James Mashiri "somesotilas" ajoi kolarin kännissä

[Umkhonto]

Eikös tämän voisi jo kohta jättää korkeampien oikeusasteiden ruodittavaksi? En usko, että tämä raati tästä enää näillä lähtötiedoilla saa paljon valmiimpaa aikaan.

 

[Leppis]

Leinoa on potkittu niin paljon päähän AU liiton PJnä, että nyt tulee samalla mitalla takasin. Leinon upseerin ura katkesi kuulema -80 luvulla LPRssa, kun mannet esitteli aseitaan kadeteille ja nämä ei sitä oikein sulattanut, vaan hakivat omansa. Tämä on täysin huhupuheita, en ota mitään vastuuta näistä.

Puheenjohtaja Leino, tunnettu diplomatian taitaja sai pilattua liiton suhteet sidosryhmiinsä joita nyt paikkaillaan. Taisi Petteri arvata että omat äänestävät pihalle kun oli pedannut itselleen paikan erityisavustajana.

 

[Vääpeli]

Mutta toisaalta, jos Leino olisi paha, niin ei PLM häntä olisi valinnut...

 

[adam7]

Toivottavasti herra majuri osaa vetää johtopäätökset ja huomisaamun irtisanoutua virastaan.

Taitaa olla turha toivo, koska tämän tyyppiset julkkikset harvoin ovat mitenkään suoraselkäisiä, kun kyse on omista eduistaan.

Miksi hänen pitäisi irtisanoutua? Tuomioistuin määrää rikosoikeudellisen rangaistuksen ja PV päätää virkaan liittyvät asiat.

Ensisijaisesti pitää toivoa että uhri paranee. Kohtalokas ja rikollinen teko lähteä kännissä rattiin mutta kun rangaistus on saatu ja kärsitty ja korvaukset maksettu, jatkuu elämä ja toivottavasti ura. En minä tekoa puolusta mutta ilkkuminen koska on eri mieltä poliittisesti onkin jo aika alhaista.

 

[adam7]

Minun mielestäni saisi ennemmin lopettaa sen julkkistelun / Image-bloggauksen ja keskittyisi siihen upseerintyöhönsä.

Tiedä sitten miten rajusta humalasta ja miten vahvasta alkoholiongelmasta kysymys. Hieman eroa minun kirjoissani oliko 0,6 vai 1,6 promillea...

Mitä helvettiä blogauksella on tekemistä rattarin kanssa?

Mediatietojen mukaan puhaltanut 1,0 promillea. Jos siinä kondiksessa lähtee auto käsistä, niin ei ole kyse paljon dokanneesta. Ihan noin objektiivisesti. Tiedän parikin juoppoa joista ei huomaa että ovat dokanneet vaikka ensimmäinen koskis on mennyt.

 

[adam7]

Tuossahan lisätietoa tuli sekä Mashirin tapauksesta että Firman käytännöistä.
Promillet ei ylitä törkeän ratin rajaa, mutta liikenneonnettomuuden aiheuttaminen onkin raskauttava seikka. Jossa vielä loukkaantuu ihminen, kuten @magitsu huomioi. Ei ole siis pelkkä ratista käryäminen, kuten Nepposella.

1976 syntyneellä ei ole vielä eläkevuodetkaan täynnä. Mulla on kuitenkin käsitys, että majuritasolle on monoa tullut pelkästä putkaan joutumisestakin. Silloin on tietysti voinut olla entistä historiaa aiheesta

Jos Nepponen ei ole kertonut ratista esimiehelleen, ei enää ole kyse ratista vaan luottamuksen pettämisestä.

 

[adam7]

Melkein sanoisin että majuri ja siitä ylöspäin menee aina hoviin, riippumatta rikoksen laadusta.
Varma en kuitenkaan ole, vähän harvemmin on ollut ajankohtaista. Voi myös olla että asia on jossakin vaiheessa muuttunut. Takavuosina yksi tuntemani henkilö oli hovissa ja kyse oli puhtaasti muusta kuin sotilasrikoksesta.

