Jalkaväen hyökkäys paksussa hangessa

  • Viestiketjun aloittaja Viestiketjun aloittaja JOKO
  • Aloitus PVM Aloitus PVM
No, en minä Secondin kanssa ala kinaamaan..varsinkaan rinnastuksista ja esimerkeistä, mutta edelleen pitäydyn kannassani siitä että luistelusuksi - pertsan suksi on hyvä rinnastus jos tarkastellaan taisteluhansikkaan ja "lomahansikkaan" eroja.
Voi olla, ettei suksiesimerkki oikein aukea jos ei ole suksi-/hiihtämisasiaan paljoakaan perehtynyt..mutta minusta se on osuva rinnastus.
Taisteluhansikas on kuitenkin samalla tavalla spesiaalituote kuin luistelusuksikin. Sinänsähän se ei ole mitään rakettitiedettä tuollainen taisteluhansikas. Useimmilla armeijoillahan sellainen on käytössä..ja onhan niitä meilläkin toki, muttei laajamittaisessa jaossa. Maailma on täynnä erilaisia taisteluhansikkaita toinen toistaan paremmin ominaisuuksin, tosin vielä tähän mennessä en ole onnistunut löytämään yhtään, erityisen hyvää taisteluhansikasta meikäläisiin talvioloihin. Samat ongelmat ne ovat suurempina tai pienempinä kaikissa tietämissäni talvikäyttöön ajatelluissa taisteluhansikkaissa.
Muihin vuodenaikoihin kylläkin tuo "porarin hansikas" ja vastaavat ovat oikein hyvin toimivia tilapäisvälineitä paremman puutteessa taisteluhansikkaiksi. Useimmiten niitä käytän itsekin.

Ehkäpä tässä avainkysymys on talviolosuhteita ajatellen se, että rukkasten alla olevat käsineet olisivat mahdollisimman tarkoituksenmukaiset. Fakta on kuitenkin se, että tällä hetkellä meillä ei ole kovinkaan hyviä taistelukäsineitä mihinkään olosuhteisiin laajaan jakoon.
 
En tiedä. Puolustusvoimien tämän hetken tilannetta käsineiden osalta, mutta käsitykseni on, että sitten 90-luvun alun emme ole pysyneet alkuunkaan ajan tasalla niiden osalta.
Saattaa jopa olla tilanne sellainen, että kehitys on niin jatkuvaa ja nopeaa, ettei vielä ole oikeastaan löydetty mitään sopivaa kombinaatiota edes kolmen vuodenajan käyttöön, vaan kehitys jatkuu edelleen kentältä tulevan palautteen ja toiiveiden pohjalta.
Talvikäyttöön (täkäläisessä mittapuussa) ei kai juurikaan edes ole kehitteillä mitään, koska kysyntä on ollut niin pientä.
Joka tapauksessa taistelukäsine on aina ristiriitaisten ominaisuuksien kompromissi. Mikäli ominaisuuksiin liitetään vielä talven vaatimukset menee sangen vaikeaksi.
Yksi ratkaisu, jota olen muutamia kertoja kokeillut on käyttää Original Mechanixin sormikkaita ja paksuja lämpimiä rannekeita, joihin olen tehnyt lenkin vedettäväksi keskisormen ympärille. Täten ranneke peittää hyvin ranteen ja kämmenselän, mutta jättää sormet ja kämmenen pelkän hanskan varaan. Jos vielä teippaa sormet (ei niveliä) kämmenselän puolelta pienillä teipin paloilla, niin pakkasenkesto paranee huomattavasti. Olen myös koittanut käyttää puuvillasormikaita OM:n sormikakiden alla, mutta mielestäni tuntuma katoaa ja voisi käyttää sitten jo vuorellistakin sormikasta. Huonona puolena on se, että mielestäni noilla sormikkailla ei ole hyvä hiihtää ja kovilla pakkasilla materiaalit jäykistyvät.
 
Pitää heittää lusikkansa soppaan. Pertsa ja luistelu on oikeastaan välineiden puolesta kaksi aivan eri lajia, joo, molemmissa on sukset ja sauvat ja monot, niin on, mutta aivan erilaisilla vaatimuksilla ja mitoillakin, rakenne on erilainen ja jäykkyydet.

