Jalkaväen hyökkäys paksussa hangessa

[noska]

Miten muuten pakkasta voi käyttää hyväkseen varusteiden kuivatukseen?

Jos esim. lämmittää teltassa vaatteet kuumiksi ja sitten vie ulos paukkupakkaseen - edesauttaako vaiko hidastaako tämä kuivattamista? Kaiken järjen mukaan lämpötilaero saa kosteuden haihtumaan kuumasta vaatteesta pakkasilmaan. Sitten kun vaate on ulkona jäätynyt, voi jäätyneen veden varistella pois vaatetta hakkaamalla jne. Miten on?

Onko muuten jossain ollut käytössä systeemiä, jossa on yksi teltta lisää laitettu ja lämmitetty sen kamina helevetin kuumaksi ja käytetty ko. telttaa vain varusteiden kuivatukseen? Nopeuttaa meinaan kuivattamista melkoisesti, jos teltan lämpötila onkin +10C sijaan +40 astetta (jossa äijät eivät enää voi itse makoilla).

Pakkasilma on yleensä hyvä kuivattamaan märkää pyykkiä, koska se on niin kuivaa. Tavallisesti pakkasella ei oolla lähelläkään kosteuspistettä, ja sitä kautta se imee itseensä kosteutta (vaikkei kykenekään kokonaisuutena sitomaan yhtä paljon kosteutta kuin lämmin ilma).
Lisäksi lämmin varuste lämmittää myös itsensä ympäriltä ilmaa. Tällöin varusteen ympärille muodostuu lämmin erittäin kuiva ilmakerros, joka pystyy sitomaan hyvin kosteutta. Lämpimän ja kylmän ilman kierto on myös luonnostaan jatkuvaa lämpimän ilman noustessa ylös (ja etenkin jos hiukankin tuulee) niin varusteen lähellä on jatkuvasti kuiva ilmakerros. Kun varuste jäähtyy riittävästi, jäätyy siinä vielä oleva kosteus ja se on esimerkiksi vaatteista hakattavissa tai harjattavissa pois. Jäätyeessään kun vesi laajenee eikä enää mahdu entiseen tilaansa ja tunkeutuu huurteeksi varusteen pintaan (monikerroksesissa materialleissa saattaa jäädä myös kerrosten väliseen pintaan).
Pakkanen on ikivanha kuivatusmetodi. Usein ensimmäisellä kuivatuskerralla viedään varuste melko viileänä ulos, jotta se jäätyy nopeasti ja kosteutta saadaan mahdollisimman paljon pois ihan harjaamalla.
Parhaiten toimii siis yksikerroksissa ohuissa materiaaleissa. Nahalle tätä menetelmää ei yleensä suositella.

 

[SJ]

Lämpöheräte on kyllä hankala juttu kaiken kaikkiaan. Tai siis oikeammin, kun koko spektriä tarkastellaan niin "Roivakkalan jalkaväkipataljoona" on aika komeasti kartalla kauan ennen kuin vastustajan tiedusteluvaunu ajaa kärkikomppanian vastaanottopesäkkeen edessä miinaan.

Jos sen verran olisi IT:tä, että ihan koko aikaa ei olisi lennokki pään päällä, niin se jo auttaisi. Se nimittäin rajaisi kovasti saatavilla olevan ilmatiedustelutiedon määrää. Mutta arvelisin, että valemaaleilla saataisiin vähennettyä tuon tiedustelun laatua.

Tuo valemaalien rakentelu olisi hyvä kouluttaa porukalle, lieneekö nykyään minkäänlaista koulutusta? Silloin ammoin (-85) ei juuri asiasta puhuttukaan meille varusveijareille.

No ainakin upseereille tulisi opettaa, että miten se organisoidaan ja samalla testata, että mikä toimii ja mikä ei. Niiden valelaitteiden rakentelu tuskin on teltan pystytystä vaikeampaa ja jos ne saataisiin lämmitetyn näköiseksi vaikkapa ulkotulella, niin sitä ei tarvitsisi kytätä kovin paljoa.

 

[noska]

Muistan joskus pohtineemme armeijassa saisiko teltasta saunan, jos kamiinaa pitäisi mansikan sijaan mustikkana. Ei tullut ikinä koitettua.