Ehkä jo vastattu, mutta ei. Majurin ja siitä ylemmän sotilasrikokset käsitellään hovissa ensimmäisenä asteena. Kuten on todettu vapaa aikana ajettu ratti ei ole sotilasrikos.

 

[adam7]

Laistahan en tiedä juuri mitään mutta eikö tuo mene ns valtion virkamies lakina/käsittelynä?
Mutta ei sitäkään ole helppo tulkita enkä sitä osaa.

33 §
Virkamiehen virkasuhde voidaan heti purkaa, jos virkamies törkeästi rikkoo tai laiminlyö virkavelvollisuuksiaan.

Virkamies voidaan lisäksi pidättää virantoimituksesta:

1) rikossyytteen ja sen edellyttämien tutkimusten ajaksi, jos näillä voi olla vaikutusta virkamiehen edellytyksiin hoitaa tehtäväänsä;


9 § (12.7.2002/604)
Virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan tahallaan muulla kuin edellä tässä luvussa tai 11 luvun 9 a §:ssä säädetyllä tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava virkavelvollisuuden rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi. (4.12.2009/990)

Virkamies voidaan tuomita myös viralta pantavaksi, jos hän on syyllistynyt 1 momentissa mainittuun rikokseen rikkomalla jatkuvasti tai olennaisesti virkavelvollisuutensa ja rikos osoittaa hänet ilmeisen sopimattomaksi tehtäväänsä.

10 § (12.7.2002/604)
Tuottamuksellinen virkavelvollisuuden rikkominen
Jos virkamies virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta muulla kuin 5 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla rikkoo virkatoiminnassa noudatettaviin säännöksiin tai määräyksiin perustuvan virkavelvollisuutensa, eikä teko huomioon ottaen sen haitallisuus ja vahingollisuus ja muut tekoon liittyvät seikat ole kokonaisuutena arvostellen vähäinen, hänet on tuomittava tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta varoitukseen tai sakkoon.

Ei mitenkään liity tähän tapaukseen jossa henkilö on ajanut autoa vapaa-aikanaan.

 

[adam7]

Ja kun jotkut eivät osaa lukea. Asian käsittelee normaalina siviiliasiana asianomainen käräjäoikeus. Helsingin hovioikeus tietysti saattaa olla valitusaste. Mutta kun kyseessä EI OLE SOTILASOIKEUSASIA, se käsitellään ensin normaalina siviiliasiana käräjäoikeudessa. Laki on aivan selvä asiassa.

Siis normaalina rikosasiana, ei siviiliasiana. Mutta muuten oikein, tapahtumapaikan alioikeudessa, eli Turun käräjäoikeudessa.

 

[Vääpeli]

Adam7. Aina kun Valtion virkamies tötöilee, niin se koskee myös vapaa aikaa...

 

[adam7]

Aamulehdessä:
Työoikeuden professori Seppo Koskinen Turun yliopistosta sanoo STT:lle, että rattijuopumus voisi johtaa upseerilla virkasuhteen irtisanomiseen tai jopa purkamiseen. Irtisanottaessa virkasuhde päättyisi irtisanomisajan jälkeen, purkaminen päättäisi virkasuhteen heti.

- Majuri on korkeassa asemassa, ja rattijuopumus on jo törkeä rikos

Virantoimituksesta pidättäminen voi Koskisen mukaan tapahtua nopeastikin. Tämän jälkeen aletaan punnita päätöksiä varsinaisesta seuraamuksesta. Lopullisia seurauksia on vielä vaikea arvioida, Koskinen huomauttaa.

- Poliisien kohdalla rattijuopumusten seuraukset ovat olleet ankaria, usein myös irtisanomisia. On katsottu, että teot ovat olleet niin olennaisesti vastoin asemaan liittyviä velvollisuuksia.

Hänen mukaansa majuri voidaan rinnastaa tässä yhteydessä alueelliseen poliisipäällikköön. Myös varoitus on laissa yksi mahdollinen seuraus, mutta Koskisen mukaan se on poliisien kohdalla katsottu liian lieväksi.

