LasUps
Luutnantti
Noniin, pistetääs tällainen ketju pystyyn. Pahoittelut jos vastaava jo löytyy. En haulla sellaista kuitenkaan löytänyt. Mielestäni sopii tälle foorumille, kuin nyrkki silmään. Informaatiotahan täälläkin käsitellään.
Ollaan siis nopeasti siirtymässä globaalin yhteiskunnan kehityksessä vaiheeseen, jossa informaation tarve ja vaikutus mm. poliittisiin päätöksiin kasvaa. Informaatiota on myös mahdollista kohdistaa, muunnella ja rajata, mikä avaa täysin uusia mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon ja turvallisuuteen, sekä ennenkaikkea turvallisuudentunteeseen. Esim. maanpuolustustahtoon voidaan erilaisten medioiden kautta yrittää vaikuttaa joko suorasti tai epäsuorasti.
Informaatiosodankäynnin tarkoituksenahan on vaikuttaa huomaamattomasti kohdeyleisön päätöksiin ja toisaalta taas tunnistaa ja torjua uhkia omalle, tai liittolaisten turvallisuudelle. Ts. kontrolloida, kohdentaa ja suojata informaatiota. Tämä anonyymius tuottaa sekä haasteita, että mahdollisuuksia erilaisille informaatioturvallisuuteen vaikuttaville tahoille. Medioiden määrän räjähdysmäinen kasvu luo paineita jatkuvasti kehittyvälle turvallisuusstrategialle, joka ei enää tavallaan ole toimijan omistama hyödyllinen vara vaan jatkuvasti uudistuva prosessi ja toiminta. Toisaalta taas informaatio-operaatioilla voidaan vaikuttaa esim. vastustajaan yleensä parhaiten pitämällä toimintaa nopeana ja huomaamattomana, niin ettei vastustaja pysy perässä, eikä välttämättä pysty tunnistamaan vaikutukseen pyrkivää tahoa. Psykologisessa mielessä niin perinteisellä taistelukentällä, mutta ennenkaikkea informaatiosodankäynnissä häivetekniikka korostuu ja psykologinen vaikutus siirtyy aseiden näyttävyydestä niiden näkymättömyyteen.
Nykyään sodankäynnissä siirrytään kokoajan maalikeskeisyydestä kohti vaikutuskeskeisyyttä. Samalla aikaulottuvuuden merkitys kasvaa. Tiedon levittäminen esim. julkisella tiedotuksella voi vaikuttaa jonkinasteisesti tiettyjen toimijoiden päätöksentekoon välittömästi. Toisaalta huhujen levittäminen esim. sosiaalisessa mediassa voi vaikuttaa hitaasti, mutta tehokkaastikin.
Hyviä esimerkkejä löytyy mm. Lähi-Idässä erilaisten elektronisten kommunikaatiovälineiden ja medioiden käyttämisessä vallankumouksen lietsontaan, terrorismin kannatuksen lisäämiseen ja ihmisten arvoihin vaikuttamiseen. Myös suuremmat toimijat, kuten jenkkien asevoimat (myös Suomen puolustusvoimat) pystyvät osin rajaamaan minkälaista informaatiota heistä ja heidän toiminnastaan levitetään. Tätä rajoittamista voidaan hyvin käyttää palvelemaan rajoittajan etua mm. kuvaamalla vain toiminnan positiivisia puolia ja saattaa osin negatiivisemmatkin asiat positiivisempaan valoon. Tälläkin on tarkoitus ja kohdevaikutus.
Informaatiosodankäynti on siis kommunikoimista johon sisältyy tiedottamista, psykologisia operaatioita, toiminnan turvaamista, harhautusta, verkkosodankäyntiä ja elektronista sodankäyntiä.
Kuten jo monesti on tälläkin foorumilla kirjoitettu, on Suomen turvallisuuden kannalta mahdollisesti turvaluokituksen alla olevan tiedon julkituominen mielellään estettävä, koska sen vaikutuksia ei pystytä helpolla arvioimaan. Se saattaa vaikuttaa jonkun asiasta kiinnostuneen ulkopuolisen tahon mielipiteisiin ja mahdollisesti toimenpiteisiin, joilla voi olla heikentävä vaikutus Suomen ja suomalaisten turvallisuudelle. Tältä osin mekin voimme osaltamme vaikuttaa jatkuvaan informaatiosodankäyntiin.
Mielipiteitä, miten valtiollista informaatioturvallisuusstrategiaa pitäisi kehittää?
