Inttirolex

Umkhonto

Ylipäällikkö
Meidän aikana synkronoitiin aina kellot, sitten kännyköiden myötä rannekellot hävisivät monen ranteesta ainakin siviilissä. Nyt näköjään tekevät taas paluuta, myös varusmiehille.

Tällainen on varusmiehen uusin vakiovaruste – inttirolex komeilee nyt lähes jokaisen varusmiehen ranteessa
Kännykästä ei voi aikaa katsoa, niinpä varusmiehet ovat innostuneet hankkimaan erityisiä rannekelloja varusmiespalveluksensa ajaksi.
varusmiehet
15.1.2019 klo 05:30

13-3-10595063.jpg

Inttirolexin tärkein tehtävä on pitää varusmies aikataulussa. Antti-Jussi Korhonen

Tästä on kyse
  • Inttirolex on rannekello, jota varusmiehet käyttävät palvelusaikana varuskunta-alueella.
  • Inttirolexin tärkein tehtävä on näyttää aikaa, koska palvelustehtävien aikana puhelinta ei saa käyttää.
Kysymys inttirolexeista naurattaa Karjalan Prikaatin mediavarusmies Miikka Luotosta.
– Se on vähän sellainen meemi. Rolex on kallis kello, ja tämä nyt on tällainen ihan toisenlainen, Luotonen nauraa.
Inttirolexista puhuttaessa tarkoitetaan varusmiehen ranteessa roikkuvaa parinkymmenen euron arvoista kelloa. Inttirolex-kellot ovat nousseet ilmiöksi kasarmialueilla viimeisen viiden vuoden aikana. Luotonen kuvailee inttirolexia käytännölliseksi varusteeksi.
– Ainakin yli puolella varusmiehistä on kädessään inttirolex. Harva sitä todennäköisesti kotona pitää, mutta palvelusaikana se on kätevä, ja sen avulla pysyy aikataulussa. Itse hankin kellon, jossa on näytön valo. Pimeänä telttayönä inttirolexista näkee, milloin pitää herätä kipinävuoroon tai vartioon.

13-3-10595056.jpg

Mediavarusmies Miikka Luotonen ja alokas Tuomas Nylund tarkastelevat inttirolexin ominaisuuksia.Antti-Jussi Korhonen
Termi inttirolex on armeijaslangia, ja se jää useimiten ainoastaan varusmiesten palvelusajan sisäpiirivitsiksi.
– Itse kuulin inttirolexista ensimmäisen kerran kaverilta. Uskon että kaveripiirissä tiedetään aika hyvin mitä inttirolexilla tarkoitetaan. En ole varma, että tietävätkö vanhempani mistä puhutaan, kun puhutaan inttirolexista, Luotonen sanoo.

Kellonaika ranteesta
Tammikuun alussa Kouvolan Vekaranjärvellä sijaitsevassa Karjalan Prikaatissa aloitti yli 2 000 uutta varusmiestä. Alokasajan kaksi ensimmäistä viikkoa ovat erityisen tarkasti aikataulutettuja.

13-3-10595241.jpg

Inttirolex on tuttu näky varusmiesten ranteessa.Juulia Tillaeus

Rannekello on varuskunta-aluella tärkeä kapistus, koska puhelinta voi palvelusaikana käyttää rajoitetusti. Palvelustehtävän aikana puhelin ei saa olla käytössä. Kellonaikaa ei siis voi tarkistaa kännykän näytöltä, vaan on turvauduttava rannekelloon. Puhelinta saa käyttää varusmiehille määritellyllä vapaa-ajalla.
Omaa kelloa varusmiehet eivät Puolustusvoimilta saa, vaan jokainen on sellaisen hankkinut ennen intin alkamista.
Tammikuussa palvelukseen astunut Karjalan Prikaatin alokas Noora Flekander kertoo, että inttirolexia on tullut katsottua ensimmäisinä armeijapäivinä erityisen tarkasti.
– Minulla on kello suihkussakin kädessä. Tärkeintä inttirolexissa on, että näkee kellon. Täällä on huomattavasti vähemmän vapaa-aikaa kuin siviilissä. Aina pitää olla kartalla, että millon lähdetään seuraavaan paikkaan. Koko ajan pitää seurata kelloa, Flekander kertoo.

