Ilmavoimien tulevaisuus

[Mustaruuti]

Olikohan tämä jo täällä läpiargumentoitu?

"Hornetin saa rikki lentämällä liian kovaa pienellä kaartosäteellä" - Suomen käyttö amerikkalaista rasittavampaa

Suomessa kehitetyt menetelmät kertovat, paljonko Hornetien kriittisillä komponenteilla on käyttöikää jäljellä. Kun järjestelmää ei voinut ostaa, se piti kehittää itse.

Ilmavoimien käytössä olevien F/A-18 Hornetien jäljellä oleva käyttöikä on tarkkaan tiedossa. Tämä on välttämättömyys, sillä Suomessa ajetut lentotunnit rasittavat koneita paljon enemmän kuin niiden kotimaassa, Yhdysvalloissa.

– Perusongelmana ovat erilaiset olosuhteet ja käyttötapa. Siksi rakenteet rikkoutuvat eri aikaan, puolustusvoimien pääinsinööri ja prikaatikenraali Kari Renko kertoo.

Yhdysvalloissa Horneteja operoidaan lentotukialuksilta. Koulutuslennoilla niillä lennetään pitkiä siirtymiä harjoituspaikkaan, jossa harjoitellaan puoli tuntia.

– Meillä taas siirrytään kolme minuuttia. Käyttö per lentotunti on paljon rasittavampaa.

Ensimmäiset Hornetit otettiin käyttöön vuonna 1995. Viimeiset koneet poistuvat käytöstä vuonna 2030.
– Kun olemme sitoutuneet Hornetien käyttöön, ei voi olla sellaista virhettä, että niiden käyttöikä loppuu kaksi vuotta ennen laskettua aikaa. Yli 30 vuoden käyttöiän aikana käyttökin tulee muuttumaan, Renko sanoo.
Hävittäjäkoneet ovat erittäin liikehtimiskykyisiä ja siksi ne ovat erityisen alttiita rakenteiden väsymiselle. Suuret kiihtyvyydet kuormittavat konetta. Hornetin saa rikki esimerkiksi lentämällä liian kovaa liian pienellä kaartosäteellä.
http://www.tekniikkatalous.fi/talou...n-kaytto-amerikkalaista-rasittavampaa-6599767

Asiallinen juttu, jonka pilasivat väärinymmärryksen vuoksi täysin pieleen kirjoitetut otsikko ja viimeinen lause.

Rakenteet väsyvät 30v aikana, kun vedetään geetä, eli keskeiskiihtyvyyden kaavalla kovaa ja jyrkästi.

Mutta ohjaustietokone estää sen, että koneen voisi repiä taivaalla kerralla kappaleiksi.

 

[fulcrum]

Vanhemmissa Typhooneissa (Tranche 1) on rakenteellisia eroja uudempiin nähden. Myös avioniikassa on poikkeavuutta, mm. tutka on vanhempaa mallia, kun Suomi varmaankin haluaisi koneensa uudemmalla AESA-tutkalla, kuten Kuwait.

Tunnistuslentoja voisi toki vanhoillakin lentää, mutta ne lienevät niin marginaalinen lentotuntien kuluttaja, ettei kannata ostaa erilaista huoltoa vaativaa koneversiota puhtaasti sitä käyttöä varten. Lisäksi vanhoistakin koneista joutuu maksamaan suuria rahoja, helposti kymmeniä miljoonia euroja koneelta.

Olen myös miettinyt tällaista vaihtoehtoa mutta mielestäni olisi järkevää vain jos vanhemmat koneet saataisiin todella halvalla - eli fliitti voisi olla vaikka 40 uutta Eurofighteriä ja 20 vanhempaa. Tällöin kuitenkin ne vanhat koneet pitäisi saada puoli-ilmaiseksi että todellisia säästöjä tulisi. Niin epätoivoisia Länsi-Euroopan ilmavoimat eivät liene ole. Vrt. Itävallan "halvat" Tranche 1 Typhoonit...

