaa koneen ja lentää ennalta asetettuun korkeuteen.
 
intternetsoturi kirjoitti:
Tämä vaikutti mielenkiintoiselta joten piti perehtyä asiaan. Tässä on kyllä kyse eri järjestelmistä. Kuten sanoit, kyseessä on käsin kytkettävä autopilotin ominaisuus ja kulman rajoitukset tekevät siitä eri käyttötarkoitukseen suunnitellun järjestelmän.

GCAS toimii koneeseen tallennetun digitaalisen korkeuskartan avulla, jonka avulla koneen sijainti ja korkeus paikallistetaan. Järjestelmä ennustaa koneen sijainnin 10-15 sekuntin päähän, ja jos törmäys tapahtuisi sinä aikana se kääntää ja nostaa koneen 5G nousuun. Tämä on siis automaattinen järjestelmä, jota lentäjän ei tarvitse aktivoida tai osallistua toimintaan. Lentäjä voi kyllä aina kumota automaattisen korjausliikkeen. GCAS:ta kehitetty järjestelmä on muuten käytössä Gripenissä.

Venäjällä on kehitetty 90-luvulla vähän vastaava järjestelmä IKSL-2, mutta siinä tarkkaillaan koneen sijasta lentäjän tilaa ohjauslaitteiden asennon, lentäjän pään asennon ja hengityksen toiminnan kautta. Mikäli lentäjä ei reagoi järjestelmän parametrien mukaan, se komentaa lentäjää nostamaan päätä, painamaan polkimia jne. Jos lentäjä ei vastaa tähän, järjestelmä suoristaa koneen ja lentää ennalta asetettuun korkeuteen.
Klikkaa laajentaaksesi...

Järjestelmät ovat tosissaan erilaisia, mutta sinänsä tämä GCAS:n hävittäjäkoneille antama funktio on konseptina kohta puoli vuosisataa vanha. Vastaavia järjestelmiä on käytetty mm. yhdistettynä rynnäkkö/pommikoneissa joissa koneiden maatutkasta tuleva tieto määrittää tarvitsevatko koneet korjausliikkeitä vai ei. GCAS:ssa tarvittava data näyttäisi maata seuraavan tutkan tai korkeusmittarin sijasta tulevan vain koneen navigointijärjestelmästä.
 
Viimeksi muokattu:
magitsu kirjoitti:
Enpä tajunnutkaan miten sikakallis voi Typhoonin operointi olla. Itävallassa laskettu 70,000 eskoa /tunti!

http://www.defenseindustrydaily.com/eurofighter-set-for-rough-ride-in-austria-updated-02701/
Klikkaa laajentaaksesi...

Mikä tahansa kone on kallis, jos sillä lennetään minimaalisia määriä ja fleetin koko on laskettavissa ihmisruumiin ulokkeilla. Gripen tai F-16 olisivat muutenkin olleet järkevämpiä valintoja, jos kerran koneita ei käytetä kuin ilmavalvontaan.

Tosin 70 000 euroa kuulostaa vähän siltä, että mukaan on laskettu tyyliin koko ilmavoimien kulut ja jaettu ne lentotuntien kesken... Ei voi mekaanikot, varaosat ja polttoaine maksaa noin paljoa.
https://medium.com/war-is-boring/au...-these-high-performance-fighters-e24649385bf3
 
Lyhyehköä pohdintaa seuraavasta hävittäjähankinnasta:

http://suomenkuvalehti.fi/jutut/kot...t-ovat-muuttuneet/?shared=297615-67fa17a3-500

Lukemisen arvoinen. Kanadan tilanne ja sen vaikutukset hävittäjämarkkinoihin on mielenkiintoista pohdittavaa.

Muuta tärkeää:
--seuraava vaihe on tietopyyntöjen lähettäminen kone-ehdokkaiden valmistajille ensi helmikuussa. Tarjouspyynnöt lähetetään kaksi vuotta myöhemmin ja hankintasopimus tehdään siitä kolmen vuoden kuluttua. Tässä vaiheessa lyhenteellä HX kulkevan konetyypin alustava operatiivinen suorituskyky on määrä saavuttaa vuoden 2025 alussa ja täysi operatiivinen valmius kesällä 2029.
Klikkaa laajentaaksesi...