Kuvaavaa on, että edelleen ei voida tehdä mainiota kombia, joka olisi kohtuullinen ominaisuuksiltaan. Sitten pitää erottaa vielä huippuhiihtäjien ja muiden kalusto. Olen joskus ollut tilaisuudessa tutustua Myllylän kalustoon ja se avasi silmät: niillä olisi ollut mahdotonta kenenkään sunnuntaihiihtajan hiihtää edes kelvollisesti. Vieläkään en tajua miten Myllylä-mallin kroppaan on sopinut ne voimat, joita tarvitaan tuollaisten suksiparien käyttäjältä. Sen tajusin, että 75-kiloiseen karjuun sopii niin paljon puhtia, ettei sitä kenellään neljästi viikossa harjoittelevalla bodarilla kyllä ole kuin korkeintaan muutamaan nostoon.

Jos joskus hankitte suksia niin tutustukaa niihin vaatimuksiin, joita tyylinne asettaa. Luistelu ja pertsa ovat eri lajeja, näin se vaan on, mitä tulee vehkeisiin.
 
Suksimiseen voi vielä liittää pari muutakin suksilajia: konevoimalla-ylös-ja-painovoimalla-alas-sukset sekä uppolumisukset. Nuo molemmat ovat kovasti erikoistuneita välineitä nekin. Tosin uppolumisuksistahan nuo kaikki muut ovat jalostuneet.
 
noska kirjoitti:
En tiedä. Puolustusvoimien tämän hetken tilannetta käsineiden osalta, mutta käsitykseni on, että sitten 90-luvun alun emme ole pysyneet alkuunkaan ajan tasalla niiden osalta.
Saattaa jopa olla tilanne sellainen, että kehitys on niin jatkuvaa ja nopeaa, ettei vielä ole oikeastaan löydetty mitään sopivaa kombinaatiota edes kolmen vuodenajan käyttöön, vaan kehitys jatkuu edelleen kentältä tulevan palautteen ja toiiveiden pohjalta.
Talvikäyttöön (täkäläisessä mittapuussa) ei kai juurikaan edes ole kehitteillä mitään, koska kysyntä on ollut niin pientä.
Joka tapauksessa taistelukäsine on aina ristiriitaisten ominaisuuksien kompromissi. Mikäli ominaisuuksiin liitetään vielä talven vaatimukset menee sangen vaikeaksi.
Yksi ratkaisu, jota olen muutamia kertoja kokeillut on käyttää Original Mechanixin sormikkaita ja paksuja lämpimiä rannekeita, joihin olen tehnyt lenkin vedettäväksi keskisormen ympärille. Täten ranneke peittää hyvin ranteen ja kämmenselän, mutta jättää sormet ja kämmenen pelkän hanskan varaan. Jos vielä teippaa sormet (ei niveliä) kämmenselän puolelta pienillä teipin paloilla, niin pakkasenkesto paranee huomattavasti. Olen myös koittanut käyttää puuvillasormikaita OM:n sormikakiden alla, mutta mielestäni tuntuma katoaa ja voisi käyttää sitten jo vuorellistakin sormikasta. Huonona puolena on se, että mielestäni noilla sormikkailla ei ole hyvä hiihtää ja kovilla pakkasilla materiaalit jäykistyvät.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei voi kyllä PV:n käsinetilannetta ainakaan kehua omien kokemuksien perusteella. Loppuvuodesta 09 oli jaossa 2 paria niitä tekonahkaisia lomahanskoja joista ei juurikaan positiivista sanottavaa ole. Sitten siirryttiin uuteen aikakauteen palvelushanska m/08:n muodossa, eli semmoiset ohuet kankaiset puutarhahanskat joita käytiin jokaisen vähäkään tiukemman maastopäivän jälkeen vaihtamassa uusiin. Mahdollisesti vielä huonommat kuin ne nahkahanskat mutta ainakin ne sai jotenkin kuivattua yön aikana.
Onneksi osa kouluttajista ymmärsi näiden molempien hanskojen käyttökelpoisuuden ja hyväksyivät (joku jopa suositteli) kaupallisten hanskojen käytön. Itse hankin yhden räntäsateisen taisteluharjoitusviikon jälkeen Mil-tecin neopreenihanskat. Kuuden euron hanskoiksi välttävän hyvät ja näyttivät ulospäin riittävän paljon m/08-hanskoilta.

