Ilmavoimien tulevaisuus

Tetra

Respected Leader
Lentotunneista katosi neljännes
Ilmavoimien laskelmissa lähes puolet Hornetien elinkaaren jatkamisen kuluista kirjataan ohjushankinnoista.

KOTIMAA 09.07.2020 12:13
MATTI RÄMÖ

KORONAKRIISI käänsi uusien hävittäjien hankinnasta käytyä keskustelua uusille urille. Ylen 23. toukokuuta 2020 julkaisemassa kyselyssä hävittäjähankinnan lykkääminen nousi suosituimmaksi vaihtoehdoksi tasoittamaan koronan talousvaikutuksia.

Ennen Ylen kansalaiskyselyä Ilmavoimissa ja suomalaisessa ilmailu- ja aseteollisuudessa yli 40 vuoden uran tehnyt insinööri ja filosofian tohtori Pertti Korhonen ehdotti Helsingin Sanomissa vanhojen F/A 18 Hornetien käyttöiän pidentämisen uudelleenarviointia koronan takia.

Nykyisen suunnitelman mukaan vanha kalusto tekee uudelle tilaa 30 vuoden käytön jälkeen vuosina 2025–2030.

”Hornetin käyttöiän jatkaminen on kiehtova vaihtoehto monessa mielessä. Se kannattaisi tutkia ja verrata asiallisesti”, Korhonen sanoi HS:lle.


KESKUSTELU vanhojen Hornetien käyttöiän pidentämisestä on hermostuttanut uusien hävittäjien hankintaa valmistelevan HX-hankkeen ja Ilmavoimien johtoa. Elinkaaren jatkamisen epämielekkyyttä tai mahdottomuutta on korostettu.

HX-hankkeen ohjelmajohtaja Lauri Puranen kirjoitti 29.4. blogikirjoituksessaan, että ”muutaman vuoden” jatkoaika vanhojen Hornetien käyttöikään maksaisi 1,2 miljardia euroa. Arvio on tehty vuonna 2015.

Kesäkuussa Ilmavoimien komentaja Pasi Jokinen kertoi Keskisuomalaiselle uusista laskelmista. Niiden mukaan Hornetien elinkaaren jatkaminen ”enintään viidellä vuodella” voisi maksaa jopa 2,4 miljardia euroa.

Jokinen ei tarkentanut uusien lukujen perusteita, vaan vetosi niiden turvaluokitukseen. SK sai tietopyynnöllä tarkemman arvion laskelmien perusteista ja Hornetien käyttöiän pidentämiseen liittyvistä teknisistä tiedoista.

VANHOJEN Hornetien käyttöiän pidentämisen ehdottomana takarajana on puhuttu viidestä vuodesta. Sen jälkeen edessä on Ilmavoimien mukaan koneiden keskirungon vaihto.

Käytännössä koneiden käyttöikää mitataan vuosien sijaan lentotunneilla ja rakenteiden kulumista kuvaavilla indekseillä.

Keskeinen luku on väsymisindeksi (fatigue life expended, FLE). Puolustusvoimien logistiikkalaitokselta kerrotaan Hornetien olevan käyttöikänsä päässä, kun FLE saavuttaa arvon 0,75. Tämän arvioidaan tapahtuvan 4 500 tunnin lentämisellä.

Se on huomattavasti vähemmän kuin Hornetien hankintavaiheessa julkisuuteen kerrottiin.

Esimerkiksi Ylen Elävästä arkistosta yhä löytyvässä Hornet uudisti ilmavoimat -dokumentissa (1995) kerrotaan, että koneet kestävät 6 000 lentotuntia lentotukialuskäytössä ja 12 000 lentotuntia kiitoratakäytössä.

Lentotukialuksilla tehtävät katapulttilentoonlähdöt ja vaijerilaskeutumiset ovat kiitoratakäyttöä suurempi rasitus koneen rakenteille. Suomessa hävittäjiä käytetään kiitoradalta.

TIETOPYYNNÖN vastausten mukaan Puolustusvoimat ei tiedä, mistä dokumentin tiedot ovat peräisin.

