Jääkärikomppania hyökkäyksessä Pyhällön kylän alueella kesällä 201x

[Hanski]

Moi,

Palataanpa hetken tauon jälkeen Pyhällön kylän alueelle Haminan pohjoispuolelle. Nyt voisimme miettiä uuden taistelutavan soveltuvuutta hyökkäystaisteluun. Ajallisesti tämä skenaario tapahtuu n. 4-5 päivää Pyhällön puolustustaistelujen alkuhetkestä.

Toimit Pyhällön kylän länsipuolelle ryhmitetyn jääkärikomppanian päällikkönä ja tehtävänäsi on suorittaa vastahyökkäys itään jäljempänä kuvatulla tavalla.


Alkutilanne

Taistelut itärajalla ovat jatkuneet nyt 7 päivää. Vihollinen on hyökännyt itä-länsi -suunnassa kulkevia teitä pitkin useamman prikaatin voimin. Tietä 3831 pitkin hyökkäsi vihollisen 138. MTJVPR:n 3. pataljoona. Tämä hyökkäys toimi 138. prikaatin päävoimien etelämpänä tapahtuneen hyökkäyksen sivustavarmistuksena. Oma 3. JVK/25. TSTOS suoritti kuluneen 4 päivän aikana menestyksellistä aktiivista puolustustaistelua Pyhällön kylän itäpuolella ja kulutti vihollisen pataljoonan niin, ettei se kyennyt jatkamaan hyökkäystä Pyhällön kylää vastaan.

Vihollinen

Vihollisen 3. MTJVP / 138. MTJVPR on osittain tuhottuna tällä hetkellä ryhmittyneenä puolustukseen Pyhällöstä itään tien 3831 suuntaisesti Vähä-Uskin tien ja Liisantien välisellä alueella. Pataljoonan puolustusasemat koostuvat noin ryhmä-joukkueen suuruisista tukikohdista. Pataljoona on menettänyt merkittävän osan raskaasta kalustostaan ja sen henkilöstötappiot ovat olleet suuret. Arvioiden mukaan pataljoonalla on vielä käyttökuntoisena noin 10 T-80 -vaunua ja noin 25
BMP-2 vaunua. Pataljoonan taistelukyky on heikko.

Syväjärven pohjoispuolelle on ryhmittynyt vihollisen panssarihaupitsipatterin osia. Alueelle on todennäköisesti siirtymässä yksi 138. prikaatin patteriston pattereista.

Kangaslammen pohjoispuolelle on ryhmittynyt huoltojoukkoja, todennäköisesti osia prikaatin huoltokomppaniasta.

Omat joukot

Miehikkälän kunnan alueella toimii 42. sissikomppania.

Vastuualueen pohjoispuolella oma 26. TSTOS toteuttaa aktiivista puolustustaistelua.

Vastuualueen eteläpuolella on aktiivisessa puolustustaistelussa 2.JVK/25.TSTOS .

Pyhällön kylän itäpuolelle Tarhajärven - Ylimmäisen tasalle on ryhmittynyt puolustukseen oma 3.JVK/25.TSTOS. Komppania on taistelukosketuksessa vihollisen pataljoonan jäänteiden kanssa. Komppanian tehtävänä on estää vihollisjoukkojen pääsy tielle 26 ja suojata jääkärikomppanian vastahyökkäys.

JK/25.TSTOS on ryhmittynyt lähtöalueelleen Pyhällön kylästä n. 7 km länteen Haapajärven eteläpuolelle. Komppania on hajaryhmityksessä laajahkolla alueella huollettuna ja hyökkäysvalmiina.

Taisteluosaston kevyt patteristo (122 mm) on ryhmitetty tuliasemiin Pyhällön kylästä n. 3 km länteen. Patteristo pystyy tukemaan pääosillaan hyökkäystä Lapjärventien ja Mokoniementien risteyksen alueelle saakka.

Taisteluosaston raskas KRHK on ryhmitetty Pyhältöjärven länsipuolelle ja se pystyy tukemaan hyökkäystä Lautaportaankankaalle saakka.

Kevyen ITOPTRI:n kaksi Stinger-partiota on ryhmitetty Pyhällön kylän alueelle.

Tehtävä

Hyökkäät jääkärikomppanian voimin tien 3831 suuntaisesti, tehtävänäsi on tuhota Pyhällön ja Kangaslammen välille ryhmittynyt vihollinen ja saada yhteys Miehikkälän kirkonkylän alueella omaan sisskomppaniaan.