Talvikäsinepuolesta ei löydy mitään valittamista, 'noukkarit' sisävuorilla kyllä piti kädet lämpiminä ja lopulta ne kädessä pystyi jo tekemäänkin jotakin.

Miettimistä vain herätti että tulisiko oikeasti kovin paljon kalliimmaksi hankkia taistelukelpoisia kunnon hanskoja kuten mm. BW:n ja jenkkiarmeijan nomex-hanskat kuin läjä kertakäyttöisiä puutarhahanskoja.
 
viesti-timo kirjoitti:
noska kirjoitti:
En tiedä. Puolustusvoimien tämän hetken tilannetta käsineiden osalta, mutta käsitykseni on, että sitten 90-luvun alun emme ole pysyneet alkuunkaan ajan tasalla niiden osalta.
Saattaa jopa olla tilanne sellainen, että kehitys on niin jatkuvaa ja nopeaa, ettei vielä ole oikeastaan löydetty mitään sopivaa kombinaatiota edes kolmen vuodenajan käyttöön, vaan kehitys jatkuu edelleen kentältä tulevan palautteen ja toiiveiden pohjalta.
Talvikäyttöön (täkäläisessä mittapuussa) ei kai juurikaan edes ole kehitteillä mitään, koska kysyntä on ollut niin pientä.
Joka tapauksessa taistelukäsine on aina ristiriitaisten ominaisuuksien kompromissi. Mikäli ominaisuuksiin liitetään vielä talven vaatimukset menee sangen vaikeaksi.
Yksi ratkaisu, jota olen muutamia kertoja kokeillut on käyttää Original Mechanixin sormikkaita ja paksuja lämpimiä rannekeita, joihin olen tehnyt lenkin vedettäväksi keskisormen ympärille. Täten ranneke peittää hyvin ranteen ja kämmenselän, mutta jättää sormet ja kämmenen pelkän hanskan varaan. Jos vielä teippaa sormet (ei niveliä) kämmenselän puolelta pienillä teipin paloilla, niin pakkasenkesto paranee huomattavasti. Olen myös koittanut käyttää puuvillasormikaita OM:n sormikakiden alla, mutta mielestäni tuntuma katoaa ja voisi käyttää sitten jo vuorellistakin sormikasta. Huonona puolena on se, että mielestäni noilla sormikkailla ei ole hyvä hiihtää ja kovilla pakkasilla materiaalit jäykistyvät.
Klikkaa laajentaaksesi...

Ei voi kyllä PV:n käsinetilannetta ainakaan kehua omien kokemuksien perusteella. Loppuvuodesta 09 oli jaossa 2 paria niitä tekonahkaisia lomahanskoja joista ei juurikaan positiivista sanottavaa ole. Sitten siirryttiin uuteen aikakauteen palvelushanska m/08:n muodossa, eli semmoiset ohuet kankaiset puutarhahanskat joita käytiin jokaisen vähäkään tiukemman maastopäivän jälkeen vaihtamassa uusiin. Mahdollisesti vielä huonommat kuin ne nahkahanskat mutta ainakin ne sai jotenkin kuivattua yön aikana.
Onneksi osa kouluttajista ymmärsi näiden molempien hanskojen käyttökelpoisuuden ja hyväksyivät (joku jopa suositteli) kaupallisten hanskojen käytön. Itse hankin yhden räntäsateisen taisteluharjoitusviikon jälkeen Mil-tecin neopreenihanskat. Kuuden euron hanskoiksi välttävän hyvät ja näyttivät ulospäin riittävän paljon m/08-hanskoilta.

Talvikäsinepuolesta ei löydy mitään valittamista, 'noukkarit' sisävuorilla kyllä piti kädet lämpiminä ja lopulta ne kädessä pystyi jo tekemäänkin jotakin.

Miettimistä vain herätti että tulisiko oikeasti kovin paljon kalliimmaksi hankkia taistelukelpoisia kunnon hanskoja kuten mm. BW:n ja jenkkiarmeijan nomex-hanskat kuin läjä kertakäyttöisiä puutarhahanskoja.
Klikkaa laajentaaksesi...

