Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Note: This feature may not be available in some browsers.
jokiranta kirjoitti:Mistä sen tuhoamisosaston saa ajoissa paikalleen? Ensinhän ei ole oikein sitä jahdattavaa osastoakaan, vaan se pitää löytää. Kun osasto sitten löytyy niin millä tuhoamisosasto kiidätetään paikalle?
Kokonaisuuden kannalta on kuitenkin ymmärrettävää, että koiran työturvallisuudesta pidetään huolta ja annetaan tappioiden osua tuhoamispartion jääkäreille.
Victor Charlie kirjoitti:Teitä pitkin autolla. Meillä tieverkko on sen verran tiheä, että sitä pitkin saa useimmiten heitettyä osaston sopivaan maastonkohtaan pakenijoiden edelle. Autolla pääsee lujempaa kuin metsässä juosten, vaikka joutuisi vähän kiertääkin. Lapissa voi olla hankalampaa.
jokiranta kirjoitti:Victor Charlie kirjoitti:Teitä pitkin autolla. Meillä tieverkko on sen verran tiheä, että sitä pitkin saa useimmiten heitettyä osaston sopivaan maastonkohtaan pakenijoiden edelle. Autolla pääsee lujempaa kuin metsässä juosten, vaikka joutuisi vähän kiertääkin. Lapissa voi olla hankalampaa.
Juoksevatko pakenijat miltei teitä pitkin?
Hyvin sanottu. Itse laiskuuttani tiivistin helpompaan muotoon todeten koiraa harhautettavan, mikä ei todellisuudessa ole oikein, mutta kertoo perusidean lyhyesti. Oikeampaa olisi tietenkin sanoa koirapartiota harhautettavan, jos haluaa olla laiska (niinkuin minä) ja tiivistää lyhyeksi.KorpiSISSI kirjoitti:Koira haistelee jälkiä ja ympäristön hajuja. Koiran ohjaaja "lukee" koiraa ja tekee sen käyttäytymisestä päätelmiä. On väärin sanoa että koiraa harhautetaan. Parempi puhua koiran ohjaajan harhautuksesta. Kun ohjaaja osaa tulkita koiraansa, pystyy hän koiran käytöksestä päättelemään mitä ja miten on harhautettu tai että on kyse harhautuksesta. Koira lähtee hakemaan uutta jälkeä, kaartaa harhaustusalueen tms. ohjajan tulee antaa sille työrauha niin harhaustus on vain viive. Kun ohjaaja on sissi tms. koulutettu ja omaa itse kokemusta harhaustusten tekemisestä, jäljitys onnistuu. Luonnollisesti ohjaajan tulee osata itsekin tutkia "maamerkkejä" ja jälkiä, se helpottaa ymmärtämään koiran käytöstä kussakin tilanteessa. Sama koskee koiraa ja miestä: harjoitusta-harjoitusta-harjoitusta ja sovellettua toimintaa, ei kaavamaista vaan aina pientä jippoa
Tilanne muistuttaa ajometsästystä. Periaatteessa menetelmiä on muutama. Takaa-ajava jäljitysosasto (ajomiehet) voivat ajaa takaa-ajettavat (saaliin) sulkulinjan (passimiesten) tuhottavaksi (ammuttavaksi). Tai ajomiehet voivat ajaa saaliin paikkaan, jossa saalis tuhoaa itsensä (putoaa pyyntikuoppiin, jyrkänteeltä tai juoksee suohon) kuten miinakenttään tai tykistön tuleen tai joutuu pysähtymään ja on piiritettävissä ja siten napattavissa väsyttämällä tai kiristämällä piiritysrengasta tai pakotettu antautumaan väistötilan loppuessa ja puolustautumismahdollisuuksen ollessa mitättömät. Tai passimiesten ketjun piirittäessä saaliin ja estäessä sen poistumisen voivat ajomiehet jahdata pussiin joutunutta saalista. Myös ilman passimiehiä tuo onnistuu, kun ajomiehet ajavat saaliista sopivasti maastoesteiden ja -rajoitteiden määrittelemälle alueelle ja kykenee voimakkaampana lyömään kiinni saadun saaliin. Etelä-Afrikkalaiset käyttivät paljon tuota viimeistä keinoa. Jäljittjä osastoa seurasi vahva osasto ajoneuvoissa ja kun terrot saatiin kiinni, ajoneuvot suorittivat nopean saartoliikkeen tja jalkautuksen tai maastoa hyväksi käyttäen muunlaisen tuhoavan iskun luottaen ylivoimaan, tulivoimaan ja tuoreiden taisteluvalmiiden joukkojen kykyyn lyödä väsynyt yllätetty vihollinen.Yleensä ei takaa ajava/jäljittävä osasto pyrikkään ottamaan kiinni tai tuhoamaan kohdetta. Sitä varten on erillinen osasto (sulkulinjat/TA:t etc).
jokiranta kirjoitti:Victor Charlie kirjoitti:Teitä pitkin autolla. Meillä tieverkko on sen verran tiheä, että sitä pitkin saa useimmiten heitettyä osaston sopivaan maastonkohtaan pakenijoiden edelle. Autolla pääsee lujempaa kuin metsässä juosten, vaikka joutuisi vähän kiertääkin. Lapissa voi olla hankalampaa.