Käytettävissä olevat joukot

JK/25. TSTOS
- Henkilöstö on määrävahvuinen, komppania on koulutettu uudistettuun taistelutapaan ja se on kertautettu vuosina 2011 ja 2013. Komppania on osallistunut viimeksi kuluneneen viikon aikana taisteluihin ja niistä aiheutuneet tappiot on korvattu. Komppanian taistelukyky ja henki on hyvä.
- Kokoonpano (ennen taistelujaotusta) on KNTOJ, 3 * JJ, KVKRHJ ja HJ. Joukot on organisoitu uudden taistelutavan mukaisesti.
- Taisteluosasto on antanut käyttöön vahvennuksiksi PSTR:n ja PIONR:n.
- Komppania on huollettu ja täydennetty.
- Ajoneuvokalusto: 15 * TEKA, 2 * MSHA (Nissan Patrol), 6 * MSSKOOT (...siis mönkijä), 5 * MSKA. Lisäksi PSTR:llä on 3 * MSSKOOT ja PIONR:llä traktori+peräkärry ja tarktorikaivuri
- Viesti- ja piemätoimintavälineet ovat monipuoliset. Kullakin partiolla on käytettävissään hyppivätaajuuksinen radio ja valonvahvistimia. Ryhmätasolla on lämpötähystimet.
- PST-aseistus koostuu komppanian omista ohjuksista (9 * NLAW), PST-ryhmän ohjuksista (9 * NLAW) ja joukkueiden Apilaksista (18 * Apilas). Kertasinkoja 66 KES 12 on yhteensä 42 kpl. Miinakalusto on määrävahvuuksien mukainen.

Kysymykset
1. Onko tehtävä sinusta mahdollinen käytettävissä olevilla joukoilla?
2. Miten toteuttaisit hyökkäyksen uuden taistelutavan mukaisesti omia joukkoja säästäen ja viholliselle maksimaaliset tappiot aiheuttaen?
3. Miten järjestät hyökkäysalueen tiedustelun?
4. Tarvitsetko vielä lisävahvennuksia taisteluosastolta?

Toiminta-alue ja vastuualueen rajat

Toiminta-alueen kartta on ohessa.

Komppanian vastuualueen rajat ovat pohjoisessa Raitjärvi (eteläreuna) - Valkiajärvi (eteläreuna) - Kelunen (eteläreuna) - Metsäisenjärvi (eteläreuna)

Etelässä vastuualueen rajat ovat Uskinjärvi (eteläreuna) - Ylimmäinen (eteläreuma) - Syväjärvi (eteläreuna) - Kotijärvi (eteläreuna)

http://goo.gl/maps/5E2Oo

 

[SJ]

1. Riippuu varmaankin siitä, että miten tiukassa ryhmityksessä vihollinen on ja siitä, että onko mahdollista saada vihollinen pilkottua nopeasti tuhottaviin osiin.

2. Olisikohan mahdollista käydä kolkkaamassa tuo patteri ja huoltokomppania ekana ja sitten koettaa väijyttää apuuntulevat puolustajat? Tehtävänkuvauksesta päätellen Rysäkoskentie on yhä vihollisista vapaa ja sitä pitkin voisi koettaa Hietainkujalle ja Mokoniementielle. Tykistö ja KRH voisi ampua tuon pataljoonan taistelevia osia pitäen ne matalana ja peittääkseen mahdolliset moottorinäänet mitkä saattaisivat paljastaa tuon koukkauksen (ei sitä jalkaisinkaan tehtäisi). Ja sitten laitetaan miinoja tukkimaan ne reitit joita pitkin vahvistukset voisi saapua. Luonnollisesti Hietainkuja ja Mokoniementie pitää tiedustella, että siellä ei ole mitään ikäviä yllätyksiä KrKK:n ja miinojen kanssa.

3. Tiedustelusta en tiedä mitään, mutta voisi kokeilla kysyä alueella olevilta joukoilta.

4. Tykistöä mankuisin ihan ekana. Etenkin jos olisi mahdollista saada jonkinlaisia GPS -ohjattuja ammuksia poistamaan valitut vihollispesäkkeet. Perusteluna se, että tämä säästäisi omia joukkoja huomattavasti.


P.S. Voi tietenkin olla, että tuo ehdottamani reitti ei ole mahdollinen, koska se menee toisen vihollisosaston vastuualueeseen, mutta jos vihollinen toimii kuten tämä kohteena oleva, niin sen ei pitäisi olla este. (siis jos vihollisella on ollut toinen porukka koettamassa 26. :lle Notkolan ja Purhon kautta.)

 

[Hanski]

SJ:llä oli oikein hyvä aloitus, reippaasti vaan muutkin ideoimaan!

Kirjataan tähän vielä perinteinen vastuuvapauslauseke: kaikki joukot ja tapahtumaketju ovat mielikuvituksen tuotetta, mutta toivottavasti uskottavia! Pyhältö valikoitui paikaksi, koska se on minulle tuttu pikkupenskasta.

 

[Tetra]

Tässä karkea sutaisu tilanteesta kartalla.

 

[baikal]

Riittääkö yhden jk:n voima tuohon tehtävään, mitä arvelette? Mielestäni hyvä avaus. Pakko pohtia aihetta nimenomaan ns. uudistetun tst-tavan opein.

 

[Hanski]

Riittääkö yhden jk:n voima tuohon tehtävään, mitä arvelette? Mielestäni hyvä avaus. Pakko pohtia aihetta nimenomaan ns. uudistetun tst-tavan opein.