Itse en noista neopreenihansikkaista innostu. Täysneopreeniset hansikkaat pitivät iloisesti hikoilunkin sisällään, jolloin pikkuplussalla näpit olivat märät vaikka kertaakaan en lumeen tai loskaan koskenut.

Noi BW:n ja jenkkien nomex hanskat taas on hyvät ja pätevät hansikkaat kesällä..
Talvikäyttöön ja pikkuplussille suosittelen itse jotain lämpimämpää.

OT:ta voisi jatkaa omassa hansikkaat ketjussaan.
 
Mitens panssarijalkaväki paksussa hangessa? Pysyttäisiinkö vaunuissa murtokohtaan saakka ja vasta sitten jalkautuminen jne.? Kannattaisiko siis rynnäkkövaunuilla ajaa ihan "päälle" ensin vai? Vai onko se niin jo kesäkelissäkin?
 
Eikös se jalkaväki pysyttele kelillä kuin kelillä ryntövaunuissa murtokohtaan ja ulostautuu vaan tarvittaessa?
 
baikal kirjoitti:
Mitens panssarijalkaväki paksussa hangessa? Pysyttäisiinkö vaunuissa murtokohtaan saakka ja vasta sitten jalkautuminen jne.? Kannattaisiko siis rynnäkkövaunuilla ajaa ihan "päälle" ensin vai? Vai onko se niin jo kesäkelissäkin?
Klikkaa laajentaaksesi...

Eiköhän asiaan vaikuta vallitseva maasto (aukea, metsäsaarekkeiden rikkoma aukea, metsässä kulkeva yksinäinen panssariura) ja vastassa olevan puolustajan lukumäärä ja kaivautumisen aste. Kun kesäkelillä on useita toimintamalleja eri tilanteisiin niin eipä niiden määrä taida ihan yhteen supistua vaikka maahan tulee lunta. Lumen ja routakerroksen paksuudesta riippuen talvikeli joko antaa vaunuille lisää toimintamahdollisuuksia tai vähentää niitä. Kannattaa katsella talvikoulutusopasta ja A2 mekanisoitu pataljoona -koulutuspakettia ja tehdä johtopäätöksiä niistä. Tähän tapaan:

Alkutalvesta, kun lunta on vielä kohtuullisen vähän, talvi lisää vihollisen toimintamahdollisuuksia. Vesistöt ja suot saattavat jäätyä jopa panssaroituja ajoneuvoja kantaviksi ja mahdollistavat näin suurtenkin joukkojen teiden ulkopuolelle ulottuvat koukkaukset. Suon turvekerroksen pitää olla jäätynyt noin 10 cm vahvuudelta kestääkseen rynnäkkövaunun painon ja noin 25 cm kestääkseen taisteluvaunun painon. Jotkin tela-alustaiset miehistönkuljetusajoneuvot eivät telan pienen pintapaineen vuoksi tarvitse lainkaan jäätynyttä kerrosta soiden ylitykseen. Lumikerros lisää heikostikin routaantuneen suon kulkukelpoisuutta erityisesti kevyillä tela-ajoneuvoilla jakamalla ajoneuvon painon laajalle alueelle.

Noin metrin vahvuinen pehmeä pakkaslumi mahdollistaa vaunukaluston liikkeen tiestön ulkopuolella, kun taas jo vähempikin määrä kerroksittain kovettunutta lunta vaikeuttaa etenkin miehistönkuljetusvaunujen liikettä. Lumen peittämät kannot ja kivet vaikeuttavat osaltaan vaunujen liikettä. Vaunujen etenemisreitit vaativat aina tiedustelua. Hyökkääjä tiedustelee reitit moottorikelkkapartioin tai hiihtäen.

