Ilmavoimien tulevaisuus

jokuvaan kirjoitti:
Siihen 30-lukuun on vielä aika pitkä aika, jolloin siis UAV valinta tapahtuisi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mahdetaankohan UAV:ssa puhua sukupolvista kohta? Veikkaan että 2030 luvulle mennessä on ehditty käymään läpi jo muutama sukupolvi.
 
Mustaruuti kirjoitti:
Nostetaan tämä vielä erikseen esille. Entä jos Suomi hankkiikin sekä Gripen että F-35, tai vaikka Typhoon ja Superhornet?
Klikkaa laajentaaksesi...

tiedotusosasto kirjoitti:
Edelleen joku konsepti saattaa tulla kyseeseen joka ei ole tullut vain täällä esille. Toistakymmentä F35:sta USA:n liisaamana/huoltamana ja itse kokoen sekä huoltaen reilut 50 kpl Eurofightereita. Tmv.
Klikkaa laajentaaksesi...

Kahden koneen malliin ajattelisin päädyttävän mahdollisesti vain siinä tapauksessa, ettei meille haluta antaa riittävän tasoista huoltovarmuutta F-35:n kanssa, mutta että konetyyppi on silti huomattavan edistynyt kaikkiin verrokkeihin nähden. (Tosin liisaus ei olisi tällöinkään järkevää, vaan kyllä koneet pitäisi omaksi ostaa.) Ratkaisu voisi hyvinkin olla tyyliin 18 kpl F-35 ja 54 kpl EF Typhoon. F-35 tarjoaa teknologista edgeä ja kykyä kv-operaatioihin sekä olemassa olevien aseiden käyttöön, kun taas Typhoonit tarjoavat huoltovarmuutta. Sotatilassa F-35 vastaa ensisijaisesti rynnäköinnistä ja Typhoon pitää ilmatilan puhtaana. (Tosin tuollaiseen konemääräänhän meillä ei kyllä varmaankaan tule olemaan varaa, etenkään kaksityyppiratkaisulla...)

Tiedä sitten, olisiko tuossakaan yhtään mitään järkeä, vai päädyttäisiinkö sitten vain johonkin toiseen konetyyppiin F-35:n sijaan, jos Trump alkaa skitsoilemaan teknologian leviämisestä ja suomalaisten yritysvakoilusta. Veikkaan toista konetyyppiä, ehkä Rafalea.

magitsu kirjoitti:
Pls, avatkaa joku latua esimerkiksi U(C)AV+hävittäjä -ajatuksen suuntaan. Ei olisi niin surullista kiertää kehää.
Klikkaa laajentaaksesi...

No minäpä avaan:

Seuraava hallitus muodostuu vihreät+demarit pohjalta, jota tukemaan kerätään joukko pienpuolueita (vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit, ehkä RKP). Hallitus syöksee talouden sellaiseen kurimukseen, että jopa Jykä Katainen alkaa näyttämään monen silmissä paitsi mukavalta mieheltä niin myös järkevältä talousosaajalta.

Ilmavoimat haluaisi F-35:n, joka tulisi erinomaisilla ehdoilla (mm. huoltovarmuus) ja kohtuullisella hinnalla. Ruotsi tarjoaa Gripen E:tä viisi miljoonaa halvemmalla per kone ja lupaa ilmaiseksi yhden vanhan ylijäämä-Gripenin jokaista ostettua Gripen E:tä kohti. Hallitus ostaa hyvien naapuruussuhteiden ja Venäjä-provokaatioiden välttämiseksi 30 kpl Gripen E, koska tällöinhän saadaan täyteen laskennallinen 60 hävittäjän tarve.

Legacy-Gripenit ajetaan loppuun harjoituskäytössä vuoteen 2040 mennessä, minkä jälkeen ne stenataan. Ilmavoimat sulkee Lapin lennoston. 10 vuotta myöhemmin koneet pomppaavat esiin vahvuusilmoituksissa, mikä laukaisee suuren huhumyllyn Maanpuolustus.netissä. Puolustusvoimat kertoo koneiden olleen Merivoimien ilmailun käytössä, ja Ilkka Kanerva paheksuu toimintamallia vaatien kirjallista selvitystä asiasta. Selvityksestä paljastuu myöhemmin, että käyttöiän tultua täyteen koneisiin oli asennettu yksinkertainen Link 16 -perustainen radio-ohjaus, jonka avulla taistelunjohtaja saattoi lennättää niitä johtokeskuksesta käsin, vaikka koneet eivät olleet enää turvallisia ihmisen lennettäväksi.

