Itämeren turvallisuustilanne

Terveiset aitiopaikalta. Olen eräällä rahtilaivalla hommissa ja seurasin juuri tutkalla vahdissa kuinka venäläiset rahtilaivat ajavat kaasuvuotojen ympärille rajatun 7 nm turva-alueen läpi sulkien samalla AIS-laitteet heti, kun paikalla päivystävä Tanskan merivoimien alus alkaa kääntyä. Tällöinhän alukset eivät näy ECDIS-ruudussa vaan vain tutkalla. Syväväylä menee tuolla varoalueen rajalla, lähimmillään 8nm päässä. Kitty-C niminen rahtilaiva ilmeisesti pysäytettiin, sen ja tanskalaisten kadottua hetkeksi kokonaan. Viime kerralla kun ajettiin ohi, paikalla oli vielä parikymmentä viranomaisalusta sekä mystinen, ajoittain tutkasta katoileva General venäläinen sukunimi en muista mikä mutta AIS tiedoissa "general cargo ship", turva-alueen ollessa aluksi 5nm ympyrä, jota sitten laajennettiin. Lisäksi alueella on muuten edelleen GPS häiriöitä, niistä aiemmin myös varoitettiin Navtexissa. Joistain aiemmista tutkanäkymistä otin kuviakin muistoksi, vaikken niitä nyt tänne oikein voi laittaa.
 
Viimeksi muokattu:
Terveiset aitiopaikalta. Olen eräällä rahtilaivalla hommissa ja seurasin juuri tutkalla vahdissa kuinka venäläiset rahtilaivat ajavat kaasuvuotojen ympärille rajatun 7 nm turva-alueen läpi sulkien samalla AIS-laitteet heti, kun paikalla päivystävä Tanskan merivoimien alus alkaa kääntyä. Tällöinhän alukset eivät näy ECDIS-ruudussa vaan vain tutkalla. Syväväylä menee tuolla varoalueen rajalla, lähimmillään 8nm päässä. Kitty-C niminen rahtilaiva ilmeisesti pysäytettiin, sen ja tanskalaisten kadottua hetkeksi kokonaan. Viime kerralla kun ajettiin ohi, paikalla oli vielä parikymmentä viranomaisalusta sekä mystinen, ajoittain tutkasta katoileva General venäläinen sukunimi en muista mikä mutta AIS tiedoissa "general cargo ship", turva-alueen ollessa aluksi 5nm ympyrä, jota sitten laajennettiin. Lisäksi alueella on muuten edelleen GPS häiriöitä, niistä aiemmin myös varoitettiin Navtexissa. Joistain aiemmista tutkanäkymistä otin kuviakin muistoksi, vaikken niitä nyt tänne oikein voi laittaa.
Nämä on kyllä tämän foorumin suolia, että silmäpareja tuntuu löytyvän maalta, mereltä ja ilmasta. Antaa mukavan lisän, kun asioista jotain tietävät jakavat (mahdollisuuksien mukaan, opsecista huolehtien) kokemuksiaan, joita ei iltapäivälehtien palstoilta löydy! (y)
 
Putken paineesta oli mainittu 105 bar ja 70 m syvyyys tarkoittaa noin 7 bar, eli liki sadan bar paine eron tasaantumisesta kyse, arvelisin että pientä väpätystä aiheuttanut räjähdyskohdassa... toki vain mutu tuntumaa. Jospa kohta nähdään fem simulaatioita, kun on nyt jonkinlainen maali nähtävissä ;)
Töissä aikoineen räjäytettiin putkenpätkä vesipaineen avulla ja se vain halkesi siististi. Olisiko ollut +200 bar siihen tarvittava paine. En kyllä enään muista testiputken mittoja, mutta olisiko ollut 800-1000mm halkaisija ja ehkä 12.5-16mm seinämä. Toki kaasu käyttäytyy aivan eri lailla, kuin neste ja tuossa vielä itse putki on vedessä.
Eikö tuon linjan putket ole 1200mm ja seinämä useampi kymmenen milliä. Mikähän lienee maksimi paineen kesto ollut? 4-500bar?
 