Kyllä, omia joukkoja on niin vähän, että on pakko keksiä jotain uutta toimintatapoihin! Toisaalta A2-keltainen ei pahemmin liikuttele pataljoonaa pienempiä pumppuja. Ehkä tässä tapauksessa Miehikkälän suunnasta olisi hyökännyt ainoastaan yksi pataljoona, jos tämä olisi selkeästi ollut sivustasuunta ja pataljoona olisi varmistanut päähyökkäyksen sivustaa.

Mahdollisuuksien rajoissa voisi olla lyödä vereksellä komppanialla puhkikaluttu ja huonohenkinen vihollisen pataljoona, joka on hajaantunut laajahkolle alueelle.

 

[SJ]

Riittääkö yhden jk:n voima tuohon tehtävään, mitä arvelette? Mielestäni hyvä avaus. Pakko pohtia aihetta nimenomaan ns. uudistetun tst-tavan opein.

Kyllä, omia joukkoja on niin vähän, että on pakko keksiä jotain uutta toimintatapoihin! Toisaalta A2-keltainen ei pahemmin liikuttele pataljoonaa pienempiä pumppuja. Ehkä tässä tapauksessa Miehikkälän suunnasta olisi hyökännyt ainoastaan yksi pataljoona, jos tämä olisi selkeästi ollut sivustasuunta ja pataljoona olisi varmistanut päähyökkäyksen sivustaa.

Mahdollisuuksien rajoissa voisi olla lyödä vereksellä komppanialla puhkikaluttu ja huonohenkinen vihollisen pataljoona, joka on hajaantunut laajahkolle alueelle.

"JK" lienee jääkärikomppania?

Anyway, sitä tuossa mietin lisää, ja pitäisi varmaan muistaa, että huoltokomppaniassa lienee lähes aina joitakin vaunuja saamassa huoltoa, eli siihen pitäisi varautua sinne iskettäessä. Mutta mikäli nuo kaikki osat suunnitelmaa onnistuvat, eli tykistö ja huolto tuhotaan siinä määrin kuin se on mahdollista ja apuun tulevat joukot väijytetään matkalla, niin eikö tuo osasto ole jo pitkälti tuhottu? Ulos varmaan pääsee, ainakin etelän suunnasta, joskin miinoja on varmaan sielläkin, mutta mitä sillä joukolla sitten sen jälkeen tekee? Jos idästä tulee apuun edes komppanian kokoinen osasto, niin silloin toki joudutaan vetäytymään, jotta ei jäädä kahden osaston väliin. Mutta tehtävän näkisin suoritetuksi.

 

[Hanski]

VAHVENNUKSIA

Taisteluosaston komentaja otti tosissaan komppanianpäällikkö SJ:n huolen epäsuorasta tulesta. Taisteluosasto saa käyttöönsä 15 km Haminan pohjoispuolelle ryhmitetyn ylijohdon raskaan raketinheitinpatterin tulta seuraavasti:

- AT-2 -miinaraketteja 2 patterikertaa. Näiden kantama ulottuu Miehikkälän kirkonkylän alueelle.
- M26 -kuormaraketteja 4 patterikertaa. Näiden kantama ulottuu Miehikkälän kirkonkylän alueelle.
- ohjattavia GMLRS-raketteja yhteensä 24 kappaletta. Näiden kantomatka ulottuu muutama kymmenen kilomeriä Miehikkälän editse, mutta taisteluosastolla ei ole suoraan kykyä johtaa tulta niin kauas.

Jääkärikomppanian tulenjohtopäällikkö on edellisissä kertausharjoituksissa koulutettu myös raskaille raketinheittimille ja hän pystyy ammuttamaan raketinheitinpatteria ja tietää eri rakettien käyttöperiaatteet.

Vielä EDIT: Raketinheitinpatteri pystyy maksimissaan kahteen tulitehtävään tunnin aikana.

Lisäksi taisteluosaston komentaja asettaa jääkärikomppanian käyttöön taisteluosaston tiedustelujoukkueesta mikrolennokkiryhmän. Ryhmä voi tukea komppanian tiedustelua maksimissaan 10 lentosuorituksella.

(vähän taustaa: patterikerrallisella AT-2:a saa ymmärtääkseni aikaan varsin v-mäisen panssarimiinoitteen. Se on totta kai raivattavissa, mutta aikaa se vaatii. M26:set ja GMLRS:t unitaarikärjillä ostettiin tässä mielikuvitusleikissä puolustusvoimille hätäostoksena Euroopan tilanteen kiristyessä ja erityisesti sosiaalisen median, mm. maanpuolustus.netin tiiviin painostuksen tuloksena. M26-patterikerran vaikutus kohdealueella on fataali, mutta samalla räjähtämättömiä tytärammuksia jää niin paljon, että maastoa ei voi käyttää omaankaan toimintaan ilman kattavaa raivausta. Komppanialle alistettu pioneeriryhmä voi raivata tien päällä olevat räjähtämättömät tytärammukset. GMLRS on ohjattu raketti unitaarikärjellä, jonka tarkkuus on muistaakseni 10 metrin luokkaa, paukku jälleen muistaakseni 70 kg luokkaa ja kantama 70 km luokkaa, nämä hatusta!)

