Ilmavoimien tulevaisuus

Mikä on oikeastaan suomen ilmavoimien kuljetus tarve?
Lähinnä kai huoltaa ulkomailla olevia joukkoja.
Kotimaassa laskuvarjojääkäreiden kuljetus.
Mitä muuta? Minkälaista kalustoon tarvitaan ja paljonko.
Nimenomaan _Ilmavoimien_ päätarpeet lienevät: Hävittäjäkaluston siirto nopealla varoituksella operoimaan meren taakse (eli siis kaikki ulkomaat) ja operoinnin tuki siellä. Varaosien ja aseiden tuonti kotimaahan. Muilla puolustushaaroilla on sitten omat tarpeensa.
Itse olen antanut itseni ymmärtää, että tärkein käyttötarkoitus on hävittäjien varaosien ja ampumatarvikkeiden kuljettaminen Suomen sisällä, päätukikohdista siirrettäviin tukikohtiin mistä tarvittavat osat ovat loppu tai vähissä. CASA-hankinnan aikaan lehdessä kehuttiin, miten Ilmavoimilla on viimeinkin kyky siirtää kokonainen Hornetin moottori lentokuljetuksena. Tämä tarkoittaa, että moottorivikaisen hävittäjän tarvitsee odottaa esim. maantietukikohdassa monta tuntia vähemmän kuin jos ehjä moottori tuotaisiin maantiekuljetuksena. Se taas puolestaan merkittävästi vähentää riskiä menettää kyseinen koneyksilö esim. ilma-, ohjus-, tai erikoisjoukkojen iskun seurauksena.

Tämä on tietenkin puhtaasti sodan ajan tarve, jota varten toki myös kuljetuskoneet harjoittelevat vuosittain maantietukikohdissa operointia. Lisäksi tavaran pääkuljetustapa on edelleen kuorma-auto, mutta sodan kitka eli shit happens-ilmiö vaatii että löytyy myös kykyä paikata nopeasti yllättävää kulutusta tai tappioita. Yhteyskoneet tietysti täydentävät omalta osaltaan hoitamalla pienempien kiireellisten kuormien kuljetuksia. Siltä kantilta Pilatukset olivatkin erinomainen hankinta.

Tämä jättää jäljelle sen kysymyksen, miten perustella riittävän kuljetuskyvyn hankinta ja ylläpito rauhan aikana. Ulkomaiden keikat, muiden puolustushaarojen tarpeet, ja moni muukin juttu vastaa sitten siihen huutoon. Ilman tarvetta sodan ajan omaan kykyyn ostokuljetukset tulisivat paljon halvemmiksi. Mutta olen varma, että intensiivisen sodankäynnin Suomen ilmatilassa aikana nykyinenkin 2-3 CASAa olisi tuskallisen pieni määrä. Liittoutuminen kyllä omalta osaltaan helpottaa sitäkin, mutta kokonaan se ei omaa kuljetuskalustoa korvaa.
 
Ilman tarvetta sodan ajan omaan kykyyn ostokuljetukset tulisivat paljon halvemmiksi.
Ei ole olemassa siviiliostokuljetusta, johon voisi tietyn kriittisen materiaalin ja sen suojaamiseen tarvittavan henkilöstön laittaa. Samoin useimpiin siviilikoneeseen ei voi työntää maalaitteita tai ajoneuvoja omilla pyörillä ja mihinkään ei voi ottaa seinänvierustoja täyteen henkilöstöä materiaalin lisäksi.

Osan materiaalista voi lähettää konttirahtina, mutta se on hidas ja raskas prosessi. Halvin tapa käyttää lentokuljetuksia on tietysti olla käyttämättä sitä tai ruinata se ilmaiseksi kaverilra, mutta muuten (oman) sotilaskuljetuskoneen tarjoama kyky on aivan omaa luokkaansa myös rauhanaikana.
 