Hävittäjän tankkaaminen toisella hävittäjällä taas on täysin älytöntä lentotukialuskäytön ulkopuolella. Ilmatankkaukselle on muutenkin hyvin marginaalisesti tarvetta Suomen oloissa, joissa operoidaan pääasiallisesti omassa ilmatilassa. Jos tankkauskykyä koetaan tarvittavan, sitten kannattaa ostaa ihan oikea tankkeri, jolla voi tankata parven tai useammankin täyteen eikä vain yhtä konetta puoliksi täyteen.

Joo ei taida buddy-buddy-tankkaukselle olla meillä paljoa tarvetta. Jos jossain kaukaisessa maassa savimaja kaipaa pommia niskaansa niin paikalla lienee liittolaisia jolta ilmatankkausta saa.

Eräs ääriesimerkki hävittäjätankkauksesta oli ehkä Kosovon sodan aikaan kun ranskalaiset Super Etendardit pommittivat Serbiaa. Kun kone oli pieni ja heikkotehoinen ja kohteet kaukana sisämaassa niin lentotehtävistä tuli melkoinen souvvi. Parhaimmillaan yhden pommin pudottamiseen tarvittiin neljä SuE:ta: yksi pudotti pommin, toinen valaisi sille maalin laserilla, ja kaksi muuta tankkasivat suorittavaa porrasta. Yhden ainoan 250kg pommin vuoksi piti siis tehdä neljä tukialuslentosuoritusta (yöllä) kaikkine vaivoineen ja vaaroineen.

 

[Gyllis1]

Tuskinpa meidän kannattaa paljoa laskea tämän asian varaan. Legacy-kalustoa oli Venäjän ilmavoimilla niin paljon että sen luontainen elinkaari oli ja on järkevä käyttää loppuun ennen kuin aloittaa ostovimman uudemmasta. Onhan jenkeilläkin vielä Sparrow käytössä, vaikkei niitä siellä taida juuri muualta enää löytyä kuin varastoista (en tiedä tuotetaanko Sparroweita vielä esim liittolaismaille vai myydäänkö niille vanhoja ohjuksia). Ja jos tiukka paikka olisi tullut niin MiG-31:llähän on aina ollut aktiivinen tutkaohjus, R-33. Suhoi muuten mainosti että Su-27 voisi käyttää sitä, mutta en ole kyllä koskaan nähnyt yhtään tällaista kuvaa. Ehkä se oli integroitu vain PVOn koneisiin, tai sellaista suunniteltiin, emt.

Mutku jenkitkin-kortti ei nyt tässä oikein toimi. Niiden AMRAAMien ostovimma alkoi pitkän aikaa sitten vaikka arrowia oli varastot täynnä.

 

[magitsu]

Tuo eurofighter valinta olisi siitä lysti, että niitä taitaisi olla saatavilla myös käytettynä? Saattaisivat toki olla vanhempaa/karsitumpaa mallia, mutta kai niille jotakin käyttöä olisi, etenkin jos noita käytettyjä ostamalla saisi hankittua suuremman määrän koneita. Tunnistuslentoja pystyisi ainakin lentämään noilla vanhoilla koneilla ja jos noilla uusilla koneilla olisi tarkoitus kuskata risteilyohjuksia, niin sitten siihenkin hommaan voisi käyttää vanhempaa mallia ja täysin varustetut mallit saattaisivat. Tai olisiko noista käytetyistä koneista tankkereiksi?

Kunnollista ei myydä käytettynä. Vain vanhentunutta ylijäämää.
Tankkereita ei Suomi tarvitse.

Loppukokoonpano ei tarkoita varsinaista tuotantoa. Koottiinhan Drakenit ja Hornetitkin Suomessa. Viimeksi se oli ihan ilmavoimien vaatimuskin.

Ehh... mitä luulit sen tarkoittavan? Ruotsissakaan ei ole paljon muuta kuin Gripenien kokoonpano eri puolita maailmaa rontatuista osista. Puhumattakaan Typhoonista, joiden neljä eri maassa olevaa linjaa lähettävät vimmatusti keskenään osia. "Varsinainen tuotanto" on alihankkijoilla.

