Itämeren turvallisuustilanne

Jäikös ne Ropuskat yms Mustallemerelle kun 3 päivän operaatio alkoi? Niitähän siirtyi sillon alussa sinne, ennenkuin Turkki sulki salmen. Jos ne on vielä siellä, niin eipä paljon tarvii murehtia maihinnousuista Affenanmaalle yms.
 
Jäikös ne Ropuskat yms Mustallemerelle kun 3 päivän operaatio alkoi? Niitähän siirtyi sillon alussa sinne, ennenkuin Turkki sulki salmen. Jos ne on vielä siellä, niin eipä paljon tarvii murehtia maihinnousuista Affenanmaalle yms.
No ainakin tämä yksi teki Sevastopolista pysyvämmän kotisataman
623e64c7093c4d001805206e
 
Ukraina ketjusta



Niin nyt on semmonen ikkuna auki hetken kun Suomi on natossa.

Skenaario, jossa iskevät Ruotsiin Gotlannin saarelle, ryyditettynä tietenkin ydinuhittelulla ja vähintään kokeilla. Vastaako nato, tai yksittäiset nato maat omilla joukoilla? Koska tällöin konflikti on melko de-facto nato - venäjä.

Aseapuahan varmasti virtaisi, Britit, USA ja Puola olisivat varmasti innokkaimpia joukkojen/lentokoneiden lähettäjiä, uskoisin että Suomikin jotain mielellään tekisi.

Onko mahdollista että Gotlannista luovuttaisiin isomman konfliktin pelossa? Mitä miettii Putin? Semmoinen sopiva epätoivoisen örkin epätoivoinen kouristus?
Kyllähän tätä mietitään meilläkin. Pekka Toveri puhuu nimenomaan Ahvenanmaan suojaamisesta tulevaisuutta silmällä pitäen. Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että saattaa tulla aika jolloin NATO:n turvatakuut ovat kyseensia, eli jostain syystä NATO ei halua laajentaa konfliktia Ahvenanmaan takia tai sitten sota on laajentunut Euroopassa NATO:n ja Venäjän väliseksi. Kun katsotaan nyt vaikka vajaata paria vuotta, niin on todella mahdotonta nähdä että mikä tilanne on vaikkapa 10 vuoden kuluttua. Tällä menolla ei hyvä!
 
Siellä oli se Venäjän koululaiva parkissa muistaakseni Raumalla? Eikä sitä voinut kuulemma sieltä ajaa poiskaan, mikä ei ajan henki huomioiden yllätä. Tästä on ehkä 10 vuotta?
Muistellaan varmaan tätä tapausta

Venäläinen tutkimusalus on edelleen Porissa – merivartiosto tyytyi selvitykseen​

Alus herätti huomiota, sillä suomalaishävittäjät harjoittelevat parhaillaan Porin edustalla Ruotsin ja Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa.

TILAAJILLE
Nikolay Trubyatchinsky -tutkimusalus Naantalin satamassa 25. maaliskuuta.

Nikolay Trubyatchinsky -tutkimusalus Naantalin satamassa 25. maaliskuuta. KUVA: RONI LEHTI STR
29.3.2015 14:38 | Päivitetty 29.3.2015 15:35
Viikko sitten Naantaliin saapunut venäläinen tutkimusalus on edelleen Suomessa. Alus herätti huomiota, sillä suomalaishävittäjät harjoittelevat parhaillaan Porin edustalla Ruotsin ja Yhdysvaltain ilmavoimien kanssa.

Länsi-Suomen merivartiosto kertoi sunnuntaina, että Nikolay Trubyatchinsky -niminen alus on Porissa, jonne se pääsi torstaina siirtymään Rajavartiolaitoksen luvalla.

SUOMEEN SAAPUVALTA tutkimusalukselta edellytetään lupaa, jos alus osallistuu tutkimustoimintaan. Myös vieraan valtion omistamilla aluksilla pitää olla lupa. Panaman lipun alla olevan Nikolay Trubyatchinskyn omistaa kuitenkin venäläisen yritys.