Paksuimman lumen aikana sotatoimet keskittyvät pääasiassa tiestön suuntaan risteysalueiden ja muiden liikennekapeikkojen haltuunsaamiseksi. Vihollinen pyrkii ottamaan haltuunsa myös korkeita maastonkohtia teiden suunnissa, joista se pystyy hallitsemaan tiestöä tähystyksellä ja suora-ampuma-aseiden tulella mahdollisimman pitkälle. Hyökkäystä voidaan tukea suorittamalla maahanlaskuja tärkeiden risteysalueiden ja kapeikkojen läheisyyteen, josta hyökätään suksin tai jalan kohteen haltuunottamiseksi. Hyviä talvisia maahanlaskupaikkoja ovat suot ja jäätyneet järvien selät.
 
Jos ajatellaan liikettä ja sen "joustavuutta ja mahdollisuuksia" niin eikös MT-LB olekin aika vekkuli siinä mielessä? Lähes sama liikuntakyky kuin meikäläisillä muoviajoneuvoilla ja vähän rautaakin ympärillä. Jos ajatellaan liikettä ja sen suomia mahdollisuuksia, unohtamatta ps-väen tavoitteita niin eipä taida telat jäädä vielä historiaan, niille on edelleen tarvis?
 
baikal kirjoitti:
Jos ajatellaan liikettä ja sen "joustavuutta ja mahdollisuuksia" niin eikös MT-LB olekin aika vekkuli siinä mielessä? Lähes sama liikuntakyky kuin meikäläisillä muoviajoneuvoilla ja vähän rautaakin ympärillä. Jos ajatellaan liikettä ja sen suomia mahdollisuuksia, unohtamatta ps-väen tavoitteita niin eipä taida telat jäädä vielä historiaan, niille on edelleen tarvis?
Klikkaa laajentaaksesi...

Jos olisit kirjoittanut MT-LBV niin osuisi paremmin kohdalleen. Se V-kirjain tarkoittaa levennettyjä teloja, joilla saadaan telapaine puoliväliin rynnäkkövaunujen ja NASU/Bandvagen-tyyppisten kumitelavehkeiden välille. MT-LBV on hyvä peli lumiseen ja pehmeään maastoon, jossakin routaisella jängällä se on ihan kotonaan vaikka lunta olisikin maassa. Kapeatelaiseen BMP:hen verrattuna sen 'lumiliikkuvuus' on selvästi parempi.

Itänaapuristahan löytyy sitten vielä pienemmän telapaineen kuljetuspanssarivaunuja, joissa tosin on pienempi hyötykuorma ja vielä vähemmän panssarointia kuin MT-LBV:ssä mutta kuitenkin riittävästi RK:n tavallisen luodin tai pienten sirpaleiden pitämiseen ulkona, ja sitten on ihan panssaroimattomia telakuorma-autoja ja telatraktoreita pienten ja isojen kuormien kelkkomiseen. Kovasti siellä tunnutaan telaketjuun uskovan.
 
Sanokaas viisaammat että mikä järki on siinä että nykyään ukot tetsaa sadetakki päällä alku- ja lopputalvesta, aika monessa PV:n videossa näin tehdään. Ellei sitten kyseessä ole joku oma kangastyyppi joka vain erehdyttävästi näyttää M/91 kuvioiselle sadeasulle.

Jos se kuitenkin on sadeasu niin ymmärrän kyllä että kosteus voi hangesta välittyä tetsaajaan, mutta tuntuisi että samalla taistelija hikoilee itsensä hengittämättömän sadetakin alla aivan yhtä hyvään kosteuteen, jopa pahempaan koska kosteus tulee sisältä päin (eli aluskamppeet ja väliasu on ne kosteimmat vaatteet). Ehkä minä vain en tätä asiaa nyt oikein ymmärrä, enpä ole koskaan kokeillut pyöriä hangessa sadeasun kanssa tai ylipäätään käyttää sadeasuja jossakin liki nollan lämpötiloissa.

Viimeksi katsoin RUK maakuntajoukot videota juupituupista ja sillä näin tehtiin. Onko sitten niin että nämä on ykisttäisiä tapauksia jotka johtuvat henkilökohtaisita mielipiteistä eivätkä ne edusta yleistä linjaa miten PV miehiä kouluttaa pukeutumaan kyseissä oloissa... Ja toki reserviläisten kyseessä ollen voidaan käyttää vaikka joitakin itsehankittuja gore-tex M/91 asuja, muistaakseni niissä pinta on vähän ehkäö sellainen kiiltävä... Tai sitten muistan väärin.
 