Lisätehtäviä
5. Miten suunnittelet raskaan raketinheittimistön käytön niin, että se tukisi parhaalla mahdollisella tavalla komppanian taistelua?
6. Miten haluat toteuttaa tiedustelulennokkien lentosuoritukset?

 

[SJ]

VAHVENNUKSIA

Taisteluosaston komentaja otti tosissaan komppanianpäällikkö SJ:n huolen epäsuorasta tulesta. Taisteluosasto saa käyttöönsä 15 km Haminan pohjoispuolelle ryhmitetyn ylijohdon raskaan raketinheitinpatterin tulta seuraavasti:

- AT-2 -miinaraketteja 2 patterikertaa. Näiden kantama ulottuu Miehikkälän kirkonkylän alueelle.
- M26 -kuormaraketteja 4 patterikertaa. Näiden kantomatka ulottuu Miehikkälän kirkonkylän alueelle.
- ohjattavia GMLRS-raketteja yhteensä 24 kappaletta. Näiden kantomatka ulottuu muutama kymmenen kilomeriä Miehikkälän editse, mutta taisteluosastolla ei ole suoraan kykyä johtaa tulta niin kauas.

Jääkärikomppanian tulenjohtopäällikkö on edellisissä kertausharjoituksissa koulutettu myös raskaille raketinheittimille ja hän pystyy ammuttamaan raketinheitinpatteria ja tietää eri rakettien käyttöperiaatteet.

Lisäksi taisteluosaston komentaja asettaa jääkärikomppanian käyttöön taisteluosaston tiedustelujoukkueesta mikrolennokkiryhmän. Ryhmä voi tukea komppanian tiedustelua maksimissaan 10 lentosuorituksella.

(vähän taustaa: patterikerrallisella AT-2:a saa ymmärtääkseni aikaan varsin v-mäisen panssarimiinoitteen. Se on totta kai raivattavissa, mutta aikaa se vaatii. M26:set ja GMLRS:t unitaarikärjillä ostettiin tässä mielikuvitusleikissä puolustusvoimille hätäostoksena Euroopan tilanteen kiristyessä ja erityisesti sosiaalisen median, mm. maanpuolustus.netin tiiviin painostuksen tuloksena. M26-patterikerran vaikutus kohdealueella on fataali, mutta samalla räjähtämättömiä tytärammuksia jää niin paljon, että maastoa ei voi käyttää omaankaan toimintaan ilman kattavaa raivausta. Komppanialle alistettu pioneeriryhmä voi raivata tien päällä olevat räjähtämättömät tytärammukset. GMLRS on ohjattu raketti unitaarikärjellä, jonka tarkkuus on muistaakseni 10 metrin luokkaa, paukku jälleen muistaakseni 70 kg luokkaa ja kantama 70 km luokkaa, nämä hatusta!)

Lisätehtäviä
5. Miten suunnittelet raskaan raketinheittimistön käytön niin, että se tukisi parhaalla mahdollisella tavalla komppanian taistelua?
6. Miten haluat toteuttaa tiedustelulennokkien lentosuoritukset?

6. Lennokki varmaankin voisi pyyhältää tuota 3831 tietä pitkin ja hankkia tilannekuva ainakin siltä osalta, että mitään erityisen isoja yllätyksiä ei tapahdu. Tämän olettaisin olevan suht. turvallista lennokille, etenkin jos tykistö pitää mahdolliset IT -miehet matalana lennokin ylittäessä. Samalla voi tietenkin koettaa niitata erityisen herkulliset kohteet samantien, käyttäen kaikkea sitä epäsuoraa mitä on käytettävissä (kaikkea ei tietenkään ole pakko käyttää, mutta kunhan maali tuhotaan). Jos samalla lennolla kerkeää kurkata noita lähestymisreittejä, niin katsoa myös nekin, mutta tuon lennokin liikkeet eivät saa paljastaa hyökkäysaikeita. Jos tuo lennokki saa selville tykistön asemat, niin ne voidaan tuhota samantien käyttäen vaikka niitä M26 ammuksia, silloin nimittäin vapautuu joukkue muihin ilkeyksiin ja jotenkin veikkaan, että tämä saattaisi ratkaista taistelun.

Muuten lennokit voisi varmistaa tuota idän suuntaa, ja antaa varoituksen mikäli sieltä tulee ketään.

5. AT-2 ammuksia en käyttäisi muuhun kuin vihollisen liikkuvan osaston pysäyttämiseen, ammutaan näitä vihollisen niskaan kun lennokki ne huomaa. Samaan lössiin voi toki ampua muutakin, kuten vaikka M26:ia, jos pysähtyvät sopivaan kasaan. Ennakkoon noilla en rupeaisi miinoittamaan.

