Jalkaväen hyökkäys paksussa hangessa

JOKO kirjoitti:
koponen kirjoitti:
Talvitoiminnasta on taas tullut omakohtaisia kokemuksia. Pienoispistoolissa oli hiukan liikaa hiukan liian jäykkää öljyä, ja vaimennin puhalsi kiintoainetta sekaan. Tuloksena kenttäpurku plus ja sormet aivan jäässä... Tulitoimintaa pystyi kyllä jatkamaan sitten kun oli tovi lapinjätkän jumppaa takana.

Tästä tulikin mieleen, että miten kummassa meillä Suomessa on hirveästi välineitä, joita ei pysty käyttämään hanskat kädessä? Alkaen ihan perusvälineistä, kuten rynnäkkökivääri tai käsikranaatti. Jos aseessa olisi sivuun käännettävä liipasimen suojakaari ja peukalovarmistin, onnistuisi käyttäminen tarvittaessa rukkaset kädessä. Peukalovarmistimen ansiosta ei haverit kasvaisi kohtuuttomasti. Kranaateissa pitäisi puolestaan olla riittävän iso rengas, jotta siitä saisi rukkasella varustetun peukalon läpi.

Muistaakseni tämä ominaisuus oli alkuperäisissä RK:n luonnosversioissa, mutta se jätettiin pois. Ideana oli muistini mukaan avattava liipaisinkaari jolla voi ampua rukkaset kädessä.

On vain sikäli ihmeellistä miten sitä ihminen tottuu toimimaan rukkaset kädessä.
Eihän meilläkään ollut jakokamana talvihanskoja ja alokkaina ei uskallettu vielä ottaa omin luvin palveluskäyttöön lomahansikkaita tai nasse-pakettiin kuuluvia ohuita puuvillahansikkaita. Pakkaset posotteli -40 asteen molemmin puolin. Niin sitä vain ammuttiin pitkäkestoiset RK3:set, taisteluammunnat, yms toiminnat ilman paleltumia paljain käsin. Ainoa alokasajan paleltuma joka tuli oli erään kaverin nenä. Palellutti sen RK:n laatikon kanteen ammuntojen aikana :a-laugh:

Aika hämmästyttävän pian sitä ihminen oppii pelaaman rukkasen kanssa. Kukaan ei koskaan hävittänyt rukkastaan, vaikka niitä piti kokoajan ottaa pois käsistä, ase kyllä saattoi unohtua esim taukopaikalle mutta rukkanen ei. Itse palellutin rystyset sen yhden kerran silloin kun minulla oli hanskat kädessä... Lieneekö sitten niin että liian ohkaiset hanskat antaa väärää turvallisuuden tunnetta eikä opita huolehtimaan siitä että rukkanen pysyy mukana ja laitetaan heti käteen kun on mahdollista, kuten avokäsin toimiessa on pakko tehdä... Toisaalta ihmettelen kyllä aika paljon jos meillä ei ollut minkään sortin työhansikkaita tai mitään muutakaan jakovarusteena. VM-palvelus vielä menee, mutta entäpä joku pidempi kestoinen taistelu jossa joudutaan odottamaan liipaisin sormella eikä yksinkertaisesti ole aikaa sillekään että rukkanen otetaan kädestä... No rukkasen lapasen nyt aika äkkiä modifio puukon sivalluksella sellaiseen kuntoon että etusormelle on oma ulostusreikä josta se saadaan liipaisimelle mutta muut sormet pysyy lämpimässä.

Tuohon Koposen tekstiin viitaten. Itse pelaisin airsoftia ja pistoolin lipas oli sellainen että sinne piti 20 kuulaa pujottaa yksitellen, ja se oli pakko tehdä avokäsin. Lipas luonnollisesti metallia ja CO2 kaasu joka toimi ponneaineena jäähdyttää metallia mielestäni entisestään. Todella hidas ladattava etenkin "taistelukosketuksessa" jossa ammutaan kohti. Sydän talven aikana oli näpit kyllä aivan umpijäässä latausprosessin päätteeksi! Pahimmillaan piti ampua vasemmalla kädellä, kun oikealla ei yksikertaisesti tehnyt mitään vähään aikaan.
 
JOKO kirjoitti:
Tästä tulikin mieleen, että miten kummassa meillä Suomessa on hirveästi välineitä, joita ei pysty käyttämään hanskat kädessä?

Tietysti tämän voisi kääntää niinkin päin, että meillä ei ole oikeanlaisia käsineitä.
Jokainen armeijassa ollut muistaa/tietää varmasti että meillähän kaikki käsineet mitä on jaettu, ovat "lapiomiehen työhanskoja" eikä mitään sotilaan "taistelukäsineitä".
Siinä olisi selvä kehittämisen paikka olemassa. Toki meilläkin on olemassa ihan kelvollista taisteluhanskaakin, mutta pitäisi kehittää siitä myös sellainen versio joka olisi edullinen, mutta käyttökelpoinen..eli siis kelvollinen massoille jaettavaksi. Ehkä ne "lapiomiehen työhanskatkin" ovat sotilaalle joissain hommissa tarpeen..mutta niiden lisäksi olisi esim. jalkaväkisotilaille olla jakaa myös taistelukäsine.

Kylmät pakkaskelit ovat sitten tietysti oma haasteensa tässä. Niihin sopivaa taistelukäsinettä ei liene mahdollista järkevin taloudellisin kustannuksin kehittää massakäyttöön saakka. Toisaalta niitä pahimpia talvikelejä ei ehkä sittenkään hieman laajemmalla perspektiivillä katsoen ole niin kovin usein, vaan ne on edelleen laskettava kasvavassa määrin poikkeuksellisiksi olosuhteiksi..vaikkei siis uskoisikaan jos miettii kahta viimeisintä talvea. Tosin sitten aika monta niitä edeltävää talvea olisikin sitten mennyt pääosin helpohkosti tavallisella taisteluhanskalla..
 
