Niinistö osallistuu tänään Gotlannissa JEF-maiden kokoukseen
Niinistön mukaan kokouksessa tullaan käsittelemään JEF-maiden roolia Natoa täydentävänä ryhmänä, Gazan tilannetta ja Suomenlahden kaasuputken epäiltyä sabotaasia.
”Nato antaa kaiken mahdollisen avun tutkimuksille. Me tulemme puhumaan tänään myös siitä, miten voimme parantaa mekanismeja ja teknologiaa, jotta voimme suojata paremmin putkiamme ja kaapeleitamme.”
Vuonna 2012 perustetussa JEF-ryhmässä ovat mukana Britannia, Suomi, Hollanti, Islanti, Latvia, Liettua, Norja, Ruotsi, Tanska ja Viro. Ryhmän pääasiallinen toimintaympäristö on Pohjois-Eurooppa ja Itämeren alue.
Gotlannin saarella Visbyn keskiaikaisessa kaupungissa järjestetään perjantaina turvallisuuteen ja puolustuspolitiikkaan keskittyvä JEF-maiden kokous. Siihen osallistuu Suomesta presidentti Sauli Niinistö.
www.hs.fi
-------------------------
Ensin tutkitaan ja sitten toimitaan. Tässä on kysymys hyvin vakavasta asiasta. Mikäli tutkimuksen lopputulos on, että Suomen aluevesillä valtiollinen toimija on tarkoituksella vahingoittanut kriittistä infrastruktuuria niin siihen ei voi olla vastaamatta.
Annettu vastaus riippuu onko putken rikkominen pelkästään "törkeä tuhotyö" vai myös "sotatoimi". Tällä hetkellä KRP tutkii tapahtunutta törkeänä tuhotyönä ja valtionjohto ottaa kantaa tulosten valmistuttua siihen, onko kyseessä sotatoimi. Erona näkisin että törkeässä tuhotyössä tekijä on ensisijaisesti ei valtiollinen tai ilman valtiollista mandaattia toimiva taho.
Sotatoimesta alla olevan määritelmän mukaisesti olemme hyvin lähellä sitä että kohdat B tai G täyttyisivät riippuen siitä onko kaasuputken ja valokuidun tuhonnut venäjän laivaston alus vai venäjän puolesta operoinut "rahtilaiva" ja onko putket tuhottu asevaikuttamisella (räjähde) vai mekaanisesti
Määritelmät:
Törkeä tuhotyö, rikoslain 34 luku 3§
aiheuttaen suurelle ihmismäärälle vakavaa hengen tai terveyden vaaraa,
aiheuttaen jollekin yhteiskunnan tärkeälle toiminnolle uhkaavan vahingon pitkäaikaisuuden tai laaja-alaisuuden vuoksi taikka muusta syystä erityisen vakavaa vaaraa taikka sodan tai muiden poikkeusolojen aikana
ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä»
Törkeästä tuhotyöstä tuomitaan vankeutta vähintään kaksi ja enintään kymmenen vuotta. Yritys rangaistaan kuten teko. Lain esitöiden mukaan suurelle ihmismäärälle ei tässäkään asiayhteydessä voida antaa mitään täsmällistä alarajaa. Korkeimman oikeuden päätöksen KKO 2003:53 mukaan vaaran piiriin vaaditaan kuitenkin useita kymmeniä ihmisiä. Erityisesti kannattaa huomata, ettei tässä pykälässä lainkaan mainita taloudellista vahinkoa. Siten omaisuuteen kohdistuva vahinko tai sen vaara ei voi koskaan olla törkeä tuhotyö.[1].
Pykälässä tarkoitettuja yhteiskunnan tärkeitä toimintoja ovat esimerkiksi vesijohto- ja sähköverko
Sotatoimi
sodanjulistusta seuraava tai ilman sodanjulistusta tapahtuva suvereenin valtion etuja tai alueellista koskemattomuutta loukkaava hyökkäysoperaatio tai miehitys, joka tavallisesti käsitetään vihollisuuksien alkamiseksi eli tulkitaan automaattiseksi sodanjulistukseksi, ja jota yleensä seuraa virallinen sodanjulistus em. ryhtyneelle viholliselle (jos sitä ei ole jo julistettu) ja liikekannallepano
Aseellisen hyökkäyksen käsite on määritelty Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen 14 päivänä joulukuuta 1974 hyväksymän hyökkäyskäsitteen 3314 (XXIX) määritelmässä, mikä miltei sellaisenaan on sittemmin myös otettu Kansainvälisen rikostuomioistuimen (ICC) perussäännön hyökkäysrikoksen tunnusmerkistöksi.
Sen mukaan "hyökkäysteko" tarkoittaa tekoa, jossa valtio käyttää aseellista voimaa toisen valtion suvereniteettia, alueellista koskemattomuutta tai poliittista riippumattomuutta vastaan tai muulla tavoin Yhdistyneiden Kansakuntien peruskirjan vastaisesti. Sodanjulistuksesta riippumatta hyökkäystekoja ovat seuraavat teot:
(a) valtion asevoimat tunkeutuvat tai hyökkäävät toisen valtion alueelle, tai tällainen tunkeutuminen tai hyökkäys johtaa, vaikka väliaikaisestikin, sotilaalliseen miehitykseen, tai valtio liittää voimankäytön avulla toisen valtion alueen kokonaan tai osittain omaan alueeseensa;
(b)
valtion asevoimat pommittavat toisen valtion aluetta, tai
valtio käyttää aseita toisen valtion aluetta vastaan;
(c) valtion asevoimat saartavat toisen valtion satamat tai rannikot;
(d) valtion asevoimat hyökkäävät toisen valtion maa-, meri- tai ilmavoimien joukkoja tai laivastoa ja lentokalustoa vastaan;
(e) valtion asevoimia, jotka ovat toisen valtion alueella tämän valtion suostumuksella, käytetään asiaa koskevan sopimuksen ehtojen vastaisesti, tai näiden asevoimien pitämistä kyseisellä alueella jatketaan asiaa koskevan sopimuksen päätyttyä;
(f) valtio, joka on antanut alueensa toisen valtion käyttöön, sallii tämän toisen valtion käyttää aluetta kolmanteen valtioon kohdistuvaan hyökkäystekoon;
(g)
valtio tai joku muu sen puolesta lähettää aseistautuneita joukkoja, ryhmiä, asevoimiin kuulumattomia joukkoja tai palkkasotureita, jotka suorittavat toista valtiota vastaan sellaisia asevoimien toimiin verrattavia toimia, jotka vastaavat vakavuudeltaan edellä lueteltuja tekoja, tai osallistuu merkittävästi tällaisiin toimiin.