13-3-10595239.jpg

Alokas Noora Flekander kertoo, että aikaa seurataan tarkasti inttirolexin kautta.Juulia Tillaeus

Flekander mainitsee, että inttirolexilla ei ole tarkkaa määritelmää. Esimerkiksi tarkkaa hintahaitaria inttirolexille ei ole.
–Jokaisella voi olla omanlaisensa.

13-3-10595240.jpg

Inttirolexin tärkein tehtävä on näyttää aikaa.Juulia Tillaeu

Aika kuluu, kun alkuun pääsee
Alokas Tuomas Nylund kertoo, että hänen inttirolexissaan on tavallisen kellotaulun lisäksi sekuntikello ja ajastin.
– Niiden avulla voi seurata ja treenata omaa nopeutta palvelustehtävissä.
Nylundille inttirolex on hänen ensimmäinen kellonsa. Aiemmin rannekelloa ei ole tarvinnut.
Nylundin digitaalinäytöllinen inttirolex on poikkeuksellinen yksilö. Kello nimittäin käy jo toista palvelusaikaansa.
–Tämä on isoveljeni vanha kello. Sain sen häneltä, kun aloitin armeijan.
Nylund kertoo, että palvelusaika on lähtenyt kulumaan intissä koko ajan sujuvammin.
– Kun on päässyt tähän päivärytmiin, niin aika menee nopeammin.
Entäs kuinka käy inttirolexille, kun palvelusaamut loppuvat?
– Ajattelin, että rikon sen, kun palvelusaika päättyy. Tai voisihan se olla hyvä muisto, mediavarusmies Miikka Luotonen sanoo ja naurahtaa.
–Varmaa on, että en tule käyttämään inttirolexia ranteessa enää palvelusajan jälkeen. Minulla on vapaa-ajallani toinen kello.

https://yle.fi/uutiset/3-10594869
 
Kyllähän rannekello on hyvä muutenkin olla. Puhelimesta toki näkee ajan, mutta onhan se hankalaa koko ajan olla kaivamassa luuria taskusta vain sen takia, että näkee mitä kello on.
 
Rannekello syrjäytti taskukellon ensimmäisessä maailmansodassa. Sotilaat huomasivat, että ranteessa olevasta kellosta näkee kenttäolosuhteessa taskukelloa vaivattomammin ja turvallisemmin ajan. Sama ero on rannekellolla ja kännyllä.
 
Minä pidän nykyään oman rannekellon kaulalla vedenpitävässä pussissa.
Tämmöisessä:
Waterproof-Keymaster-Case-608-back-view.jpg

Vetonuppi saanut liikaa iskuja eikä kello enää pidä vettä kuten uutena. Korjata voisi mutta maksaisi 200 euroa (olen tiedustellut hintaa), liian kallista. Etenkin kun kello itse maksoi n.300 eur.
 
Viimeksi muokattu:
Muistan kun meitä intissä neuvottiin hankkimaan rannekkellot. Ihan sama minkälainen rannekello, vaikka joku lasten mikkihiirikello, kunhan se näyttää ajan.

Esim. tällainen olisi ollut vaatimukset täyttävä. :cool:

 
On se säälittävää, ettei sotavaltio edelleenkään hanki sotilailleen palveluskelloja. Kuitenkin toiminta vaatii kellon käyttöä. Turheepaakin kamaa siellä jaetaan.

Omalta palvelusajaltani muistan joidenkin taistelijoiden ilmoittaneen ykskantaan, ettei ole kelloa. Mitäpä siihen vastaan sanomaan.
 
Minulla on tuollainen aloitusviestin ylimmän kuvan punatehosteinen malli kh -kellona. ”Olssonin Klasulta” ostin jokunen vuosi sitten kun se oli halpa. Koskahan siihen pitäisi vaihtaa paristo?
 
Omalta palvelusajaltani muistan joidenkin taistelijoiden ilmoittaneen ykskantaan, ettei ole kelloa. Mitäpä siihen vastaan sanomaan.

Heikko kuri ja huonot miehet.

Se on palvelusrikkomus jos ei tule koulutukseen ajoissa tai käyttäytyy muuten epäsotilaallisesti.

Meillä yksi idiootti onnistui ryssimään AUK paikan peruskoulutuskaudella. Jäi kolme kertaa kiinni siitä, että makasi punkassa päivällä. Oli komppaukko jo varoittanut toisen kerran jälkeen, että seuraavasta tulee esitutkinta, penaltia ja kaikki siitä tulevat seuraamukset laitetaan toteen kaikessa ankaruudessaan. No rangaistuja ei aukkiin oteta ja esitutkinta + rangaistukset tarkoitti kuuden viikon ginestä.