"Me olemme selvittäneet aluksen statusta viime viikon lopulta lähtien. Alus on huomenna lähdössä Poriin, eikä meillä ole tällä hetkellä syytä pitää sitä Naantalissa", kertoi Länsi-Suomen merivartioston apulaiskomentaja Tomi Kivenjuuri HS:lle keskiviikkona.

Rajavartiolaitoksen saama selvitys oli tyydyttävä, vaikka tyhjentävää selitystä aluksen saapumiselle juuri Suomeen ei saatu.
 
Kyllähän tätä mietitään meilläkin. Pekka Toveri puhuu nimenomaan Ahvenanmaan suojaamisesta tulevaisuutta silmällä pitäen. Tämä tarkoittaa selkokielellä sitä, että saattaa tulla aika jolloin NATO:n turvatakuut ovat kyseensia, eli jostain syystä NATO ei halua laajentaa konfliktia Ahvenanmaan takia tai sitten sota on laajentunut Euroopassa NATO:n ja Venäjän väliseksi. Kun katsotaan nyt vaikka vajaata paria vuotta, niin on todella mahdotonta nähdä että mikä tilanne on vaikkapa 10 vuoden kuluttua. Tällä menolla ei hyvä!


Vähän tuohon liittyen tuli tässä hiljan vahingossa luettua mielenkiinnolla talvisodan aikajanaa ja nimenomaan tapahtumia ennen varsinaista hyökkäystä https://www.sotasampo.fi/fi/events/winterwar

Ei ole tarkoitus aloittaa historian pohdintaa tässä ketjussa, mutta ahvenanmaahan ja itämeren alueeseen liittyen muutamia poimintoja sodan alkuhetkiltä.

Jäi itselle vähän epäselväksi, että vietiinkö tuota pataljoonaa Turusta koskaan ahvenanmaalle, vai tuliko ensimmäinen varsinainen sotajoukko vasta 2.12 paikalle. Ja millainen miehitys sielä oli näinä aikoina.


07.8 Suomen sotaväen suurimmat rauhanaikaiset sotaharjoitukset Karjalankannaksella. Harjoituksiin osallistui 20 000 miestä.
30.8 Puolassa LK
01.9 Hitlerin Puolan hyökkäys
01.9 Merivoimat rauhanajan suojajoukko ryhmitykseen
04.9 Rannikkolaivaston pääosat siirtyivät Saaristomerelle. Pelättiin Ahvenanmaan miehitystä.

07.9 Neuvostoliiton länsiosissa laajat reserviläisharjoitukset. Se merkitsi samalla osittaista liikekannallepanoa.
09.9 Maa- ja Ilmavoimien sekä rajavartiostojen elokuussa kotiutunut saapumiserä kutsuttiin takaisin palvelukseen. Kannaksen suojajoukkoja lisättiin
09.9 Merivoimien pääosat saivat käskyn toteuttaa puolueettomuusmiehityksen I-vaiheen.
14.9 Uudenmaan Rykmentin suojajoukkopataljoona sai käskyn siirtyä Turkuun suunnattavaksi tarvittaessa Ahvenanmaalle.