M26:ia käyttäisin suht. surutta, jos vain sattuu eteen maali, joka on sen arvoinen, esim. patteri tykistöä, vähintään joukkueen verran vaunuja tai suuri joukko miehistöä avoimella. Huomattakoon kuitenkin, että nuo raketit saattavat olla hieman sopimattomia tehtävään, jos ainoa tapa käyttää niitä on sellaiset "grid buster" -tehtävät. Tiedän noiden olevan inertia ohjattuja ja oletan tarkkuuden olevan sitä luokkaa, että rypäleammukset kattavat maalipisteen 50% todennäköisyydellä. Mikäli ei, niin en oikein näe noille käyttöä, kuin ehkä sen patterin hiljentämiseen.

GMLRS hoitelee ne maalit (etenkin kaikenlaiset hankalassa paikassa olevat puolustuspesäkkeet) mitä tiedustelu paikantaa etukäteen ja loput säästetään varalle, jos niitä löytyy lisää.

Jos vaikka huollon majoitusteltta saadaan paikannettua, niin sen varmaan voisi hoidella joskus yön tunteina, kun ukot ovat nukkumassa, mutta en ole ihan varma, että onko vaarana se, että sotketaan majoitusteltta lääkintätelttaan. Sinällään lääkintäteltan räjäyttäminen on vain valitettavaa, se kun oli jokin nimetön teltta oletetussa vihollisen huoltokeskuksessa, mutta sen tuhoaminen ei oikeastaan hyödytä tehtävää millään tavoin. Oikeastaan päinvastoin, hengissä olevat lääkintämiehet ovat ihan hyödyllisiä hoitamaan haavoittuneita vankeja. Mutta en antaisi tämän mahdollisuuden estää toimintaa, ellei lennokki kykene havaitsemaan merkintöjä.


Niin, ja se yhteys siihen sissikomppaniaan riippuu kokonaan siitä, että onko sen ja meidän välissä lisää vihollisia. Jos on, niin tehtävä saattaa olla melkoisen tekemätön homma komppanian rippeillä ja varoituksen saanutta vihollista vastaan. Etenkin jos ne pataljoonan taistelevan osan joukot päättävät ottaa hatkat ja suunnata etelään ja sieltä sitten rupeavat suunnittelemaan kostoa. Kohtaamistaistelussa teka ei oikein pärjää bemarille.

Mutta riippuu tietenkin siitä, että mikä tarkoitus tuolla yhteydenotolla on. Jos tarkoitus on vain evakuoida haavoittuneet ja täydentää varastoja (tai ihan vain kuskata sissit pois alueelta), niin se voisi onnistuakin. Pyydetään sissejä tiedustelemaan nuo voimalinjat mahdollisimman pitkältä matkalta (jos siis tiet eivät ole tyhjiä vihollisista) ja sovitaan miitti johonkin kohtaan.

 

[Iso-Mursu]

Millainen osasto tuo Keltaisen tykistöporukka on?

Lähinnä mietin että kuinka monta tykkimiestä alueella voi olla.

 

[baikal]

Ammuttaisin miinat Hämeenkankaantien vihollisesta katsoen takapuolelle ja etupuolelle. Yhden tärskösen vihollisen pohjoispuolelle. Tarkoitus panna sen liike jäihin. Psto ja rs-krh ampuisivat tuon pallukan sisällä olevaa vihollista niin, että putkista onka nousisi.

Hyökkäysosan siirtäisin ajoneuvoin Vähä-Liskin tietä ja eikun kiinni kuin leipään. Etelästä käsin painaisin tuon hajoavan pataljoonan vasten miinoituksia ja taempi miinoitus estänee apujoukkojen saapumisen kenties tuntien ajan. Toivon, että etelä-puoleinen maasto suosii meikäläistä, vesakkoa, pikku pellon rönkäleitä, suonotkoja jne. Hyvällä tuurilla osa ajoneuvoista saadaan melkein pelipaikoille saakka.

Eli liiketila viholliselta vek, putket punaisina epäsuoraa tj:n hönkiessä tulikomentoja. Ja jalkaväki käyttää otollisinta maastonkohtaa painaakseen vihollisen vasten seinää.

Raketinheitinten tulisuoritteissa taitaisi olla tautia antaa vihollisen Psh-pstollekin. Se paikallistettaisiin vasta tulenavauksestaan. Jos lennokkitiedustelu sen ehtii löytää niin hyvä, mutta todennäköisesti tulisuoritteita ei ehditä ihan joka paikkaan antaa tarpeeksi nopeasti. Huollot sun muut ovat tässä tilanteessa korkeintaan toissijaisia maaleja, koska raketinheitinmiinoitteet eristävät vihollisen tukevista osista.

Pakko on toivoa toivoa toivoa, että kartalla oleva maasto on suosiollista baikalin rankalle operaatiolle.

ps. kyllä näissä caseissa huomaa, että komppanianpäällikkökoulut on jäänyt käymättä, saati sitten isommat puitteet. On helppo viisastella kaikenlaista yhtymätason juttua.....kun tosiasiassa komppaniakin on pikkasen haasteellinen paikka.

Mielenkiintoinen tapaus. Toisaalta kartta saisi olla tarkempi tehtävänannossa, toisaalta eipähän juutu aivan lillukanvarsiin, kun kartta on vähän roisimpaa mallia.