 

[fulcrum]

Mutku jenkitkin-kortti ei nyt tässä oikein toimi. Niiden AMRAAMien ostovimma alkoi pitkän aikaa sitten vaikka arrowia oli varastot täynnä.

Ja venäläisten R-77 -ostovimma lienee alkanut parisen vuotta sitten, vaikka R-27:ää oli varmaan varastossa vielä vaikka kuinka. Ellei sota ala tasan tarkkaan nyt, niin asialla ei ole meille paljoa merkitystä: konfliktitilanteessa vastaan tulisi pääasiassa aktiivista tutkaohjusta.

 

[fulcrum]

Ehh... mitä luulit sen tarkoittavan? Ruotsissakaan ei ole paljon muuta kuin Gripenien kokoonpano eri puolita maailmaa rontatuista osista. Puhumattakaan Typhoonista, joiden neljä eri maassa olevaa linjaa lähettävät vimmatusti keskenään osia. "Varsinainen tuotanto" on alihankkijoilla.

Kaikki em. toimijat tuottavat itse merkittävän määrän koneen osista - myös Eurofighter-partnerit. Suomessa ei tuotettu Hornetin osia vaan koneet vaan kasattiin sarjoista eli koneisiin ei ollut pultattu MDC:n linjalla kaikkia osia kiinni (tosin myöhemmin Valmet/Finavitec taisi toimia myös alihankkijana joillekin osille). Mitään erillistä "tuotantolinjaa" Suomeen ei tarvitsisi perustaa vaan homma sujuisi pääasiassa nykyisellä infrastruktuurilla.

 

[Raveni]

Asiallinen juttu, jonka pilasivat väärinymmärryksen vuoksi täysin pieleen kirjoitetut otsikko ja viimeinen lause.

Rakenteet väsyvät 30v aikana, kun vedetään geetä, eli keskeiskiihtyvyyden kaavalla kovaa ja jyrkästi.

Mutta ohjaustietokone estää sen, että koneen voisi repiä taivaalla kerralla kappaleiksi.

Eikös tuossa juuri niin sanottu viimeisessä lauseessa? Väsyminen lisääntyy ja elinikä lyhenee. Ei siinä väitettykään, että se ilmassa palasiksi menisi.

 

[hansai]

Mielenkiintoinen juttu suomalaisten kehittämästä teknologiasta

Hornetit halutaan lentää loppuun mittaamalla tarkasti - "Emme osta konetta säästääksemme sen käyttöikää"

Ilmavoimat on tehnyt paljon uraauurtavaa mittaus- ja korjaustyötä Vinka-alkeiskoulutuskoneiden sekä Hawk-harjoitushävittäjien kanssa.

Vinkoista ja Hawkeista ja saatuja oppeja hyödynnetään myös Hornetien ylläpidossa.

Niiden kuntoa on seurattu järjestelmällisesti vuodesta 2006.

http://www.tekniikkatalous.fi/tekni...-konetta-saastaaksemme-sen-kayttoikaa-6599915

 

[Mustaruuti]

Eikös tuossa juuri niin sanottu viimeisessä lauseessa? Väsyminen lisääntyy ja elinikä lyhenee. Ei siinä väitettykään, että se ilmassa palasiksi menisi.

"Hornetin saa rikki lentämällä liian kovaa pienellä kaartosäteellä"
Hornetin saa rikki esimerkiksi lentämällä liian kovaa liian pienellä kaartosäteellä.

Tuossa on otsikko ja viimeinen lause. Melkein sama asia. Ei siinä puhuttu mitään väsymisestä tai eliniästä. Tuossa on niin monta asiaa pielessä ettei tiedä mistä aloittaa. Ei Hornetilla voi lentää liian kovaa, tai liian pienellä kaartosäteellä, eikä sitä saa lentämällä rikki.

