Heippa,
Kovin nopeasti maailman tilanteet muuttuvat. Tässä nykyisessä USA/Iran/Irak tilanteessa ei kenelläkään kyllä pitäisi olla hurraamista eikä kenenkään pitäisi olla sillä kannalla, että kriisiä kannattaa enää tästä syventää.
Ensinnäkin, Trump teki päätöksen yksin siinä mielessä, että hän lisäsi kansalaistensa turvattomuutta vähintääkin siten, että maailma on entistä arvaamattomampi ja kaikki yksittäisetkin hullut lähtee nyt liikkeelle. Trump henkilönä hyökkäsi toisen valtion poliittista johtoa vastaan. Olkoonkin se valtio mikä on, mutta maailmassa on pelisääntönsä ja yksi niistä on se, että minkään kansainvälisesti tunnustetun valtion poliittista johtoa ei tarkoituksella tapeta, ilman oikeudenkäyntiä. Tässä on takana myös se, että sellaista neroa ei olekaan, jota ei johtavasta asemasta voida korvata. Strategisesti ajateltuna, hetkellisesti voi olla niin, että Iranin vaikutuspyrkimukset saivat kolauksen, mutta tuo on vain hetkellistä. Pidempiaikaista vaikutusta Suleimanin tapolla ei tule olemaan.
Trump alensi itsensä ja johtamansa valtion Talibanin ja Isis:ksen tasolle viimeisimmillä twiiteillä. Ei voi olla tästä maailmasta uhata tuhota valtion ja samalla koko maailman kulttuuriperintöä. Tämäkin piti vielä nähdä. Noiden twiittien jälkeen Kiina ja Venäjä varmasti nostivat maljaa ilmaisen voiton kunniaksi. Mitä tahansa tämä tahvo tekee, aina hänen tempaukset jotenkin tukee Venäjää ja Kiinaa.
Yksi kysymys, joka tulee 2020 -vuonna olemaan kartalla on myös se, onko NATO enää uskottava puolustusliitto. Luulisin, että tätä kysymystä pyöritellään tänään Brysselin ylimääräisessä kokouksessa. NATO maat kokoontuvat kriisikokoukseen ei sen takia, että joku olisi hyökännyt NATO:a vastaan, vaan sen takia, koska yksi jäsenmaa provosoi sotaa. USA:n tukeen, aikomuksiin ja keinoihin ei monimutkaisessa Euroopassa, johon Lähi-itä väistämättä vaikuttaa, voida niin vaan enää luottaa. 2020 -vuonna vielä vähemmän, mitä 2019 vuonna. On mahdollista, että Euroopan turvallisuusrakenteita aletaan harkitsemaan entistä enemmän Euroopan keskuspankin ja EU:n ympärille. Mikä sekään ei ole ongelmatonta.
Maailmassa on pelisääntöjä, joita valtiot ovat noudattaneet tähän mennessä. Yksi niistä on kolmannen valtion välittäminen, jos kaksi valtiota ei tule toimeen keskenään. Tässä maailmassa sellaista diilin -tekijää ei yksinkertaisesti ole, joka pystyy neuvottelemaan kipeistä valtioiden välisistä asioista ilman, että kolmas osapuoli on keskustelua kätilöimässä. Sitä sanotaan diplomatiaksi. Jos uudeksi normiksi tulee tappaa jonkin valtion poliittista johtoa kolmannen valtion alueella, niin odotan mielenkiinnolla, kuinka paljon Valkoinen talo matkustelee tänä vuonna kolmansiin maihin.
2020 on saanut huonon alun Euroopan kannalta.
Simpauttaja