Voisin tietenkin yrittää itsekin vastata lähettämääni taktiseen pähkinään! Annettu tehtävä ei varmastikaan olisi helppo, hyökkäävällä jääkärikomppanialla olisi numeroiden valossa vahva alivoima sekä tulivoimassa että taistelijoiden määrässä. Heti en kuitenkaan heittäisi pyyhettä kehään, yritetään!!! Sotahistoria tuntee pilvin pimein esimerkkejä myös taisteluista, joissa alivoimainen hyökkäjä on peitonnut numeroiden valossa vahvemman.
Minulla on ollut ilo osallistua vuonna 1989 kertausharjoituksissa kolmen viikon komppanianpäällikkökurssille. Tämä kurssi on edelleen osallistumistani kursseista ehkä paras myös siviilikurssit huomioiden: kurssin sisältöön oli panostettu puolustusvoimien toimesta aivan valtavasti ja meidän (silloin) nuorien vänrikkien päähän iskostettiin komppanian taistelua enemmän kuin aivosolut pystyivät vastaanottamaan. Maastoharjoituksia oli elävöitetty loistavasti ja eläytyminen sodan ajan komppanianpäällikön rooliin oli helppoa. RUK järjesti kurssin ja maastoharjoitukset eivät itse asiassa olleet kovinkaan kaukana tämän ajatusleikin maastoista. Harmi vaan, että SA-tehtäväni vaihtuivat ja en koskaan päässyt harjoittelemaan komppanian taistelua päällikön saappaissa ...OK, mutta nyt muistoista takaisin komppanian hyökkäykseen Pyhällössä...
Tilanteen analysointia
Tehtävää voisi lähteä purkamaan tilanteen analyysillä. Vihollisen hyökkäävä pataljoona on juuri nyt kohtuullisen huonossa hapessa, mutta voimaa on silti jäljellä ja toiminta-alueella olevista joukoista pataljoonan rippeet muodostavat omalle toiminnalle ehdottomasti pahimman uhan.
Tiedustelutietojen perusteella vihollisen huollon osat ovat osia huoltokomppaniasta, eli jotain suuruusluokkaa joukkue+. A2 Keltaisen spade-joukot eivät liene yhtään sen hyökkäyshenkisempiä, kuin Suomenkaan vastaavat. Huollon osat eivät siis muodosta suurta uhkaa omalle toiminnalle eivätkä välttämättä vaadi myöskään kovin aktiivisia toimenpiteitä.
Vihollisen tykistöstä tiedustelutiedot tietävät kertoa, että toiminta-alueella on patterin osia. Vielä ei siis lukumääräisesti ihan hirvittävästi, mutta lisää ei saisi alueelle päästää vihulaisia. Alueelle on ryhmittymässä tykistöä, joten voinee tehdä johtopäätöksen, että vihollisen toinen porras saattaisi olla valmistautumassa hyökkäykseen alueelle. Toisen portaan ryhmittyminen tulisi pyrkiä estämään (muiden joukkojen tuella).
Oma jalkaväkikomppania Pyhällön alueella on ilmeisesti vielä ihan taistelukykyinen. Tehtävänannossa ei mainittu tämän joukon taistelukunnosta, eli ilmeisesti pitää lähteä olettamuksesta, että joukko ei ole aivan taistelustressin näännyttämä. Joukkoa tulee hyödyntää maksimaalisesti oman hyökkäyksen tukena!
Omasta sissikomppaniasta ja sen tehtävästä ei tehtävänannossa ollut paljoa mainintoja. Joka tapauksessa sissikomppania vaikuttaa olevan hyvässä taistelukyvyssä ja sen apu tulee myös hyödyntää omassa hyökkäyksessä.
Hyökkäys joudutaan suorittamaan alivoimaisena. Mitään avorivissä tehtävää rynnäkköä on siis turha edes ajatella. Vihollinen on vahvasti mekanisoitu ja oma komppania on helposti täysin altavastaaja. Toisaalta ylempi johtoporras on osoittanut komppanian käyttöön epäsuoraa tulta jopa ruhtinaallisesti. Hyökäyksen ratkaisu täytyy olla Samseksen mainitsema norsun syönti pala kerrallaan.