Kannattaa lukea vaikka tuo jo linkitetty juttu. Se auttaa ymmärtämään asiaa. http://www.tekniikkatalous.fi/metal...-varmistaa-havittajien-kaytettavyyden-6599706

Kyseessä ei ole säästökilpailu. Kun koneiden operointi päättyy, ei niillä pitäisi olla enää lentotunteja jäljellä.
– Emme osta konetta säästääksemme sen käyttöikää, vaan menemme suorituskyky edellä. Hornetien käyttötunneista ei juuri mikään ole suunnittelematonta.

Tämä on ehkä vaikea asia ymmärtää. Ehkä parhaiten sen ymmärtää esim. seuraavista vertauksista

• Hiomapaperi meni rikki, kun sillä suoritettiin liian monta liian voimakasta hankaavaa liikettä puuta vasten
• Laivan pohjan sinkkilaatat menivät rikki, kun laivalla kuljettiin liian pitkään liian suolaisessa merivedessä https://fi.wikipedia.org/wiki/Uhrimetalli
• Ihminen meni rikki, koska hän oli ajatellut, hengittänyt, kävellyt ja pumpannut verta 90 vuoden ajan

Hävittäjäkone on siis kulutustavara. Se on suunniteltu kestämään hirveää rääkkiä elinikänsä ajan. Mutta ei yhtään enempää. Koska kaikki ylimääräinen rakenteellinen vahvuus tarkoittaa lisäpainoa, mikä taas heikentää suorituskykyä.

Btw. esim. ratakisko, joka altistetaan 9g:n kuormille, voi hyvinkin todennäköisesti olla entinen 30 vuoden aikana. Olet ehkä joskus katkaissut rautalangan paljain käsin? Metallien ominaisuus on, että ne väsyvät.

 

[Raveni]

"Hornetin saa rikki lentämällä liian kovaa pienellä kaartosäteellä"
Hornetin saa rikki esimerkiksi lentämällä liian kovaa liian pienellä kaartosäteellä.

Tuossa on otsikko ja viimeinen lause. Melkein sama asia. Ei siinä puhuttu mitään väsymisestä tai eliniästä. Tuossa on niin monta asiaa pielessä ettei tiedä mistä aloittaa. Ei Hornetilla voi lentää liian kovaa, tai liian pienellä kaartosäteellä, eikä sitä saa lentämällä rikki.

Kannattaa lukea vaikka tuo jo linkitetty juttu. Se auttaa ymmärtämään asiaa. http://www.tekniikkatalous.fi/metal...-varmistaa-havittajien-kaytettavyyden-6599706

Kyseessä ei ole säästökilpailu. Kun koneiden operointi päättyy, ei niillä pitäisi olla enää lentotunteja jäljellä.
– Emme osta konetta säästääksemme sen käyttöikää, vaan menemme suorituskyky edellä. Hornetien käyttötunneista ei juuri mikään ole suunnittelematonta.

Tämä on ehkä vaikea asia ymmärtää. Ehkä parhaiten sen ymmärtää esim. seuraavista vertauksista

• Hiomapaperi meni rikki, kun sillä suoritettiin liian monta liian voimakasta hankaavaa liikettä puuta vasten
• Laivan pohjan sinkkilaatat menivät rikki, kun laivalla kuljettiin liian pitkään liian suolaisessa merivedessä https://fi.wikipedia.org/wiki/Uhrimetalli
• Ihminen meni rikki, koska hän oli ajatellut, hengittänyt, kävellyt ja pumpannut verta 90 vuoden ajan

Hävittäjäkone on siis kulutustavara. Se on suunniteltu kestämään hirveää rääkkiä elinikänsä ajan. Mutta ei yhtään enempää. Koska kaikki ylimääräinen rakenteellinen vahvuus tarkoittaa lisäpainoa, mikä taas heikentää suorituskykyä.