/pilke silmäkulmassani sammuu

Eli jos jokin UCAV Suomelle lähivuosikymmeninä hankitaan, niin se tarkoittaa miehitetyn hävittäjän muuntamista miehittämättömäksi. Taloudellinen järki voi olla vähän siinä ja siinä, mutta kaipa sitäkin voisi harkita. Teknologia on jo olemassa, mallia voi ottaa isoista tiedustelulennokeista (Global Hawk, Predator, Reaper) ja käytöstä poistetuista hävittäjistä rakennetuista lentävistä harjoitusmaaleista.
 
Kahden koneen mallia ajateltaessa oleellista on katsoa, sopiiko F-35:n elso-konsepti Suomen olosuhteisiin vai ei. Ja saadaanko sitä käyttää täysimääräisesti oman operatiivisen päätöksen perusteella. Tämänhetkinen kuvio lienee, että kaikki F-35-yksilön lähettämä sensoridata analysoidaan yhdessä rakennuksessa USA:ssa ja sinne ei toistaiseksi muiden maiden kansalaisia ole sisään pääsemässä. Sieltä sitten toimitetaan päivitetyt uhkamallit takaisin lennostoille ympäri maailman. Kuvio voi toki muuttua myöhemmin.

Lisäksi datan yhteensopivuus Suomen muun tilannekuvadatan kanssa ei ole julkisessa tiedossa. Jenkeillä on ylivoimaisia vaikeuksia saada eri konemallien datat sovitettua yhteen, eikä kyse ole vain MADLin ja Link16:n akistanleveyden eroista. Tulee mielkuva, että F-35-valinta tekisi valinnanmahdollisuuden myös johtojärjestelmien suhteen kapeammiksi. Jokaisella muulla tarjoajalla on suurempi intressi olla yhteensopivia muiden JoJa/TiKu-järjestelmien kanssa kuin Lockheedilla ja USA:lla.

Näin ollen; jos ilmenee että F-35:n sensorikyky todella olisi ylivoimainen muihin nähden _ja_ passiivi-stealth osoittautuisi välttämättömäksi todellisia uhkia vastaan, voisi olla hyvä että niitä meillä on. Sitten taas siltä varalta, että yhteys ko. rakennukseen sotilaallisesta tai poliittisesta syytä katkeaa, on oltava kalustoa joka toimii myös ilman valtameren ylittäviä kuituja tai satelliittilinkkejä.

Tässä mielessä kuvio n. 12-18 kpl F-35 + noin 36kpl Gripen voisi olla uskottava vaihtoehto. Huoltovarmuuden osalta muutenkin ulkomaa-riippuvainen F-35 huollatetaan eurooppalaisessa koneistossa, Gripenit kokonaan itse.

Miksi Gripen: Venäjän taktiikkana näyttää olevan jatkuva "hiukan-painostus", mikä tarkoittaa että suomalaisen kaluston täytyy olla koko ajan ilmassa tai ohjaamovalmiudessa, jos Venäjä sille päälle sattuu (niinkuin nyt alkusyksyllä). F-35 on uskoakseni aivan liian kallis kone tällaiseen jatkuvaan kulutukseen, jos se kestäisi esim kuukausia. Näkyvyyttä hakeva valvonta Gripenillä, hiiviskely sitten tarpeen mukaan F-35:lla.

(Olen hiukan skeptinen siitä, onko F-35:n kyky muihin verrattuna niin pajon parempi kuin mitä rummutetaan. Sen voisimme tietää vain, jos tietäisimme mikä muiden valmistajien aktiivitoimien todellinen teho on.)
 