Tiedustelun järjestäminen
Tehtävänannossa saadut tiedustelutiedot ovat aika ylimalkaiset. Onneksi taisteluosasto tukee tiedustelua mikrolennokeilla.
Muodostaisin yhden jääkärijoukkueen joukoista tiedustelupartioita. Kokoonpano voisi olla esimerkiksi 2 kolmen taistelijan partiota ja 3 mönkkäriä. Tiedustelupartioiden tehtävänä olisi tiedustella mahdollisimman huomaamattomasti hyökkäysreitti ja lisäksi toteuttaa ensimmäinen yhteydenotto Miehikkälässä olevaan sissikomppaniaan.
Mikrolennokkien lentosuorituksia on käytettävissä 10. Ennen hyökkäystä käyttäisin niitä seuraavasti:
1. vihollisen huoltojoukkojen tarkan ryhmityksen selvittäminen
2. vihollisen telahaupitsipatterin osien ryhmityksen selvittäminen
3. vihollisen MTJVP:n ryhmityksen selvittäminen
4. vihollisen MTJVP:n ryhmityksen selvittäminen, erityisesti komentopaikka
5. hyökkäysreitin tiedustelu (juuri ennen hyökkäystä)
Taisteluajatus
Lähtisin toteuttamaan hyökkäystä Hämeenkankaantien pohjoispuolella tehtävällä hyökkäyksellä. Maasto on tällä puolella tietä synkkää korpea kun eteläpuolella maasto on peltoaukeiden rikkomaa. Vihollisen MTJVP:n ryhmtyksestä riippuen suuntaisin hyökkäyksen Lapjärven-Syväjärven länsipuolelle. Hyökkäys tapahtuisi n. joukkueen vahvuisina kiiloina kolmea eri reittiä pitkin esimerkiksi niin, että kaksi joukkuetta kiertäisi Korppisenjärven pohjoispuolelta ja yksi sen eteläpuolelta. Huolto voisi käyttää Rysäkoskentietä ja Hietainkujaa. Ottaisin täyden hyödyn irti Bankkujen maastoliikkuvuudesta, alueelta löytynee hyviä bankku-uria, joita voisi hyödyntää.
Hyökkäys täytyisi pyrkiä salaamaan mahdollisimman hyvin. Keinoja voisi esimerkiksi olla Pyhällön kylän alueella olevan 2. JVK:n suoritama valehyökkäys yhden joukkueen voimin Liikkasentien - Vähä-Uskin tien suunnassa. Tähän valehyökkäykseen voisi liittää KRHK:n tekemän massiivisen savutuksen Vähä-Uskin tielle ja esimerkiksi tykistön tulenkäytön niinikään Vähä-Uskin tielle. Tavoitteena olisi saada vihollisen huomio kiinnittymään Vähä-Uskin suuntaan kuitenkin niin, että hyökkäävä joukkue välttäisi omia tappioita. Valehyökkäyksen tulisi olla kuitenkin röyhkeä ja uskottavan oloinen.
2. JVK:ta pyytäisin (tarvittaessa taisteluosaston komentajan myötävaikutuksella) suorittamaan oman komppanian hyökkäyksen aikana mahdollisimman aktiivista puolustustaistelua. Komppanian tulisi sitoa mahdollisimman suuri osa vihollispataljoonaa taisteluun ja aiheuttaa mahdollisuuksien mukaan viholliselle vielä maksimaaliset tappiot. Erityisesti tulisi kiinnittää huomiota vihollisen taistelupanssarivaunujen tuhoamiseen.
Sissikomppanian tulisi estää vihollisen lisävoimien tulo alueelle. Erityisesti tulisi varmistaa Multasillantien ja Suur-Miehikkäläntien suunnat. Komppanian päällikkönä minulla ei olisi mitään vaikutusta naapurikomppaniaan, joten yhteistyöpyyntö tulee tehdä taisteluosaston komentajan kautta.
Oma hyökkäys tulisi pyrkiä tekemään mahdollisimman salassa. Hyökkäyksen kärjen suuntaisin vihollispataljoonan komentopaikkaan (jonka lennokkitiedustelu oli tiedustellut). Hyökkäyskiilojen liike tulisi yrittää aikauttaa niin, että kaksi rinnakkaista reittiä hyökännyttä joukkuetta saapuisi lähtöasemaan samanaikaisesti. Korppisenjärven eteläpuolella hyökännyt joukkue jäisi tässä vaiheessa reserviksi.