Töissä aikoineen räjäytettiin putkenpätkä vesipaineen avulla ja se vain halkesi siististi. Olisiko ollut +200 bar siihen tarvittava paine. En kyllä enään muista testiputken mittoja, mutta olisiko ollut 800-1000mm halkaisija ja ehkä 12.5-16mm seinämä. Toki kaasu käyttäytyy aivan eri lailla, kuin neste ja tuossa vielä itse putki on vedessä.
Eikö tuon linjan putket ole 1200mm ja seinämä useampi kymmenen milliä. Mikähän lienee maksimi paineen kesto ollut? 4-500bar?
Löysin nord stream 2 osalta "operating pressure of 120 bar onshore and an inlet pressure of 220 bar to the offshore system". Tuo aiemmin mainitsemani 105 oli ilmeisesti mitattu paine Saksassa räjäyshetkellä. Eli paine merenpohjassa käytönaikana jotain tuolta väliltä? Eipä pikaisesti löytynyt maksimi paineen kestoa.
 
Tähän löytynee suuntaa-antavaa tietoa psk-standardista. Yritän muistaa huomenna kaivella asiaa töissä. Siellä nuo näkyvät ilmaiseksi.
 
Tuolta löytyy Nordstream (1?) hankkeen kuvaus, osa 4, tekninen osuus, joka liittyy hankkeen YVA-selvitykseen, 2009. Ohessa linkki (9 Mt, 135 s):
https://nord-stream.com/download/document/74/?language=fi

Se on hyvä tekninen selvitys Nordstream putken rakentamis- ja suunnitteluperiaatteista.

Esim. Sieltä löytyy putken suunnittelupaineelle ja terässeinämän paksuudelle alueittaiset vedenalaisen osuuden arvot 220 bar/34,6 mm, 200 bar/30,9 mm ja 170 bar/26,8 mm lähtien Venäjältä (220 bar) Viipurin paikkeilta kp: 0,5....300 km, keskipätkä (200 bar) kp: 300 .... 675 km ja viimeinen pätkä kp: 675 ... 1222 km Saksan rannikolla (170 bar).
Maan päällä: Venäjällä lähdössä kp: 0...0,5 km 220 bar/41 mm ja Saksassa rannassa kp: 1221,7...1222,2 km 170 bar/30,9 mm
(kp on "kilometrikohta"). Ohessa suunnittelupaine putkipituudella kuvana (viitteen s. 224/pdf s. 124):

Nordstr_paine.png

Lainaus putkimateriaalista (s. 125 / pdf s. 25):
"Virtausputket ovat kaksinkertaisella jauhekaarihitsauksella pitkittäin hitsattua yksisaumaista SAWL 485 I FD[1] -luokan hiiliteräsvirtausputkea DNV OS-F101 -normin mukaisesti (katso kappale Normit ja Standardit). Virtausputken nimellinen halkaisija on 48 tuumaa ja vakiosisähalkaisija 1 153 mm.
[1] Putkimateriaalin tietojen merkinnät: SAWL = valmistusprosessi (submerged-arc welding, one longitudinal weld seam eli jauhekaarihitsaus, yksi pitkittäinen hitsisauma), 485 = määritetty taipumisrasitusminimi (specified minimum yield stress, SMYS), MPa-yksikköinä, I = ainetta rikkomattoman testauksen taso (I = taso I) ja FD = lisävaatimukset (F = murtumanesto-ominaisuudet, D = tehostetut mitoitusvaatimukset).) "

[Ohessa hieman yksinkertaisia laskelmia, joten jos ne eivät kiinnosta, niin kannattaa lopettaa tämän viestin lukeminen ehkä tähän :unsure:.]