Telttasauna on aivan toimiva ratkaisu, mutta pelkkä kamiina ei siihen riitä, vaan kiukaaseen tarvitaan myös kiviä varaamaan lämpöä. Kiukaan voi siis rakentaa ihan pelkästään kivistä tai kamiinasta ja kivistä. Savotalla on jopa tarjota valmis kiviritilä omaan kamiinaansa. http://www.finn-savotta.fi/?page=20&bb=2&lang=&tt=true

Yksi lyhyt yö ei tosiaan aina riitä esimerkiksi takin tai hanskojen kuivaamiseen. Teltassa on aika höyry ja kosteus kun ryhmä märkiä äijiä ripustaa jokaisen vaatteensa ylös. Tervaskannosta pilkottu klapi palaa selvästi heikommin kuin kunnolla kuivatettu puu. Viiden tunnin jälkeen on aika masentavaa ottaa vieläkin kosteat varusteet alas, pukea ne ylle ja mennä odottelemaan hyökkäystä joka ei tule moneen tuntiin.

Kuivattamisen tärkein perusasia on ilmankierto, jotta kostea ilma saadaan pois kuivattavan esineen luota. Mikäli kuivattavan esineen ympärillä on lähellä kastepistettään olevaa ilmaa, ei se ime enää itseensä kosteutta kuivattavasta esineestä. Tähän on kolme ratkaisua:
1) nostetaan lämpötilaa, jolloin kastepiste nousee ja ilma sitoo itseensä enemmän kosteutta (pian tulee taas sama tilanne eteen ja pitää taas nostaa lämpöä jne kunnes on liian kuumaa),
2) huolehditaan siitä että kostea ilma poistuu kuivaustilasta ja tilalle tulee kuivaa korvausilmaa (tarkoittaa vetoa, joka vähentää viihtyvyyttä),
3) asetetaan tilaan kosteutta itseensä sitovaa ainetta ns. eksikaattori (tälläinen on esim se silica gel pussi joka löytyy monesti kauppojen pakkauksista). Tälläisen aineen kosteuden sitomiskykykin on rajallinen ja se pitäisi palauttaa säännöllisesti ja teltta olosuhteissa moisten aineiden käyttö on joltain osin hankalaa. Esim sangen suosittu Dampiren Dryzone on sangen painava vaikkakin toimiva.
Ja sitten on tietenkin näiden vaihtoehtojen erilaiset kombinaatiot. Vaihtoehtoja on tietysti rakentaa erillinen kuivaustila tai kuivata ulkona. Onneksi asia on ihan yhtä monimutkainen rintaman toisellakin puolella.

 

[vehamala]

Lämpöheräte on kyllä hankala juttu kaiken kaikkiaan. Tai siis oikeammin, kun koko spektriä tarkastellaan niin "Roivakkalan jalkaväkipataljoona" on aika komeasti kartalla kauan ennen kuin vastustajan tiedusteluvaunu ajaa kärkikomppanian vastaanottopesäkkeen edessä miinaan.

Jos sen verran olisi IT:tä, että ihan koko aikaa ei olisi lennokki pään päällä, niin se jo auttaisi. Se nimittäin rajaisi kovasti saatavilla olevan ilmatiedustelutiedon määrää. Mutta arvelisin, että valemaaleilla saataisiin vähennettyä tuon tiedustelun laatua.

Tuo valemaalien rakentelu olisi hyvä kouluttaa porukalle, lieneekö nykyään minkäänlaista koulutusta? Silloin ammoin (-85) ei juuri asiasta puhuttukaan meille varusveijareille.

No ainakin upseereille tulisi opettaa, että miten se organisoidaan ja samalla testata, että mikä toimii ja mikä ei. Niiden valelaitteiden rakentelu tuskin on teltan pystytystä vaikeampaa ja jos ne saataisiin lämmitetyn näköiseksi vaikkapa ulkotulella, niin sitä ei tarvitsisi kytätä kovin paljoa.

Oho, no jopas sattui
Nämä "harhautteet" tai valemaalit ovat olleet arkipäivää rannikkolinnakkeilla jo vuosikymmeniä :a-smiley:
On ollut tj-paikkaa, tykkiasemaa, ties mitä ja jo paljon ennen minun aikaani :exclamation:

 

[Second]

Lämpöheräte on kyllä hankala juttu kaiken kaikkiaan. Tai siis oikeammin, kun koko spektriä tarkastellaan niin "Roivakkalan jalkaväkipataljoona" on aika komeasti kartalla kauan ennen kuin vastustajan tiedusteluvaunu ajaa kärkikomppanian vastaanottopesäkkeen edessä miinaan.

