Erkki
Ylipäällikkö
Talvisodan aikana tästä saatiin oiva esimerkki, silloinhan kävi juuri noin.
Järvien hyödyntäminen puolustuksessa
- Viestiketjun aloittaja Joni P
- Aloitus PVM
-
- Tagit
- #järvi #sukellusvene
nimimerkki
Kersantti
Onhan Suomella ollut järvisukellus vene saukko. Täytyy myöntää että on aukko sivistyksessä mutta olen siinä käsityksessä että sitä käytettiin Laatokalla. Sen sai kahteen osaan ja pystyi kuljettamaan kiskoilla. Olisi mielenkiintoista lukea tehtiinkö sillä mitään. Pitääpä etsiä aiheesta tietoa.
Erot. No joo. Eipä sitten käytetty Laatokallakaan
Erot. No joo. Eipä sitten käytetty Laatokallakaan
Voiko järviä ajatella sulan aikana luonnollislla sulutteilla, jotka kanavoivat toimintaa? Jossain paikoissa se lätäköiden välillä oleva pinta-ala ei ole hirvittävän suuri. Pystyykö tiettyjä järvien kanssa muodostamaan sulan aikaan hyvän puolustus ketjun tai taikka kapeissa paikoissa paikan missä kurmoottaa sinne joutuneita?
MeriTJ
Ylipäällikkö
Kyllä juuri näin ja niiden käyttämät vedet on yleensä siten että puolisukellusvene (semi-submersible) rakennetaan jokisuistossa mistä yhteys valtamereen. Niitä ei ole tarkoitettu sokkeloiseen edes saaristoon vaan isolle vedelle missä reilusti vettä touhuta ympärillä ja alla.
Narco-submarine - Wikipedia
SatSotHist
Kapteeni
Sinällään kunnioitan rohkeutta lähteä valtamerelle noissa viritelmissä.
Kuvien + videoiden perusteella näyttävät ihan tukevilta paateilta, mutta silti en kamalasti luottaisi niiden merikelpoisuuteen.
Olisi myös kiinnostavaa kuulla miten miehistöt rekrytoidaan, avomerelle ei voi lähettää ihan ketä tahansa arvokkaan lastin kanssa. Tarvitaan ainakin yksi navigointi-taitoinen ja toinen joka ymmärtää mottorien päälle. Mutta tokihan Meksiko - Kolumbia sektorilta merenkulkijoita löytyy.
Erkki
Ylipäällikkö
Jäämiinoitteet olivat viime sotien aikana aivan peruskauraa. Näitä lasikuorisia panoksia oli varastoissa vielä minun armeija-aikoinani. Varikon sedät kertoivat niiden olevan hankalia säilytettäviä, koska pakkasilla ne lasipullot tuppasivat halkeilemaan.
MeriTJ
Ylipäällikkö
Jossain dokkarissa sanottiin että siellä on viitteitä sellaisesta että kartellit olisi ostaneet osaamista eurooppalaisilta ihan osaavilta sukellusveneenrakentajilta ainakin jollain tasolla. Navigointi siinä videolla löydetyssä veneessä hoidettiin ihan tavallisella huviveneen gps-karttaplotterilla. Tuo merikelpoisuus eittämättä aina kysymysmerkki koska nuo ei varmasti käy mitään ammattimaista merikoeajosarjaa läpi ennen käyttöönottoa, toisaalta samalla tavalla käsinlaminoiduilla lasikuituveneillä on veneilty maailman meriä jo puolivuosisataa eikä siinä valmistutapana ja materiaalina sinällään ole ihmeellistä.
Kustaanmiekka
Kenraali
Kun Suomi liittyi maamiinat kieltävään Ottawan sopimukseen, niin 1998 jäämiina nimitys muuttui samalla jäänräjäytyspanokseksi.
Piirrosmerkki on tämä:
Kyllä PV:ssä on mietitty jäiden räjäyttämistä ja sitä kuinka estetään vastapuolta hyödyntämästä ylityksiä järvien jäiden ylitse.
Ja tietenkin jos on epäsuoraa tulta saatavilla, niin ammutaan keskitys järven jäälle. On varmasti epämielyttävä tunne olla vaunun sisällä kun tuntee, että vaunu alkaa vajoamaan.
Piirrosmerkki on tämä:
Kyllä PV:ssä on mietitty jäiden räjäyttämistä ja sitä kuinka estetään vastapuolta hyödyntämästä ylityksiä järvien jäiden ylitse.
Ja tietenkin jos on epäsuoraa tulta saatavilla, niin ammutaan keskitys järven jäälle. On varmasti epämielyttävä tunne olla vaunun sisällä kun tuntee, että vaunu alkaa vajoamaan.
SatSotHist
Kapteeni
Wikipedian mukaan noita on valmistettu tuhatmäärin, kyllähän sitä osaamista väkisinkin karttuu ja aluksia parannellaan kun nähdään mitkä pääsevät perille ja mitkä hukkuvat matkalle.
ATK-hommissa käytetään termiä "testataan tuotannossa".
Miehistön mukavuus tai turvallisuus ei ole kovin korkealla prioriteettilistalla, mutta rahoittajia kiinnostaa saada lasti perille saakka.