Huhta kirjoitti:
No minäpä avaan:
Klikkaa laajentaaksesi...
Tulin vielä surullisemmaksi. Tätä en osannut ennakoida.
Hyvä näin.

tutka kirjoitti:
Lisäksi datan yhteensopivuus Suomen muun tilannekuvadatan kanssa ei ole julkisessa tiedossa. Jenkeillä on ylivoimaisia vaikeuksia saada eri konemallien datat sovitettua yhteen, eikä kyse ole vain MADLin ja Link16:n akistanleveyden eroista. Tulee mielkuva, että F-35-valinta tekisi valinnanmahdollisuuden myös johtojärjestelmien suhteen kapeammiksi. Jokaisella muulla tarjoajalla on suurempi intressi olla yhteensopivia muiden JoJa/TiKu-järjestelmien kanssa kuin Lockheedilla ja USA:lla.
Klikkaa laajentaaksesi...
Ollaan sitouduttu Nato-yhteensopivuuteen yleisesti, myös jojä osalta. Yli vuosikymmen on rakennettu uutta tältä pohjalta.
Naapureiden tilannekuvien jaot myös samalta pohjalta. Ei ole muuta oleellista kv-standardia. STANAG!
 
Sardaukar kirjoitti:
Joo, ei tietoa. Kyllä moteillekin varmaan jotain pystytään tekemään. Lieneekö Ilmavoimilla vaihtomoottoreita, luulisi olevan jonkin verran.
Klikkaa laajentaaksesi...

Vaihtomoottoreita on melko suurella varmuudella. Tuossa alla on "todella ajankohtainen" uutinen, jonka mukaan PV hankki alkujaan 64 Hornetille 137 moottoria, eli kaksi per kone ja yhdeksän ylimääräistä. Muistelen myös nähneeni jossakin MLU-vientilupahakemuksessa moottoreita, mutta vannomaan en mene.


http://articles.courant.com/1992-05...order-ge-wins-engine-contract-fighter-engines

Ge Wins $350 Million Jet Engine Order From Finland
Ge Wins Engine Contract
Finland's Decision To Buy F-18 Jets Squeezed Pratt Out
May 08, 1992|By ROBERT WEISMAN; Courant Staff Writer

In a setback to Pratt & Whitney's foreign military sales push, Finland has placed a $3 billion order for U.S. Navy F-18 jet fighters powered solely by General Electric Co. engines.

Finland had also been weighing a purchase of U.S. Air Force F-16 fighters, which can be powered by either Pratt or GE engines, as well as French and Swedish fighters. Both Pratt and GE had proposed hundreds of millions of dollars in Finnish investments to offset the cost of their fighter engines.

As part of its order for 57 twin-engine F-18s, the Finnish Air Force has asked Fairfield-based GE to supply 137 of its F404 engines, including spares, valued at $350 million -- by far the engine-maker's largest foreign military sale so far in 1992.

"This is a biggie," said Rick Kennedy, a spokesman for GE Aircraft Engines, which produces the F404 in Lynn, Mass. "If we got more like this, we'd be a lot happier."

GE and Pratt, the East Hartford-based jet engine arm of United Technologies Corp., have been vying aggressively for overseas sales as Pentagon orders for fighter engines have declined in recent years.

Pratt's fighter engine, the F100, was chosen by South Korea last year to power a new fleet of single-engine F-16s. Pratt officials had hoped that Finland, too, would choose the F-16, giving Pratt the chance to compete with GE for the engine order.

"We're disappointed," said Bob Carroll, a spokesman for Pratt's government engine unit in West Palm Beach, Fla. "Without the F-16 involved, we didn't have the opportunity to compete. If they had gone with the F-16, we feel we would have stood a great chance of winning."

Pratt released a statement from Ed Ford, its senior vice president for F100 programs, saying "we will continue to aggressively market and support F100 engines" to foreign customers. Pratt recently began lobbying for a sale of twin-engine Air Force F-15 fighters, powered by its F100 engines, to Saudi Arabia.

Col. Kari Savolainen, the military attache at Finland's embassy in Washington, said that all of the jets under consideration were

"effective fighters," but that the F-18 was deemed the cheapest to purchase and operate during its 30-year service life.