Jos sen verran olisi IT:tä, että ihan koko aikaa ei olisi lennokki pään päällä, niin se jo auttaisi. Se nimittäin rajaisi kovasti saatavilla olevan ilmatiedustelutiedon määrää. Mutta arvelisin, että valemaaleilla saataisiin vähennettyä tuon tiedustelun laatua.

Tuo valemaalien rakentelu olisi hyvä kouluttaa porukalle, lieneekö nykyään minkäänlaista koulutusta? Silloin ammoin (-85) ei juuri asiasta puhuttukaan meille varusveijareille.

Tällä keskustelussa olevalla tasolla (pataljoonan olemassa olo ja sijainti) puhutaan jo ehkä vähän suuremman luokan valemaaleista ja väärän tiedon syöttämisestä viholliselle, tyyliin valepataljoona jonka tekeminen kuuluu jo kokonaiselle sitä suorittavalle joukolle. Linnoitusjoukot tulee ensimmäisenä mieleen, pitelevät tulia kamiinoissa ja pyörittävät radioliikennettä ja ajoneuvoliikennettä tyhjien telttojen keskellä.

Meillekin koulutettiin valemaalit ihan miehistön retaleita myöten, mutta noiden merkitys on lähinnä se että se ensimmäinen tulivoima keskitys menisi toivon mukaan harhaan, ne valemaalithan sijoitetaan kuitenkin hyvinkin lähellä omia joukkoja.

 

[Kapiainen]

Tuo valemaalien rakentelu olisi hyvä kouluttaa porukalle, lieneekö nykyään minkäänlaista koulutusta? Silloin ammoin (-85) ei juuri asiasta puhuttukaan meille varusveijareille.

No ainakin upseereille tulisi opettaa, että miten se organisoidaan ja samalla testata, että mikä toimii ja mikä ei. Niiden valelaitteiden rakentelu tuskin on teltan pystytystä vaikeampaa ja jos ne saataisiin lämmitetyn näköiseksi vaikkapa ulkotulella, niin sitä ei tarvitsisi kytätä kovin paljoa.
[/quote]

Valemaalien rakentaminen on tietysti yksi juttu ja niiden sijoittelu on toinen juttu. Sijoittelussa/käytössä olennaista on että valelaitteet muodostavat riittävän laajan, johdonmukaisen kokonaisuuden, joukkue-komppania-taso ei riitä alkuunkaan.

 

[juhapar]

Tuo valemaalien rakentelu olisi hyvä kouluttaa porukalle, lieneekö nykyään minkäänlaista koulutusta? Silloin ammoin (-85) ei juuri asiasta puhuttukaan meille varusveijareille.

No ainakin upseereille tulisi opettaa, että miten se organisoidaan ja samalla testata, että mikä toimii ja mikä ei. Niiden valelaitteiden rakentelu tuskin on teltan pystytystä vaikeampaa ja jos ne saataisiin lämmitetyn näköiseksi vaikkapa ulkotulella, niin sitä ei tarvitsisi kytätä kovin paljoa.

Valemaalien rakentaminen on tietysti yksi juttu ja niiden sijoittelu on toinen juttu. Sijoittelussa/käytössä olennaista on että valelaitteet muodostavat riittävän laajan, johdonmukaisen kokonaisuuden, joukkue-komppania-taso ei riitä alkuunkaan.

[/quote]

Saksalaisiahan huijattiin aika ankarasti -44, kun heille uskoteltiin, että Normandia oli vain hämäystä ja varsinaisen maihinnousun tekisivät Englantiin jääneet "joukot", jotka olivatkin sitten maskirovkaa.

 

[baikal]

Tuo valemaalien rakentelu olisi hyvä kouluttaa porukalle, lieneekö nykyään minkäänlaista koulutusta? Silloin ammoin (-85) ei juuri asiasta puhuttukaan meille varusveijareille.

No ainakin upseereille tulisi opettaa, että miten se organisoidaan ja samalla testata, että mikä toimii ja mikä ei. Niiden valelaitteiden rakentelu tuskin on teltan pystytystä vaikeampaa ja jos ne saataisiin lämmitetyn näköiseksi vaikkapa ulkotulella, niin sitä ei tarvitsisi kytätä kovin paljoa.

