Ilmavoimien tulevaisuus



Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen liittymisestä Naton MRTT-laivueeseen. Norja osallistuu jo, mutta on ilmoittanut halunsa lisätä osallistumistaan. Monikansallinen laivue toimii Hollannista ja Saksasta kalustonaan kymmenen A330 MRTT tankkaus- ja kuljetuskonetta, optioita on lisäksi kahdesta koneesta. Laivueen henkilöstö koostuu osallistujamaista omistusosuuden/lentotuntien suhteessa.
 


Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen liittymisestä Naton MRTT-laivueeseen. Norja osallistuu jo, mutta on ilmoittanut halunsa lisätä osallistumistaan. Monikansallinen laivue toimii Hollannista ja Saksasta kalustonaan kymmenen A330 MRTT tankkaus- ja kuljetuskonetta, optioita on lisäksi kahdesta koneesta. Laivueen henkilöstö koostuu osallistujamaista omistusosuuden/lentotuntien suhteessa.
Olisko tuohon mietitty niitä Embraer C-390 Millennium koneita, ainakin Ruotsista, mutta milläs suomi osallistuu?
 


Suomi, Ruotsi ja Tanska ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen liittymisestä Naton MRTT-laivueeseen. Norja osallistuu jo, mutta on ilmoittanut halunsa lisätä osallistumistaan. Monikansallinen laivue toimii Hollannista ja Saksasta kalustonaan kymmenen A330 MRTT tankkaus- ja kuljetuskonetta, optioita on lisäksi kahdesta koneesta. Laivueen henkilöstö koostuu osallistujamaista omistusosuuden/lentotuntien suhteessa.
Paskapäätös... Todella paskapäätös.
Toivottavasti voimme nauraa kommentilleni 6 vuoden kuluttua, mutta paskapäätös.
Miksikkö? Siksi, että me olemme geologiasta johtuen nurkimmainen lukko NATO.ssa ja Euroopan puolustuksessa, isojen maiden armyt ovat oppineet mobilisoitumaan isolla kaavalla. Me piperretää täällä nurkalla ja "sitten ku joutaa" isommat kuljetus koneet keskieuroopan suurilta mobilisaaatioilta, joku kysyy "ai, finskitkin tarttis näitä vehkeitä 8 viikkoa sitten".. meitä ei välttämättä ole enää siinä vaiheessa.
Siiiiis PASKAPÄÄTÖS!
 
Itse en näe asiaa ihan noin negatiivisesti. Ei täällä Suomen-niemellä ilmatankkereita tarvita, mutta niiden avulla muiden Euroopan maiden ilmavoimat yltävät sotimaan Suomeen, Baltiaan ja Itämerelle. Suomen puolustus siis hyötyy lisätankkereista, vaikka ne eivät ikinä kävisi edes Suomen ilmatilassa.

Rauhan (Suomessa) aikana voidaan lisäksi hyödyntää niiden kuljetus- ja tankkauskykyjä Suomen PV:n omassa toiminnassa.
 
Nyt ei kyllä osu sarkasmi maaliin. APKWS:llä kuitenkin tulitetaan aina yhdellä ohjuksella yhtä maalia, vaikka osumaprosentti ei tietenkään ole 100. Vulcan-tykissä pelkästään sarjan lopetusvaiheessa 3-5 ammusta ohjautuu tykin putkien ohi ja jää ampumattomiksi, koska isot liikkuvat massat eivät pysähdy seinään.
Vulcan ampuu avoimelta lukolta eli muutama kuula taitaa holahtaa tykistä läpi vaikka inertiaa ei olisi ollenkaan ihan sen toimintatavasta johtuen?
 
Itse en näe asiaa ihan noin negatiivisesti. Ei täällä Suomen-niemellä ilmatankkereita tarvita, mutta niiden avulla muiden Euroopan maiden ilmavoimat yltävät sotimaan Suomeen, Baltiaan ja Itämerelle. Suomen puolustus siis hyötyy lisätankkereista, vaikka ne eivät ikinä kävisi edes Suomen ilmatilassa.

Rauhan (Suomessa) aikana voidaan lisäksi hyödyntää niiden kuljetus- ja tankkauskykyjä Suomen PV:n omassa toiminnassa.
Tuokin on mahdollista. No me nähdään se tulevina vuosina.
 
Vulcan ampuu avoimelta lukolta eli muutama kuula taitaa holahtaa tykistä läpi vaikka inertiaa ei olisi ollenkaan ihan sen toimintatavasta johtuen?
Kyllä ja ei. Avoimelta lukolta ampuvan aseen tavoin ammuntojen välillä putkessa ei ole patruunaa ja siihen patruunoiden ohi meno nimen omaan liittyy. Ase ei kuitenkaan ammu avomelta lukolta: Lukon ollessa takana myös ampuvan putken kohdalla, ase on mekaanisesti varmistettu ja ampuvan putken kohdalla oleva patruuna ei voi enää päätyä ammuttavaksi (ennen tykin uudelleen latausta).

Jos kyse olisi pelkästään inertiasta, kaikki patruunat voitaisiin ampua, sarja loppuisi joitakin sekunnin sadasosia liipaisimen irroituksen jälkeen. Käsittääkseni näin ase toimii nytkin, kaikki putkessa käyneet patruunat ammutaan.