Edelliseen viitaten: onko Kapiaisella tietoa, mistä syystä rynnäkkökiväärissämme ei ole "rukkasetkädessä" käytettävää liipasinkaarta, vaikka sellainen siihen jo 60-luvulla suunniteltiin?
 
Paljaat kädet rukkasen alla? Vm-palveluksen aikana meille jaettiin liipasinsormilapasta rukkasen alle. Aluksi se oli tietenkin siivottoman liukas, mutta kun aikansa oli kertynyt "elämän jälkiä", niin siitä tuli ihan käyttökelpoinen. Itse asiassa hankin niitä muutamat kotiinkin jälkeenpäin ennen kuin likviditeetti antoi myöden ostaa avaruusajan varusteita tilalle.

Joskus olen vienyt kertauksiin myös ohuehkoja tarttumasormisia kynsikkäitä. Sormenpäät pysyvät yllättävän pitkään tunnokkaina. Pilkkimiehet kertokoot lisää.
 
juhapar kirjoitti:
Edelliseen viitaten: onko Kapiaisella tietoa, mistä syystä rynnäkkökiväärissämme ei ole "rukkasetkädessä" käytettävää liipasinkaarta, vaikka sellainen siihen jo 60-luvulla suunniteltiin?

Enpä kyllä osaa sanoa.

Käsineistä puheenollen vielä..onhan niitä rukkasten alla käytettäviä sisähanskoja ja lapasia nähty vuosien varrella jos jonkinlaisia. Useammanlaista "liipaisinsormiversiota" ym. mutta ei niistä mikään ole minusta ollut sellainen kuin "taistelijankäsineen" pitäisi olla. Kaikki käsineversiot mitä meillä on massakäytössä olleet/massakäyttöä ajatellen kokeilussa, ovat vaikuttaneet siltä että ne ovat siviilien suunnittelemia..tai ainakin sellaisten ihmisten, joilla ei ole käsitystä siitä miten ja mihin taistelijankäsinettä käytetään. Nyt vaikutelma on ollut se, että armeijaa käymättömälle siviilisuunnittelijalle on annettu tehtäväksi suunnitella rukkaseen sisäkäsine/-lapanen sotilaskäyttöön. No, sitten siviili-ihminen on tietysti miettinyt: "hmm...sotilaskäyttöön..eli sillä täytyy pystyä ampumaan..eli liipaisinsormi pitää saada käyttöön.." ja sitten lähtenyt tältä pohjalta suunnittelemaan. Vaan kun sillä käsineellä pitäisi pystyä tekemään hyvin paljon muutakin kuin vain ampua..
Asekäsittelyä esimerkiksi vakavammassa häiriötilanteessa (jossa nopeat keinot eivät riitä, vaan asetta täytyy purkaa), savujen ja käsikranaattien käyttö, nopea lipastaminen/ vyöttäminen taistelutilanteessa, lähitaistelutilanteet joissa täytyy tarvittaessa pystyä tehokkaasti tarttumaan vastustajaan, jonkinmoinen viiltosuoja ei olisi sekään pahitteeksi jne.
Ymmärrän kyllä, että em toimintojen vaatimaan "hienomekaniikkaan" soveltuvan, mutta silti lämpimän käsineen tekeminen massakäyttöön on varmasti jokseenkin mahdotonta. Mutta sen vuoksi pitäisikon koettaa luoda sellainen käsinejärjestelmä joka olisi eräänlainen kerrospukeutumissovellus. Alimmaisena kädessä olisi se varsinainen "taistelukäsine" ja sen päälle sitten erilaisia käsineitä/rukkasia/lapasia joilla taataan käden pysyminen lämpimänä mutta jotka on nopeasti otettavissa pois kun tarvis vaatii. Ajatusmalli voisi olla jotakin sellaista kuin joissakin aseenhihnoissa joista ase saadaan pikalukkomaisen kiinnityksen ansiosta tarvittaessa "lyötyä" irti hihnasta esim. lähitaistelutilanteessa. Eli siis "ylimääräiset" rukkaset pitäisi saada hyvin nopeasti pois, jolloin käsiin jäisi vain taistelukäsineet.
Tietysti kyllähän nykyään esim. ammattikalastajilla on käytössään käsineitä joilla he pystyvät käsittelemään mm. verkkoja ja siimoja pakkaskelissä, joten kyllähän tekniikka jo tänäpäivänä mahdollistaisi vaikka mitä. Massakäyttöön näistä ei tietenkään ole..mutta kuitenkin.
Kyllä meillä jonkinasteinen käsineongelma ylipäätään mielestäni on, koska meillä ei ole minkäänlaista, mihinkään olosuhteisiin sopivaa taistelukäsinettä vaan sellaisen korvikkeena käytetään "lapiomiehen työhanskoja".
 
koponen kirjoitti:
Paljaat kädet rukkasen alla? Vm-palveluksen aikana meille jaettiin liipasinsormilapasta rukkasen alle. Aluksi se oli tietenkin siivottoman liukas, mutta kun aikansa oli kertynyt "elämän jälkiä", niin siitä tuli ihan käyttökelpoinen. Itse asiassa hankin niitä muutamat kotiinkin jälkeenpäin ennen kuin likviditeetti antoi myöden ostaa avaruusajan varusteita tilalle.

Joskus olen vienyt kertauksiin myös ohuehkoja tarttumasormisia kynsikkäitä. Sormenpäät pysyvät yllättävän pitkään tunnokkaina. Pilkkimiehet kertokoot lisää.