Valemaalien rakentaminen on tietysti yksi juttu ja niiden sijoittelu on toinen juttu. Sijoittelussa/käytössä olennaista on että valelaitteet muodostavat riittävän laajan, johdonmukaisen kokonaisuuden, joukkue-komppania-taso ei riitä alkuunkaan.

Saksalaisiahan huijattiin aika ankarasti -44, kun heille uskoteltiin, että Normandia oli vain hämäystä ja varsinaisen maihinnousun tekisivät Englantiin jääneet "joukot", jotka olivatkin sitten maskirovkaa.

[/quote]

Ja huom: todennäköisesti ensin selvitettiin se, missä sakut HALUAVAT NÄHDÄ tämän valemaalin....onnistuneeseen harhautukseen taitaa aina kuulua tämä pointti.

 

[pstsika]

Näin lumivaipan peittäessä maat ja mannut nostan tämän aiheen pinnalle.

Onko kaikki tosiaan vaunumiehistöjen varassa? Eli heillä ei ole joukkueen osana apumiehiä juuri näihin tarkoituksiin? Käsittääkseni meillä näin oli panssariprikaatien osalta. Jalkaväkiryhmä tai jotakin sellaista per joukkue.

Vaunujen kunnossapito on vaunumiesten vastuulla, mutta ainakin mektstosastoissa ristiinalistaminen vie yhden PsjJ:n pois PsjK:sta PsvK:n vahvuuteen.
PsvK:n päällikkö sitten käyttää tätä jalkaväkijoukkuetta parhaansa mukaan eli jakaa sen esimerkiksi panssarivaunujoukkueille tyyliin PsvJ+PsjR.
Pääosin alisteista jalkaväkijoukkuetta käytetään vaunujen lähisuojamiehinä.

Jimmyt eivät edes osaisi auttaa vaunujen huollossa, koska sitä ei jalkamiehille kouluteta. KK vöiden täyttäminen sentään onnistuu, ja rasvojen poisto kolkytmillisistä ja ehkä ampumatarvikkeiden nostaminen torniin vaunumiesten ohjauksessa ja apuna. Sen sijaan ajonjälkeiseen ylläpitävään huoltoon ei ole mitään saumaa puuttua.

Hätiin saapui lopulta kätilö, joka hiihti kinosten läpi synnyttäjän luo. Ensimmäinen kätilö oli juuttunut tuntikausiksi lumeen, vaikka hän teki matkaa armeijan panssaroidulla miehistönajoneuvolla.

Jostain syystä myös panssarijääkärien sotavarustukseen kuuluu meillä nykypäivänäkin sukset…

setämies ja minä pääsemme siis lumisissakin oloissa naisiin.

Ihan totta, kunhan sillä jääkärijoukkueella olisi enemmän tulivoimaa kuin kolme KvKK:ta.

Miltä kuulostaisi tuon kolmen KK:n lisäksi 4x 30 mm automaattikanuunaa ja 4x 7,62 PKT?
Sinä olet vain valinnut koulutushaarasi väärin.

 

[baikal]

Näin lumivaipan peittäessä maat ja mannut nostan tämän aiheen pinnalle.

Onko kaikki tosiaan vaunumiehistöjen varassa? Eli heillä ei ole joukkueen osana apumiehiä juuri näihin tarkoituksiin? Käsittääkseni meillä näin oli panssariprikaatien osalta. Jalkaväkiryhmä tai jotakin sellaista per joukkue.

Vaunujen kunnossapito on vaunumiesten vastuulla, mutta ainakin mektstosastoissa ristiinalistaminen vie yhden PsjJ:n pois PsjK:sta PsvK:n vahvuuteen.
PsvK:n päällikkö sitten käyttää tätä jalkaväkijoukkuetta parhaansa mukaan eli jakaa sen esimerkiksi panssarivaunujoukkueille tyyliin PsvJ+PsjR.
Pääosin alisteista jalkaväkijoukkuetta käytetään vaunujen lähisuojamiehinä.

Jimmyt eivät edes osaisi auttaa vaunujen huollossa, koska sitä ei jalkamiehille kouluteta. KK vöiden täyttäminen sentään onnistuu, ja rasvojen poisto kolkytmillisistä ja ehkä ampumatarvikkeiden nostaminen torniin vaunumiesten ohjauksessa ja apuna. Sen sijaan ajonjälkeiseen ylläpitävään huoltoon ei ole mitään saumaa puuttua.