Dave Franus, an analyst with Forecast International in Newtown, said he was surprised by Finland's choice of the F-18, which is viewed as more of an attack aircraft than the F-16. "Finland doesn't have any enemies, so that's an odd choice," he said.

Finland becomes the third European country, after Spain and Switzerland, to buy the F-18, built by McDonnell Douglas Corp. and Northrop Corp. At least eight have purchased the General Dynamics F-16.

Franus said an important consideration for the Finnish government may have been "offsets," a requirement that the aircraft and engine builders or their sister divisions make investments in Finland's economy equivalent to 100 percent of the value of the jet fighter order.

Kennedy said GE plans hundreds of millions of dollars in investments, including the creation of a technical center in Finland and a GE-operated Finnish trading office in New York. In addition, the F404 engines will be assembled by Finland's Valmet Industries from parts and components supplied by GE's plant in Lynn.

Pratt and its parent company, Hartford-based UTC, had proposed a similar package of incentives.

UTC will carry on with investments already concluded, Carroll said. But he said other investment proposals tied to a fighter engine sale would not likely go forward.

In its statement, however, Pratt did not close the door to a future fighter-engine deal with Finland. Ford noted that Pratt "is prepared to offer quality propulsion systems and support if further evaluation alters Finland's decision or if its air defense requirements change.
Klikkaa laajentaaksesi...


Ja kyllähän noita paljon kuulemma puunataan kotimaassa, ettei ihan heti tarvitse lähettää kaikkea tehtäväksi ulkomaille:

http://patria.fi/fi/tuotteet-ja-pal...aarituki/lentokoneiden-kaasuturbiinimoottorit

--

Tänä päivänä tarjoamme lentokoneiden ja helikoptereiden kaasuturbiinimoottoreiden, modulien, niiden varusteiden ja laitteiden sekä osien huolto-, korjaus- ja peruskorjauspalvelut useille asiakkaille.

Käyttämällä edullisia komponenttitason korjauksia kalliiden varaosien asemesta on mahdollista optimoida kaasuturbiinimoottorien eliniän aikaisia kustannuksia.

--
Klikkaa laajentaaksesi...

magitsu kirjoitti:
Eiköhän liene. Näissähän on monenlaisia ratkaisuja. Esim. Dassault keuli kesällä, että Snecma M88:iin pystyy modulaarisesti vaihtamaan moottorin osia. Alle tunnissa.

http://www.safran-aircraft-engines.com/military-engines/training-and-combat-aircraft/m88
Klikkaa laajentaaksesi...

Eikös tuossa sanota, että moottori voidaan irroittaa ja asentaa uudelleen alle tunnissa? Moottorin korjaamiseen pikatahdilla suhtaudun vähän skeptisemmin, sillä vaikka kuinka olisi modulaarista, niin diagnoosikin pitäisi tehdä.

Moottorin vaihto tunnissa on sinällään kiva juttu, mutta ei ilmeisesti mitenkään poikkeuksellista. Uudelle Gripenille luvataan samaa, ja Wikipedian mukaan Hornetin F404:n saa irti 20 minuutissa, uuden moottorin asentaminen tilalle tuskin kestää juuri sen pidempään.
 
Huhta kirjoitti:
Moottorin vaihto tunnissa on sinällään kiva juttu, mutta ei ilmeisesti mitenkään poikkeuksellista.
Klikkaa laajentaaksesi...
Joo ei olekaan. Nämä on vain asioita, joita myyjät korostavat. Hyvin vähän lopulta on merkittäviä eroja. Tietysti se yksi ilmeinen on, minkä merkityksen muut kiihkeästi kiistää.
 
Mustaruuti kirjoitti:
@Huhta jaksaa googlettaa!

:solthum:
Klikkaa laajentaaksesi...

Vähän aikaa mietin, mistä hyvästä "Mustaruuti tykkäsi viestistäsi". Mutta kiva jos kelpaa, tuossa on vielä lisää aiheesta, vaikka olen kyllä linkannut aiemminkin.

http://www.patriamagazine.fi/suihkumoottorihuollon-spesialistit/

Suihkumoottorihuollon spesialistit
- Sanotaan, että suomalaiset lentäjät piiskaavat moottoreista kaiken irti, kertoo 25 vuotta suihkumoottoreiden parissa työskennellyt johtava moottoriasiantuntija Hannu Paavilainen.