Ei sentään paljaita käsiä vaan juuri lapaset, ei niissä kyllä mitään reikää ollut liipaisinsormelle.

Huvittavaa vain että meikäläisen joukko-osasto erikoistui arktiseen sodankäyntiin mutta virallinen jakovarustus ei käsineiden kohdalla nuodatellut tätä linjaa, oli vain muutamia erimallin rukkasia joista yhdelläkään ei voinut ampua... Lieneekö sitten tämä kuvastanut arktista koulutusta siten että koulutettaville kävi selväksi se että hansikas ei ole mitenkään välttämätön väline.

Lomahanska tosin on erittäin hyvä hansikas taistelukäyttöön ja kun alkoi gonahtelu niin alkoi myöskin lomahansikkaan käyttö rukkasen alla, siitä löytyy vuori ja se istuu käteen kohtuullisen hyvin (toki tuo istuvuus riippuu hanskan koosta lähinnä). Paljon parempi se oli kuin se virallinen vihreä hanskan retale joka siihen aikaan oli palveluskäytössä kesäaikana.
 
Ei voine olla mikään hirmuhomma hoitaa asia siten, että alimmaisena käytetään tst-käsinettä ja itse rukkanen omaa sellaisen lämpöarvon, että se riittää. Rukkanen pitäisi olla sellainen, että siinä on avara suuaukko ja sen pitäisi olla kiinni jollain vitkuttimella takin hihassa eli kun siitä luopuu kättä heilauttaen niin se jää roikkumaan hihaan. Tuommosen rukkasen tukkuhinta on tasan taatusti alle kympin pari ja se kestää jo auttavasti kuumaa kaminantorvea yms.

Pioneereille ym. näpertelijöille (D::) voisi modifioida ko. käsinettä napsauttaen etusormen pää ja peukalon pää naps pois.

On varmaan vähintään haastavaa valmistaa sellainen tst-käsine, joka toimii hyvänä tst-käsineenä ja on riittävän lämmin äärioloissa. Rukkaseen satsaamalla tämä ongelma mielestäni poistuu järkevillä hinnoilla.

Heitän nyt taas inhan laskutoimituksen: varusmiestarpeisiin 50 tuhatta paria rukkasia (hyviä lujia kestäviä) kust. alle puoli milliä. Mitä tästä opimme? Puuttuu lähinnä TAHTOTILA panna kuntoon tämä asia. Ja time crisis hetkellä tätä bulkkirukkasta saa varmasti, jos ylipäätään saa mitään. Taistelijankäsinetilannetta en tunne.
 
Kapiainen kirjoitti:
Second kirjoitti:
Lomahanska tosin on erittäin hyvä hansikas taistelukäyttöön

Vai olisiko kuitenkin ennemminkin välttävä..

No miten sen nyt ottaa ja millä asteikolla sen arvioi. Ylipäätään minua lähinnä naurattaa nämä ns taisteluhanskat joissa on viiltosuojaa, rystyssuojaa, taktista väriä, viimeisen päälle mietitty toteutus yms. Onhan niitä turhia speksejä vaikka muille jakaa ja niiden myötä saa hansikkaan hintaa ja "käyttöarvoa" korotettua. Mielestäni kyseessä on loppujen lopuksi oman egon kohotus, kun on käsissä vähän "parempi" hanska.. Turhia nuo speksit kuitenkin loppupeleissä ovat vaan hanskan yleiskäyttöön liittyvät ominaisuudet ovat mielestäni huomattavasti tärkeämpiä, ja halvempia käytännön toteutuksen kannalta.

Raaka tosiasia kun on se että moni muu joka ammatissaan tarvitsisi teoriassa vaikka-ja-mitä ominaisuuksia hanskaltaan pärjää ilman ongelmia varsin vaatimattomilla yleishanskoilla, eikä heillä ole mitään tarvetta ostaa jotakin xx-xxx summaa maksavaa super-hanskaa joka on suunniteltu juuri heidän tarpeitaan varten. Kyllä kai minäkin "tarvitsisin" jonkin viiltosuojallisen, murtumisia ja vääntymisiä estävän Panssarihansikkaan joka kuitenkin mahdollistaa näppärän sormityösketelyn, pesu kestävyyen ja mekaanisen rasituksen sekä totta kai sellaisella kitkapinnalla että sillä nousee vaikka katolle... Mutta kun tulen toimeen x euroa maksavallakin työhanskikkaalla.
 
Second kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
Second kirjoitti:
Lomahanska tosin on erittäin hyvä hansikas taistelukäyttöön

Vai olisiko kuitenkin ennemminkin välttävä..

No miten sen nyt ottaa ja millä asteikolla sen arvioi. Ylipäätään minua lähinnä naurattaa nämä ns taisteluhanskat joissa on viiltosuojaa, rystyssuojaa, taktista väriä, viimeisen päälle mietitty toteutus yms. Onhan niitä turhia speksejä vaikka muille jakaa ja niiden myötä saa hansikkaan hintaa ja "käyttöarvoa" korotettua. Mielestäni kyseessä on loppujen lopuksi oman egon kohotus, kun on käsissä vähän "parempi" hanska... Turhia nuo speksit kuitenkin loppupeleissä ovat vaan hanskan yleiskäyttöön liittyvät ominaisuudet ovat mielestäni huomattavasti tärkeämpiä, ja halvempia käytännön toteutuksen kannalta.

Raaka tosiasia kun on se että moni muu joka ammatissaan tarvitsisi teoriassa vaikka-ja-mitä ominaisuuksia hanskaltaan pärjää ilman ongelmia varsin vaatimattomilla yleishanskoilla.

