Tehokas pitkän aikavälin psykologisen vaikuttamisen keino on kulttuurivaikuttaminen, mikä pyrkii kulttuurin muokkaamiseen vaikuttamalla kohderyhmän arvoihin, asenteisiin ja maailmankuvaan. Käytännössä kysymys on eräänlaisesta ihmisten uudelleenohjelmoinnista, minkä jälkeen ihmiset alkavat itseohjautuvasti toimimaan ohjelmansa mukaisesti, jolloin käynnistyy itse itseään ruokkiva ns. lumipalloefekti, johon myös ymmärtääkseni nimimerkki
@Kapiainen viittasi.
Tehokkaita vaikutuskeinoja ovat perinteisesti olleet poliittiset ja uskonnolliset ideologiat, mutta nykyaikana merkittävässä asemassa ovat myös media ja viihdeteollisuus, jotka ovat jokaiselle täysin arkisia asioita. Jokainen voikin omassa mielessään miettiä, että minkälaisen "ohjelmoinnin" on itse saanut ja mistä osatekijöistä se muodostuu. Ihminen on ympäristönsä ja kulttuurinsa tuote.
Informaatiosodankäynti on käsitteenä aika ruma, koska siinä on sana "sodankäynti". Ehkä parempi olisi puhua informaatiovaikuttamisesta, jota tehdään eri tasoilla. Vaikuttamista tapahtuu kaikkialla ja koko ajan, mutta sen tavoitteilla on vain rajatuissa tapauksissa sotilaallinen ulottuvuus, sillä useinmiten tavoitteet ovat poliittisia tai taloudellisia ja niiden tarkoitus on palvella vaikuttajan etuja. Joko suoraan sen valtiollisia etuja tai sen intressien kannalta edullista politiikkaa.
Vaikuttamisen kentällä on myös erilaisia ja eri tavoin organisoituneita toimijoita runsaasti eikä vaikuttaminen rajoitu pelkästään valtiollisiin toimijoihin, joissa linjaorganisaation alimmalla kustannuspaikalla istuva virkamies painaa lähetä -nappia. Toimijoiden lukumäärä, verkottuneisuus ja organisaatiorakenteiden monimuotoisuus tekee asian hahmottamisesta aika haastavan. Suurin ja näkyvin informaatiovaikuttamisen muoto on markkinointi, jonka tavoitteet ovat kaupallisten etujen saavuttaminen suhteessa samoista markkinaosuuksista kamppaileviin kilpailijoihin. Voittaja ei ole paras yritys tai tuote, vaan paras markkinoija eli informaatiovaikuttaja, joka saa kuluttajat ostamaan tuotteitaan. Suomella on ollut tässä surullisenkuuluisia haasteita.
Sotatieteellisestä näkökulmasta informaatiosodan sotilaalliset tavoitteet liittyvät eri keinoilla tavallisesti oman kansan ja omien joukkojen taistelutahdon lujittamiseen sekä vastustajan tilannekuvan hämärtämiseen ja joukkojen taistelutahdon nujertamiseen - parhaassa tapauksessa vaikka operatiivisella tasolla jopa taistelutilan tyhjentämiseen, kuten esimerkiksi Irakissa kevään 2003 operaatiossa voidaan paikoin tulkita tapahtuneen. Paras voitto saavutetaan laukaustakaan ampumatta.