--
Tosin en näistä mitään tiedä joten paha kyllä itse huudella.
Jos lottoaisin niin veikkaisin että sakoilla selviää mutta pidätetään virasta tuomion antamiseen asti.

Koskinen on vasemmistolainen lausuntoautomaatti, ja professorismiehenä pitäisi ymmärtää että poliisin tehtävät ovat nimenomaisesti lain ylläpitäminen. Sotilaan tehtävät kohdistuvat eri päämäärään. Eli sotilasta ja poliisia ei voi siis 1:1 verrata,

 

[adam7]

Suomessa on yksityisen turvallisuusalan työntekijöitä menettänyt työpaikkansa, kun poliisi on ottanut heiltä kortit pois tutkinnan ajaksi. Kohdehenkilö syyttää pahoinpitelystä, esitutkinta aloitetaan ja poliisi voi harkintansa mukaan ottaa kortit pois siksi aikaa, kun henkilöä tutkitaan rikoksesta. Reilua tai ei.

Mitä ehdoin tahdoin julkisuuteen tulleelta upseerilta voidaan vaatia, selvinnee seuraavina vuosina.

Kyse on eri asiasta. Jos poliisi otaa vartijakortin hallinnollisena toimenpiteenä pois. vartija voidaan lomauttaa tai siirtää toisiin tehtäviin. Jos tuossa vaiheessa irtisanotaan, voi kyseessä olla laiton irtisanominen ja korvauksia tulossa, jos lähtee käräjille sen jäkeen kun pahoinpitelysyytös on kumottu.

Hallinnollinen toimenpide vartijan osalta jos näyttää siltä että pahoinpitelysyyttessä voi olla perää, on varotoimenpide koska vartija tekee mitä tekee. Ei taaskaan 1:1

 

[adam7]

En tiedä onko tällä erityistä merkitystä armeijan tehtävien hoidossa..

Nimittäin sen enempää rangaistuksia ja tuomioita ennustamatta lienee selvää että kyseiseltä Mashiri'lta peruutetaan henkilökohtaiset ampuma-aseiden hallintaluvat. Normaalisti vastaaviin rikoksiin syyllistyneille annettavan rangaistuksen jälkeen lupia voi hakea uudelleen vasta viiden vuoden päästä.

Mitä merkitystä tällaisesta voisi olla upseerille?
Kertoo se ainakin siitä että viranomaiset eivät pidä häntä luotettavana ja käytöksensä puolesta sopivana henkilönä pitämään hallussaan ampuma-aseita. Jää sitten nähtäväksi saako jatkossa hallita aseita ikään kuin työnsä puolesta. Tai komentaa sotajoukkoja?

Tosin Mashiri on viime vuosina "taistellut" enemmänkin kynän "säilällä", bloggaajana. Saattaa olla että tapahtumien johdosta hänen maineensa sekä menestyksensä vain kasvaa sillä saralla.

Toisaalta ammattikuskien ajokiellot ovat lyhyempiä kuin muiden.

 

[adam7]

Tässäpä tämä tunnetun diplomatian taiturin näyte:

https://twitter.com/x/status/859114284105781250

Tuo osoittaa taas Leinon täydellisen arvostelukyvyn puutteen. Kaveri on töissä laitoksessa joka ohjaa ja valvoo puolustusvoimia. Toimi on tosin poliittiinen, eli ministerin erityisavustaja. Että valvovan viraston edustaja ottaa kantaa asiaan henkilöä koskevaan virka-asian joka tulee käsittelyyn valvottavassa virastossa, vaarantaa asian objektiivisen käsittelyn. Lisäksi länsimaissa poliitikot eivät ota kantaa tuomioistuimessa käsiteltäviin asioihin.

Mutta mistä limaisen kiven alta esiin kiemurrellut poliittinen liero Leino tällaisia tietäisi...