Juoksevatko pakenijat miltei teitä pitkin?
Jos jäljityksessä on koirapartio, koira voi ilmaista jäljitettävän ilmavainun perusteella jopa 2km päästä (tuulen alapuolelta). Kun koira on oikein koulutettu ilmaisemaan kohteen, se pysähtyy n.200m päähän kohteesta.. menee maahan tai istuu (riippuu miten koulutettu) ja kuono osoittaa kohteen suunnan. Kohde ei välttämättä edes tiedä että partio on jäljillä. Keskeisintä koko homman osalta on johtajan toiminta. Tilanteet muuttuu nopeasti ja kenttätiedon pitää olla reaaliaikaista. Johtajan on tunnettavaa käytettävissä olevan joukon käyttömahdollisuudet ja toiminta periaatteet ja etenkin koirapartion mahdollisuudet/käyttö/toiminta.jokiranta kirjoitti:On hyvä tietää, että oikea ratkaisu on tappaa jäljittäjät, joilloin murhaajaryhmät harhautuvat.
noska kirjoitti:Jos juoksukuntoinen osasto taisteluvarustuksessa kykenee niinkin kovaan suoritukseen kuin 5km/20 min suoraan metsän halki
Kapiainen kirjoitti:noska kirjoitti:Jos juoksukuntoinen osasto taisteluvarustuksessa kykenee niinkin kovaan suoritukseen kuin 5km/20 min suoraan metsän halki
Paitsi ettei pysty.. 5km/20min = 4min/km, joka ei onnistu kaikissa Suomalaismaastoissa edes huippusuunnistajalta kilpailuvarustuksessa.
baikal kirjoitti:Tai ajatusta laajentaen: oikein maastoa käyttävä jääkärikomppania, joka on ryyditetty pst:lla yms. lähdepä se kaivamaan meikämaastosta esille ja pistä se pakettiin....ei se niin helppoa ole vastustajallekaan, olletikin, ettei komppanian tst-kykyä mikään joukkueen puolikas voi nujertaa vaan siihen tarvitaan kovemmat lääkkeet. Jos tämä jääkärikomppania on sellainen sinipallukka, joka ameebanomaisesti vatkaa toiminta-alueellaan, tuhoaa ajoneuvoja ja nujertaa vastaansa saadut pikkupoppoot ja väistyy "linnoitteisiin" sopivalla hetkellä...saa täydennykset?....ja ameeba elää taas....taas ja taas. Jos tuo jääkärikomppania liimautuu paikoilleen staattisesti, se saa höyhennyksen epäsuoralla ja se on finnkaputtseera.
baikal kirjoitti:Liian usein kuvaamme itsemme "uhrin" asemaan, jolla ei ole mitään mahiksia, jonka kimpussa häärii kauheita supersotilaita ja hillitön epäsuora jauhaa uhrin nuuskaksi. Se ajattelutapa pitäisi murtaa joskus oikein armeijan voimin.
Touhottaja kirjoitti:Pitäisi melkein lähtökohtaisesti ajatellakin "kun teen näin, se vaikuttaa vastapuolen noin". Mutta myös niin, että "kun teen näin, se vaikuttaa oman puolen toimintaan noin". ainakin huoltohommissa.
Kapiainen kirjoitti:Touhottaja kirjoitti:Pitäisi melkein lähtökohtaisesti ajatellakin "kun teen näin, se vaikuttaa vastapuolen noin". Mutta myös niin, että "kun teen näin, se vaikuttaa oman puolen toimintaan noin". ainakin huoltohommissa.
Eikä vain pitäISI..vaan juuri noin PITÄÄ ajatella!
Kapiainen kirjoitti:baikal kirjoitti:Liian usein kuvaamme itsemme "uhrin" asemaan, jolla ei ole mitään mahiksia, jonka kimpussa häärii kauheita supersotilaita ja hillitön epäsuora jauhaa uhrin nuuskaksi. Se ajattelutapa pitäisi murtaa joskus oikein armeijan voimin.
Niin..se on just sitä "me nyt ollaan vaan tällaisia, eikä me oikein mitään osata, eikä meillä oikein mitään olekaan..ja mitään ei mahdeta kun vihollinen lähtee jyräämään..."
baikal kirjoitti:Enemmänkin armeija saisi psyykata asevelvollisia ajattelemaan asioita siten, että mitään ennakolta valmisteltua uhrin osaa ei ole olemassakaan.
Tähän sopii varmasti erään en muista nimeä saksalaisen komentajan mielilause: "älkää piehtaroiko vaan rähiskää"...taisi useampi alikomentaja saada tällä lauseella korvilleen. Yksinkertaisuudessaan saattaa olla paljon asiaa tuossa lyhyessä ohjeessa.
jokiranta kirjoitti:On hyvä tietää, että oikea ratkaisu on tappaa jäljittäjät, joilloin murhaajaryhmät harhautuvat.