Patria Aviation Engines hoitaa kaasuturbiini- ja dieselmoottoreiden huolto- ja korjaustoimintaa. Asiakkaat kaasuturbiinimoottoreissa: Ilmavoimat/Suomi, RUAG/Sveitsi, GKN Aerospace, Saab ja FMV /Ruotsi, Rolls-Royce/Iso Britannia ja Turbomeca/Ranska.

Kova ajo vaatii kovatasoista moottorihuoltoa. Sen takeena ovat Hannu Paavilaisen ja myyntipäällikkö Risto Marjomaan kaltaiset suihkumoottoritekniikan veteraanit.

He vertaavat suihkuhävittäjillä lentämistä tavalliseen liikennekoneeseen. Molemmissa käytetään suihkumoottoreita, mutta moottoreiden rasitus on suoraan verrannollinen niiden käyttötapaan.

– Moottoria rasittaa eniten se, että sitä ajetaan kylmästä käyntiin, edelleen maksimiteholle ja jälleen alas. Osat lämpenevät ja jäähtyvät yhden tällaisen syklin aikana. F/A-18 Hornet –monitoimihävittäjän tietyille komponenteille näitä syklejä tulee enimmillään noin kahdeksan lentotuntia kohden. Liikennekoneella Helsingin ja Tokion välisellä 10–12 tunnin lennolla on vain yksi tällainen sykli. Eli sotilasmoottoreille tulee jopa satakertainen rasitus, Marjomaa ja Paavilainen kommentoivat.

Kokemuksen kehityskaari
Moottoreissa on tapahtunut lukuisia kehityshyppäyksiä 60 vuodessa. Ensimmäisinä Patrian huoltoon tulleet Vampire-koneiden Havilland Goblin -moottorit olivat varhaisia suihkumoottoreita, jossa oli radiaaliahdin ja erilliset polttokammiot.

Suuren työmäärän Patrialle toivat 1950-luvun lopulla 80 Fouga Magisteria ja niiden kaikkiaan 160 moottoria, joissa oli edelleen radiaaliahtimet, mutta jo uudempaa sukupolvea. Uutta tekniikkaa saatiin Folland Gnat -torjuntahävittäjien myötä, joissa oli ensimmäiset aksiaaliahtimet.

Uusi vaihe moottorihuoltoon tuli 1964 alkaen Mig 21F:ien Tumansky-moottorien myötä, sillä neuvostovalmisteisten moottoreiden huoltojakso oli läntisiä moottoreita huomattavasti lyhyempi.

– 200 lentotunnin välein moottori purettiin kokonaan, se tarkastettiin, viat korjattiin, osat vaihdettiin, koottiin uudelleen kuntoon ja koekäytettiin seuraavalle 200 tunnin käyttöjaksolle, Paavilainen muistelee.

Lyhyt korjausväli johtui Marjomaan mukaan siitä, että Migit ja niiden moottorit oli suunniteltu massatuotantoon sotakäyttöä varten, jolloin niissä ei ollut edes haettu pitkää huoltoväliä. Moottoreilla oli myös rajallinen käyttöikä. Uudemmilla Mig 21bis -koneiden moottoreilla oli kolme huoltoa 300 lentotunnin välein ja 1200 tunnin jälkeen ne menivät romuksi.

Hornetit kestävät
Teknisen kehittymisen myötä kokonaisten moottoreiden huoltojaksot ovat muuttuneet yksittäisten osien huoltojaksoiksi.

– Hornetin moottorit tulevat huoltoon, kun käyntiaikarajoitteiset osat, kuten pyörivät osat, tulevat käyttöikänsä päähän, Marjomaa sanoo.

Hornetien osalta ensimmäinen tarkastushuolto ja osien vaihto tehdään 700–1 000 lentotunnin jälkeen.