17.9 Neuvostoliitto aloitti sotatoimet Puolan itäosien miehittämiseksi.
24.9 Neuvostoliitto esitti Virolle sotilasliittoa ja maasta itselleen laivasto- ja lentotukikohtia.
27.9 Neuvostoliitto ilmoitti Virolle, että tuntematon sukellusvene oli upottanut venäläisen rahtilaiva "Metallistin" Narvanlahdella.
28.9 Viro teki keskinäisen avunantosopimuksen Neuvostoliiton painostamana.
28.9 Saksa ja Neuvostoliitto solmivat Moskovassa raja- ja ystävyyssopimuksen.
01.10 Puolalaiset joukot antautuivat Helan niemimaalla.
07.10 Osa Suomen kenttäarmeijasta kutsuttiin ylimääräisiin harjoituksiin (liikekannallepanon I vaihe).
11.10 Loputkin kenttäarmeijasta kutsuttiin ylimääräisiin harjoituksiin (liikekannallepanon II vaihe).
12.10 Merivartiolaitos alistettiin Merivoimien komentajalle.
18.10 Ensimmäiset puna-armeijan joukot saapuivat Viron luovuttamiin tukikohtiin.
21.10 Aluejärjestön perustamat Merivoimien joukot perustettu.
23.10 Kenttäarmeija keskitetty.
29.10 Ensimmäiset puna-armeijan joukot marssivat Latvian luovuttamiin tukikohtiin.
09.11 Viimeiseksi jäänyt neuvottelu päättyi tuloksitta Moskovassa.
17.11 Suomen vastaiselle rajalle keskitetyt Neuvostoliiton armeijat saivat hyökkäystehtävät.
26.11 Mainila
30.11 Taistelut alkoivat Karjalankannaksella ja koko itärajalla.
02.12 Puolustusvoimien joukot miehittivät Ahvenanmaan.
02.12 Ruotsin hallitus päätti, ettei maa lähetä Ahvenanmaalle joukkoja. Ratkaisusta eri mieltä ollut ulkoministeri R. Sandler ilmoitti, että hän eroaa paikaltaan.

06.12 Maarianhaminassa perustettiin aseellinen kodinturvajoukko
19.12 Liittoutuneiden korkein sotaneuvosto keskusteli Pariisissa ensimmäisen kerran sotilasavun antamisesta Suomelle.
 
Viimeksi muokattu:
Vähän tuohon liittyen tuli tässä hiljan vahingossa luettua mielenkiinnolla talvisodan aikajanaa ja nimenomaan tapahtumia ennen varsinaista hyökkäystä https://www.sotasampo.fi/fi/events/winterwar

Ei ole tarkoitus aloittaa historian pohdintaa tässä ketjussa, mutta ahvenanmaahan ja itämeren alueeseen liittyen muutamia poimintoja sodan alkuhetkiltä.

Jäi itselle vähän epäselväksi, että vietiinkö tuota pataljoonaa Turusta koskaan ahvenanmaalle, vai tuliko ensimmäinen varsinainen sotajoukko vasta 2.12 paikalle. Ja millainen miehitys sielä oli näinä aikoina.


07.8 Suomen sotaväen suurimmat rauhanaikaiset sotaharjoitukset Karjalankannaksella. Harjoituksiin osallistui 20 000 miestä.
30.8 Puolassa LK
01.9 Hitlerin Puolan hyökkäys
01.9 Merivoimat rauhanajan suojajoukko ryhmitykseen
04.9 Rannikkolaivaston pääosat siirtyivät Saaristomerelle. Pelättiin Ahvenanmaan miehitystä.

07.9 Neuvostoliiton länsiosissa laajat reserviläisharjoitukset. Se merkitsi samalla osittaista liikekannallepanoa.
09.9 Maa- ja Ilmavoimien sekä rajavartiostojen elokuussa kotiutunut saapumiserä kutsuttiin takaisin palvelukseen. Kannaksen suojajoukkoja lisättiin
09.9 Merivoimien pääosat saivat käskyn toteuttaa puolueettomuusmiehityksen I-vaiheen.
14.9 Uudenmaan Rykmentin suojajoukkopataljoona sai käskyn siirtyä Turkuun suunnattavaksi tarvittaessa Ahvenanmaalle.