Eli tilaus tehdään 2021.
 
magitsu kirjoitti:
Enpä tajunnutkaan miten sikakallis voi Typhoonin operointi olla. Itävallassa laskettu 70,000 eskoa /tunti!

http://www.defenseindustrydaily.com/eurofighter-set-for-rough-ride-in-austria-updated-02701/
Klikkaa laajentaaksesi...

Huhta kirjoitti:
Mikä tahansa kone on kallis, jos sillä lennetään minimaalisia määriä ja fleetin koko on laskettavissa ihmisruumiin ulokkeilla. Gripen tai F-16 olisivat muutenkin olleet järkevämpiä valintoja, jos kerran koneita ei käytetä kuin ilmavalvontaan.

Tosin 70 000 euroa kuulostaa vähän siltä, että mukaan on laskettu tyyliin koko ilmavoimien kulut ja jaettu ne lentotuntien kesken... Ei voi mekaanikot, varaosat ja polttoaine maksaa noin paljoa.
https://medium.com/war-is-boring/au...-these-high-performance-fighters-e24649385bf3
Klikkaa laajentaaksesi...

Juuri näin. Jälleen pitää ymmärtää, miten laskelma on muodostettu.

Hyvin todennäköisesti korkea lentotuntihinta johtuu mm. siitä, että koneita on vähän ja niillä lennetään vähän. Silti tarvitaan monia kalliita kiinteitä kustannuksia siihen, että yksikään kone ylipäänsä lentää. --> Tuleehan siitä sitten kallis lentotuntihinta.
 
Nimimerkin @Kyttääjä viestissä olevassa lainauksessa on kiinnostava yksityiskohta: alustava operatiivinen suorituskyky on tarkoitus saavuttaa jo vuoden 2025 alussa. Ensimmäisten koneiden pitäisi siis alkaa valmistua jo vuonna 2024! Koska eipä niitä koneita tänne lennetä heti uudenvuodenpäivänä. Tuolla voi olla jotakin vaikutusta eri konemallien saatavuuteen, jos Suomen koneiden tuotanto alkaakin jo 2024 eikä vasta 2025.
 
Tässä kisassa nähtäneen vielä ainakin yksi musta hevonen. Jenkit valitsee kohta uuden harjoitushävittäjän, jonka pohjalta voisi kehittää myös kevythävittäjän. F5 Freedom Fighterin tapaan sitä voisi kaupata sellaisiin valtioihin, joilla ei ole varaa satsata F35-kalustoon. Tuota samaista alustaa voisi periaatteessa kaupitella myös Yhdysvaltain ilmavoimille korvaamaan F35 sellaisilla osa-alueilla, joissa tehtävän voisi hoitaa myös halvemmalla ja yksinkertaisemmalla konetyypillä.
 
Viimeksi muokattu:
Kanadan vaalien tulos ja odotettavissa oleva F-35 hylkäys herättelee sunnuntai-toimittajia hahmottamaan hävittäjämarkkinoita enemmän ja paremmin. Liian moni on toitottanut F-35:sta suosikiksi, koska sitä kutsutaan 5. sukupolven koneeksi ja muita 4.sukupolven, laiskuutta.

Kanada vielä sinänsä mielenkiintoinen, että jos uusi pääministeri haluaa todella näyttää säästöjen syntymistä koneen vaihdolla niin sen toisen koneen pitää olla huomattavasti halvempi. Siinä vaiheessa Gripen nousee vahvaksi, mutta jos vaihdon olisi perustellut vain paremmalla teknisellä suorituskyvyllä niin vaihtoehtona olisi useampi kaksimoottorinen konemalli.
 
jokuvaan kirjoitti:
Kanadan vaalien tulos ja odotettavissa oleva F-35 hylkäys herättelee sunnuntai-toimittajia hahmottamaan hävittäjämarkkinoita enemmän ja paremmin. Liian moni on toitottanut F-35:sta suosikiksi, koska sitä kutsutaan 5. sukupolven koneeksi ja muita 4.sukupolven, laiskuutta.