No, jos ensin tarkastellaan "intin lomahanskaa" taistelukäsineenä, niin sen suurin ongelma on minun kokemusteni mukaan se, että sen nahka on useimmiten käsittämättömän heikkoa. Se repeää hajalle jo risujen käsittelyllä = ei sellaisesta hanskasta ole taisteluhanskaksi.
Periaatteessa olen vuosikausia..tai tässä kohtaa kai voisi jo sanoa vuosikymmeniä..ollut sitä mieltä myös muissa yhteyksissä kuin sotilasjutuissa, että varustehifistely ei puolla paikkaansa, vaan muutenkin tulee toimeen vallan mainiosti. Nyttemmin olen kyllä joutunut muuttamaan käsityksiäni monessa kohtaa siinä mielessä että olen joutunut myöntymään samalle linjalle kuin mitä kilpaurheilussa olen noudattanut: ei huonoilla välineillä kannata tuhrata..
Oli kyse sitten urheilemisesta, työnteosta tai sotilashommista, niin kyllä se varsinkin nykypäivänä on niin, että kun varusteet ja välineet ovat ne mitä kulloiseenkin tekemiseen on suunniteltu, niin kyllä se tekemisen laatu, teho, käytännöllisyys, tulos ja miellyttävyys on ihan eri luokkaa kuin "yleisvälineillä".
Yksi konkreettinen esimerkki omasta jääräpäisyydestä varustehifistelyä vastaan on se kun en monenmoneen vuoteen suostunut käyttämään talvipyöräilyssä talvipyöräilyyn tarkoitettuja kenkiä..."minähän en talvikengillä aja.." Ihan helvetin monta sataa tuntia on sen takia joutunut ajamaan jalat kylmyydestä tunnottomina..koska "minähän en millään talviajokengillä aja.." No, nykyään voin kyllä jo ajaa..

Tarkoituksenmukaiset, hyvät välineet ovat eri asia kuin joidenkin harrastama varustehifistely...noiden asioiden ero on selvä. Lomahanskan ja tarkoituksenmukaisen taisteluhanskan ero on jotakin samaa kuin luistelusuksen ja pertsan suksen ero. Molemmilla voi hiihtää perinteistä ja molemmilla voi luistella..mutta vain toinen sujuu erinomaisesti, toinen parhaimmillaankin vain välttävästi.
 
Hyvä kompromissi voisi olla kaksien hanskojen käyttö. Eli ohuemmat hanskat jotka suojaavat edes hieman kylmältä taistelussa ja muussa puuhastelussa, jossa kylmä ei tule tai andrenaliini työntää sen tunteen sivuun, ja sitten taskussa paksummat "nocandot" jotka ovat lämpimät käyttää esim. vartiossa maatessa. Sitten taas taistelun melskeen lähetessä tungetaan paksummat hanskat taisteluliivin taskuihin.

Sitten olisi myös jotain laittaa käteen ensimmäisten hanskojen kastuttua, joka väistämättä tapahtuu jossain kohtaa.
 
Horemhebin ehdotus on hyvin lähellä sitä mitä on itse tullut käytettyä. Alimmaiseksi kylmillä ilmoilla asentajan talvihansikkaat (googlatkaa jos ette tunne...) Näppärä hansikas, joka suojaa rajallisesti kylmältä mutta ei vie näppäryyttä. Koko kämmenpuolen pinnoite on nahkaa, joka kyllä kestää syöksymistä ja hiukan jopa lämpöä. Hyvä käsine kylmällä kelillä esimerkiksi aseenkäsittelyyn ja varusteiden käpistelyyn. Ongelmana nahkan laatu joka vaihtelee huomattavasti. Tämän takia hanskan kestävyys on kulutushyödykkeen luokkaa.

Näiden hansikkaiden päällä käytin kokoa liian isoja pv:n mustia taisteluhansikkaita. Yhdessä toimivat mukavana toppahansikkaana. Musta nahkansikas vaan oli varsin ilosesti lentävää sorttia, mikäli koitti kastuneella hanskakombolla nakata esimerkiksi heitettä vähän pidemmälle. Yhdellä kiristysremmillä tämänkin ongelman olisi voinut välttää.

Selkeästi on kuitenkin ymmärrärrettävä, että kestävyyttä ja nappäryyttä ei voi yhdistää talvihansikkaaseen, kun kesähansikkaan tekeminenkin on vaativa homma. Kesähansikkaana käyttämäni Petzl laskeutumishansikkaat ovat siitä hyvä esimerkki.Kämmenen kaksoisnahka vie tuntuman, mutta ainakin kämmen ja sormenpäät ovat suojassa, puhumattakaan hanskojen kuluvimman osan kestosta.
 
Kapiainen kirjoitti:
Second kirjoitti:
Kapiainen kirjoitti:
Second kirjoitti:
Lomahanska tosin on erittäin hyvä hansikas taistelukäyttöön

Vai olisiko kuitenkin ennemminkin välttävä..

No miten sen nyt ottaa ja millä asteikolla sen arvioi. Ylipäätään minua lähinnä naurattaa nämä ns taisteluhanskat joissa on viiltosuojaa, rystyssuojaa, taktista väriä, viimeisen päälle mietitty toteutus yms. Onhan niitä turhia speksejä vaikka muille jakaa ja niiden myötä saa hansikkaan hintaa ja "käyttöarvoa" korotettua. Mielestäni kyseessä on loppujen lopuksi oman egon kohotus, kun on käsissä vähän "parempi" hanska... Turhia nuo speksit kuitenkin loppupeleissä ovat vaan hanskan yleiskäyttöön liittyvät ominaisuudet ovat mielestäni huomattavasti tärkeämpiä, ja halvempia käytännön toteutuksen kannalta.

Raaka tosiasia kun on se että moni muu joka ammatissaan tarvitsisi teoriassa vaikka-ja-mitä ominaisuuksia hanskaltaan pärjää ilman ongelmia varsin vaatimattomilla yleishanskoilla.