17.9 Neuvostoliitto aloitti sotatoimet Puolan itäosien miehittämiseksi.
24.9 Neuvostoliitto esitti Virolle sotilasliittoa ja maasta itselleen laivasto- ja lentotukikohtia.
27.9 Neuvostoliitto ilmoitti Virolle, että tuntematon sukellusvene oli upottanut venäläisen rahtilaiva "Metallistin" Narvanlahdella.
28.9 Viro teki keskinäisen avunantosopimuksen Neuvostoliiton painostamana.
28.9 Saksa ja Neuvostoliitto solmivat Moskovassa raja- ja ystävyyssopimuksen.
01.10 Puolalaiset joukot antautuivat Helan niemimaalla.
07.10 Osa Suomen kenttäarmeijasta kutsuttiin ylimääräisiin harjoituksiin (liikekannallepanon I vaihe).
11.10 Loputkin kenttäarmeijasta kutsuttiin ylimääräisiin harjoituksiin (liikekannallepanon II vaihe).
12.10 Merivartiolaitos alistettiin Merivoimien komentajalle.
18.10 Ensimmäiset puna-armeijan joukot saapuivat Viron luovuttamiin tukikohtiin.
21.10 Aluejärjestön perustamat Merivoimien joukot perustettu.
23.10 Kenttäarmeija keskitetty.
29.10 Ensimmäiset puna-armeijan joukot marssivat Latvian luovuttamiin tukikohtiin.
09.11 Viimeiseksi jäänyt neuvottelu päättyi tuloksitta Moskovassa.
17.11 Suomen vastaiselle rajalle keskitetyt Neuvostoliiton armeijat saivat hyökkäystehtävät.
26.11 Mainila
30.11 Taistelut alkoivat Karjalankannaksella ja koko itärajalla.
02.12 Puolustusvoimien joukot miehittivät Ahvenanmaan.
02.12 Ruotsin hallitus päätti, ettei maa lähetä Ahvenanmaalle joukkoja. Ratkaisusta eri mieltä ollut ulkoministeri R. Sandler ilmoitti, että hän eroaa paikaltaan.

06.12 Maarianhaminassa perustettiin aseellinen kodinturvajoukko
19.12 Liittoutuneiden korkein sotaneuvosto keskusteli Pariisissa ensimmäisen kerran sotilasavun antamisesta Suomelle.

Tämän tapahtumajanan viereen voisi olla mielenkiintoista yrittää kasata nykyhetken mukaisia tapahtumia rinnalle ja katsoa millainen kehityskulku saadaan aikaiseksi.

Jos Kiova olisi helmi-maaliskuussa 2022 kaatunut niin kulku olisi varmaan ollut hyvinkin yhdenmukainen ylläolevan kanssa, nyt ehkä tulee enemmän variaatiota. Vaikeutta kehityskulkujen hahmottamiseen tuo osaltaan myös se, että emme tiedä mitä kaikkea valmiuspuolella on tapahtunut ja milloin.

Yllä olevasta listasta yksi historiallinen huomio. Puola näyttää myöhästyneen todella pahasti LKP:n kanssa, Suomi puolestaan ajoitti omansa varsin onnistuneesti. Tästä viitteenä nykyisyyteen foorumillakin on paljon puhuttu uskalluksesta tehdä LKP riittävän ajoissa.
 
Jäikös ne Ropuskat yms Mustallemerelle kun 3 päivän operaatio alkoi? Niitähän siirtyi sillon alussa sinne, ennenkuin Turkki sulki salmen. Jos ne on vielä siellä, niin eipä paljon tarvii murehtia maihinnousuista Affenanmaalle yms.

Ymmärtääkseni Montreux’n sopimus ei estä muualla kuin Mustallamerellä kotisatamaansa pitävän vieraan valtion aluksen poistumista Mustaltamereltä. Takaisin sillä ei kuitenkaan ole asiaa, ennen kuin konflikti on loppunut ja salmi avattu. Eli suurin osa Ropuskoista saisi tuolta kyllä lähteä.
 
Tämän tapahtumajanan viereen voisi olla mielenkiintoista yrittää kasata nykyhetken mukaisia tapahtumia rinnalle ja katsoa millainen kehityskulku saadaan aikaiseksi.