Tuo 42. SissiK. jäi nyt täysin ulos, en oikein ymmärrä edes missä se joukko luuhaa? Sille olisi paikkansa tässäkin paketissa, mutta missä ihmeessä se oikein on? Ja onko se säällisessä ajassa saatavissa peliin? Onko se ulkona sijaintinsa vuoksi? Sille olisi nimittäin huutava paikka varmistus- ja tiedusteluhommissa, jopa sillä m80-varustuksellaankin.

 

[Tetra]

SissiK on käsittääkseni kaakossa Suur-Miehikkälään alueella, eli minun karttaan nähden vihollisen huollon asemista tietä 3831 pitkin n. 6,5 km. 3. JVK on siis suojaamassa JK:n hyökkäystä. Hyökkäävä komppania eli JK on lännessä patteriston takana, eli ei näy kartassa. Onko tuo sissikomppania millaisella malilla, (se voisi tehdä jotain kiusaa saapuvalle patteristolle tai huollolle?) vai onko tarkoitus saada vain yhteys ja sitä ei voi muuten käyttää?

Edit: pohdintaa: 3. MTJVP lienee huollon tarpeessa. Pohjoisesta voisi lähestyä sekä vihollisen patteria että huoltoa. Sissit voisivat mahdollisesti iskeä huoltoa vastaan. KRHK ja oma patteristo voisi häiritä MTJPV:tä, kuitenkin kaikkea a-tarviketta ei tähän luonnollisestikaan käytettäisi. Patteria ja huoltoa vastaan vastaan käyttäisin M26. MTJVP:n molemmille puolille (itä, länsi, tiurat) miinoja. GMLRS-raketteja vihollisen patterin komentoon ja mikäli huollossa on jokin mehukas maali sinnekin. Mikäli huolto ja PSHPTRI ei kykene jatkamaan toimintaansa, mitä jää 3. MTJVP:n uhaksi? Kykeneekö JK patteria vastaan hyökkäämisen jälkeen hyökkäämään MTJVP:tä vastaan? Kykenisikö komppania hyökkäämään koilisesta MTJVP:tä vastaan?

Disclaimerina etten todellakaan ole jääkärikomppanian toimintaan syvällisesti tutustunut (kuten varmasti tekstistäni huomaa), mutta kunhan koetan miettiä luovia [toivottavasti myös realistisia..] ratkaisuja.

 

[Iso-Mursu]

Vaihe 1.

Tuli-iskut

Tykistöllä ja kranaatinheittimillä

- Tiedusteltuihin 3. MTJVP:n asemiin iskut. Iskukohteita jos löytyy niin 4-6 kpl. Savukranaatteja ammutaan heittimillä iskujen läheisyyten.. Annetaan valheellinen kuva hyökkäyksen alkamisesta alueelle.


Raketinheittimillä:

- yksi rypäleammus isku Syväjärvi-Lapjärvi väliselle kannakselle.
- yksi rypäleammus isku patterin ja 3. MTJVP:n väliin. Viimeksi mainitun osaston lähelle
- yksi rypäleammus isku 3. MTJVP:n pohjoispuolelle. Tieuran käyttämisen hankaloittamiseksi
- yksi unitari isku pataljoonan komentopaikkaan
- yksi unitari isku patterin komentopaikkaan.

Tavoitteena liikkumatilaa pois vastustajalta. Hankaloittaa irtaantumista pataljoonan raskaan kaluston kanssa.

JK

- Nopea siirtyminen ajoneuvojen turvin tykistön asemien läheisyyteen. Raju isku sinne ja irtaantuminen kun vastustaja on lyöty.
-Väkivaltainen tiedustelu 3. MTJVP:n alueen rajalle. Tarkoituksena antaa kuva pataljoonan vastaiselle hyökkäykselle.

Sissit

Sissit iskevät huoltomuodostelman kimppuun. Tueksi on annettu KES 12 täydennystä.

Vaihe 2.

-Patterin lyömisen jälkeen osaston käytössä oleva tykistö ja krh vainoavat havaittuja vihollispesäkkeitä 3. MTJVP:n alueelta.

- Huoltomuodostelmaa vastaan isketään sissien toimesta vielä kerran. Tavoitteena sitoa alueelle mahdollisesti tulevia uusia joukkoja.

- Kannaksen miinoituksen valvominen ryhmän ja tulenjohtopartion turvin. Estetään miinoituksen purkaminen.

- Partiot kokeilevat estää miinoituksen purkamisen tiellä 3831 3. MTJVP:n alueen rajalta. Apuna epäsuoraa tulta heittimiltä.

- JK:n siirtyy patterin lyömisen jälkeen uusiin asemiin. Täydennyksiä materiaalin.

- raketinheittimillä uusi unitary isku 3. MTJVP:n mahdollisen komentopaikan aloitettua uudelleen toimintansa.

Vaihe 3.

- Tiedustellaan vastustajan pataljoonan puolustusrenkaasta mahdollisimman syrjäiset joukkueen asemat.
- Epäsuoralla tulella ja jalkaväen hyökkäyksellä lyödään vastustajan edellä mainitut asemat.