Annettu suojeluvaroitus (nasse pelivalmiina tetsarin haarassa) ja kumiosastolla jaettu vain takki, ei viittaa?

Itsekin olen saattanut joskus aiheuttaa harjoitusjoukoille ylimääräistä hikoilua suojelu(teko)syyllä. Toki huohotellut itsekin silloin harjoitussuodattimen läpi.
 
koponen kirjoitti:
Annettu suojeluvaroitus (nasse pelivalmiina tetsarin haarassa) ja kumiosastolla jaettu vain takki, ei viittaa?

Itsekin olen saattanut joskus aiheuttaa harjoitusjoukoille ylimääräistä hikoilua suojelu(teko)syyllä. Toki huohotellut itsekin silloin harjoitussuodattimen läpi.
Klikkaa laajentaaksesi...

Mielestäni kyseessä hyvin usein on yksittäiset jantterit jotka kantaa sadetakkia, eism tuossa RUK maakuntajoukot videolla. Toki videoita on paljon ja seassa paljon niitä missä koko joukko menee sadetakki ja -housut päällä... Näissä voisi kuvitella olevan suojelyvaroitus päällä.

Mietin vain että onko minulla sivistyksessä aukko ja tuossa on yksi ihan toimiva konsti jota kannattaisi ehkä kokeilla itsekin... Vai meneekö se osastolle "nykyajan uusavuttomat eivät osaa pukeutua oikein".

Nassesta sen verran että minulla jäi tetsaaminen aika vähälle sen kanssa. yksi joukkue hyökkäys meni sivusuun, ja siellä oli napalmit ja nasset ja kaikki herkut (kyllä kirsoi maata veksissä). Kerran vedin sellaisen 100 metrin spurtin ohjuslaitteen asemaan meno harjoituksissa noin 30 kilon tavaramäärän kanssa ja vaikkei vielä kerennyt henki loppua tai ryhtyä hapottamaan lihaksia tuolla matkalla niin kauan ja ahnaasti sai vetää ilmaa keuhkoihin.
 
Second kirjoitti:
Sanokaas viisaammat että mikä järki on siinä että nykyään ukot tetsaa sadetakki päällä alku- ja lopputalvesta, aika monessa PV:n videossa näin tehdään. Ellei sitten kyseessä ole joku oma kangastyyppi joka vain erehdyttävästi näyttää M/91 kuvioiselle sadeasulle.
Klikkaa laajentaaksesi...

Etelä-Suomessa on kahdesta viimetalvesta huolimatta usein räntäkelejä ja vesisadetta marraskuusta tammikuun alkuunkin saakka ja sitten uudestaan kevätpuolella. Silloin voi olla perusteltua pitää sadevaatteita (ainakin pitempään paikallaan oltaessa, vartiossa ym) ettei kastu täysin läpi. Tetsatessa se sadetakki ei tietenkään ole hyvä vaikka alla olisi kuinka vähän vaatetta hyvänsä mutta ehkä se siinä vaiheessa riisuttaisiin ja puettaisiin takaisin kun käkkiminen taas alkaa?

Panssariajoneuvoilla toimittaessa on myös varsin tavallinen näky että vaunujohtajilla ja ryhmänjohtajilla on sadetakit ilman sadehousuja vaunuhaalarin tai maastopuvun päällä kun tähystetään luukun päältä. Tätä varten jaettiin vaunumiehille sadetakit jo silloin kun kyseinen vaate oli muuten varusmiehillä kiven alla ja sadeviitta oli se mitä enemmän käytettiin.

Sadepuvun housuja ja niitä aikaisemman jakovarustuksen sadelahkeita ilman sadetakkia/sadeviittaa on sitten pidetty paljon yleisemminkin ja niiden kanssa tuo hikoiluongelma ei ole niin iso.
 
Second kirjoitti:
Sanokaas viisaammat että mikä järki on siinä että nykyään ukot tetsaa sadetakki päällä alku- ja lopputalvesta, aika monessa PV:n videossa näin tehdään. Ellei sitten kyseessä ole joku oma kangastyyppi joka vain erehdyttävästi näyttää M/91 kuvioiselle sadeasulle.