”Hornetin valmistusspesifikaatiot eivät erottele lentotuntiperusteista käyttöikää toimittaessa maalta tai tukialukselta”, vastauksessa kirjoitetaan.

Spesifikaatio on Yhdysvaltain armeijan Hornet-kauppojen yhteydessä tekemä analyysi siitä, millä käyttömäärällä Hornetin rakenne saavuttaa väsymisindeksin riskirajan. Arvion perustana on Ilmavoimien tarjouspyyntövaiheessa esittämä arvio hävittäjien tulevista käyttötavoista.

Spesifikaatiossa koneelle lasketaan tietty määrä lentämiseen liittyviä toimenpiteitä, kuten erilaisissa olosuhteissa tehtyjä nousuja ja laskuja. Tarkat lukumäärät ja laskukaavat ovat salaisia.

”Suomen Horneteilla tämä suunnittelukäytön mukainen maksimituntimäärä on 6 000 lentotuntia, mikä vastaa siis FLE-arvoa 0,75. Mikäli käyttö on suunniteltua kovempaa, pysyy FLE-rajana 0,75, mutta lentotuntien määrä pienenee”, vastauksessa kerrotaan.



LENTOTUNTIMÄÄRÄN merkittävää vähenemistä ennustetusta selitetään ennusteista poikkeavalla käytöllä.

Usein toistettu peruste on, ettei Horneteilla Suomessa juuri lennetä matkalentoa, vaan rakenteita eniten kuluttava harjoittelu alkaa pian nousun jälkeen.

”Ilmavoimien toteutunut käyttö eroaa selvästi Hornetin suunnitteluspektristä. Erot ovat suuruusluokaltaan kaksinkertaisia, mikä tarkoittaa, että lentotuntia kohti Ilmavoimien koneilla elinikää kulutetaan noin kaksinkertaisella nopeudella verrattuna suunnitteluspektriin”, vastauksessa kerrotaan.

Miksi toteutunut käyttö eroaa näin paljon Horneteja hankittaessa esitetyistä oletuksista? Syytä ei kerrota.

Lupasiko Hornetit myynyt ja Boeingin sittemmin ostama McDonnell Douglas kauppoja tehtäessä liikaa?

”Ilmavoimien Hornet-koneiden kestoikä on valmistajan hankintavaiheessa antamien tietojen mukainen”, tietopyynnön vastauksessa kirjoitetaan.

Vastausten mukaan käytön kuluttavuudessa on myös tapahtunut muutoksia.

”Yksipaikkaisten C-mallin koneiden [joita suurin osa Suomen Horneteista on] siiven kiinnitysalueen väsyminen (käyttöiän kulutusnopeus) on vähentynyt yli 50 prosenttia vuodesta 2009 tähän päivään. Tärkeimpinä syinä muutokseen on lentokoulutusohjelmien optimointi rakenteen väsymisen suhteen sekä ilmasta maahan -toiminnan sisällyttäminen Ilmavoimien tehtäviin (ja lentokoulutukseen). Käytön rasittavuus on vakiintunut nykyiselle tasolle, eikä näköpiirissä ole selvää muutosta trendiin.”

Ennusteita suuremmasta rasituksesta huolimatta Hornetien käyttöaika on yhä sama kuin 1990-luvulla: 30 vuotta.

Hornetien kuluminen ei tule Ilmavoimille yllätyksenä.

Vanhoilla Vinka- ja Hawk-hävittäjien kulumisesta saaduilla opeilla Suomessa kehitettiin oma HOLM-ohjelma. Sen avulla Hornetien rakenteiden väsymisindekseistä saadaan reaaliaikainen kuva.



SUOMALAISILLA Horneteilla lennetyistä tunneista ei anneta tarkkoja lukuja.

Tuoreimmat julkiset tiedot löytyvät Teknologian tutkimuskeskuksen huhtikuussa 2019 julkaisemasta (VTT) raportista, johon on sisällytetty lentotuntikertymiä vuoden 2018 lopussa kuvaava taulukko.

Sen suomalaisten Hornetien lentotunnit asettuvat valtaosin haarukkaan 2 100–3 200 tuntia.