Korppisenjärven eteläpuolelta hyökänneestä joukkueesta irrottaisin vahvennetun ryhmän valehyökkäykseen (JR + TJPTIO). Tämä ryhmä hyökkäisi kovalla metelillä, vahvalla savutuksella ja KRHK:n tulta käyttäen Laihalammentien suunnasta kohti vihollispataljoonaa. Ajallisesti hyökkäys synkronoitaisiin niin, että se tapahtuisi sopivasti ennen varsinaista hyökkäystä. Tavoitteena olisi jälleen uskotella, että päähyökkäys tulee tästä suunnasta.
Varsinainen hyökkäys nojaisi vahvasti epäsuoraan tuleen. Tavoitteena on säästää omia joukkoja, mutta aiheuttaa samalla viholliselle mahdollisimman suuret tappiot. Vihollinen pehmitettäisiin ensin sopivasti epäsuoralla tulella, ennen kuin käytäisiin päälle. Vihollisen koottu toiminta ja liike estettäisiin epäsuoralla tulella. Hyökkäyksessä tulisi kiinnittää erityishuomio suojautumiseen vihollisen suora-ammuntatulelta.
Kun vihollisen komentopaikka on tuhottu, hyökkäys jatkuisi kohti länttä ja tavoitteena olisi tuhota vihollinen joukkue kerrallaan, jälleen vahvasti epäsuoraan tuleen tukeutuen. Tämä jatkohyökkäys tulisi tehdä taiten, omaa voimaa tulisi säästää ja vihollisen ryhmityksestä pitäisi etsiä helppoja kohteita. Vihollisen liike tulisi torpata epäsuoralla tulella ja suora-ammuntatulivoimalta suojautua. Tässä vaiheesssa tulisi myös tarve käyttää lisää mikrolennokkien lentosuorituksia.
Epäsuoran tulen käyttö
Tulenjohtopäällikköä ohjeistaisin seuraavasti:
- vihollisen Kangaslammella oleva huoltoporukka pidettäisiin matalana KRHK:n tulella. Tavoitteena tulisi olla, että jalkaväkeä ei tarvittaisi tässä suunnassa ollenkaan, vaan tämä vihollinen hoidettaisiin pelkällä epäreilulla tulella
- vihollisen tykistön osiin vaikutettaisiin patterikerrallisella M26-raketteja. Tämä todennäköisesti hiljentäisi tykistöporukkaa sen verran, että JK:lla olisi aikaa suorittaa varsinaista hyökkäystä.
- Toinen tulitehtävä MLRS:llä olisi ampua AT2-miinoite Lapjärven ja Syväjärven väliselle kannakselle. Tämä vaikeuttaisi vihollisen apujoukkojen tuloa alueelle ja estäisi meidän hyökkäyksen kohdepataljoonan liikkeitä (Uskaltaisiko sanoa suorastaan vihollisen pakoa!).
- Hyökkäyksen alkaessa tömäyttäisin AT2-miinoitteen vihollispataljoonan komentopaikan päälle. Tämä estäisi pahimmat ryntäilyhalut...
- varsinaisessa hyökkäyksessä vihollispataljoonan komentopaikka saisi niskaansa M26-patterikerrallisen. Tämän jälkeen hyökkäystä tuettaisiin tykistön ja KRHK:n iskuilla. Pistemaaleja saalistaisin GMLRS-raketeilla.
- jatkohyökkäys vihollispataljoonan muita osia kohtaan tapahtuisi samalla kaavalla: ensin alkupehmitys M26-patterikerrallisella ja sen jälkeen päälle tykistön ja KRHK:n tulta.
Summa summarum: olisiko kuvatun kaltainen hyökkäys tehtävissä? Ehkä! Suoraan en sano, ettei olisi, mutta haastava se olisi!!! Olen myös hyvin tyytyväinen, että tätä ei tarvitse käytännössä testata, vaan tällainen virtuaalinen ajatusleikki riittää...