Ei ole olemassa siviiliostokuljetusta, johon voisi tietyn kriittisen materiaalin ja sen suojaamiseen tarvittavan henkilöstön laittaa. Samoin useimpiin siviilikoneeseen ei voi työntää maalaitteita tai ajoneuvoja omilla pyörillä ja mihinkään ei voi ottaa seinänvierustoja täyteen henkilöstöä materiaalin lisäksi.

Osan materiaalista voi lähettää konttirahtina, mutta se on hidas ja raskas prosessi. Halvin tapa käyttää lentokuljetuksia on tietysti olla käyttämättä sitä tai ruinata se ilmaiseksi kaverilra, mutta muuten (oman) sotilaskuljetuskoneen tarjoama kyky on aivan omaa luokkaansa myös rauhanaikana.
Il-76 on riittävästi siviilirahtareiden käytössä että omilla pyörillä liikkuvan tavaran rahtaaminen ei olisi mikään erikoistilaus. Myös An-124 on käynyt Tampereella(kin), joten tilavuuttakin vaativia kuormia saa myös kuljetettua.

Sen suojajoukkoja seurakseen vaativan tai muuten niin kriittisen materiaalin kanssa ei tietysti mikä tahansa perusbulvaanilafka ole sopiva valinta. Mutta jos jenkkien itsekin käyttämät sopimusrahtaritkaan eivät ole tarpeeksi luotettavia, niin sille kaverille voi myös tarjota korvausta kuljetuksen järjestämisestä. Aina ei ole pakko kerjätä asioita ilmaiseksi.
😉

Tottakai ikioma kone on paljon joustavampi, jos vaikka keskellä yötä alkaa himotuttaa tilata pitsaa Napolista tms. Kun se kone sodan ajan käyttöä varten myös on pakko olla, niin sen käyttäminen on ihan no brainer. Mutta kyllä ilmankin toimeen tultaisiin rauhan aikana. Koulutuksessa ja huollossa säästettäisiin enemmän kuin pitäisi maksaa preemiota noista harvoista erikoiskeikoista.
 
Tämä on outo tarve, aika lyhyen aikaa palveluiden kuljetus koneiden korvaaminen... Hankkisin pari uutta, isompaa ja pitäisin näitä pienempiä maantietukikohtien pikarahtipalvelu koneina.
Mutta kun jälleen voidaan ostaa jotain kettelematonta tai sitten varma vanha ja koeteltu ratkaisu, niin kääntäisin katseita rapakon taakse, pohjoiseen...
 
Tämä on outo tarve, aika lyhyen aikaa palveluiden kuljetus koneiden korvaaminen... Hankkisin pari uutta, isompaa ja pitäisin näitä pienempiä maantietukikohtien pikarahtipalvelu koneina.
Mutta kun jälleen voidaan ostaa jotain kettelematonta tai sitten varma vanha ja koeteltu ratkaisu, niin kääntäisin katseita rapakon taakse, pohjoiseen...
Toivottavasti PV:n budjetti kasvaa siihen 3.0%:iin, (+1,5% tulis laskennallisena jippoiluna, ja siinen ne sopivat infrakulut päälle) siitä voi lohjeta rahaa parin C-390 hankintaan ja henkilöstön koulutukseen.
Voiskohan noita Casan henkilöstöä käyttää molemmissa koneissa? vaihtasivat vain konetta tarpeen mukaan.
 
Toivottavasti PV:n budjetti kasvaa siihen 3.0%:iin, (+1,5% tulis laskennallisena jippoiluna, ja siinen ne sopivat infrakulut päälle) siitä voi lohjeta rahaa parin C-390 hankintaan ja henkilöstön koulutukseen.
Voiskohan noita Casan henkilöstöä käyttää molemmissa koneissa? vaihtasivat vain konetta tarpeen mukaan.
Näin se pitäisi olla, että sama porukka lentää koneita ristiin rastiin, niin pysyy taidot yllä. C-390 voisi olla toimiva meillä, ainakin parilla rungolla se tulisi jämeryyttä nopeisiin siirtoihin. J130 superi olisi se kunnon kampe, mutta aika iso röhnäke on. Mutta tarve on omaan kalustoon, yhteishankinnat olisi ok, mutta jokaiselle hankkimalla oma kalusto. Jos yhteistyötä halutaan tehdä, niin me hankitaan c-390 neljä kipaletta, ruotti hankkii Supereita kolme, sitten lennetään toisillemme ristiin rastiin eri kohteita, joka olisi omiaan treenaamaan yhteistyötä.
 