No, jos ensin tarkastellaan "intin lomahanskaa" taistelukäsineenä, niin sen suurin ongelma on minun kokemusteni mukaan se, että sen nahka on useimmiten käsittämättömän heikkoa. Se repeää hajalle jo risujen käsittelyllä = ei sellaisesta hanskasta ole taisteluhanskaksi.
Periaatteessa olen vuosikausia..tai tässä kohtaa kai voisi jo sanoa vuosikymmeniä..ollut sitä mieltä myös muissa yhteyksissä kuin sotilasjutuissa, että varustehifistely ei puolla paikkaansa, vaan muutenkin tulee toimeen vallan mainiosti. Nyttemmin olen kyllä joutunut muuttamaan käsityksiäni monessa kohtaa siinä mielessä että olen joutunut myöntymään samalle linjalle kuin mitä kilpaurheilussa olen noudattanut: ei huonoilla välineillä kannata tuhrata..
Oli kyse sitten urheilemisesta, työnteosta tai sotilashommista, niin kyllä se varsinkin nykypäivänä on niin, että kun varusteet ja välineet ovat ne mitä kulloiseenkin tekemiseen on suunniteltu, niin kyllä se tekemisen laatu, teho, käytännöllisyys, tulos ja miellyttävyys on ihan eri luokkaa kuin "yleisvälineillä".
Yksi konkreettinen esimerkki omasta jääräpäisyydestä varustehifistelyä vastaan on se kun en monenmoneen vuoteen suostunut käyttämään talvipyöräilyssä talvipyöräilyyn tarkoitettuja kenkiä..."minähän en talvikengillä aja.." Ihan helvetin monta sataa tuntia on sen takia joutunut ajamaan jalat kylmyydestä tunnottomina..koska "minähän en millään talviajokengillä aja.." No, nykyään voin kyllä jo ajaa..

Tarkoituksenmukaiset, hyvät välineet ovat eri asia kuin joidenkin harrastama varustehifistely...noiden asioiden ero on selvä. Lomahanskan ja tarkoituksenmukaisen taisteluhanskan ero on jotakin samaa kuin luistelusuksen ja pertsan suksen ero. Molemmilla voi hiihtää perinteistä ja molemmilla voi luistella..mutta vain toinen sujuu erinomaisesti, toinen parhaimmillaankin vain välttävästi.

No tuosta materiaalin heikkouesta en osaa sanoa. Minulla on vastaavan tyyppisiä hanskoja ja ne ainakin kestää aika hyvin, yhteen kyllä poltin trangialla pienen reiän, hanska tosin on täydessä käytössä edelleen. Minulla sellaiset hanskat on metsästys- ja eräkäytössä nimenomaan päähanskat. Ja onpahan noilla tullut esiinyttyä sukujuhlissakin.

Esimerkiksi tuo mainitsemasi suksiesimerkki kuten myös kenkäesimerkki menee jo selvästi hifistelyn puolelle selvästi. Kilpaurheilu on monessa mielessä niin etääntynyt todellisuudesta että huh-huh! Siellähän monet välineet ovat tosiasiassa hyvin käytännön vastaisia kun niillä pitää tehdä jotakin johon ne eivät sovellu, ne on vähän samanlaisia kuin fileerausveitsi kirveenä. :a-laugh:

Minä käytän hanskoja kuitenkin aika paljon niin työssä kuin vapaa-ajalla enkä näe syytä miksi en voisi hyväksi havaittuja perustyöhanskoja ottaa käyttöön vaikkapa metsästysreissulle tai vaikka jollekin MPK:n kurssille ilman että toiminta kärsii. Ja olen näin tehnytkin.

EDIT: pieniä spekejä toki voi aina viilata optimaaliseen suuntaan mutta hyvässä yleishanskassa on hyvät puitteet soveltua jokaiseen tehtävään ja oikeastaan vain lämpötila rajoittaa niiden käyttökelpoisuutta... Siis hyvässä hanskassa. On minulla ollut työhanskoina semmoisiakin joita ei voi hyväksi hanskaksi kutsua hyvällä tahdollakaan.

Todelliset erikoishanskat on sitten kumi- tai asbestikäsineitä joilla käyttötarkoitus on jo selkeästi erillainen... Sotilaan/taistelijan hommat eivät kuitenkaan kuulu tähän kastiin.
 
No..jos luistelusuksi ja perinteisen suksi ovat vain suksia joilla voi hiihtää, niin sitten varmaan "lomahanska" ja "taisteluhanska" ovat myös hanskoja joita voi pitää kädessä..

Kun puhutaan luistelusuksesta ja pertsan suksesta niin vaikka molemmat ovat kiistatta suksia joilla voi hiihtää, niin kyllä niillä on jo peruskuntoilijankin kannalta olennainen ero. Luistelusuksella ei käytännössä voi hiihtää perinteistä ja päinvastoin kuin korkeintaan auttavasti..eikä nyt puhuta mistään kilpahiihdosta, vaan ihan tavallisen "sunnuntaihiihtäjän" kuntoilusta. Jos taasen se "sunnuntaihiihtäjä" on tottunut jollakin "yleissuksella" hiihtämään molempia hiihtotapoja, niin suosittelen lämpimästä kokeilemaan luisteluhiihtoon siihen tarkoitettuja suksia..ja samoin perinteisen hiihtoon..yllätys voi olla melkoinen, kun sanat luisteluhiihto ja perinteisen hiihto saavat kokonaan uuden merkityksen kun väline on lajiin oikeanlainen.