Ihmisiä yritetään kohdella aikuisina ja ilmoitetaan päiväohjelma ja aikarajat. Sitten joku pullikoi, että ei kelloa tms. paskaa. Usein nämä en osaa, ei koulutettu ja ei ole välineitä kaverit pystyivät kyllä kaikki asiansa hoitamaan kun oli oma etu kyseessä.

Muistan kuinka alokasaikana yksi taistelija yritti vedota siihen, että ei voi tuoda teltanpystytykseen tukiriukuja kun ei ole puukkoa. Ei kuulemma puolustusvoimat ollut hommannut ja hänellä ei ollut mitään velvollisuutta yms. Kersantti ilmoitti, ihan kohteliaasti, että sotkussa oli mora puukkoja jotka taisivat maksaa kahdeksan markkaa. Ei kuulemma ollut rahaa, vaikka tupakkaan sitä riitti useampi kymppi joka päivä. Pari viikkoa tuo jaksoi kirvestä kantaa, ennen kuin mora ilmestyi oikein korostetusti vyölle.:)
 
Viimeksi muokattu:
Heikko kuri ja huonot miehet.

Se on palvelusrikkomus jos ei tule koulutukseen ajoissa tai käyttäytyy muuten epäsotilaallisesti.

Jos vanhoja muistellaan, niin se mikään palvelusrikkomus ollut silloin - eikä voi olla tänäänkään - että vartioon tai kipinään käsketty sotamies sanoo, ettei hänellä ole kelloa. Se on sitten käskijän tehtävä järjestää asia jotenkin.

Ei sillä kellottomuudella tietenkään kasarmilla oltaessa mitään voi perustella kun käytävän seinällä kuitenkin kello on vapaasti katsottavissa. Asia erikseen jos ei tunne kelloa. Ainakaan ysärillä ei sekään varmaan ollut mikään mahdottomuus.
 
Ei 80-luvulla mitään kelloa tarvinnut. Menit sinne minne käskettiin ja milloin käskettiin. Ei itse tarvinnut mitään miettiä.
 
Jos vanhoja muistellaan, niin se mikään palvelusrikkomus ollut silloin - eikä voi olla tänäänkään - että vartioon tai kipinään käsketty sotamies sanoo, ettei hänellä ole kelloa. Se on sitten käskijän tehtävä järjestää asia jotenkin.

Ei sillä kellottomuudella tietenkään kasarmilla oltaessa mitään voi perustella kun käytävän seinällä kuitenkin kello on vapaasti katsottavissa. Asia erikseen jos ei tunne kelloa. Ainakaan ysärillä ei sekään varmaan ollut mikään mahdottomuus.

Tästähän oli taannoin se partakone-case. Käsittääkseni silloin tuli ihan virallisesti linjattua että varusmiehellä on velvoite laittaa palveluksessa tarvittaviin tai vaadittuihin tarpeisiin omasta pussistaan tasan 0€. Pv:n tulee toimittaa kaikki se minkä käyttöä vaaditaan.
 
Jos vanhoja muistellaan, niin se mikään palvelusrikkomus ollut silloin - eikä voi olla tänäänkään - että vartioon tai kipinään käsketty sotamies sanoo, ettei hänellä ole kelloa. Se on sitten käskijän tehtävä järjestää asia jotenkin.

Kyllä se nyt vaan on niin, että varusmiehillä on vaikka kuinka paljon tehtäviä joissa täytyy tietää mitä kello on. Esimerkkinä vaikka sotilaspoliisin, kuljettajan tai vaikka viestimiehen tehtävät.

Jätät käsketyt tehtävät suorittamatta, niin rangaistus tulee.

Mitä kipinään ja vartiopalvelukseen tulee, niin kyllä ne ajat katsottiin kellosta. Laiminlyönnit johtivat seuraamuksiin ja varsinkin jos puhuttiin vartiopalveluksesta, niin ne saattoivat olla tuntuvat.
 
Jätät käsketyt tehtävät suorittamatta, niin rangaistus tulee.

Ihme vääntö tästäkin..

Ei tasan tule rangaistusta jos varusmies käskyn saatuaan ilmoittaa ettei ole kelloa. Se on sitten esimiehen tehtävä ratkaista miten toimitaan.

Ei se tietenkään niin voi mennä, että kellonajan sisältävän käskyn saatuaan vedetään kättä lippaan ja sitten takakäteen naureskellaan, ettei ole kelloa..
 
