Kyllä Suomessa on järjestäytynyttä rikollisuutta, mutta suojelumaksuilta on tavallaan tässä rakenteessa aika paljon pohjaa poissa.
Ne nilkit, jotka myyvät huumeita kadulla, eivät tuo maahan eivätkä asu 700 000:n asunnoissa, ja toisaalta taas ne jotka asuvat, eivät kulje kadulla heittämässä nyyttiä mutta ovat kyllä niiden katumyyjien takana.
Intermin:
Järjestäytyneellä rikollisuudella tarkoitetaan vähintään kolmen hengen suuruista ryhmää, joka yhteistuumin tekee vakavia rikoksia. Toimintaa leimaa muun muassa väkivallan käyttö tai sillä uhkaaminen ja rahanpesu. Ryhmät voivat olla hierarkkisia tai verkostomaisia ja niiden tarkoitus on tuottaa jäsenilleen voittoa tai valtaa rikollisen, mutta myös lailliselta näyttävän toiminnan kautta. Ryhmien toiminta voi olla paikallista, kansallista tai rajat ylittävää.
Suomessa järjestäytyneet rikollisryhmät ovat mukana erityisesti huumausainerikollisuudessa mutta yhä enemmän myös rakennus-, siivous- ja ravintola-alojen yritystoiminnassa. Ryhmät pyrkivät ulottamaan vaikutusvaltaansa myös yhteiskunnan rakenteisiin ja päätöksentekojärjestelmään. Eräs ulkoisen vaikuttamisen muoto on rikollisen toiminnan peittäminen näennäisen hyväntekeväisyys- tai harrastustoiminnan taakse.
Poliisin tietojen mukaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen liittyvien ryhmien määrä on lisääntynyt viimeisten 10 vuoden aikana Suomessa. Keskusrikospoliisin arvion mukaan Suomessa toimii noin 90 järjestäytynyttä rikollisryhmää ja näillä ryhmillä on jäseniä noin 900-1000.
Suomessa järjestäytynyt rikollisuus on pääsääntöisesti kotimaista. Toiminta on kuitenkin entistä kansainvälisempää ja useimmat järjestäytyneet rikollisryhmät tekevät yhteistyötä erityisesti Venäjällä ja Baltiassa toimivien rikollisryhmien kanssa.
Rikolliset moottoripyöräjengit eli niin sanotut liivijengit rantautuivat Suomeen 1980- ja 1990-lukujen vaihteessa kun yleinen kansainvälistymiskehitys alkoi ja liikkuvuus lisääntyi. Jengit ovat jatkuvasti vahvistaneet asemiaan ja ovat 2000-luvulla levittäytyneet koko Suomeen niin, että tällä hetkellä eri jengeillä on alaosastot tai toimintaa kaikilla suurimmilla paikkakunnilla. Tämäntyyppiset rikolliset moottoripyöräjengit ovat levinneet voimakkaasti kaikissa Itämeren alueen maissa. Merkittävää on, että nämä ryhmittymät katsovat olevansa järjestäytyneen yhteiskunnan sääntöjen ulkopuolella.
Järjestäytynyt rikollisuus hyödyntää tietoverkkoja rikosten tekemisessä. Kiristyshaittaohjelmat, kalasteluhuijaukset, petosrikokset, rahanpesu ja lasten seksuaalinen hyväksikäyttö ovat eräitä rikoksentekotapoja.
Suomessa ei ole tällä hetkellä omaa erillistä lainsäädäntöä järjestäytyneen rikollisuuden torjuntaan, eikä rikolliseen järjestöön kuulumista ole kriminalisoitu. Voimassa olevan rikoslain mukaan järjestäytyneen rikollisryhmän jäsenenä tehty rikos voi kuitenkin olla rangaistuksen koventamisperusteena.
intermin.fi