Yhdestä C-mallin koneesta on tehty kulumisen seurannan koekaniini. Sitä on lennätetty jo noin 3 700 tuntia.

Taulukko kuvaa lentokoneen pystysuoran pyrstön (vertical tail) kulumisen ja käyttömäärän suhdetta. C-mallin Hornetit ovat yksipaikkaisia, D-mallit kaksipaikkaisia.
Taulukko kuvaa lentokoneen pystysuoran pyrstön (vertical tail) kulumisen ja käyttömäärän suhdetta. C-mallin Hornetit ovat yksipaikkaisia, D-mallit kaksipaikkaisia. © VTT
ILMAVOIMIEN arvioissa hävittäjien elinkaareen vaikuttavat myös toimintaympäristön muutokset. Koneen pitää paitsi kestää, myös pärjätä oletetuille vastustajille. Toimintakyvystä puhutaan operatiivisena elinkaarena.

Se on otettu huomioon, kun Horneteihin on tehty kaksi elinkaaripäivitystä (Mid-Life Upgrade, MLU) vuosina 2006–10 ja 2012–16.

Ensimmäisessä päivityksessä pidettiin yllä ilmataistelukykyä ”toimintaympäristöön nähden hyvällä tasolla”. Toisessa Horneteihin yhdistettiin asejärjestelmä, joka kehitti ilmasta maahan -taistelukykyä.

Ensimmäinen elinkaaripäivitys maksoi 315 miljoonaa ja jälkimmäinen 700 miljoonaa euroa. Toisen päivityksen hintaan sisältyi JASSM-ohjusten integraatio, joka maksoi Puolustusvoimien logistiikkalaitoksen mukaan 178,5 miljoonaa.

HORNETIEN käyttöiän pidennys edellyttäisi uutta elinkaaripäivitystä.

”Kolmannen elinkaaripäivityksen hinta on de facto sama kuin koneen käyttöiän jatkamisen hinta”, tietopyynnön vastauksissa sanotaan.

Ilmavoimien toimittamien laskelmien mukaan kolmas elinkaaripäivitys maksaisi 1 809–2 409 miljoonaa euroa.

Hinta olisi siis noin kaksinkertainen verrattuna kahden edellisen päivityksen yhteishintaan.

Laskelmissa suurimmat kuluerät ovat ohjelmisto ja järjestelmät (882–1 181 miljoonaa euroa) sekä ilmataisteluaseet (700–1 000 miljoonaa euroa).

Varaosiin ja vaihtolaitteisiin kuluisi 150 miljoonaa ja moottorin aikavalvottaviin osiin 27 miljoonaa.

Paljon puhuttujen rakenteiden eliniän pidentämiseen kuluisi laskelman mukaan pieni osa koko potista: 50 miljoonaa euroa.


OHJELMISTON kehittämiskulut jaetaan kaikkien Horneteja käyttävien maiden kesken. Jos Suomi jäisi ainoaksi käyttäjämaaksi, päivitysten hinta kasvaisi.

Muista Hornet-maista Yhdysvallat suunnittelee lopettavansa niiden käytön 2030, Kanada 2032, Espanja vanhimpien mallien osalta 2025 ja uudempien 2035, Sveitsi 2030, Malesia 2035 ja Kuwait 2020-luvulla.

Riippumatta siitä, millä hävittäjillä Suomi tulevaisuudessa lentää, niihin tarvitaan ohjuksia. Silti juuri ohjushankintojen on laskettu kattavan jopa puolet Hornetien elinkaaren pidentämisen kuluista.

Miksi?

Tietopyynnön vastausten mukaan vanhojen Hornetien uusia ohjuksia voisi ”varmuudella” hyödyntää HX-kisan ehdokkaista vain yhdysvaltalaisissa hävittäjissä: Super Hornetissa ja F-35:ssä.

Ilmavoimat ei avaa, minkä kululuokkien nousu selittää Hornetien elinkaaren pidentämisen kokonaishinnan kaksinkertaistumisen vuonna 2015 tehtyyn arvioon nähden.