Hätiin saapui lopulta kätilö, joka hiihti kinosten läpi synnyttäjän luo. Ensimmäinen kätilö oli juuttunut tuntikausiksi lumeen, vaikka hän teki matkaa armeijan panssaroidulla miehistönajoneuvolla.

Jostain syystä myös panssarijääkärien sotavarustukseen kuuluu meillä nykypäivänäkin sukset…

setämies ja minä pääsemme siis lumisissakin oloissa naisiin.

Ihan totta, kunhan sillä jääkärijoukkueella olisi enemmän tulivoimaa kuin kolme KvKK:ta.

Miltä kuulostaisi tuon kolmen KK:n lisäksi 4x 30 mm automaattikanuunaa ja 4x 7,62 PKT?
Sinä olet vain valinnut koulutushaarasi väärin.

Kuulostaa tosi fantsulta. Tie on auki Uralia myöten, kun noilla posottaa pahki tst-tilaa, jossa on raskaita tankkeja kuin kusiaisia juhannusviikolla. :angel:

sori, tilaisuus oli liian hyvä.

 

[Touhottaja]

Eespäin, sano panssarijääkäri hangessa!

Meillä tällä pohjoisessahan mennään hiihtohinauksessa, kunnes saavutetaan se tasa, jonka jälkeen mennään ilman hinausta. Tasan määritttää joko taistelusuunnitelma, tai tela-ajoneuvon atomien äkillinen uudelleenjärjestäytyminen hiileksi ja/tai riivinraudaksi vihollisen laukaiseman projektiilin myötävaikutuksesta.

 

[noska]

Ihan vain välimerkkiä seksuaalista hyväksikäyttääkseni toteaisin panssarinpuhkojapossulle, että vanhan LTM:n mukaan PsjR oli rykmentin kokoinen posse. Uudemmassa järjestälmässähän ei käytetä kuin kapiteeleja, niin ryhmää ja rykmenttiä ei toisistaan erota.

 

[pstsika]

Ihan totta, kunhan sillä jääkärijoukkueella olisi enemmän tulivoimaa kuin kolme KvKK:ta.

Miltä kuulostaisi tuon kolmen KK:n lisäksi 4x 30 mm automaattikanuunaa ja 4x 7,62 PKT?
Sinä olet vain valinnut koulutushaarasi väärin.

Kuulostaa tosi fantsulta. Tie on auki Uralia myöten, kun noilla posottaa pahki tst-tilaa, jossa on raskaita tankkeja kuin kusiaisia juhannusviikolla. :angel:

sori, tilaisuus oli liian hyvä.

Olet vain kateellinen.:a-wink:

Ihan vain välimerkkiä seksuaalista hyväksikäyttääkseni toteaisin panssarinpuhkojapossulle, että vanhan LTM:n mukaan PsjR oli rykmentin kokoinen posse. Uudemmassa järjestälmässähän ei käytetä kuin kapiteeleja, niin ryhmää ja rykmenttiä ei toisistaan erota.

Ok. Eli siis panssarijääkäriryhmä. Meikäläisen papereissa tuo on lyhennetty PsjR, mutta kai nuo läsyt on massavanhentuneet samalla ku vaunutkin…

 

[noska]

Ihan totta, kunhan sillä jääkärijoukkueella olisi enemmän tulivoimaa kuin kolme KvKK:ta.

Miltä kuulostaisi tuon kolmen KK:n lisäksi 4x 30 mm automaattikanuunaa ja 4x 7,62 PKT?
Sinä olet vain valinnut koulutushaarasi väärin.

Kuulostaa tosi fantsulta. Tie on auki Uralia myöten, kun noilla posottaa pahki tst-tilaa, jossa on raskaita tankkeja kuin kusiaisia juhannusviikolla. :angel:

sori, tilaisuus oli liian hyvä.

Olet vain kateellinen.:a-wink:

Ihan vain välimerkkiä seksuaalista hyväksikäyttääkseni toteaisin panssarinpuhkojapossulle, että vanhan LTM:n mukaan PsjR oli rykmentin kokoinen posse. Uudemmassa järjestälmässähän ei käytetä kuin kapiteeleja, niin ryhmää ja rykmenttiä ei toisistaan erota.

Ok. Eli siis panssarijääkäriryhmä. Meikäläisen papereissa tuo on lyhennetty PsjR, mutta kai nuo läsyt on massavanhentuneet samalla ku vaunutkin…

Tarkistin vielä omasta vanhasta läpyskästäni niin ryhmä on lyhennetty nimenomaan pienellä r-kirjaimella. Nykyisin käsittääkseni on käytössä järjestelmä jossa tosiaan käytetään vain isoja kirjaimia eli PSJR taitaa olla ajankohtainen validi lyhenne.

