Itämeren turvallisuustilanne

Kuvia rikkoontuneesta putkesta

628@40.jpg


 
Kuvia rikkoontuneesta putkesta

628@40.jpg


50 metriä putkea kadonnut. Betoni lohjennut putken ympäriltä, metalliputken kulmat taipuneet keskellä ylös, sivulla enemmän sivusuuntaan. Kadonneet putken osan kohdalla pohjassa kapea raadelma putken matkalta.

Viitaa kyllä vahvasti sisäpuoliseen räjähdykseen. Voisi olla alapuolinenkin putken vääntymisen perusteella, mutta vahvan metalliputken hävittäminen 50m matkalta ulkopuolisellä räjähdyksellä olisi vaatinut järjettömän määrän räjähdettä. Se olisi jättänyt merenpohjaan melkoiset montut ja ollut erittäin työläs operaatio. Nyt tehtiin ”putkipommi” ja aukko saatiin aikaiseksi pienemmällä (Toki edelleen huomattavalla) määrällä räjähdettä?
 
Olisiko tuo putki saatu räjähtämään noin pitkältä matkalta viemällä sinne happea ja sytyttämällä seos. Vai syttyykö maakaasu hapettomassa tilassa jos saa tarpeeksi apuja? Vaikea kuvitella, että paikalle olisi viety sellainen määrä räjähteitä jolla ainakin 50 metriä putkea katoaa ja merenpohjaan ei jää merkittävän suurta kuoppaa.
 
Kiinnitti kans huomioo ulospäin vääntyneet putken repaleet. Toivottavasti saadaan pian kuvamateriaalia muistakin vuotopaikoista.
 
Suomi on huoltovarmuusmielessä saari. Jos Itämeri jossain vaiheessa lakkaisi olemasta meille käyttökelpoinen kuljetusreitti, niin Norjan Narvik saattaisi jossain määrin toimia meille Itämeren rannan korvikkeena.

Kuten Liinahamari aikanaan.
 
Ei se putken paine ihmeitä tee, kun huomioit ympäröivän meren "vastapaineen". Räjähdys se on ne vääntänyt?
Putken paineesta oli mainittu 105 bar ja 70 m syvyyys tarkoittaa noin 7 bar, eli liki sadan bar paine eron tasaantumisesta kyse, arvelisin että pientä väpätystä aiheuttanut räjähdyskohdassa... toki vain mutu tuntumaa. Jospa kohta nähdään fem simulaatioita, kun on nyt jonkinlainen maali nähtävissä ;)
 
Viimeksi muokattu:
Voisiko putkessa ollut paine tehdä tuon laajemman tuhon ja ulospäin kääntyneet reunat? Eli itse räjähdyksen jälkiä ei ehkä näy, vaan kaasun purkaantumisen jäljet.
En ainakaan suoralta kädeltä sulkisi tätä vaihtoehtoa pois. Kappaleita ja reunoja tarkemmin tutkimalla selvinnee kummalla puolella räjähde on ollut, SÄPO kait johtaa tutkimusta ja ehkä joskus jotain kertoo tuloksistakin.
 
Ei se putken paine ihmeitä tee, kun huomioit ympäröivän meren "vastapaineen". Räjähdys se on ne vääntänyt?
Ei se putken paine, mut se ,että putkessa on palavaa kaasua... Eli rajahdepanos putken alla, sitte lojahtaa ja putkessa oleva kaasu lojahtaa myös, kunnes käyttänyt kaiken hapen, joten ei pala meren pinnalla enää...
 
Ei se putken paine, mut se ,että putkessa on palavaa kaasua... Eli rajahdepanos putken alla, sitte lojahtaa ja putkessa oleva kaasu lojahtaa myös, kunnes käyttänyt kaiken hapen, joten ei pala meren pinnalla enää...
Ei siellä meren alla eikä putkessä pitäisi olla happea minkä kanssa kaasu voisi "lojahtaa".