Viimeksi muokattu:
Ihme vääntö tästäkin..

Ei tasan tule rangaistusta jos varusmies käskyn saatuaan ilmoittaa ettei ole kelloa. Se on sitten esimiehen tehtävä ratkaista miten toimitaan.

Ei se tietenkään niin voi mennä, että kellonajan sisältävän käskyn saatuaan vedetään kättä lippaan ja sitten takakäteen naureskellaan, ettei ole kelloa..

Ja voihan olla, että kello löytyy, mutta siitä onkin paristo mennyt tyhjäksi ja vieläpä keskellä metsäkeikkaa. Tai muuten kello lakannut toimimasta.
Mistäs sitä yhtä-äkkiä uuden pariston tai ehjän kellon tempasee?
Eihän varusmiestä voi kellottomuudesta tai kellon toimimattomuudesta rangaista.
Sitten vaan täytyy johtajan keksiä kuinka tilanne ratkaistaan jos tehtävä vaatii tarkkaa kellonaikaa ja ajoitusta.
 
Kyllä se nyt vaan on niin, että varusmiehillä on vaikka kuinka paljon tehtäviä joissa täytyy tietää mitä kello on. Esimerkkinä vaikka sotilaspoliisin, kuljettajan tai vaikka viestimiehen tehtävät.

Jätät käsketyt tehtävät suorittamatta, niin rangaistus tulee.

Mitä kipinään ja vartiopalvelukseen tulee, niin kyllä ne ajat katsottiin kellosta. Laiminlyönnit johtivat seuraamuksiin ja varsinkin jos puhuttiin vartiopalveluksesta, niin ne saattoivat olla tuntuvat.

Jos tehtävä edellyttää kelloa niin Pv:n on sellainen varusmiehen käyttöön järjestettävä. Näin se menee pykälien mukaan. Shittiä tulee henkilökunnan edustajalle jos menee raapaisemaan penalttia kellon puuttumisesta ja rangaistu keksii valittaa asiasta. Varusmies ei ole velvollinen hankkimaan palveluskäyttöön yhtään mitään. Tämä tuli selväksi silloin kun partakoneista väännettiin.

Käytännössä homma tietysti hoituu järkevämmin koska viranomaisvalituksia tehtailevat varusmiehet ovat onneksi harvassa. Useimmille on helpompaa hommata joku halpa kello.
 
  • Tykkää
Reactions: PSS
Ihme vääntöä. Meille sanottiin alokasaikana, että ostakaa rannekello. No kaikki osti, eikä tästä tullut mutinoita. Tosin olimme patterissa, emmekä komppaniassa, joten kellolla on oikeasti merkitystä.

Normaalisti en käytä rannekelloa, mutta yhä edelleen laitan harjoituksiin lähtiessäni ranteeseeni yksinkertaisen nahkahihnaisen kellon fosforoiduilla viisareilla. Helpompi ammuttaa tuloajalla...
 
Ihme vääntöä. Meille sanottiin alokasaikana, että ostakaa rannekello. No kaikki osti, eikä tästä tullut mutinoita. Tosin olimme patterissa, emmekä komppaniassa, joten kellolla on oikeasti merkitystä.

Normaalisti en käytä rannekelloa, mutta yhä edelleen laitan harjoituksiin lähtiessäni ranteeseeni yksinkertaisen nahkahihnaisen kellon fosforoiduilla viisareilla. Helpompi ammuttaa tuloajalla...

Sitten tuli se yksi joka valitti kun parta käskettiin ajaa eikä oltu annettu partakonetta. Se on kai sitä kehitystä. Siis se omien oikeuksien tunnistaminen. Velvollisuuksilla ei niin väliä.

Tämmöistä vanhaa tarinaa siis muistelen. Jaetaanko muuten partavehkeitä nykyään vai jäikö tämä puheen tasolle?
 
Tämmöistä vanhaa tarinaa siis muistelen. Jaetaanko muuten partavehkeitä nykyään vai jäikö tämä puheen tasolle?
Kun olin palveluksessa niin meille jaettiin palveluksen alussa hieno Giletten höylä ja partavaahtopurkki per mies. Höylän mukana taisi tosin tulla vain yksi terä, joten toinen asia että pärjäsikö sillä 11.5 kuukautta. Joitain halpoja kertakäyttöhöyliäkin oli muistaakseni tarjolla, joita käytettiin omalla vastuulla.
 
Back
Top