Pyydän anteeksi huonoa muotoilua jo tässä vaiheessa. Korjailen ja lisään pakettia kiireen mukaan tulevaisuudessa.
Ollaan siis nopeasti siirtymässä globaalin yhteiskunnan kehityksessä vaiheeseen, jossa informaation tarve ja vaikutus mm. poliittisiin päätöksiin kasvaa. Informaatiota on myös mahdollista kohdistaa, muunnella ja rajata, mikä avaa täysin uusia mahdollisuuksia vaikuttaa päätöksentekoon ja turvallisuuteen, sekä ennenkaikkea turvallisuudentunteeseen. Esim. maanpuolustustahtoon voidaan erilaisten medioiden kautta yrittää vaikuttaa joko suorasti tai epäsuorasti.
Informaatiosodankäynnin tarkoituksenahan on vaikuttaa huomaamattomasti kohdeyleisön päätöksiin ja toisaalta taas tunnistaa ja torjua uhkia omalle, tai liittolaisten turvallisuudelle. Ts. kontrolloida, kohdentaa ja suojata informaatiota. Tämä anonyymius tuottaa sekä haasteita, että mahdollisuuksia erilaisille informaatioturvallisuuteen vaikuttaville tahoille. Medioiden määrän räjähdysmäinen kasvu luo paineita jatkuvasti kehittyvälle turvallisuusstrategialle, joka ei enää tavallaan ole toimijan omistama hyödyllinen vara vaan jatkuvasti uudistuva prosessi ja toiminta. Toisaalta taas informaatio-operaatioilla voidaan vaikuttaa esim. vastustajaan yleensä parhaiten pitämällä toimintaa nopeana ja huomaamattomana, niin ettei vastustaja pysy perässä, eikä välttämättä pysty tunnistamaan vaikutukseen pyrkivää tahoa. Psykologisessa mielessä niin perinteisellä taistelukentällä, mutta ennenkaikkea informaatiosodankäynnissä häivetekniikka korostuu ja psykologinen vaikutus siirtyy aseiden näyttävyydestä niiden näkymättömyyteen.
Nykyään sodankäynnissä siirrytään kokoajan maalikeskeisyydestä kohti vaikutuskeskeisyyttä. Samalla aikaulottuvuuden merkitys kasvaa. Tiedon levittäminen esim. julkisella tiedotuksella voi vaikuttaa jonkinasteisesti tiettyjen toimijoiden päätöksentekoon välittömästi. Toisaalta huhujen levittäminen esim. sosiaalisessa mediassa voi vaikuttaa hitaasti, mutta tehokkaastikin.
Hyviä esimerkkejä löytyy mm. Lähi-Idässä erilaisten elektronisten kommunikaatiovälineiden ja medioiden käyttämisessä vallankumouksen lietsontaan, terrorismin kannatuksen lisäämiseen ja ihmisten arvoihin vaikuttamiseen. Myös suuremmat toimijat, kuten jenkkien asevoimat (myös Suomen puolustusvoimat) pystyvät osin rajaamaan minkälaista informaatiota heistä ja heidän toiminnastaan levitetään. Tätä rajoittamista voidaan hyvin käyttää palvelemaan rajoittajan etua mm. kuvaamalla vain toiminnan positiivisia puolia ja saattaa osin negatiivisemmatkin asiat positiivisempaan valoon. Tälläkin on tarkoitus ja kohdevaikutus.
Informaatiosodankäynti on siis kommunikoimista johon sisältyy tiedottamista, psykologisia operaatioita, toiminnan turvaamista, harhautusta, verkkosodankäyntiä ja elektronista sodankäyntiä.
Kuten jo monesti on tälläkin foorumilla kirjoitettu, on Suomen turvallisuuden kannalta mahdollisesti turvaluokituksen alla olevan tiedon julkituominen mielellään estettävä, koska sen vaikutuksia ei pystytä helpolla arvioimaan. Se saattaa vaikuttaa jonkun asiasta kiinnostuneen ulkopuolisen tahon mielipiteisiin ja mahdollisesti toimenpiteisiin, joilla voi olla heikentävä vaikutus Suomen ja suomalaisten turvallisuudelle. Tältä osin mekin voimme osaltamme vaikuttaa jatkuvaan informaatiosodankäyntiin.
Mielipiteitä, miten valtiollista informaatioturvallisuusstrategiaa pitäisi kehittää?
Pyydän anteeksi huonoa muotoilua jo tässä vaiheessa. Korjailen ja lisään pakettia kiireen mukaan tulevaisuudessa.