Kanada vielä sinänsä mielenkiintoinen, että jos uusi pääministeri haluaa todella näyttää säästöjen syntymistä koneen vaihdolla niin sen toisen koneen pitää olla huomattavasti halvempi. Siinä vaiheessa Gripen nousee vahvaksi, mutta jos vaihdon olisi perustellut vain paremmalla teknisellä suorituskyvyllä niin vaihtoehtona olisi useampi kaksimoottorinen konemalli.
Klikkaa laajentaaksesi...
Kanada on laaja valtio ja Gripen on kyllä aivan väärä kone heille, koska he tarvitsevat pitkänmatkan hävittäjän, vähintään Super Hornetin.
 
Juu, ei taatusti Gripenin toimintasäde riitä Kanadalle.
 
SJ kirjoitti:
Entä tämä Grippenin suunnitteilla oleva malli? Siinä olisi vissiin tarkoitus olla pitempi lentomatka.
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu,. Kyllä se Gripen E kuulemma lentää vaikka 1300km, mutta siihen kun lasket mukaan ulkoisen polttoaineen, niin aseita mahtuu ennestään pieneen koneeseen puolet vähemmän. Super Hornet lentää jotain 1500km täydessä lastissa ja aseita mahtuu tuplasti.
 
Viimeksi muokattu:
Mikoyan kirjoitti:
Juu,. Kyllä se Gripen E kuulemma lentää vaikka 1300km, mutta siihen kun lisäät aseet kyytiin, niin ei lennä enää. Super Hornet lentää jotain 1500km täydessä lastissa.
Klikkaa laajentaaksesi...

Lähteet? Alla sanoo muuta.

http://saab.com/air/gripen-fighter-system/gripen/gripen/Proud-to-be-brazilian/the-fighter/

Combat Range and Radius

Thanks to its increased fuel capacity, the Gripen NG in the Combat Air Patrol configuration achieves a combat radius of 800 nm (nautical miles), or 1.500 km, from the base of operations, with more than 30 minutes “on station”.

It has a ferry range of 2200 nm (4.000 km).
 
Mustaruuti kirjoitti:
Lähteet? Alla sanoo muuta.

http://saab.com/air/gripen-fighter-system/gripen/gripen/Proud-to-be-brazilian/the-fighter/

Combat Range and Radius

Thanks to its increased fuel capacity, the Gripen NG in the Combat Air Patrol configuration achieves a combat radius of 800 nm (nautical miles), or 1.500 km, from the base of operations, with more than 30 minutes “on station”.

It has a ferry range of 2200 nm (4.000 km).
Klikkaa laajentaaksesi...
Juu. Lähteessäni näköjään mainitaan että jos Gripeniin asennetaan 1 lisätankki, niin combat radius pomppaa 1300 km.

Sun versiossa on 2 lisätankkia, mutta paljonko aseita saadaan mahtumaan kyytiin, jotta se lentäisi 1500km:n asti?
 
Mikoyan kirjoitti:
Juu. Lähteessäni näköjään mainitaan että jos Gripeniin asennetaan 1 lisätankki, niin combat radius pomppaa 1300 km.

Sun versiossa on 2 lisätankkia, mutta paljonko aseita saadaan mahtumaan kyytiin, jotta se lentäisi 1500km:n asti?
Klikkaa laajentaaksesi...

Tuon tekstin perusteella veikkaan 4 tutka + 2 IP

Gripen NG:ssä oli 10 ripustinta

geripen-ng_weaponsystems.jpg
 
Kun nyt puhutte toimintasäteistä, niin muistakaa, että Hornetia on aina sanottu "lyhytjalkaiseksi". Silti Kanada on pärjännyt kai ihan hyvin Hornetilla, kun eivät ole vaihtaneet konetyyppiä ennenaikaisesti. Siis: Kanadalle riittää toimintasäteen puolesta melkein mikä hyvänsä kone, kunhan ei ihan perus-Gripeniä kaupata. Gripen E, Super Hornet, Rafale, F-35, Eurofighter - kaikki täysin riittäviä toimintasäteensä puolesta.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top