Noilla tiedoilla voi laskea arvion suunnittelurasituksille "pöljän pojan" pika-analyysilla normaalitilanteessa suunnittelupaineella (esimerkkinä viimeinen osuus 170 bar/26,8 mm, räjähdyskohta lienee noilla mitoilla).
Mittojen perusteella putki on ns. "ohut seinämäinen" t/rk = 26,8 mm/((1153+26,8)mm/2)=0,046 eli putken seinämän paksuus t<0,1*rk (rk keskisäde) ja voidaan laskea ns. kattilakaavalla seinämän keskimääräinen kehäjännitys ja käyttää sitä tarkastelussa tekemättä kovin suurta virhettä (virhe < 5 %).

kehäjännitys skehä = rk/t * p = (1153 + 26,8)mm/(2*26,8 mm) * 17 MPa= 374 MPa
Oletetaan pituussuuntainen jännitys =0, jolloin jää jäljelle sisäpinnassa kehäjännitys skehä = 374 MPa (vetoa), ja säteen suuntainen jännitys on ssäde=-p=-17 MPa (puristusta).
Vertailujännitykset tasojännitystilassa pääjännityksistä s1=skehä, s2=ssäde putken sisäpinnalla:
Trescan mukaan svert-Tresca = 374 MPa - (-17MPa)= 391 MPa ja varmuus n=Re/svert-Tresca=485 MPa/391 MPa=1,24 myötölujuuteen nähden.
Samaan tapaan von Mises vertailujännitys olisi svert-Mises=383 MPa ja varmuus myötöön n=485/383=1,27.
{Vertailujännityksien kaavat löytyvät lujuusopin kirjoista, taulukkokirjoista tai oheisesta linkistä kertauksena]: https://mlahteen.fi/arkistot/luj2_pdf/hypot_k.pdf

Paineenkesto seinämän alkavaan myötäämiseen nähden olisi tarkastelukohdassa (putken loppuosalla) yksinkertaisen tarkastelun perusteella:
-Trescan vertailujännityksen mukaan 1,24*17 MPa=21,1 MPa=211 bar
- Von Mises vertailujännityksen mukaan 1,27*17 MPa=21,6 MPa=216 bar.

Alkeistarkastelun puutteet:
- aksiaalijännitys oletettu =0. Kyllä sitä varmaan jonkin verran on sekä normaalivoimana että taivutuksena, mutta aksiaalirasituksen suuruus on vaikea arvioida, esim. lämpöjännityksen osuus asennus vs. käyttölämpötila vs. putken kiinnitykset ja tuenta
- hitsausliitoksien huomiointi (ne heikentänevät hieman paikallisesti putkea, joka pitänee huomioida jollakin DNV- standardin edellyttämällä tavalla, oletan)
- putken valmistustoleranssit (seinämän paksuusvaihtelu ja putken poikkileikauksen soikeus). Standardi kertonee
- syöpymis-/korroosiovarat, vai luotetaanko pinnoituksiin? Standardi kertonee
- yksinkertaisen kattilakaavan käyttö --> < 5 % suhteellinen virhe kehäjännityksessä
+ veden hydrostaattista painetta ei ole huomioitu, joten siltä osin tarkastelu on varmalla puolella. Jos syvyys olisi h=100 m, niin hydrostaattinen paine olisi roo*g*h=1 MPa ulkopintaan. Laskut olisi pitänyt tehdä (17-1) MPa=16 MPa paineella, jos syvyys (esim. 100 m?) olisi huomioitu
-/+ laskuvirheet:rolleyes:
- betonipinnoitus ja sen aiheuttamat lisärasitukset vs. putken tuenta, onko niillä merkitystä?
- viitetiedosto lienee Nordstream 1, joten onkohan Nordstream 2 tehty samoilla "putki"-teknisillä spekseillä
- muuta?

Arvelen kuvalainauksen tekstissä olevan ehkä jotain herkkää: "Normaali käyttöpaine voi olla mitä tahansa välillä (suunnittelupaine + turvamarginaali) ja 100 barg".
Jos "turvamarginaali" on sama kuin varmuus, niin lause käytännössä syö varmuuden (turvamarginaalin) käyttöpaineen maksimin voidessa kohota arvoon (suunnittelupaine + turvamarginaali)??
Suunnittelupaineen pitäisi sisältää kaikki käyttötilanteiden (käyttöpaineen) tunnetut epävarmuudet ja turvamarginaalin mukainen varmuus jäisi kaikkein pahimman tilanteen pienien yllätyksien, lähtötietojen puutteiden, asennusvirheiden yms. varalle. Ei sitä tietoisesti voine varata "käyttöpaineelle".