Näin se pitäisi olla, että sama porukka lentää koneita ristiin rastiin, niin pysyy taidot yllä. C-390 voisi olla toimiva meillä, ainakin parilla rungolla se tulisi jämeryyttä nopeisiin siirtoihin. J130 superi olisi se kunnon kampe, mutta aika iso röhnäke on. Mutta tarve on omaan kalustoon, yhteishankinnat olisi ok, mutta jokaiselle hankkimalla oma kalusto. Jos yhteistyötä halutaan tehdä, niin me hankitaan c-390 neljä kipaletta, ruotti hankkii Supereita kolme, sitten lennetään toisillemme ristiin rastiin eri kohteita, joka olisi omiaan treenaamaan yhteistyötä.
Mie vaan mietin...
Miksi Ruotsin pitäs hankkia viellä J-130 superia? C-390 on kuitenkin hiukan parempi kantamaan kuormaa ja pystyy lentämään pitemmälle sekä selvästi nopeampi, pystyy myös laskeytumaan huonolle kentälle.

Eikö ne C-390 Milleniumit riitä, varsinkin jos suomi hankkis pari kpl C-390.
Harmi jos Casat poistuu pian käytöstä, olisivat kyllä pikkulastin kuljetukseen käteviä verrattuna kuin C-390, eiköhän myös laskuvarjojääkärien hyppykoulutuksessa Casa olis kätevämpi.
 
Mie vaan mietin...
Miksi Ruotsin pitäs hankkia viellä J-130 superia? C-390 on kuitenkin hiukan parempi kantamaan kuormaa ja pystyy lentämään pitemmälle sekä selvästi nopeampi, pystyy myös laskeytumaan huonolle kentälle.

Eikö ne C-390 Milleniumit riitä, varsinkin jos suomi hankkis pari kpl C-390.
Harmi jos Casat poistuu pian käytöstä, olisivat kyllä pikkulastin kuljetukseen käteviä verrattuna kuin C-390, eiköhän myös laskuvarjojääkärien hyppykoulutuksessa Casa olis kätevämpi.
Utista otetuissa kuvissa näkyy hyppykoneena usein joku Cessna 208 tms. Ilmeisesti budjettiratkaisuna hyppyharjoitteluun? Ehkä Casaa ei tuohon käyttöön tarvita ja isommista koneista hypätään vain rajoitetusti.
 
Ilmavoimissa oli jossain vaiheessa haaveissa paljon nykyistä suurempi ilmakuljetuskyky. Muistelen että Casan lisäksi kiikareissa oli C-27J mutta budjetti ei antanut myöten. Casa-hankinnassahan oli iso optio, olikohan neljä kuusi konetta josta yksi käytettiin Tiedustelulaitoksen tarpeisiin.
 
Viimeksi muokattu:
Utista otetuissa kuvissa näkyy hyppykoneena usein joku Cessna 208 tms. Ilmeisesti budjettiratkaisuna hyppyharjoitteluun? Ehkä Casaa ei tuohon käyttöön tarvita ja isommista koneista hypätään vain rajoitetusti.
Kummipoika on parhaillaan Utissa varusmiehenä ja he tekivät ainakin osan hyppykoulutuskauden hypyistä Cessnasta.
 