– Tässä yhteydessä tarkastetaan muun muassa polttokammioiden rungot ja vaihdetaan turbiinien roottorisiivet. Noin 2 500 lentotunnin jälkeen vaihdetaan suurin osa roottoriosista. Sen jälkeen on vielä yksi huoltokäynti ennen kuin moottorin käyttöikä eli 5 000 lentotuntia tulee täyteen, Marjomaa kertoo.

Tämäkään ei ole välttämättä moottorin lopullinen ikä, sillä sitä voidaan pidentää osia vaihtamalla. Lopullinen ikä optimoidaan lentokoneiden kokonaiskäyttöiän ja poistumisajankohdan mukaan.

Erityisosaamista vientiin
Kun korjaus ennen oli pitkälti säröjen hitsausta, käytetään nykyään paljon erikoismenetelmiä kuten termisiä pinnoituksia ja elektronisuihkuhitsausta. Patrian omaa kehitystyötä olevilla tekniikoilla on kysyntää maailmalla.

– Olemme korjanneet Hornetin osia muun muassa Sveitsin ilmavoimien moottoreita korjaavalle RUAGille, Marjomaa kertoo.

Myös moottorinvalmistaja Turbomeca käyttää Patriaa alihankijana NH90-helikoptereiden moottoreiden korjaajana. Kysyntä kasvaa jatkuvasti.

– Meitä on pyydetty kehittämään uusia korjausmenetelmiä kopterimoottorin moniin eri vikaantumiskohtiin, Paavilainen sanoo.

Erikoisosaamisen kehittäminen ja myynti säästää suomalaisten veronmaksajien rahoja.

– Olemme rakentaneet resurssit Suomen ilmavoimien tarpeisiin. Kun myymme samaa osaamista muille asiakkaille, siitä hyötyy myös Ilmavoimat, Marjomaa kertoo.
Klikkaa laajentaaksesi...
 
Yleisesti ketjuun kommenttina, arvelinkin, että tulisi vähän säpinää, kun asiaa nostaa esiin. :)

magitsu kirjoitti:
On, mutta palstalla myös spekuloitu asiasta lukuisia kertoja ilman mitään olennaista uutta.
Klikkaa laajentaaksesi...

No mutta! Tulihan tuossa nyt nimenomaan uutta, olennaista tietoa. Ilmavoimat siis nimenomaan selvittää edelleen myös kahden hävittäjän vaihtoehtoa. Kyllä se on aika mielenkiintoista. Kertoo ainakin siitä, että ilmavoimat lähestyy asiaa hyvin avoimin mielin ja perusteellisesti. Tekevät siis hyvää työtä. Vaikka, toki jossain määrin voi olla yllättynyt, jos siihen lopulta päädytään.
 
Anyone who's ever chipped ice off a windshield or nervously watched a plane get de-iced, take note: Colorado State University researchers have invented an ice-repellent coating that out-performs today's best de-icing products.

Researchers led by Arun Kota, assistant professor of mechanical engineering and biomedical engineering, have created an environmentally friendly, inexpensive, long-lasting coating that could keep everything from cars and ships to planes and power lines ice-free.

Their innovation, described in the Journal of Materials Chemistry, is a gel-based, soft coating made out of PDMS (polydimethylsiloxane), a silicone polymer gel with already widespread industrial use. Their experiments were supported by careful analysis of ice adhesion mechanics.

The performance measure of de-icing coatings is called ice adhesion strength - the shear stress necessary to remove ice from a surface - and is measured in kilopascals (kPa). Kota's group demonstrated ice adhesion strength for their coating of about 5 kPa.

By contrast, soft coatings available on the market have ice adhesion strength of about 40 kPa (lower is better). Other types of de-icing coatings made of rigid materials like Teflon typically perform at around 100 kPa.

And what about what's sprayed on frozen planes before takeoff? Those are liquid de-icers, including ethylene glycol or propylene glycol, and they work pretty well. The spraying of salts or glycols is the most common passive de-icing technique used today; according to the EPA, more than 20 million gallons of de-icing chemicals are used per year by the aviation industry alone. But these liquid products leach into groundwater, raising environmental concerns. And they have to be applied over and over again.