Jos se kuitenkin on sadeasu niin ymmärrän kyllä että kosteus voi hangesta välittyä tetsaajaan, mutta tuntuisi että samalla taistelija hikoilee itsensä hengittämättömän sadetakin alla aivan yhtä hyvään kosteuteen, jopa pahempaan koska kosteus tulee sisältä päin (eli aluskamppeet ja väliasu on ne kosteimmat vaatteet). Ehkä minä vain en tätä asiaa nyt oikein ymmärrä, enpä ole koskaan kokeillut pyöriä hangessa sadeasun kanssa tai ylipäätään käyttää sadeasuja jossakin liki nollan lämpötiloissa.

Viimeksi katsoin RUK maakuntajoukot videota juupituupista ja sillä näin tehtiin. Onko sitten niin että nämä on ykisttäisiä tapauksia jotka johtuvat henkilökohtaisita mielipiteistä eivätkä ne edusta yleistä linjaa miten PV miehiä kouluttaa pukeutumaan kyseissä oloissa... Ja toki reserviläisten kyseessä ollen voidaan käyttää vaikka joitakin itsehankittuja gore-tex M/91 asuja, muistaakseni niissä pinta on vähän ehkäö sellainen kiiltävä... Tai sitten muistan väärin.
Klikkaa laajentaaksesi...


Minä sain kesken palveluksen sadepuvun käyttöön ja kyllä sitä riemulla käytin tetsatessa. Tetsaushommissa oli sen verta ryömimistä, makoilua, seisoskelua ja odottelua, että sadepuku oli paikallaan. Palveluksen aikana kertyi kokemuksesta sadeviitan, sadepuvun ja tavallisen vaatetuksen kanssa tetsailusta. Sadepuku oli aivan ylivoimainen syksyn ja alkutalven kostean metsän varuste. Tilanteen hetkeksi asettuessa, otin puvun pois muutamaksi tunniksi, jolloin alla olevat kamppeet kuivuivat. Hien kostuttamat vaatteet olivat paljon miellyttävämmät, kuin luonnon tarjoama jatkuva huuhtelu.

Intin jälkeen on tullut kokeiltua sadepukua vaelluskäytössä ja siihen olen huomannut sen toimimattomaksi. Viitta on parempi juuri hikoilun takia.
 
Kyllä välikausilla oli käyttöä ainakin sadehousuille, kun maasto oli usein märkä. Takkia ei yleensä kannattanut pitää ellei satanut kunnolla, sillä kypärä pitää vettä ja sirpaleliivin alla kaikki vaatteet kastuvat hiestä läpimäriksi joka tapauksessa. Sadetakin kanssa hihatkin kastuvat hiestä. Ilman sirpaleliiviä olisi takkia käyttänyt enemmän.

Sadeviittaa ei meille edes jaettu.
 
Itse käytän kosteilla keleillä sadetakin alla vain kosteutta siirtäviä kerrastoja, eli jätän sen maastopuvun pois. Kevät ja eriroten syksy on kurjinta aikaa temuta metsässä kun kastuu miten vain sitä koittikaan pysyä kuivana, Goretex ratkaisisi asian mutta ei ole antaa.
Heti jos olumi on maassa tai edes paikoin niin M05 lumipuvun housut on hyvät kun pitävät melko hyvin vettä.
 
Itse en käyttänyt sadeasua lähes ikinä. Ainoastaan suurimmilla sateilla vedin takin ja ehkä housut päälleni.

En pidä sateesta johtuvaa kastumista läheskään yhtä epämiellyttävänä kuin hiestä johtuvaa kastumisesta. Ja mikäli vain tetsaa märässä metsässä, siinä ei yleensä kastu yltä päältä. Jos ei yövytä metsässä varusteet pääsee joka tapauksessa kuivaamaan illalla. Mutta hikoilun aiheuttamaa kastumista en halunnut lisätä yhtään koska sirpaleliivin takia tilanne on jo onneton.

Lisäksi joillain meistä taisi olla intissä semmonen asenne että ei kovat jätkät mitään vettä pelkää. Mikä on vähän tyhmääkin tietysti.
 
Sinun täytyy kirjautua vastataksesi.
Back
Top