Ilmavoimissa oli jossain vaiheessa haaveissa paljon nykyistä suurempi ilmakuljetuskyky. Muistelen että Casan lisäksi kiikareissa oli C-27J mutta budjetti ei antanut myöten. Casa-hankinnahan oli iso optio, olikohan neljä konetta josta yksi käytettiin Tiedustelulaitoksen tarpeisiin.
C-27J oli Casan vaihtoehtona kuljetuskonehankinnassa. Valinnan perusteita en tunne. Onkohan asiaa joku jossain avannut?

Lisäys:

Aiheeseen liittyen löytyi YEK:n diplomityö vuodelta 2011
 
Viimeksi muokattu:
Tuolla opinnäytteessä on mainittu, että kahden koneen tilauksen lisäksi sovittiin kuuden koneen optio.

Katsoin vain kappaleen 9, joka on aika hämmentävä tarina valmistajan laadusta.

Korjaus:

Siis kappaleen 8. 9 on äkkiä luettu :facepalm:
 
Viimeksi muokattu:
Ilmavoimien komentaja kertoi Maikkarin haastattelussa, että Casa-kaluston päivät alkavat olla luetut. Käytettävyyden kanssa alkaa olla haasteita.

Nyt voi ihan perustellusti alkaa katsella seuraajakandidaatteja, kuten C-390.

Learjet poistuu 2026 lopulla ja seuraaja pitäisi saada platalle heti 2027.

Eiköhän se C390 aikanaan meillekin saavu. Embraer on käynyt kyseistä konetta Suomessa esittelemässä Puolustusvoimille ainakin kahdesti (2022 ja 2025).

Tätä hankintaa puoltaa monikin seikka. C390 on jo useamman liittolaismaan käytössä/tilauslistalla. Koneen hankinta ja operointikustannukset ovat kilpailukykyiset. Koneessa on Embraerin siviilikoneista tuttuja komponentteja ja myös siviilikoneista tutut moottorit. Suomesta löytyy siviilipuolelta osaamista Embraerin koneista niin operoinnin kuin huollonkin osalta.

C390 on kokonsa ja ominaisuuksien puolesta juuri sopiva meille. Toki tällaiset hankinnat ovat kalliita investointeja. Toistaiseksi yksikään F-35 ei ole saapunut Suomeen eikä yksikään uusi alus ole valmistunut telakalta, niin uutta isoa hankintaprosessia ei varmasti käynnistetä.

C390 on kyllä varmasti jo läpi koluttu ja uusia vaihtoehtoja ei tule siihen tahtiin, että sen asema mihinkään muuttuisi lähitulevaisuudessa. Vahva usko on siihen, että tilaus tulee, mutta siihen voi mennä vielä hetki.
 
Eiköhän se C390 aikanaan meillekin saavu. Embraer on käynyt kyseistä konetta Suomessa esittelemässä Puolustusvoimille ainakin kahdesti (2022 ja 2025).

Tätä hankintaa puoltaa monikin seikka. C390 on jo useamman liittolaismaan käytössä/tilauslistalla. Koneen hankinta ja operointikustannukset ovat kilpailukykyiset. Koneessa on Embraerin siviilikoneista tuttuja komponentteja ja myös siviilikoneista tutut moottorit. Suomesta löytyy siviilipuolelta osaamista Embraerin koneista niin operoinnin kuin huollonkin osalta.

C390 on kokonsa ja ominaisuuksien puolesta juuri sopiva meille. Toki tällaiset hankinnat ovat kalliita investointeja. Toistaiseksi yksikään F-35 ei ole saapunut Suomeen eikä yksikään uusi alus ole valmistunut telakalta, niin uutta isoa hankintaprosessia ei varmasti käynnistetä.

C390 on kyllä varmasti jo läpi koluttu ja uusia vaihtoehtoja ei tule siihen tahtiin, että sen asema mihinkään muuttuisi lähitulevaisuudessa. Vahva usko on siihen, että tilaus tulee, mutta siihen voi mennä vielä hetki.
C-390 vaikuttaa todennäköiselle. Koko on hyvä ja ylläpidon puolella on hyviä yhteistyömahdollisuuksia.