Vulcanin lukot kulkevat kahta uraa pitkin. Varmistusuralla patruuna ei käy patruunapesässä eikä laukaisuvirtapiiri sulkeudu, ammuntauralla taas patruunat käyvät putkessa ja laukaisuvirtapiiri laukaisee sähkönallit. Urat erkaantuvat ehkä 60-99 astetta (noin kaksi-kolme putkea) ennen ammuntakohtaa, joten 2-3 ammusta on jo menossa putkeen, kun liipaisin päästetään.
 
Viimeksi muokattu:
Avoimelta lukolta ampuvan aseen tavoin ammuntojen välillä putkessa ei ole patruunaa ja siihen patruunoiden ohi meno nimen omaan liittyy.
Mielestäni tämä on riittävä määritelmä avoimelta lukolta ampuvalle aseelle.
Ase ei kuitenkaan ammu avomelta lukolta: Lukon ollessa takana myös ampuvan putken kohdalla, ase on mekaanisesti varmistettu ja ampuvan putken kohdalla oleva patruuna ei voi enää päätyä ammuttavaksi (ennen tykin uudelleen latausta).
Varmistusuralla oleva lukko ei tietenkään voi hypätä ammuntauralle ilman, että roottoria kierretään 360 astetta, koska muuten "varmistus" jäisi puuttumaan urasta. Yhtä mieletöntä olisi vaatia nelitahtimoottorilta, että puristustahdin kohdalla olevan männän pitäisi pystyä hyppäämään suoraan pakotahtiin kampiakselia pyörittämättä.
Jos kyse olisi pelkästään inertiasta, kaikki patruunat voitaisiin ampua, sarja loppuisi joitakin sekunnin sadasosia liipaisimen irroituksen jälkeen. Käsittääkseni näin ase toimii nytkin, kaikki putkessa käyneet patruunat ammutaan.
Mielestäni tämäkin on riittävä määritelmä avoimelta lukolta ampuvalle aseelle.
Vulcanin lukot kulkevat kahta uraa pitkin. Varmistusuralla patruuna ei käy patruunapesässä eikä laukaisuvirtapiiri sulkeudu, ammuntauralla taas patruunat käyvät putkessa ja laukaisuvirtapiiri laukaisee sähkönallit. Urat erkaantuvat ehkä 60-99 astetta (noin kaksi-kolme putkea) ennen ammuntakohtaa, joten 2-3 ammusta on jo menossa putkeen, kun liipaisin päästetään.
Tässä tullaan takaisin siihen, että vaikka joku "koodaisi" Vulcaniin hitaan kertatulimoodin, niin jokaista ammuttua kuulaa kohti 2-3 ammusta menisi ampumattomana tykin läpi takaisin rumpuun. Avoimelta lukolta ampuva Gatling-tykki ei vaan toimintaperiaatteensa mukaan sovellu kertatulen ampumiseen. Inertia tietysti vielä pahentaa asiaa, kun tykkiä ajetaan sen normaalilla nopeudella.
 
@EetuLippone

Kyselit toisaalla miksi USA on luopumassa E-7-hankinnasta?

Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan:

- hinta on noussut reippaanlaisesti
- tutkakone on liian haavoittuva nykyaikaisessa ympäristössä
- halutaan mieluummin avaruuteen sijoitettu järjestelmä, joka näkee maanosan, kuin lentokone, joka näkee valtion
- AWACS-hommiin riittää jatkossa E-2D, ehkä

Vanhasta USAF-kalustosta on ensi vuoden lukuun poistumassa mm (karkeasti) 1 F-15C/D-laivue ja 1 F-15E-laivue, sekä 3 F-16C-laivuetta. Lisäksi mm. kaikki A-10:t. Aika näyttää miltä osin nuo lopulta toteutuvat?
 
@EetuLippone

Kyselit toisaalla miksi USA on luopumassa E-7-hankinnasta?

Julkisuudessa liikkuneiden tietojen mukaan:

- hinta on noussut reippaanlaisesti
- tutkakone on liian haavoittuva nykyaikaisessa ympäristössä
- halutaan mieluummin avaruuteen sijoitettu järjestelmä, joka näkee maanosan, kuin lentokone, joka näkee valtion
- AWACS-hommiin riittää jatkossa E-2D, ehkä

Vanhasta USAF-kalustosta on ensi vuoden lukuun poistumassa mm (karkeasti) 1 F-15C/D-laivue ja 1 F-15E-laivue, sekä 3 F-16C-laivuetta. Lisäksi mm. kaikki A-10:t. Aika näyttää miltä osin nuo lopulta toteutuvat?

Tämä ilmoitus voi merkitä myös näitä asioita:

- tinkimiskeino jotta Boeing laskee hintaa
- pannaan tutkakoneet Naton piikkiin, kuten ne on jo Euroopassa

Jos avaruustutka olisi riittävä, niin Ranska ei olisi ostamassa Saab GlobalEye koneita. Vähän epäilen riittääkö sateliitissa edes sähkö.

E2-D on yhtä haavoittuva kuin Awacs.
 
Tämä ilmoitus voi merkitä myös näitä asioita:

- tinkimiskeino jotta Boeing laskee hintaa
- pannaan tutkakoneet Naton piikkiin, kuten ne on jo Euroopassa

Jos avaruustutka olisi riittävä, niin Ranska ei olisi ostamassa Saab GlobalEye koneita. Vähän epäilen riittääkö sateliitissa edes sähkö.

E2-D on yhtä haavoittuva kuin Awacs.
Politiikkaa todellakin ja tarina voi muuttua vielä paljonkin. Mutta tuossa asennossa tarina on ennen kongressin käsittelyä.
 
Back
Top