 

[adam7]

Adam7. Aina kun Valtion virkamies tötöilee, niin se koskee myös vapaa aikaa...

Kyllä, liittyy yleiseen luotettavuuteen ja PV:n viranhaltijoilla on vielä lisäpykälä, johon ketjussa viitattiin. Kumpikaan ei muuta rattia virkarikokseksi, jota siteerattiin ja johon vastasin.

 

[Leppis]

Mutta toisaalta, jos Leino olisi paha, niin ei PLM häntä olisi valinnut...

No ei ole paha, oikein mukava mies. Mistä sitä tietää miksi PLM hänet valitsi, epäviralliseksi äänitörveksi, asiantuntijaksi vaiko ihan vain siksi, että kaverille duunia.

 

[skärdis]

Miksi hänen pitäisi irtisanoutua? Tuomioistuin määrää rikosoikeudellisen rangaistuksen ja PV päätää virkaan liittyvät asiat.

Ensisijaisesti pitää toivoa että uhri paranee. Kohtalokas ja rikollinen teko lähteä kännissä rattiin mutta kun rangaistus on saatu ja kärsitty ja korvaukset maksettu, jatkuu elämä ja toivottavasti ura. En minä tekoa puolusta mutta ilkkuminen koska on eri mieltä poliittisesti onkin jo aika alhaista.

Olenko minä majurin kanssa poliittisesti eri mieltä?

En ainakaan tietoisesti, koska mielestäni hän ei ole poliittista kantaansa tuonut mitenkään erityisesti esiin, enkä minä ole hänen blogin intohimoinen lukija. En todellakaan tunnusta poliittisia motiiveja siihen, että peräänkuulutin majurilta suoraselkäisyyttä.

Ei minulla mitään Mashiria vastaan ole. Isänmaata voi palvella sotilasviran ulkopuolellakin ja hänen kaltainen kaveri kyllä löytää mielenkiintoisia työtehtäviä.

 

[skärdis]

Mitä helvettiä blogauksella on tekemistä rattarin kanssa?

Mediatietojen mukaan puhaltanut 1,0 promillea. Jos siinä kondiksessa lähtee auto käsistä, niin ei ole kyse paljon dokanneesta. Ihan noin objektiivisesti. Tiedän parikin juoppoa joista ei huomaa että ovat dokanneet vaikka ensimmäinen koskis on mennyt.

Osalle keskustelijoista on näemmä mahdtonta ymmärtää (tai tunnustaa), että tässä ei nyt ole kyseessä rattarista*. Kyse on törkeästä vammantuottamuksesta ja sen rinnalla törkeästä liikenneturvallisuuden vaarantamisesta sekä rattijuopumuksesta.

Majuri Mashiri on matkalla vankeusrangaistukseen!

Ehdollisena se tullee, mutta kyse on yhtälailla vankeudesta. Puhutaan siis aivan eri mittaluokan asiasta kuin jostakin "rattarista".


* Mikä ihme saa kutsumaan rattijuopumusta "rattariksi"? Siis joksikin ilmeisen semi ok asiaksi, joita parin kaljan jälkeen nyt vaan sattuu lähes kaikille. Jotain sympaattista, vähän niinkö Rättärissäkin vai?

 

[hansai]

Mediatietojen mukaan puhaltanut 1,0 promillea. Jos siinä kondiksessa lähtee auto käsistä, niin ei ole kyse paljon dokanneesta. Ihan noin objektiivisesti. Tiedän parikin juoppoa joista ei huomaa että ovat dokanneet vaikka ensimmäinen koskis on mennyt.

Aivan uskomatonta paskaa... Ymmärtäjiä tuntuu löytyvän..

 

[miheikki]

MInä ainakin triggeröidyn kun rikoksen tehnyt, varsinkin syyttömiä vahingoittanut, saa puolelleen sympatioita. Eri asia, jos olisi kännissä ajanut PV:n ajoneuvon järveen. Tämä on taas näitä liberaalien ja konservatiivien näkemyseroja.