Edelleen kyllä väitän, että oikea väline oikeaan lajiin on aivan avainasia. Se on sitten hifistelyä kun aletaan etsimään sieltä "taisteluhanskojen" joukosta sitä parasta ja ruotimaan eri taisteluhanskatyyppien/ -mallien yksityiskohtia ikäänkuin ne olisivat kokonaisuuden kannalta avainasioita. Aivan samoin hifistelyä on se kun sunnuntaihiihtäjä kokee tarvitsevansa luistelusuksiinsa 7 erilaista pohjakuviointia eri keliolosuhteisiin ja useita erilaisia jäykkyyksiä erilaisiin maastoihin suksen hiihdettävyyden optimoimiseksi.

Luistelusuksi on luistelusuksi ja suksityyppinä se toimii ylivoimaisesti parhaiten luisteluhiihdossa kilpahiihtäjästä sunnuntaihiihtäjään - aivan kuten "taisteluhanska" toimii sotilaskäytössä parhaiten. Perinteisen suksi on omiaan perinteisen hiihtoon ja "lomahanska" lomille ja muuhun "siviilikäyttöön".

No, ehkä tuli turhan pitkästi perusteltua omaa näkökantaa tässä kohtaa?!
Kantani on siis kuitenkin vahvasti se, että kun varuste/väline on tehty jotakin tiettyä käyttöä varten se hyvin todennäköisesti on siinä käytössä selvästi parempi kuin joku toinen, eri käyttöön tehty väline. Ehkäpä tuo suksivertaus on kaikesta huolimatta aika sopiva tähän hansikasasiaan?!
 
Kapiainen kirjoitti:
No, ehkä tuli turhan pitkästi perusteltua omaa näkökantaa tässä kohtaa?!
Kantani on siis kuitenkin vahvasti se, että kun varuste/väline on tehty jotakin tiettyä käyttöä varten se hyvin todennäköisesti on siinä käytössä selvästi parempi kuin joku toinen, eri käyttöön tehty väline. Ehkäpä tuo suksivertaus on kaikesta huolimatta aika sopiva tähän hansikasasiaan?!

Makuasioitahan nämä loppujen lopuksi ovat. En kuitenkaan ole samaa mieltä. Osin siksi että suksilla ja hanskoilla on hyvin vähän tekemistä keskenään. Ei minun tarvitse liikkeeseen mennä etsimään nimenomaan maataloushanskaa joka on suunniteltu juuri maataloustöihin, minä lähden etsimään enemmänkin jotakin yleishanskaa työkäyttöön. Ne speksit on kyllä oikein myöskin maataloustyötä ajatellen kunnossa kunhan hanska vain itsessään on laadullisesti hyvä... Ja sama asia koskee sitä jos minä lähden niiden kanssa vaikka metsälle, jos minä voin niillä hanskoilla tehdä koneremonttia ja ne kestää käyttöä esim lapiohommissa skä kuivuu nopeasti kastuttuaan niin ne varmasti täyttää tehtävänsä myöskin metsästysreissulla, olipa hanska sitten vaikka metsästyshanska tai työhanska. Ei ne vaatimukset nyt niin erillaiset loppupeleissä ole! Suurin metsästykseen liittyvä vaatimus on maastoon sulautuvat värit, mitä tuollainen tavallinen työhanska ei vättämättä täytä. Enkä minä koe jääneeni mistään paitsi jos minulla on hyvä vapaa-ajan nahkahansikas kädessä silloin kun minä olen metsällä: Hyvä hanska on hyvä hanska. On minulla tosiaan metsästyshanskojakin, vaan kun eipä noita ole mitään erityistä syytä käyttää nimenomaan metsällä.

Tuo suksi esimerkkisi on hyvin keinotekoinen siksi että ne kumpikin suksimalli on suunniteltu hyvin keinotekoisiin olosuhteisiin ja hyvin kapea-alaiseen käyttöön... Tämä on vähän sitä että minä lähtisin vertailemaan kumihanskoja toppahanskoihin/rukkasiin. Selvää on että kumihanskassa käsi jäätyy pakkasella ja toppahanskalla ei työskennellä märissä olosuhteissa.
 
Kapiainen kirjoitti:
Tietysti tämän voisi kääntää niinkin päin, että meillä ei ole oikeanlaisia käsineitä.
Jokainen armeijassa ollut muistaa/tietää varmasti että meillähän kaikki käsineet mitä on jaettu, ovat "lapiomiehen työhanskoja" eikä mitään sotilaan "taistelukäsineitä".
Ammoin oli joka miehellä ne liipaisinsormella varustetut tumput ja villasormikkaat. Meillä oli myös oikean käden rukkanen liipaisinsormella. Muistan hyvin, että vasenkätisille niitä ei ollut. Sittemmin en ole sitä mallia nähnyt, niin liekö ollut joku koemalli. Kouluttaja vielä muistutti, että esim hiihtäessä ei kannata pitää sitä sormea siellä omassa kolossaan vaan päärukkasen sisällä, jotta pysyy lämpimänä.
Oikein kylmällä kelillä oli pohjosen pojilla omat huovutetut villatumput siviilistä. Pampulat vaan vilkkui hihan suissa, mutta kukaan kouluttajista ei sanonut negatiivista sanaa niistä.
 
juhapar kirjoitti:
Edelliseen viitaten: onko Kapiaisella tietoa, mistä syystä rynnäkkökiväärissämme ei ole "rukkasetkädessä" käytettävää liipasinkaarta, vaikka sellainen siihen jo 60-luvulla suunniteltiin?

Tuohon saa muistaakseni vastauksen joko Arma Fennican sotilaskäsiaseet osasta tai Valmetin historiikista.

Saksalaisilla oli muuten jo toisessa maailmansodassa erillinen talviliipaisin rukkaset kädessä käytettäväksi. Se voitiin asentaa jokaisen Mauser K98:iin ilman aseenpurkua.
 