Vertailun vuoksi: tietopyynnön vastausten mukaan Kanada on laskenut 77 vanhan Hornetinsa elinkaaren 5–6 vuoden pidennyksen hinnaksi noin 2,5 miljardia euroa. Suomeen F/A 18 -koneita hankittiin 64 kappaletta.

Kanadan Hornetit tunnetaan lyhenteellä CF-18, mutta ne vastaavat pitkälti Suomen F/A 18 -mallia.


HX-HANKKEEN reunaehtona on mainittu, etteivät uusien hävittäjien käyttökulut ole suuremmat kuin vanhoilla Horneteilla.

”Lähtökohta on, että vuotuiset käyttökustannukset eivät olennaisesti kasva Hornetien vuosittaisista käyttökustannuksista”, puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) linjasi Suomen Kuvalehdelle toukokuussa 2020.

Vanhojen Hornetien käyttökuluista on kuitenkin ollut vaikea saada tarkkaa tietoa.

SK:n tietojen mukaan Hornetien vuosikulut ovat tällä hetkellä 170–180 miljoonan euron haarukassa – summa riippuu siitä, mitä varaosia ja huoltotoimenpiteitä lukuun kulloinkin sisällytetään.

SK teki myös Hornetien käyttökuluista tietopyynnön. Puolustusvoimat määrittelee tarkat summat salaisiksi, mutta kertoo hintahaarukan.

”…Hornet-toiminnan kustannukset ovat suoria käyttö- ja ylläpitokustannuksia suuremmat, mutta kuitenkin alle 200 miljoonaa euroa vuodessa”, tietopyynnön vastauksessa kirjoitetaan.


Taulukossa näkyvät Hornet-kaluston suorat käyttö- ja ylläpitokustannukset kustannukset 2016-2019.
Tietopyynnöllä saadussa taulukossa näkyvät Hornet-kaluston suorat käyttö- ja ylläpitokustannukset kustannukset 2016-2019. © PUOLUSTUSVOIMAT
Luku paljastaa, että HX-hankkeessa valittavan hävittäjän kulut voivat hyvinkin nousta nykyisten Hornetien tasosta.

SK:n tietojen mukaan talouspoliittinen ministerivaliokunta päätti 1. lokakuuta 2019, että uusien hävittäjien kulut saavat viedä enintään kymmenyksen puolustusmenoista.

Sotilaallisesta maanpuolustusbudjetista se on noin 270 miljoonaa euroa, josta voi siis tulla hävittäjien vuosittainen käyttöhinta.
 

Protheon_93

Ylipäällikkö
Eli mitä ilmeisemmin uusien hävittäjien operoimiseen on varattu jonkun verran Horneteja enemmän varoja. Jos se on se 10 prosenttia puolustusbudjetista, eli tuo 270 miljoonaa euroa, ja Horneteihin taas on käytetty se 180 miljoonaa euroa vuodessa, niin tuohan luo jo jonkun verran puskuria menojen kasvamiselle, kun nykyisellään Hornetit vievät 10% sijaan 6,67% puolustusbudjetista.
 

magitsu

Respected Leader
Varojahan saa hätätilanteessa lisää jos korvaa vielä Hawkit paljon pienemmällä määrällä jotain halpoja rotteloita.

En tiedä oliko viisasta paaluttaa tuota "käyttökulut ei nouse Horneteista", sillä se oli selvää että näin voi tapahtua. Olisi kannattanut paaluttaa ennemmin ehkä esim. sitä 10%:a.
 
Viimeksi muokattu:

gekados

Kapteeni
Juu kyllä on, ja tästä dotti-työkalusta on lukuisia modifikaatioita. Suomenkielinen versio, johon kerran törmäsin, oli ainakin oikea helmi;)
Myönnetään, meni saivartelun puolelle :ROFLMAO: Joskus onkin tullut mietittyä että kumma kun joku ei ole keksinyt vääntää tuosta virallista, suomennettua FinDOT... versiota. No, eipä onneksi ole tarvinnut tarkemmin tutustua aiheeseen, PESUUNOS tai missä näitä nyt mietitäänkään ovat jääneet itselle kohtalaisen tuntemattomiksi.
 