Btw. esim. ratakisko, joka altistetaan 9g:n kuormille, voi hyvinkin todennäköisesti olla entinen 30 vuoden aikana. Olet ehkä joskus katkaissut rautalangan paljain käsin? Metallien ominaisuus on, että ne väsyvät.

Niin kyllä mä tuon luin mutta kun sen lauseen liittä juttuun eikä irroita sitä siitä niin tajuaa, että sillä tarkoitetaan elinkaarta. Koneen on kestettävä se 30 vuotta mutta Suomalainen lentotapa repii koneita enemmän kuin amerikkalainen jonka lentotunnista huomattavasti suurempi osa on siirtolentoa. Hornet tai hävittäjä kuluu sitä enemmän mitä enemmän se g voimia osakseen saa. Samalla tavalla se moottori kuluu enemmän jos sitä revitetään.

Tuossa uutisessa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä. Sinänsä järkevä ulos tulo ilmavoimilta kun on jonkinverran varmaan ollut keskustelua siitä, että hornettien elinikää jatkettaisiin niin tarvitsisi ostaa uutta konetta niin paljoa. Nythän tuo ammuttiin näppärästi alas. Toisin sanoen kun elinikä tulee täyteen niin se on täynnä, ei ole mitään kustannustehokasta tapaa jatkaa Horntettien elinikää.

 

[Raveni]

Mielenkiintoista tuossa @Mustaruuti jutussa oli tuo, että kotimaassa rakentamalla ollaan saatu myös säästöjä koska ei olla oltu yksin valmistajan ratkaisujen varassa. Tuo puhuu sen puolesta, että seuraavakin kone voisi olla hyvä raknetaa/koota Suomessa. Jolloin osaaminen on kotimmaisissa hyppysissä.

– Kotimaisella yhteistyöllä voimme tehdä asioita, mitä muualla maailmassa ei tehdä. Muilla mailla ei ole instrumentointia, Patria Aviationin johtaja Martti Wallin kertoo.

Osaaminen ei ole syntynyt Suomeen hetkessä.

– Tällaista osaamista ei löydä lehti-ilmoituksella. Itse tekemällä oppii koneista enemmän kuin valmistaja suostuu kertomaan.

Kansallisen verkoston osaaminen on tuonut osaamispohjaista huoltovarmuutta. Sen lisäksi se on tuonut veronmaksajille miljardiluokan säästön, kun koneiden käyttöiän hallinnassa ei ole tarvinnut turvautua vain valmistajien ratkaisuihin.

Vinkan ja Hornetin elinkaaren hallintaan tehtyjä malleja on voitu hyödyntää myös vaurioiden laajuuden määrittämisessä kun korjauksia on suunniteltu.

Kerran Hawk rullasi vahingossa tankkiautoa päin. Tankin lommosta laskettiin siipeen kohdistunut energia. Voimat syötettiin FEM-malliin ja siitä voitiin todeta, mitkä paikat rasittuivat eniten ja piti tarkastaa.

 

[KIlo]

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/176041/e392a2896b

Kovasti työtä teettää. Mikä sitten tuleekaan.

 

[Sardaukar]

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/176041/e392a2896b

Kovasti työtä teettää. Mikä sitten tuleekaan.

Tuossa kiinnittää huomiota:

Rafale-hävittäjää valmistavan ranskalaisen Dassault’n ja Super Hornetia valmistavan Boeingin osalta on ollut huomattavasti hiljaisempaa. Yhtiöillä ei HX-hankesivuston mukaan toistaiseksi ole suomalaisia viestintätoimistoja tai muita tahoja edustajinaan

Ovatko Dassault ja Boeing heittäneet jo pyyhkeen kehään?

 

[KIlo]

Tuossa kiinnittää huomiota:

Rafale-hävittäjää valmistavan ranskalaisen Dassault’n ja Super Hornetia valmistavan Boeingin osalta on ollut huomattavasti hiljaisempaa. Yhtiöillä ei HX-hankesivuston mukaan toistaiseksi ole suomalaisia viestintätoimistoja tai muita tahoja edustajinaan

Ovatko Dassault ja Boeing heittäneet jo pyyhkeen kehään?