Jos Kiova olisi helmi-maaliskuussa 2022 kaatunut niin kulku olisi varmaan ollut hyvinkin yhdenmukainen ylläolevan kanssa, nyt ehkä tulee enemmän variaatiota. Vaikeutta kehityskulkujen hahmottamiseen tuo osaltaan myös se, että emme tiedä mitä kaikkea valmiuspuolella on tapahtunut ja milloin.

Yllä olevasta listasta yksi historiallinen huomio. Puola näyttää myöhästyneen todella pahasti LKP:n kanssa, Suomi puolestaan ajoitti omansa varsin onnistuneesti. Tästä viitteenä nykyisyyteen foorumillakin on paljon puhuttu uskalluksesta tehdä LKP riittävän ajoissa.

Samat huomiot, mutta myös se, että YH harjoituksista kotiutuksia alettiin tehdä / vaatia ,marraskuunlopulla. Evakkoon lähteneitä palaili takaisin Karjalaan ja kaupunkeihin. Näitä hiukan ihmettelin tuolta aikajanalta (en siis kaikkea tuolta sivustolta kopioinut). No tässä on kesken Tannerin kirja jonka löysin tuon kautta ( https://www.marxists.org/suomi/tanner/1950/talvisota/talvisota.pdf ), missä käy läpi neuvotteluja ja juuri olen kohdassa kun palasivat Suomeen viimeisten neuvottelujen jälkeen 15.11. Jotenkin oli siis muodostunut kuva että ehkä mitään ei sitten tapahdukkaan kuitenkaan, sekä valtionjohdon että kansan keskuudessa.

Kun keskusteluja Moskovassa ei ollut nimenomaan katkaistu, vaan ne meidän käsityksemme mukaan olivat vain keskeytyneet, ja kun eroaminenkin venäläisistä neuvottelijoista oli tapahtunut ystävällisissä muodoissa, oltiin Suomessa siinä käsityksessä, että edessä oli Paasikiven kolmesta vaihtoehdosta se, "ettei tapahdu mitään”. (s.138)

Niin se yhtymäkohta nykyisyyteen?
Samaan aikaan kuin Suomessa tällä tavalla palattiin normaaliin elämän tahtiin, olivat merkit rajan takana kaikkea muuta kuin rauhaa ennustavia. Koko venäläinen propagandakoneisto oli pantu liikkeelle Suomea vastaan. Venäläisen uutistoimiston Tassin Helsingin-kirjeenvaihtaja Lisin lähetteli täältä päivittäin puhelimitse Suomen oloja vääristeleviä tietoja, joita venäläiset lehdet ahkerasti julkaisivat.
“Tulemme kulkemaan tietämme, johtakoon se sitten minne tahansa. Tulemme takaamaan Neuvostoliiton turvallisuuden, välittämättä mistään, murtaen kaikki esteet, olivatpa ne mitä laatua tahansa, päämäärämme saavuttamiseksi.” Samaan tyyliin jatkuivat kirjoitukset marraskuun loppupuolella. Henkilökohtaisuuksiakaan ei säästetty. Suomen hallituksen jäseniä vastaan kohdistettiin pilkallisia kirjoituksia. Niinpä Pravdassa 26. päivänä marraskuuta julkaistussa pakinassa käsiteltiin pääministeri Cajanderia törkeän ivallisesti. Häntä nimitettiin "variksenpelätiksi”, "narriksi”, "marionetiksi”, "klovniksi, joka tekee taitopiruetteja sirkuksen areenalla” jne.

Erityisesti pitäisi noteerata tämä valmistelutyö jota sielä nytkin tehdään, moneen suuntaan. Vaikka se helposti täältä kuunnellen tuntuu naurettavalta höpötykseltä, se toimii väestöön pelottavan hyvin. Ei se kansa miksikään ole muuttunut, samoin pelimerkein sitä nytkin valmistellaan, ja on toki jo pitkään valmisteltu..