Metaanin muodostumisentalpiakin on niin päin että pelkän metaanin hajoaminen alkuaineikseen ei luovuta vaan kuluttaa energiaa. (erotuksena esimerkiksi asetyleeniin joka hajotessaan kehittää energiaa ja on kykeneväinen räjähtämään yksinään ilman hapetinta)
 
Ei se putken paine, mut se ,että putkessa on palavaa kaasua... Eli rajahdepanos putken alla, sitte lojahtaa ja putkessa oleva kaasu lojahtaa myös, kunnes käyttänyt kaiken hapen, joten ei pala meren pinnalla enää...

Ei se putken kaasu pala, vaikka r-aineella räjäytetään, koska happi puuttuu itse kaasun joukosta putkessa, eikä sitä happea tule putken hajoamisen jälkeen ulkopuoleltakaan, jossa on vain vettä.

Putken tuhot ovat voineet syntyä vain räjähdyksestä ja kaasunpaineesta putkessa.

Mutta foliopio pukien ; ovelin olisi kyllä vaikka "putkisika", jossa olisi happisäiliö, joka olisi ohjelmoitu päästämään jonkin ajan kuluttua happi putken sisällä ja tarjoamaan kipinää perään. Silloin ei tarvittaisi edes r-ainetta...
 
Ei siellä meren alla eikä putkessä pitäisi olla happea minkä kanssa kaasu voisi "lojahtaa".

Metaanin muodostumisentalpiakin on niin päin että pelkän metaanin hajoaminen alkuaineikseen ei luovuta vaan kuluttaa energiaa. (erotuksena esimerkiksi asetyleeniin joka hajotessaan kehittää energiaa ja on kykeneväinen räjähtämään yksinään ilman hapetinta)
Taas opin jotain uutta, omiin "mutu" juttuihin :)
 
Ei se putken paine ihmeitä tee, kun huomioit ympäröivän meren "vastapaineen". Räjähdys se on ne vääntänyt?
Entä putken sisällä paineistetussa kaasussa leviävä räjähdyksen paineaalto? Räjähdettä ei ehkä olisi tarvittu koko 50 metrin matkalta? Ulkopuolella räjähtänyt esim. suunnattu tai koko putken ympäröivä panos olisi voinut saada paineaallon hajottamaan putken sisältä käsin?

Liikaa mahdollisuuksia vähällä ymmärryksellä mietittäväksi...
 
Kuvia rikkoontuneesta putkesta

628@40.jpg


Tuosta löytyy myös video. En tiedä mistä kotoisin.
t.me/Taynaya_kantselyariya/5007
 
Entä putken sisällä paineistetussa kaasussa leviävä räjähdyksen paineaalto? Räjähdettä ei ehkä olisi tarvittu koko 50 metrin matkalta? Ulkopuolella räjähtänyt esim. suunnattu tai koko putken ympäröivä panos olisi voinut saada paineaallon hajottamaan putken sisältä käsin?

Liikaa mahdollisuuksia vähällä ymmärryksellä mietittäväksi...

Totta. Mutta, kuten täällä huomautettiin putken sisäinen paine oli ollut joku n. 100 baria. 70 metrin syvyydessä putken ulkopuolinen paine on noin 7 baria. Erotusta jää putken sisään vielä noin 90 baria. Ei tosiaan hirveästi putkea tarvitse rikkoa, riittää, että vapauttaa vaikka puolen neliön alueelta paineen, niin 90 baria rikkoo lisää. Ja jos räjäytys on suuntaava, kuten pohdit, niin paikallisesti ja hetkellisesti siellä putkessa voi olla painetta useampia satoja bareja, ihan kaasun lämpölaajenemisen ja r-paineiskun vuoksi....

Pieni suunnattu räjähde, joka läpäisee putken, luultavasti aiheuttaa putkelle katastrofaalisen rakennetuhon lyhyelle matkaa?
 
Back
Top