En nyt purematta tuotakaan nielisi. Tarkoitan vain, että voi olla toimittajan omaa näkemystä tai sitten toistaa jonkun isokenkäisen toiveitakin kun kepulaisista on kyse.

Itse olettaisin rafalen olevan heikolla. Boeing voi olla mukanakin, tulihan edellisetkin koneet samalta mantereelta. Tosin ei varmaan kummoinen hyppy ole edellisiin verrattuna, mutta pitäisin suht luotettavana vaihtoehtona. JAS ajattelen on siinäkin puolensa, mutta tuskin todennäköisin valinta. 35 taas kallis ja sitten sen tuomat mahdolliset huoltovaikeudet. Jollei sitten raha ole tiukassa ja koneiden hankinta tipu sen mukaan. Nämä vain omaa mutua, ettei hernettä tarvitse repiä.

 

[Tykimies]

Rafale on varmasti heikoin lenkki ja mikäli edes aikovat pystyä kilpailemaan, niin kyllä heidän täytyisi jotain samanlaista loppukokoonpanoa Suomeen ehdottaa. Kuitenkin jos kerran Lockheedin mielestäkin Suomen tietopyyntö on ollut täysin ainutlaatuinen ja yksityiskohtainen, niin voi olla että ovat turhautuneet. Boeing tuskin luovuttaa, kun heillä on Horneteista jo kokemusta ja taisivat Tanskankin päätöksen ostaa F-35:sia viedä oikeusasteelle.

Kyllä tässä pelissä on politiikalla paljon merkitystä, halutaanko olla selkeästi sidottuina Yhdysvaltoihin, Ruotsiin vai Euroopan suurvaltoihin. Toki suorituskyvylläkin on merkitystä, mutta päätöksen tekee kuitenkin seuraava eduskunta. Tällä hetkellä jos arvioisi, niin seuraavassa eduskunnassa valta olisi aivan toisilla puolueilla kuin tällä hetkellä.

 

[Einomies1]

Kunnollista ei myydä käytettynä. Vain vanhentunutta ylijäämää.

Samaa mieltä, se on kaikki tai ei mitään!

Ruotsissakaan ei ole paljon muuta kuin Gripenien kokoonpano eri puolita maailmaa rontatuista osista

Onhan siellä rungon osien valmistusta, Fly-By-Wire (surullisen kuuluisa) järjestelmät, tehtävätietokoneiden +taistelujärjestelmien ohjelmistot, ELSO-puolen ohjelmistot sekä niiden komponentteja. Aika paljon softaa tuotetaan siellä koneen osien lisäksi.

Myös simulaattorit täytynee rakentaa Ruotsissa.

 

[Raveni]

Rafale on varmasti heikoin lenkki ja mikäli edes aikovat pystyä kilpailemaan, niin kyllä heidän täytyisi jotain samanlaista loppukokoonpanoa Suomeen ehdottaa. Kuitenkin jos kerran Lockheedin mielestäkin Suomen tietopyyntö on ollut täysin ainutlaatuinen ja yksityiskohtainen, niin voi olla että ovat turhautuneet. Boeing tuskin luovuttaa, kun heillä on Horneteista jo kokemusta ja taisivat Tanskankin päätöksen ostaa F-35:sia viedä oikeusasteelle.

Kyllä tässä pelissä on politiikalla paljon merkitystä, halutaanko olla selkeästi sidottuina Yhdysvaltoihin, Ruotsiin vai Euroopan suurvaltoihin. Toki suorituskyvylläkin on merkitystä, mutta päätöksen tekee kuitenkin seuraava eduskunta. Tällä hetkellä jos arvioisi, niin seuraavassa eduskunnassa valta olisi aivan toisilla puolueilla kuin tällä hetkellä.