 

[Touhottaja]

Ihan pakko laittaa juuri nyt tänne tämä:

Moukkaus: touhotin viestistä epäloogisen ja vaikean, nyyt siinä on punainen lanka.

 

[Tvälups]

Tuodaanpa tänne esiin myös epäreilun tulen näkökantaa asiaan, kun kyllä ne jalkahikimosurit siitä tulituesta tykkää vaikka eivät sitä mieluusti myönnäkään.

Tuliasematoiminta tai lähinnä niihin pääseminen on täysin pinohiirien työkoneiden varassa kun kalusto on pyörävetoista. Alkutalvella ja vähälumisena talvena ei tuota ongelmaa, mutta reilu ½m on se käytännön raja. Asemien vaihto ei onnistu pika-pikaa vaan patterit ovat täysin tehtyjen tieurien varassa.

Lumi sinällään ei vaikuta tykkien toimintaan, mutta kova pakkanen asettaa rajoituksia muine vaikeuksineen.

 

[Touhottaja]

KRH-teka taitaa olla hangilla ylivoimainen ykkönen epäreilun puolella. Talvi asettaa aina vaatimuksensa niin laitteistolle kuin miehistöllekin, välillä kovemmat, välillä helpommat.

Jos tulevaisuuteen katsotaan, toivoisin epäreilun tulen puolellekin enemmän liikkuvuutta. Ison tykin tuliasemaan nysvääminen ja siitä irrottaminen ottaa aikansa, ja naapurin puolelta sataa tykistönkin niskaan epäreilua tulta, helikoptereita ja varmaan jossain määrin hävittäjäkoneitakin. KRH-tekat, Nemot ja hangessakin eteenpäin puskevat telahaupitsit olisi ihan jees. Sitten kun vielä saataisiin niitä raketteja heittimiin, voitaisiin körötellä maantietä pitkin, ruilauttaa puikot maaliin ja körötellä karkuun. Shoot and scoot, sanos jenkki. siihen taktikkaan vois minusta tulevaisttuuta rakentaa. Pitäs tehdä vielä niin kuin jenkit aikanaan, ollaan kahdessa rivissä ja kun toinen ampuu, toinen lataa. Epäsuoraan soveltaen, toinen vaihtaa asemia niin toinen on ampumavalmiina. Osastoja voi toki olla enemmän kuin 2.

Tämä jalkahikimosurin näkökulmasta. Toivioisin että sitä epäsuoraa tukea on tarjolla vielä enismmäisen tulikomennon jälkeenkin. semmottiset pikkuiset heittimet, jotka kulkee kevyinä joukkueen mukana, ois toki kans ihan hienoja. Ammushuolto, varsinkin uudessa tst-tavassa voipi olla onkelma. Ihan mielellään ottaisin ryhmään ainakin yhden kranaatinlaukaisimen rynkyn piipun alle. Sil viisiin, että vois lopsauttaa morkulan vaikka vihulaisen rynnäkköhärvelistä purkautuvien ukkojen keskelle. Se kulkis mukavasti suksillakin mukana.

 

[koponen]

Pikkuheittimet paksussa hangessa tai suossa = paljon ääntä, vähän vaikutusta.

Itse olen ilahtuneena seuraillut kehityspuheita hajaryhmityksen mahdollistavista jutuista. Jalkaväkipuolella rivistötaisteluista päästiin eteenpäin jo hiukan aiemmin, miksi tuliaseman pitäisi olla nätti ajassa ja paikassa helposti tiedusteltava ja lamautettava tai tuhottava asetelma? (No, onhan niitä hyviä syitä. Mutta ei sellaisia ettei niitä voi ylittää ja ohittaa.) Telaketjuna viivyttävä epäsuora on mielenkiintoinen ajatus, erityisesti jos ja kun sitä voidaan höystää massamaisella tulenkäytöllä hetkellisissä painopistekohdissa.

Mutta takaisin otsikon aiheeseen. Katselin naapurin vanhaa kotivideota 80-luvun koululaisten hiihtokisoista, ja perään hänen oman tyttärensä kisoista vastaavaa. Siinä saattoi olla riittävä todiste siitä että lumitaisteluun kykenevät joukot joudutaan pian Suomessakin lukemaan erikoisjoukoiksi.