Näille kiihkoisille hyökkäyksille ei kuitenkaan osattu antaa sitä merkitystä, minkä ne ehkä olisivat ansainneet. Emme silloin vielä tarpeeksi tunteneet venäläisen sanomalehtipropagandan poliittista merkitystä. Suomessa kuviteltiin, että oli käynnissä hermosota, jonka avulla Suomea koetettiin pehmittää taipuvaiseksi myönnytyksiin.



Marraskuun lopulla asema kuitenkin muuttui vakavammaksi. Marraskuun 26. päivänä ammuttiin kuuluisiksi tulleet Mainilan seitsemän laukausta, jotka muodostivat seuraavien päivien tapahtumien pelinavauksen.

...Jospa tämä nyt ainakin saatiin estettyä joksikin aikaa.
 
Onko kukaan ehtinyt jo katsoa tämän dokkarin ensimmäisen jakson, onko hyvä?

Yleisradioyhtiöiden tutkivat toimitukset yhdistivät voimansa poikkeuksellisessa tilanteessa selvittääkseen, mitä Venäjän tiedustelutoiminta Pohjoismaissa tarkoittaa.

Euroopan turvallisuustilanne muuttui äkillisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan helmikuussa 2022. Suomen ja Ruotsin NATO-hakemukset lisäsivät osaltaan Venäjän tiedustelupalvelun intressejä myös Pohjoismaissa.
Pohjoismaisten yleisradioyhtiöiden tutkivat toimitukset alkoivat yhteistyössä selvittää, mitä tämä käytännössä tarkoittaa ja voidaanko puhua hybridisodankäynnistä ja sen valmistelusta, joka kohdistuu myös Pohjoismaihin.
Yhteistyön tuloksena syntynyt kolmiosainen sarja Varjojen sota/ Skuggkriget esitetään 19. huhtikuuta alkaen. Mukana on ollut toimittajia Norjasta, Ruotsista, Tanskasta ja Suomesta. Projektin aikana he ovat hankkineet runsaasti sekä henkilö- että asiakirjalähteitä ja tehneet havainnointia useissa eri valtioissa. Yhteensä satoja henkilöitä on haastateltu.
Näin kattavaa selvitystyötä olisi ollut mahdotonta tehdä ilman poikkeuksellisen laajaa ja avointa yhteistyötä toimitusten välillä.
”Elämme poikkeuksellisia aikoja ja pidän äärimmäisen tärkeänä, että tällaista aihetta tutkitaan ja julkaistaan nimenomaan yhdessä. Omalla urallani ainutlaatuinen hanke”, toteaa Ylen MOT-toimituksen vastaava tuottaja Hanna Takala.
Sarja on saanut tuotantotukea Nordvisionilta.
Sarja esitetään yhtä aikaa kaikissa neljässä maassa. Suomessa sarjan osat julkaistaan Yle Areenassa sekä suomeksi että ruotsiksi tekstitettyinä 19.4., 26.4. ja 3.5. kello 7.00
Yle TV1 esittää sarjan jaksot 19.4., 26.4. ja 3.5. kello 19 ja Yle Fem 24.4., 1.5. ja 8.5. kello 19.55

 
Saattaa olla että yks ilmatankkeri on taas tulossa kohti perämerta, ilman tunnusta. Sekä saattaapi olla että perässä tulee kaksi Ruotsin hävittäjää.
Onhan noita Itämerellä pyörimässä. Lisäksi näyttää Romanian ilmavoimien Hercules olevan matkalla kohti Baltiaa. Tällä hetkellä Varsovan tasalla menossa kohti Suwalkin käytävää.
 
Onhan noita Itämerellä pyörimässä. Lisäksi näyttää Romanian ilmavoimien Hercules olevan matkalla kohti Baltiaa. Tällä hetkellä Varsovan tasalla menossa kohti Suwalkin käytävää.

Juu ja Rivet Joint (JAKE11) taitaa olla myös tulossa. (Latviassa nyt)

Samalla huomasin että Elon Muskin kone taitaa olla Luulajan kentällä. Mitähän se siellä puuhaa ?

 
Back
Top