Mä en tiedä mitä olen lukenut mutta käsittääkseni Rafale oli ensimmäinen joka Suomelle tarjosi valmistuslinjaa/kokoonpanoa. Samaan syssyyn tarjosivat täyttä teknologian siirtoa mitä ei mikään muu ole vielä toistaiseksi tarjonnut.

 

[Raveni]

En pitäisi Rafela heikoimpana lenkkinä kun ottaa huomioon maan jonka sen takana on. Ranska on suuri maa joka haluaa luottaa itseensä ja pärjätä sotilaallisesti omillaan. Ei halua riippuvuus suhteeseen kenestäkään kun on vähän huonoja kokemuksia. Suomella on vähän samanlaiset tarpeet siinä suhteessa. Raha on toki saneleva tekijä mutta käsittääkseni hornettienkohdallakin Suomi on hyötynyt siitä, että koneet koottiin ja huollettiin Suomessa eikä olla oltu riippuvaisia muista.

 

[Tykimies]

En pitäisi Rafela heikoimpana lenkkinä kun ottaa huomioon maan jonka sen takana on. Ranska on suuri maa joka haluaa luottaa itseensä ja pärjätä sotilaallisesti omillaan. Ei halua riippuvuus suhteeseen kenestäkään kun on vähän huonoja kokemuksia. Suomella on vähän samanlaiset tarpeet siinä suhteessa. Raha on toki saneleva tekijä mutta käsittääkseni hornettienkohdallakin Suomi on hyötynyt siitä, että koneet koottiin ja huollettiin Suomessa eikä olla oltu riippuvaisia muista.

Hornetien kohdalla kyse oli myös suurista lupauksista vastakauppojen suhteen. Yhdysvallat lupasi ostaa Suomesta miljoonien arvosta arkipäivän tuotteita vastakauppoina, todellisuudessa vastakaupat jäivät olemattomiksi. Nuo vastakaupatkin taisivat olla päätöksenteossa aika merkittävässä roolissa. Nykyäänhän EU kieltää vastaavanlaiset sopimukset.

 

[Raveni]

Hornetien kohdalla kyse oli myös suurista lupauksista vastakauppojen suhteen. Yhdysvallat lupasi ostaa Suomesta miljoonien arvosta arkipäivän tuotteita vastakauppoina, todellisuudessa vastakaupat jäivät olemattomiksi. Nuo vastakaupatkin taisivat olla päätöksenteossa aika merkittävässä roolissa. Nykyäänhän EU kieltää vastaavanlaiset sopimukset.

No tänäpäivänä suorat vastakaupat ovat kiellettyjä, kiitos EU:n kilpailulainsäädännön. Siitä miten vastakaupat Hornettien kohdalla toteutuivat voi olla montaa mieltä ja siitä on erillaisia arvioita. Paremminkin olisi varmasti voinut mennä. Se mitä kuitenkin tuolla päätöksella koota ja huoltaa koneet Suomessa saatiin niin työtä! Työtä ja osaamista Suomeen. Vaikka sen voidaankin katsoa olevan verovaroista tuettua työtä niin mielummin Suomessa kuin muualla. Samalla saatiin huoltovarmuutta kriisiaikaa silmällä pitäen. Sen arvoa on miltei mahdotonta mitata rahassa. Sama tulee tulevan koneen kanssa eteen. Mikä on riskiarvio siitä, että koneita voidaan huollattaa riittävässä määrin jossain muualla kuin Suomessa jos ilma- ja meritilan hallinta on kyseenalaista. Aika, onko meillä aikaa huollattaa niitä muualla. Tässä tulee eteen sellainen, että esim moottoreita olisi oltava useita per kone jos niiden huolto ei onnistu Suomessa. Hintaa tulee siitäkin. Tätä jatkumoa voisi jatkaa vaikka kuinka paljon ja lopputuloksena päädyttäisiin kysymykseen, että paljonko liittoutumattoman maan joka ei voi luottaa vieraaseen apuun kannattaa (ja paljonko ollaan valmiita) maksamaan siitä, että koneet lentävät myös paskan osuessa tuulettimeen.