 

[Touhottaja]

Täytyy muistaa, että taistelukentällä suuri paukekin vaikuttaa.. pitääkin kehitellä tulenkuvauspanoksenheitin. Salainen psykologinen ase.

Mut joo, asenteet talvitaistelua ja -harjoittelua kohtaan ei ole kovin hyvät ainakaan reserviläispiireissä. Se tietty vähentää toimintakykyä talvella, ei haluta edes harjoitella, koska se on epämukavaa. Poikkeuksia tähän asenteeseen ihan varmasti on. Mutta väärä asenne lisää sitten sitä henkistä painolastia, jos joskus joudutaankin talvioloissa remmeltämään. Ihan jo harjoituksessa "tämmon mälsää -asenne" laskee suorituskykyä. Harjoituksen puute laskee sitä sitten lisää.

Jos joku viittaa talvisotaan termillä "pärjättinhän me sillonkin" tekee mieli napauttaa nenänvarteen. Kyllä, silloiset suomalaiset pärjäsivät. Siitä ei voida hyvänen tuutti sentään vetää johtopäätöksiä, että nykyään harjoittelematta pärjätään. Voi pojat, se wanha sota oli ja meni. Nyt on ihan uudet pelimerkit ja -säännöt.

Talvi on toki sama kaikille osapuolille, ei se ole helppoa naapurissakaan. Vallankin kun on huomattavasti enemmän romiua, mitä kärrätä pitkin maita ja mantuja. Siirtyminen maanteitä pitkin vielä onnistuu, levittäytyminen voikin olla sitten hankalampaa. Mutta kyllä nykypäivänä naapurikin osaa ihan tasan varmasti talvitemput, ja varustetaso saattaa jopa olla parempi kuin meillä. Ei mahda seuraavaan rytinään tulla joukkoja etelämmästä. Kyllä ne on koulutettu olosuhteisiin ihan tuossa vieressä.

Meidän pitäisikin ottaa etu irti siitä, mistä voidaan. Koska varustelutaso on mallia ultrakevyt jalkaväki, se tarkoittaa keveyttä ja liikkuvuutta. Siitä pitää - nykyaikaisilla pst, it ja viestijärjestelmillä maustettuna, pliii-iis! - ottaa kaikki irti. Niin vavrikossa kuin hangessakin. Siihen kai se uusi tst-tapakin sitten viittaa. Kohtapahan nähdään.

 

[Mosuri]

Tuodaanpa tänne esiin myös epäreilun tulen näkökantaa asiaan, kun kyllä ne jalkahikimosurit siitä tulituesta tykkää vaikka eivät sitä mieluusti myönnäkään.

Tuliasematoiminta tai lähinnä niihin pääseminen on täysin pinohiirien työkoneiden varassa kun kalusto on pyörävetoista. Alkutalvella ja vähälumisena talvena ei tuota ongelmaa, mutta reilu ½m on se käytännön raja. Asemien vaihto ei onnistu pika-pikaa vaan patterit ovat täysin tehtyjen tieurien varassa.

Lumi sinällään ei vaikuta tykkien toimintaan, mutta kova pakkanen asettaa rajoituksia muine vaikeuksineen.

Jaa miten mahtaa talviset olosuhteet haitata venäläisten tela- ja panssarihaupitseja? Vähän epäilen, ettei taida talvi haitata menoa ainakaan enemmän kuin läntisillä vehkeillä.

Jossain 90-luvun Sotilasaikausilehdessä oli selostettu jonkun suomalaisten talvisotaharjoituksen tuloksia. Totesivat, että BMP-2:n liikkuvuus lumella oli sitä luokkaa, että "asioita täytyy arvioida uudelleen".

Todellisuudessahan Suomen puolustusvoimien suorituskyky on parhaimmillaan joskus juhannuksen tienoilla jolloin luonnonvalon määrä kompensoi pimeänäkökaluston vähäistä määrää. Oikeastaan paras mahdollinen taisteluympäristö suomalaiselle jalkaväelle on helteinen päivä rikkonaisessa maastossa tai kaupungissa. Se syö vastustajalta sen edun mitä saadaan lämpökameroista ja myös kuumuus myös vaikeuttaa raskaissa suojaliiveissä toimivan vihollisen toimintakykyä (siis jos eivät älyä olla niitä käyttämättä).