Mahdollisiiin räjähdyksiin turvamarginaali ei tällä kertaa riittänyt.

Joku painelaitesuunnittelun sekä DNV-standardit ja niiden mukaiset materiaalit tunteva voinee tehdä teknisesti syvemmän ja paremman analyysin.
Esim. tuo turvamarginaali vs. varmuus myötöön nähden -asia olisi syytä selvittää DNV-standardista. Ehkä ymmärrän sen väärin ja "turvamarginaalilla" tarkoitetaan jotain muuta kuin suunnittelupaineen rasituksien varmuutta myötäämiseen nähden.
Samoin jos materiaalitiedoista löytyy putkimateriaalin murtumissitkeydelle K1c arvon, niin voisi ehkä arvioida murtumismekaniikan käsikirjakaavoillakin sitä, millainen särö (esim. hitsausvirhe pituussaumassa tai muu vika putken seinämässä) johtaisi vaurioon (ilman räjähdystä).
 
Viimeksi muokattu:
Olen viime aikoina seuraillut mm. Twitterin sisältöä joissa kerrotaan Ryssien varusteshoppailuista etenkin XXL nimisessä kauppaketjussa.
Paljon on ollut havaintoja kun ostetaan veitsiä, aseita, metsästysvaatteita, lämpökameroita ja varusteita isoilla summilla. Minulla on myös tuttu henkilö kyseisessä ketjussa töissä ja kertoi, että tämä on totta. Ostettu jopa tuhansilla euroilla ja myös varastettu isoilla summilla.
Onko mahdollista, että näitä voidaan lähettää vielä Venäjälle postitse? Tuetaanko tässä Ryssän sotaa vai muodostuuko tästä myös turvallisuus uhka meille?
 
Olen viime aikoina seuraillut mm. Twitterin sisältöä joissa kerrotaan Ryssien varusteshoppailuista etenkin XXL nimisessä kauppaketjussa.
Paljon on ollut havaintoja kun ostetaan veitsiä, aseita, metsästysvaatteita, lämpökameroita ja varusteita isoilla summilla. Minulla on myös tuttu henkilö kyseisessä ketjussa töissä ja kertoi, että tämä on totta. Ostettu jopa tuhansilla euroilla ja myös varastettu isoilla summilla.
Onko mahdollista, että näitä voidaan lähettää vielä Venäjälle postitse? Tuetaanko tässä Ryssän sotaa vai muodostuuko tästä myös turvallisuus uhka meille?
Hyviä kysymyksiä. Valtion virallinen vastaus lienee luokkaa ”tarkistamme kaikkien rajanylittäjien taustat ja jokaisen lähtevän paketin sisältö tiedetään”

Täytyy muistaa, että musta pörssi lienee kuumana kaalimaassa juuri nyt ja kaikki minkä saa ujutettua rajan yli on vähintään pieni bisnes.
 
Hyviä kysymyksiä. Valtion virallinen vastaus lienee luokkaa ”tarkistamme kaikkien rajanylittäjien taustat ja jokaisen lähtevän paketin sisältö tiedetään”

Täytyy muistaa, että musta pörssi lienee kuumana kaalimaassa juuri nyt ja kaikki minkä saa ujutettua rajan yli on vähintään pieni bisnes.
Bisnes kuullostaisi todennäköisemmältä, kun huomioidaan uutiset varusteiden hurjasta hinnannoususta Venäjällä. Vanjan nettikaupoista voisi koittaa etsiä vastaavia tuotteita.
 
Bisnes kuullostaisi todennäköisemmältä, kun huomioidaan uutiset varusteiden hurjasta hinnannoususta Venäjällä. Vanjan nettikaupoista voisi koittaa etsiä vastaavia tuotteita.

XXL:n retkeilyvarusteet on muutenkin jo halpoja normaalioloissa, verrattuna venäläisiin. Nykyisellä Venäjän hintatasolla suorastaan puoli-ilmaisia. Noita trokaamalla pääsee varmasti tuntipalkoille, jos myyntihinta on Venäjällä nelinkertainen.