Viimeksi muokattu:

Commander

Majuri
Myönnetään, meni saivartelun puolelle :ROFLMAO: Joskus onkin tullut mietittyä että kumma kun joku ei ole keksinyt vääntää tuosta virallista, suomennettua FinDOT... versiota. No, eipä onneksi ole tarvinnut tarkemmin tutustua aiheeseen, PESUUNOS tai missä näitä nyt mietitäänkään ovat jääneet itselle kohtalaisen tuntemattomiksi.
No et kyllä ole menettänyt mitään oleellista, vaan pikemminkin säästynyt kaikelta kivalta, kuten: pitäisköhän tässä työssä nyt käyttää jenkkien vaiko brittien suorituskyvyn käsitemallia, vaiko peräti suomalaista epävirallista mallia?

Strateginen suunnittelu on täynnä elämää suurempia kysymyksiä :)
 

tutka

Majuri
Sotilaan ei tarvitse pohtia politiikkaa. Jos järjestelmän osaset, esim elso-kyvyt, koulutus ja suunnittelu, tulevat palveuna kuin sähkö seinästä, homma on hieno ja sitä kannattaa haluta. Sitten jää poliitikkojen huoleksi pohtia, miten se sähkö saadaan hoidettua niin että sitä todella tulee seinästä koko ajan ja ilman uhkaa katkoista.

Huomattava pikkudetalji Warnersin jälkimmäisessä tviitissä on usko siitä, että amerikkalaisia ohjuksia suostuttaisiin ehkä myymään vain amerikkalaisiin koneisiin, ainakin näille asiakkaille. Amerikassa ehkä halutaan täysi tekninen kontrolli niihin asiakkaisiin, joiden lojaliteettiin ei luoteta täysin.
 
Viimeksi muokattu:

Huhta

Greatest Leader
Sk:ltä vaihteeksi varsin asiallinen artikkeli. Ei vääriä tulkintoja eikä asiavirheitä heti pompannut silmään
Yksi häiritsevä kyllä nousi esiin:

Spesifikaatio on Yhdysvaltain armeijan Hornet-kauppojen yhteydessä tekemä analyysi siitä, millä käyttömäärällä Hornetin rakenne saavuttaa väsymisindeksin riskirajan.
 

Huhta

Greatest Leader
Tässä on Saabin myyntireiskan näkemykset:
Olisko oikea syy siinä, että C/D Gripeneitä tehtiin ruotsalaisten veronmaksajien laskuun vielä viimeinen erä? Vai onko Ruotsin ilmavoimat jo ottanut ne käyttöön?
 

magitsu

Respected Leader
Olisko oikea syy siinä, että C/D Gripeneitä tehtiin ruotsalaisten veronmaksajien laskuun vielä viimeinen erä? Vai onko Ruotsin ilmavoimat jo ottanut ne käyttöön?
Nehän oli muistaakseni tarpeettomia, eli varmaan jätettiin viimeistelemättä kunnes löytyy tarvitsija.
 

Huhta

Greatest Leader
Nehän oli muistaakseni tarpeettomia, eli varmaan jätettiin viimeistelemättä kunnes löytyy tarvitsija.
Joo, ainakin Sputnikin mukaan. Alkuperäinen Svenska Dagbladetin juttu on näköjään maksumuurin takana.

However, as of today, the hulls remain empty and lack the equipment needed for a functioning fighter. The FMV didn't specify how much taxpayer money the Swedish state spent on the hulls. A rough estimation indicated that the transaction involved at least several hundred million kronor.
 
Millä asialla tämä vekotin on? Tupolev Tu-214SR kiertämässä ympyrää Laatokan yllä.


Putin Valamossa? (uutinen 11.07.2016)


 

jokuvaan

Ylipäällikkö

"The United States might need to nationalize parts of the military aviation sector if the Pentagon does not come up with new ways to buy planes that stimulate more competition in private industry, a top Air Force official warned."
 

jokuvaan

Ylipäällikkö

"KAI has confirmed that assembly of the first KF-X prototype is scheduled to be finalised in the second half of 2020, with a view to rolling out the aircraft in April 2021. The schedules confirm that the KF-X programme has not been affected by Covid-19 and is on track to start mass production in the mid-2020s. "
 
Top