Kannaksella edelleen mahdollisuuksien mukaan kokeillaan hankaloittaa miinoituksen purkua. Jos tehtävä ei ole mahdollinen siirrytään liikenteen valvontaan tien varteen.


Ps. En tiedä olisiko noin monta unitary-kärkeä saatavilla näin pieneen taisteluun. Itse uskoisin enemmän että 122mm venäläinen raketinheitinkalusto olisi ainut saatavilla oleva raketinheitinten tuki.

 

[Iso-Mursu]

Ilmeisesti tuli kirjoitettua täyttä p*aa.

Kun keskustelu loppui tähän

 

[SJ]

Ilmeisesti tuli kirjoitettua täyttä p*aa.

Kun keskustelu loppui tähän

En ole pätevä vastaamaan tuohon, mutta meinasin kysyä, että tarkoititko tuossa aikaisemmin "rypäleammuksella" niitä miinaraketteja? Jos et, niin en usko niillä suutareilla olevan huomattavaa vaikutusta panssaroituihin ajoneuvoihin, saati sitten niiden matkustajiin. Voisin kuvitella, että BMP:n telaketju saattaisi vahingoittua, jos sellainen räjähtää ketjun alla, mutta toisaalta ne kuuluu olevan niin herkkiä (sirote siis), että ne voisi lähteä jo ennen varsinaista kontaktia (jos vaunu nimittäin saa maan tärisemään niin kuin joskus on annettu ymmärtää).

Mitä taas tulee noihin komentopaikkoihin, niin sen kun keksisi, että miten ne paikantaa, niin ei olisi hirveästi rajaa sille, että mitä ja miten paljon epäsuoraa sinne laitetaan. Pl. tietenkin hyvin rajalliset MLRS:n laukaukset, mutta tuo unitääri olisi varmaan hyvä pelinavaus niitä vastaan.

Olen samaa mieltä noista unitary ammuksista, mutta en kuitenkaan pahoillani niistä. Oletetaan nyt kuitenkin, että joku ylempänä toivoo operaatiolta menestystä, vaikka vain moraalisyistä, joten käyttöön on saatu hieman reilummin tukea jolla poistaa mahdolliset ongelmakohdat. Mutta ei kenenkään ole pakko käyttää niitä kaikkia.

 

[Iso-Mursu]

Ilmeisesti tuli kirjoitettua täyttä p*aa.

Kun keskustelu loppui tähän

En ole pätevä vastaamaan tuohon, mutta meinasin kysyä, että tarkoititko tuossa aikaisemmin "rypäleammuksella" niitä miinaraketteja? Jos et, niin en usko niillä suutareilla olevan huomattavaa vaikutusta panssaroituihin ajoneuvoihin, saati sitten niiden matkustajiin. Voisin kuvitella, että BMP:n telaketju saattaisi vahingoittua, jos sellainen räjähtää ketjun alla, mutta toisaalta ne kuuluu olevan niin herkkiä (sirote siis), että ne voisi lähteä jo ennen varsinaista kontaktia (jos vaunu nimittäin saa maan tärisemään niin kuin joskus on annettu ymmärtää).

Mitä taas tulee noihin komentopaikkoihin, niin sen kun keksisi, että miten ne paikantaa, niin ei olisi hirveästi rajaa sille, että mitä ja miten paljon epäsuoraa sinne laitetaan. Pl. tietenkin hyvin rajalliset MLRS:n laukaukset, mutta tuo unitääri olisi varmaan hyvä pelinavaus niitä vastaan.

Olen samaa mieltä noista unitary ammuksista, mutta en kuitenkaan pahoillani niistä. Oletetaan nyt kuitenkin, että joku ylempänä toivoo operaatiolta menestystä, vaikka vain moraalisyistä, joten käyttöön on saatu hieman reilummin tukea jolla poistaa mahdolliset ongelmakohdat. Mutta ei kenenkään ole pakko käyttää niitä kaikkia.

Rypäleammus tässä tapauksessa sama kuin miinaraketit.

Itsekkin jäin miettimään onko alueellisella taisteluryhmällä/prikaatilla mahdollisuuksia paikantaa pataljoonan komentopaikkaa esim. elson poikien avulla

Vaikka sitä tulittaisi unitaryraketilla tai 122mm venäläisillä niin jo se että komentojärjestelmän kalusto kärsisi vaurioita loisi paineita pataljoonan johdossa. Elli johtoa menehtyisi moisissa iskuissa. Mikä olisi taas aina sen parempi. Tällöin varmasti voisi lisääntyä halut miehistössä alkaa irtaantumaan alueelta kohti kotikulmia

 

[SJ]

Ilmeisesti tuli kirjoitettua täyttä p*aa.