Peiteoperaatioissa tavaraa ostellaan vähän kerrallaan ja tilaillaan netistä eripuolilta EU-aluetta, eri nimillä ja osoitteilla. Toinen vaihtoehto on pistää tavaraa tulemaan diplomaattirahtina suurlähetystön pakettiautoilla.

Eli älkää nyt menettäkö yöunianne, mutta Venäjän suuri Suomen invaasio vm. 2022 ei sitten kuitenkaan ala sieltä XXL:n retkeilyosastolta…
 
Viimeksi muokattu:
Esim. Sieltä löytyy putken suunnittelupaineelle ja terässeinämän paksuudelle alueittaiset vedenalaisen osuuden arvot 220 bar/34,6 mm, 200 bar/30,9 mm ja 170 bar/26,8 mm lähtien Venäjältä (220 bar) Viipurin paikkeilta kp: 0,5....300 km, keskipätkä (200 bar) kp: 300 .... 675 km ja viimeinen pätkä kp: 675 ... 1222 km Saksan rannikolla (170 bar).
Maan päällä: Venäjällä lähdössä kp: 0...0,5 km 220 bar/41 mm ja Saksassa rannassa kp: 1221,7...1222,2 km 170 bar/30,9 mm
(kp on "kilometrikohta"). Ohessa suunnittelupaine putkipituudella kuvana (viitteen s. 224/pdf s. 124):
Ymmärränkö tämän nyt oikein, että jos putki olisi suljettu Saksan päässä ja venäjän päässä puskettaisiin kaasua sisään täydellä paineella, niin lopulta suunnittelupaineet ylittyisivät loppupäässä melkein 30%? Olisiko tämä saattanut riittää putken rikkomiseen? Sinänsä ajatus on hypoteettinen, että julkisuudessa ilmaistu paine Saksan päässä räjäytyshetkellä oli vain 105bar joten ylipainetta ei putkessa ole ollut. Mutta kuulostaa erikoiselta suunnitteluvalinnalta, onko teräs oikeasti niin kallista että tuossa kannattaa säästää?
 
Ymmärränkö tämän nyt oikein, että jos putki olisi suljettu Saksan päässä ja venäjän päässä puskettaisiin kaasua sisään täydellä paineella, niin lopulta suunnittelupaineet ylittyisivät loppupäässä melkein 30%? Olisiko tämä saattanut riittää putken rikkomiseen? Sinänsä ajatus on hypoteettinen, että julkisuudessa ilmaistu paine Saksan päässä räjäytyshetkellä oli vain 105bar joten ylipainetta ei putkessa ole ollut. Mutta kuulostaa erikoiselta suunnitteluvalinnalta, onko teräs oikeasti niin kallista että tuossa kannattaa säästää?
Raaka veikkaus että liittyy jotenkin Bernoullin lakiin, eli virtauksen kasvaessa paine alenee.

Saksassa halutaan kaasua, Venäjällä nostetaan painetta samalla kun Saksan hanaa raotetaan - putken alkupäässä paine hetkellisesti kovempi kunnes virtaus nousee ja paine laskee. Käytännössä putki mitoitettu kestämään pientä paineiskua vrt. vesivasara?
 
Raaka veikkaus että liittyy jotenkin Bernoullin lakiin, eli virtauksen kasvaessa paine alenee.

Saksassa halutaan kaasua, Venäjällä nostetaan painetta samalla kun Saksan hanaa raotetaan - putken alkupäässä paine hetkellisesti kovempi kunnes virtaus nousee ja paine laskee. Käytännössä putki mitoitettu kestämään pientä paineiskua vrt. vesivasara?
Nimenomaan tuota mietin, että jos Saksan päässä hana onkin kiinni ja venäjän päässä pusketaan lisää putkeen, niin lopultahan paine on koko matkalla tuon maksimin 220bar? Joten kestääkö putken ohuempi loppupää miten pitkään näin isoa ylipainetta?
 
Back
Top