Kota notes that de-icing coatings are not the same as anti-icing coatings. Anti-icers delay the formation of ice; de-icers facilitate easy removal of ice, once that ice has already formed and stuck to a surface.

The CSU breakthrough is an environmentally friendly, high-performance solution that could rid us of toxic liquid de-icers and keep ice from sticking to our windshields. It would be applied as a more permanent protective coating.

"We think there is significant commercial potential here," Kota said.
Klikkaa laajentaaksesi...
http://www.spacedaily.com/reports/Ice_is_no_match_for_CSU_developed_coating_999.html
 
Ressu70 kirjoitti:
Kyllä löytyy, gripenin käyttökustannukset ovat merkittävästi pienemmät kuin muilla tarjolla olevilla koneilla, Syytkin tähän ovat ilmiselvät.

Kokoonpanossa hankitaan merkittävää lisätietoa koneesta ja sen ominaisuuksista. Tämä on tietoa jonka valmistaja mielellään pitäisi itsellään, saadulla tiedolla on myös merkittävää rahallista arvoa koneen elinkaaren aikana. Laskutoimitus 5-10% lisää hankinnan hintaan omasta kokoonpanosta on äärimmäisen yksinkertaistava ja epätosi väite. Kotimainen tuotanto myös jättää verotulot, palkkatulot jne. Suomeen, ei tämäkään ole tyhjänpäiväinen asia vaikka osaaminen on tietysti se tärkein pointti.
Klikkaa laajentaaksesi...

Nämä koneet edustavat jo sitä aikaa, että "kilpailuedun" osalta ne alkavat olla ohjelmistokehitysprojekteja.
Siellä olevat puutteet tiedonsaannissa voivat koitua merkityksellisiksi.
Toki vaakakupissa on myös se millaiset edellytykset ko. hävittäjäohjelmiin osallistuvilla on yhteensä saada aikaan asioita. Esim. ruotsalaisilla ei ole tunnetusti juurikaan käytännön kokemusta sotatilanteesta eikä ko. ohjelmassa ole vielä yhtään Nato-maata. Nato-mailla on puolestaan melko monimutkaiset konseptit, joihin kuuluu elementtejä (AWACS, RC-135, JSTARS) mitkä ei ole meidän ulottuvilla. Eli "multi-sensor command & control" -lentokoneet. Tosin meillä on maassa jokseenkin vastaava monipaikkatutka- ja sensoriverkosto. Arviointi tulee olemaan haastavaa.
 
Viimeksi muokattu:
Gyllis1 kirjoitti:
Sveitsin hävittäjähankinta part2:
http://www.swissinfo.ch/eng/new-planes_defence-minister-lays-out-fighter-jet-plan/42609992
Alustavissa kaavailuissa kaikki eurocanardit kisassa mukana, Gripen ennakkosuosikkina
"Swiss Defence Minister Guy Parmelin has announced a fighter jet strategy that involves refurbishing current planes for half a billion francs and laying the groundwork for purchasing new ones by 2025."
Klikkaa laajentaaksesi...

Miksiköhän sveitsiläisillä on noin kova eurocanard-kiima? Luulisi, että amerikkalaiset konetyypit (Super Hornet, F-16, F-35 jne.) olisivat myös vaihtoehto. Ovathan sekä Hornetit että Tigerit yhdysvaltalaista alkuperää. Mutta eipä tainnut olla edellisessä hankintaprosessissa mukana muuta edustusta kuin Super Hornet, ja senkin Boeing veti kisasta todettuaan, ettei konetyyppi sovi kunnolla sveitsiläisten vaatimuksiin.
 
Raveni kirjoitti:
Itseäni kiinnostaisi tietää F-35:n liittyen mitä iippojen paketti pitää sisällänsä. Sekä mitäköhän l&m on tarkalleen Suomelle tarjoamassa koska Italiassa on koneen huollot ja turkissa moottoreiden huollot.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mietityttää, jos valinta olisi f-35 ja koneen huolto olisi Turkissa. Käsitykseni työn laadusta, moraalista ja moitteettomasta suorituksesta tuon kaltaisissa maissa...? On olemassa sanonta: turkkilainen sähkökytkentä....
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top