Hinnan puolesta muutama kuljetuskone ei tietysti ole missään suhteessa miljardihankintoihin. Tuskin se asiaa jarruttaa, mutta ainakin Learjetien korvaaminen on hoidettava alta pois.
 
C-390 vaikuttaa todennäköiselle. Koko on hyvä ja ylläpidon puolella on hyviä yhteistyömahdollisuuksia.

Hinnan puolesta muutama kuljetuskone ei tietysti ole missään suhteessa miljardihankintoihin. Tuskin se asiaa jarruttaa, mutta ainakin Learjetien korvaaminen on hoidettava alta pois.

Ei tosiaan puhuta miljardeista, mutta selkeästi kalliista hankinnasta kutenkin. Portugalin ja Ruotsin tilaukset kokonaisuudet kustantavat reilusti yli 800 miljoonaa dollaria ja Tshekin kahden koneen tilauskin yli 450 miljoonaa dollaria. Toki nämä tilaukset sisältävät paljon muutakin kuin itse koneet.

Mitä enemmän konetta tilataan, sitä halvemmaksi yhden tuotantokustannukset toki tulevat. Siinä mielessä kannattaa odottaa.
 
Harmi jos Casat poistuu pian käytöstä, olisivat kyllä pikkulastin kuljetukseen käteviä verrattuna kuin C-390, eiköhän myös laskuvarjojääkärien hyppykoulutuksessa Casa olis kätevämpi.

Samaa ajattelisin. Tunteja ei liene takana paljon mitään ja toisaalta järjestelmätason kiinteät kustannukset ei voi olla lähelläkään jotain Hornetia tai edes NH90:tä. Ja jos ihan realistisia ollaan, niin niitä uusia, isompia koneita ei kuitenkaan saada sitä kahdeksaa tms. mitä Casoja oli hankinnat + optiot yhteenlaskettuna. Uusia hankitaan taas takuulla kolme (tai max. neljä) ja loput jäävät unelmoinniksi.

Katsoin vain kappaleen 9, joka on aika hämmentävä tarina valmistajan laadusta.

Hivenen huolestuttavaa. Ottaen huomioon onanoinnin C-390:stä, niin noinkohan brasilialainen pystyy tekemään sen parempaa kuin espanjalainen?

Jenkistäkään kyllä enää tiedä, kun katsoo Boeingin viimeaikaisia suorituksia. No, C-130 on onneksi LM:n tuote.
 
Hivenen huolestuttavaa. Ottaen huomioon onanoinnin C-390:stä, niin noinkohan brasilialainen pystyy tekemään sen parempaa kuin espanjalainen?

Jenkistäkään kyllä enää tiedä, kun katsoo Boeingin viimeaikaisia suorituksia. No, C-130 on onneksi LM:n tuote.

Tämän takia ainakin itse harkitsin myös Airbus A400M Atlas:ta. Olisi Eurooppalainen ja varmasti luotettava valmistaja. Kaksi kappaletta suuremmalla todennäköisyydellä kykenisi hoitamaan kaikki kuljetustarpeet ison lastikapasiteetin ansiota, kyky myös kuljettaa jopa NH90 toiseen paikkaan jos tarve vaatii. Ja tarvittaessa voi tehdä myös operaatioita päällystämättömiltä kiitoteiltä. Sopisi kyllä siis meillekin, mutta kalliimmaksi kyllä tulisi eli enempään kuin kahteen en näkisi todennäköisesti rahoitusta.

1762996493161.webp

Jatkovaihtoehto harkintaan olisi myös Japanilainen Kawasaki C-2, jos asekauppoja halutaan Japanin kanssa parantaa yhä enemmän näin Patria AMV-diilin jälkeen. Mutta en näe kauhean todennäköisenä. https://en.wikipedia.org/wiki/Kawasaki_C-2

1762997420940.webp
 
Back
Top