Erkki
Ylipäällikkö
Se onkin oikeampi nimitys, eiväthän ne sellaisia passiivisia ansoja olleetkaan, mitä miinalla yleensä ja tässä sopimuksessakin tarkoitetaan.
Patu
Kenraali
Montako senttiä teräsjäätä tarvitaan, että joku 50-60 tonnia painava taistelupanssarivaunu voi ylittää järven turvallisesti?
Edit: Itse itselleni vastaten, reilu metri riittää 60 tonnin ajoneuvoyhdistelmälle. Nämähän ovat paljon panssarivaunua pidempiä, mutta toisaalta paino jakaantuu telaketjuilla eri tavalla. Mutta tuota voi varmaan käyttää lähtötietona? https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ajoneuvolla-jaalle
Edit: Itse itselleni vastaten, reilu metri riittää 60 tonnin ajoneuvoyhdistelmälle. Nämähän ovat paljon panssarivaunua pidempiä, mutta toisaalta paino jakaantuu telaketjuilla eri tavalla. Mutta tuota voi varmaan käyttää lähtötietona? https://www.ilmatieteenlaitos.fi/ajoneuvolla-jaalle
Olympiakasarmi
Kenraali
Saattaahan järvien pohjassa olla vaikka salaisia ydinohjussiiloja. Niistä ei vaan kerrota julkisuudessa. 
Erkki
Ylipäällikkö
Ryntö- ja kuljetusvaunuilla ehkä kyllä. Tst- vaunuille pitäisi jäädyttää jäätie, kuten tehdään puutavarakuljetuksille saarihakkuissa. Toki se edellyttää edes kohtuullisia pakkasia.
Kävi vaan mielessä, että mikä vaikutus noiden jäämiinojen käytöllä on jään kantavuuteen pitkässä juoksussa? Siis jää ensiksi räjäytetään kappaleiksi ja samalla muodostuu isoja jää valleja jotka epäilemättä ovat hankala este vaunuille, mutta sitten kaikki jäätyy uudestaan. Onko mahdollista, että tuosta muodostuu jonkinlainen jäätie nimenomaan tuon räjäyttelyn takia? Ne jäälohkareet mitkä toimivat panssariesteinä eivät ole hirveän kestäviä ja niitä epäilemättä saa tasoitettua vaikkapa moottorisahalla (jos nyt ei yksinkertaisesti ammuta sitä kappaleiksi, joskin silloin räjähdykset voivat heikentää jäätä) ja jos heikoiksi katsottuja kohtia on rajallisesti, niin niiden yli voisi mennä siltakalustolla. Ja nyt kun asiaa ajattelen, niin en rupeaisi virittelemään silta-autoa sillan laskua varten jäällä, liian iso pistekuorma jäällä, mutta kuinka iso homma olisi kiskoa sillankappale jäälle?
Kustaanmiekka
Kenraali
Telaketjujen ansiosta jään ei käsittääkseni tarvitse olla kovin paksua. Tässä lainaus Wikipediasta:
Panssarivaunu – Wikipedia
Liikkuvuus
Taistelupanssarivaunulla on hyvä liikkumiskyky useissa erilaisissa maastoissa.
Leveät telat jakavat painon niin laajalle alueelle, että maastoon kohdistuva paine voi olla kevyempi kuin ihmisen jalan aiheuttama paine.
Ongelmia aiheuttavat erilaiset pehmeät maastot, kuten suot tai pellot ja toisaalta rikkonaiset maastot, joissa on suuria kallionlohkareita.
Lumessa vaunun tela painuu hankeen suunnilleen yhtä paljon kuin suksilla liikkuva mies.
Telaketjujen ansiosta jään ei käsittääkseni tarvitse olla kovin paksua. Tässä lainaus Wikipediasta:
Panssarivaunu – Wikipedia
fi.m.wikipedia.org
Liikkuvuus
Taistelupanssarivaunulla on hyvä liikkumiskyky useissa erilaisissa maastoissa.
Leveät telat jakavat painon niin laajalle alueelle, että maastoon kohdistuva paine voi olla kevyempi kuin ihmisen jalan aiheuttama paine.
Ongelmia aiheuttavat erilaiset pehmeät maastot, kuten suot tai pellot ja toisaalta rikkonaiset maastot, joissa on suuria kallionlohkareita.
Lumessa vaunun tela painuu hankeen suunnilleen yhtä paljon kuin suksilla liikkuva mies.
Tässä tapauksessa tuo pintapaine ei toimi ihan samalla tavalla kuin lumessa. Tela ei uppoa jäähän sen enempää tai vähempää kuin kumipyörä, mutta siitä huolimatta meistä kaikki tietävät että se tankki tarvitsee paljon jäätä alleen jos meinaa pysyä pinnalla.
Erkki
Ylipäällikkö
Se uudestaan jäätynyt jää on kuitenkin lähtökohtaisesti ohuempaa kuin vanha jää. Ainoa poikkeus on tilanne, jossa jäällä on paljon lunta: Ehyellä jäällä lumi estää jään paksuuntumisen pakkasesta huolimatta, mutta railosta paljastunut vesi jäätyy nopeasti, ja jää voi muodostua paksummaksi kuin muualla.