Kapiainen kirjoitti:
Asekäsittelyä esimerkiksi vakavammassa häiriötilanteessa (jossa nopeat keinot eivät riitä, vaan asetta täytyy purkaa), savujen ja käsikranaattien käyttö, nopea lipastaminen/ vyöttäminen taistelutilanteessa, lähitaistelutilanteet joissa täytyy tarvittaessa pystyä tehokkaasti tarttumaan vastustajaan, jonkinmoinen viiltosuoja ei olisi sekään pahitteeksi jne.
Ymmärrän kyllä, että em toimintojen vaatimaan "hienomekaniikkaan" soveltuvan, mutta silti lämpimän käsineen tekeminen massakäyttöön on varmasti jokseenkin mahdotonta.
Sen verran on kovia vaatimuksia, että saattaa jäädä tekemättä edes yksi pari moisia eli pelkkä massatuotanto ei ole este.

Mutta sen vuoksi pitäisikon koettaa luoda sellainen käsinejärjestelmä joka olisi eräänlainen kerrospukeutumissovellus. Alimmaisena kädessä olisi se varsinainen "taistelukäsine" ja sen päälle sitten erilaisia käsineitä/rukkasia/lapasia joilla taataan käden pysyminen lämpimänä mutta jotka on nopeasti otettavissa pois kun tarvis vaatii. Ajatusmalli voisi olla jotakin sellaista kuin joissakin aseenhihnoissa joista ase saadaan pikalukkomaisen kiinnityksen ansiosta tarvittaessa "lyötyä" irti hihnasta esim. lähitaistelutilanteessa. Eli siis "ylimääräiset" rukkaset pitäisi saada hyvin nopeasti pois, jolloin käsiin jäisi vain taistelukäsineet.
Näkisin tuohon ratkaisun siinä, että tehdään ne taistelijankäsineet (tai niitähän on jo valmiina) noilla muilla specseillä ja ne rukkaset siihen päälle erikseen riittävän suuriksi. Sitten se perinteinen nauha, jota kaikki arktisen alueen seikkailijat ovat tottuneet käyttämään eli rukkasesta toiseen kulkee nauha niskan takaa ja siinäon poikittain rinnan päällä toinen nauha joka estää sen valumisen pois hartioilta. Tästä on helppo lyödä rukkanen kädestä ja se ei huku kuitenkaan mihinkään. Tätä menetelmää käyttää edelleen mm antarktis-työryhmä.
Toinen variaatio on, että se naiha kulkee hihan sisässä ja on sen verran ylimittainen, että rukkasen saa helposti pois kädestä. Tässä variaatiossa ei nauha sotkeennu muihin varusteisiin, mutta rukkasten kuivamaan ripustamiseksi pitää aina riisua takki. Kokemusten mukaan mitkään pikalukot eivät tässä toimi luotettavasti ääriolosuhteissa.
Kolmas variaatio on se, että nauhat sidotaan noin kyynärpään korkeudella hihaan ja ovat jälleen riittävän pitkät rukkasten nopeaan pudottamiseen. Tällöin nauhan solmun pitää jäädä hanskan sisään, jottei se jäädy.

Tietysti kyllähän nykyään esim. ammattikalastajilla on käytössään käsineitä joilla he pystyvät käsittelemään mm. verkkoja ja siimoja pakkaskelissä, joten kyllähän tekniikka jo tänäpäivänä mahdollistaisi vaikka mitä. Massakäyttöön näistä ei tietenkään ole..mutta kuitenkin.
Kyllä meillä jonkinasteinen käsineongelma ylipäätään mielestäni on, koska meillä ei ole minkäänlaista, mihinkään olosuhteisiin sopivaa taistelukäsinettä vaan sellaisen korvikkeena käytetään "lapiomiehen työhanskoja".
Kalastajien hanskoissa voidaan luopua aika monista ominaisuuksista, koska hienomekaniikasta tartuntaotetta ei juuri tarvita. Niiden tarvii siis olla vain lämpimät kastumisesta huolimatta ja kestää mekaanisest rasitukset. Useimmiten hanskat saadaan tarvittaessa vaihdettua ja kuivattua suhteellisen lyhyin väliajoin taistelutoimintaan verrattuna. Mutta toki jo kalastajankäsineetkin olisivat usein parannus työrukkasiin verrattuna.
Itselläni on tapana kuljetella mukana aina useampia hanskoja, joita vaihdan tilanteen ja tehtävän mukaan. Talvikeleissä kokeiltua on tullut ainakin viiltosuojahanskoja eri malleja, neopreenihanskoja, hiihtohasnkoja, hiihtorukkasia, lasketteluhasnkoja, kynsikkäitä, moderneja taistelijansormikkaita, asentajanhanskoja eri malleja, turkisrukkasia, erilaisia villatumppuja, villasormikkaita, fleecehanskoja, gorehanskoja, pilkkirukkasia (joista saa sormet esiin tarivttaessa) ja erilaisia pilkkirukkasiin perustuvia metsästäjänhanskoja.
Kokemuksen hienomekaniikkaa vaativiin hommiin parhaiten sopivat asentajanhanskat ovat pelkältään suorastaan kylmemmät kuin paljaat kädet, koska ovat sen verran ohuet ja tiukat. Ne kuitenkin eristävät erittäin hyvin kosketettavasta pinnasta ja parantavat tartuntaotetta. Näiden kanssa ongelmana on helposti sormenpäiden kumitettu pinta, joka hankaloittaa rukkasten niiden päälle pukemista. Muihin töihin taas soveltuvat paremmin muut hanskat. Usein kuitenkin paras yhdistelmä on kompromissi, joka mahdollistaa useimmat toimet ja toimii hyvin kerrosperiaatteella rukkasten kanssa.