Kun keskustelu loppui tähän

En ole pätevä vastaamaan tuohon, mutta meinasin kysyä, että tarkoititko tuossa aikaisemmin "rypäleammuksella" niitä miinaraketteja? Jos et, niin en usko niillä suutareilla olevan huomattavaa vaikutusta panssaroituihin ajoneuvoihin, saati sitten niiden matkustajiin. Voisin kuvitella, että BMP:n telaketju saattaisi vahingoittua, jos sellainen räjähtää ketjun alla, mutta toisaalta ne kuuluu olevan niin herkkiä (sirote siis), että ne voisi lähteä jo ennen varsinaista kontaktia (jos vaunu nimittäin saa maan tärisemään niin kuin joskus on annettu ymmärtää).

Mitä taas tulee noihin komentopaikkoihin, niin sen kun keksisi, että miten ne paikantaa, niin ei olisi hirveästi rajaa sille, että mitä ja miten paljon epäsuoraa sinne laitetaan. Pl. tietenkin hyvin rajalliset MLRS:n laukaukset, mutta tuo unitääri olisi varmaan hyvä pelinavaus niitä vastaan.

Olen samaa mieltä noista unitary ammuksista, mutta en kuitenkaan pahoillani niistä. Oletetaan nyt kuitenkin, että joku ylempänä toivoo operaatiolta menestystä, vaikka vain moraalisyistä, joten käyttöön on saatu hieman reilummin tukea jolla poistaa mahdolliset ongelmakohdat. Mutta ei kenenkään ole pakko käyttää niitä kaikkia.

Rypäleammus tässä tapauksessa sama kuin miinaraketit.

Itsekkin jäin miettimään onko alueellisella taisteluryhmällä/prikaatilla mahdollisuuksia paikantaa pataljoonan komentopaikkaa esim. elson poikien avulla

Vaikka sitä tulittaisi unitaryraketilla tai 122mm venäläisillä niin jo se että komentojärjestelmän kalusto kärsisi vaurioita loisi paineita pataljoonan johdossa. Elli johtoa menehtyisi moisissa iskuissa. Mikä olisi taas aina sen parempi. Tällöin varmasti voisi lisääntyä halut miehistössä alkaa irtaantumaan alueelta kohti kotikulmia

Olettaisin ainakin, että se komentopaikka vaihtaa paikkaansa hyvin nopeaan jos sitä aletaan erityisesti ampumaan kohti. Ja mikäli oikein muista, niin tämän pataljoonan komentoajoneuvo tuhoutui ainakin yhdessä aikaisemmassa skenussa. Joten siellä olisi varmaan jokin komppanian päällikkö ottanut komennon.

 

[baikal]

Ilmeisesti tuli kirjoitettua täyttä p*aa.

Kun keskustelu loppui tähän

Eikö mitä. Eiköhän nämä meidän vastaukset ole suunnilleen yhtä hämmentäviä, kirjoittipa näitä kuka tahansa. Veikkaan, että ammattilaisen silmissä kiiltävät kyyneleet, jos sellainen sattuu näihin syventymään. :angel:

 

[SJ]

Ilmeisesti tuli kirjoitettua täyttä p*aa.

Kun keskustelu loppui tähän

Eikö mitä. Eiköhän nämä meidän vastaukset ole suunnilleen yhtä hämmentäviä, kirjoittipa näitä kuka tahansa. Veikkaan, että ammattilaisen silmissä kiiltävät kyyneleet, jos sellainen sattuu näihin syventymään. :angel:

Veikkaan, että kadettikoulun koevastaukset olisi paljon tylsempää luettavaa. Toisaalta, rupeaisiko kadettiupseeri edes hyökkäämään komppanialla? Vastassa kun on ainakin kolmen komppanian edestä tavaraa (komppania tankkeja, kaksi jalkaväkeä ainakin ajoneuvojen perusteella laskettuna).

 

[Iso-Mursu]

Ilmeisesti tuli kirjoitettua täyttä p*aa.

Kun keskustelu loppui tähän

Eikö mitä. Eiköhän nämä meidän vastaukset ole suunnilleen yhtä hämmentäviä, kirjoittipa näitä kuka tahansa. Veikkaan, että ammattilaisen silmissä kiiltävät kyyneleet, jos sellainen sattuu näihin syventymään. :angel:

Veikkaan, että kadettikoulun koevastaukset olisi paljon tylsempää luettavaa. Toisaalta, rupeaisiko kadettiupseeri edes hyökkäämään komppanialla? Vastassa kun on ainakin kolmen komppanian edestä tavaraa (komppania tankkeja, kaksi jalkaväkeä ainakin ajoneuvojen perusteella laskettuna).

Niin tuon tavara ja ukko määrän pelossa kyselin sitä patterin kokoakin. Meinasin jättää sen tuhoamisyrityksen tekemättä.

Tuon vastassa olevan mies ja kalusto määrän vuoksi minun komennossani komppania keskittyisi yksittäisten vartijoiden ja ryhmien kiusaamiseen.

Jos käytössä olisi ollut MRLS puolelle niitä miinaraketteja ja niillä olisi saatu tietä tukittua parista kohtaa, niin varmaan kokeilisin vielä kolmannen murroksen tehdä modernisoiduilla telluilla. Toiminta vapaus pataljoonalle korkeintaan vain metsässä.