Ps. Kuljettelen myös kesällä mukana useampia hanskoja erilaisiin erikoistehtäviin, kuten esim teräsverkkohansakaa piikkilankojen käsittelyä varten.
 
baikal kirjoitti:
Ei voine olla mikään hirmuhomma hoitaa asia siten, että alimmaisena käytetään tst-käsinettä ja itse rukkanen omaa sellaisen lämpöarvon, että se riittää. Rukkanen pitäisi olla sellainen, että siinä on avara suuaukko ja sen pitäisi olla kiinni jollain vitkuttimella takin hihassa eli kun siitä luopuu kättä heilauttaen niin se jää roikkumaan hihaan. Tuommosen rukkasen tukkuhinta on tasan taatusti alle kympin pari ja se kestää jo auttavasti kuumaa kaminantorvea yms.

Pioneereille ym. näpertelijöille (D::) voisi modifioida ko. käsinettä napsauttaen etusormen pää ja peukalon pää naps pois.

On varmaan vähintään haastavaa valmistaa sellainen tst-käsine, joka toimii hyvänä tst-käsineenä ja on riittävän lämmin äärioloissa. Rukkaseen satsaamalla tämä ongelma mielestäni poistuu järkevillä hinnoilla.

Heitän nyt taas inhan laskutoimituksen: varusmiestarpeisiin 50 tuhatta paria rukkasia (hyviä lujia kestäviä) kust. alle puoli milliä. Mitä tästä opimme? Puuttuu lähinnä TAHTOTILA panna kuntoon tämä asia. Ja time crisis hetkellä tätä bulkkirukkasta saa varmasti, jos ylipäätään saa mitään. Taistelijankäsinetilannetta en tunne.

Tästä tuli mieleen vielä yksi malli jota on joskus tullut kokeiltu eli ns. porarin rukkanen. Näitä löytyy useimmista työkaluliikkeistä ja rakennuslaitevuokraamoista, joissa on tarvikkeita ammattikäyttöön. Kyseessa on yksinkertainen nahkainen työrukkanen paksulla vuorilla ja siinä on liipaisinsormi poran liipaisinkytkimen käyttöön. Kyseinen sormikin on eristetty ja pituudeltaan ehkä puolen sormen mittainen (eli sormen keskimmäiseen niveleen saakka). Nahka on todella paksua ja kestävää ja vuoret tehty hyivn eli erillinen eristekerros ja sen päällä vuorikangas. Yleisiimät värit ovat olleet punainen ja sopivasti vihreä. HInta on ollut reilusti alle kympin pari.
Taistelijan hanskaksi jatkuvaan käyttöön tuosta ei ole, mutta esim itkoampujan tai kk-ampujan hanskana aivan loistava kun pitää alla asentajan hasnkoja mahdollisten häiriönpoistojen varalta.
Niin ja tietenkin pioneereille sopiva porauskäyttöön. Uskoisinpa, että muutkin löytäisivät tuosta nykyistä rukkasta paremman vaihtoehdon.

Niin ja jos lomahanskana on edelleen sitä kumituotteen mustaa jota on jo aikoja jaettu rauhanturvaajille, niin se on tosissaan harvinaisen heikko esitys. Aivan vastaavan näköiset siviilistä ostetut nahkasormikakat kestävät huomattavasti pidempiä aikoja jo ensituntumalla huomaa materiaalieron. Vuoret on neulottu niissä miten sattuu ja koko käsineen muotoilu on sellainen, että ne suorastaan haittavaat kaikkea vähänkään tarkempaa työtä. Ne myös kastuvat hetkessä ja kuivuvat hitaasti.
Niäämi kertoi joskus että hänellä alhaalla meni noita rikki keskimäärin yksi pari viikossa, kunnes lomalla haki Tuurin kyläkaupasta perustyöhanskat, jotka olivat kauttaaltaan nahkaa ja kokonaan mustat. Ne kuulemma kestivät useamman vuoden reissun jälkeenkin kunnes hukkuivat johonkin.
Tosiasia on, että on turha kuvitella, että tänä päivänä teollisuudessa enää käytettäisiin pelkkää yleishanskaa. Esim metalliteollisuudessa on jo pitkään ollut hitsreille omat hanskana, levytyöntekijöille omansa ja asentajille omansa. Levytyöntekijän paksulla suojahanskalla on turha kuvitella asentelevansa pineiä ruuveja ja muttereita ja päinvastoin asentajan hanska ei kestäisi tuntiakaan levymiehen hommissa. Kummankin hanskoilla voi lähteä metsälle, mutta mitä ja kuinka hyvin niillä aikoo tehdä on eri asia. Periaatteessa jakoavaimellakin saa kaikki mutterit auki, mutta kyllä jokainen ammattimies käyttää kiinto- ja lenkkivaimia tai hylsysarjaa.
 
noska kirjoitti:
juhapar kirjoitti:
Edelliseen viitaten: onko Kapiaisella tietoa, mistä syystä rynnäkkökiväärissämme ei ole "rukkasetkädessä" käytettävää liipasinkaarta, vaikka sellainen siihen jo 60-luvulla suunniteltiin?

Tuohon saa muistaakseni vastauksen joko Arma Fennican sotilaskäsiaseet osasta tai Valmetin historiikista.

Saksalaisilla oli muuten jo toisessa maailmansodassa erillinen talviliipaisin rukkaset kädessä käytettäväksi. Se voitiin asentaa jokaisen Mauser K98:iin ilman aseenpurkua.

Löytynee myös uusimmasta (ellei ole vasta uudempaa ilmestynyt) Kaliberi-lehdestä, jossa perusteellinen juttu suomalaisesta rynnäristä. Lehti jäi valitettavasti metsäkämpälle...
 
Back
Top