Suomalainen rikos ja rangaistus
19/07/2012 YHTEISKUNTA, 1 https://www.markkuojanen.com/yhteiskunta/suomalainen-rikos-ja-rangaistus/
Politiikka, Rangaistukset, Rikollisuus, Suomi, Väkivalta, Vankila, Yhdysvallat

Rangaistuskäytäntöjä hallitsee Suomessa kaksi periaatetta. Ensimmäisen mukaan vankien määrä on pidettävä mahdollisimman pienenä, koska se tulee yhteiskunnalle kalliiksi. Ajatellaan, että vankilatuomio pikemminkin lisää kuin vähentää rikollisia taipumuksia. Rangaistusten ankaruudella on vain vähän, jos ollenkaan vaikutusta rikollisuuden määrään.

Näiden periaatteiden soveltaminen johtaa lieviin rangaistuksiin ja vankilatuomioiden välttämiseen. Tässä liberaalissa mallissa on paljon myönteistä. Tavoitteena on määrittää sellainen optimitaso, jossa vankeuden tuottamat yksilölliset ja yhteiskunnalliset haitat sekä rikoksen sovittamisen idea ja kansan oikeustaju sovitetaan yhteen. Kansalaiset vaativat yleensä paljon ankarampia tuomioita kuin liberaalia tulkintaa edustavat asiantuntijat.

Ankarien rangaistuksien vaatiminen on kiusallista liberaalin oikeuskäytännön kannalta. Rangaistuksia ei voida säätää niin lieviksi kuin haluttaisiin. Ihanteena olisi, että ketään ei tarvitsisi sulkea vankilaan. Korkeintaan kaikkein julmimmat rikokset edellyttävät vankilatuomiota. Ovathan rikolliset eräiden tiedemiesten mukaan geeniensä ja kasvatuksensa uhreja, joten heidän asettamisensa vastuuseen teoistaan on väärin.

Tavalliset kansalaiset eivät välitä siitä, ehkäiseekö vankilatuomio rikollisuutta ja tuleeko se kalliiksi. Kyse on rikoksen sovittamisen ideasta, joka saa erilaisia muotoja eri kulttuureissa ja eri aikakausina. Yhdysvallissa rangaistukset ovat kansalaisten vaatimuksesta erittäin ankaria ja vankien määrä on Suomeen ja muihin Euroopan maihin verrattuna moninkertainen. Poliitikot kuuntelevat Yhdysvalloissa paljon herkemmin kansalaisia kuin Euroopassa. Ei tule valituksi mihinkään, jos ei kuuntele. Vetoaminen ylivertaiseen asiantuntemukseen herättää siellä vain närkästystä.

Uskon, että suomalaisten enemmistö on sitä mieltä, että tuomiot ovat Yhdysvalloissa aivan liian ankaria ja että suomalainen malli on parempi kuin amerikkalainen. Silti voimme kysyä, miten järkeviä nuo alussa mainitut liberaalit periaatteet ovat. Suomalainen järjestelmä on tuottanut joitakin erikoisuuksia. Seuraavassa muutamia, joita kansalaiset jatkuvasti arvostelevat:

1. Ehdolliset tuomiot. Tavalliset kansalaiset ja usein myös ehdollisen tuomion saaneet ovat sitä mieltä, että kyse oli vapauttavasta tuomiosta, koska siitä ei seuraa mitään oikeata rangaistusta. Korkeintaan asianajajien palkkioita, mutta nekin maksaa mieluusti, koska todellinen rangaistus vältettiin.
2. Ensikertalaisten vankeustuomioiden puolittaminen. Jos kerran jokin vankeusaika on määrätty, miksi se ei pidä paikkaansa? Todellinen vankeus on vain puolet siitä, mistä lakituvassa puhutaan. Kritiikki kohdistuu erityisesti siihen, että tämä pätee myös vakaviin rikoksiin ja rikosten uusimiseen muutaman vuoden kuluttua.
3. Vakavissakin pahoinpitelyissä, raiskauksista puhumattakaan, rikoksen tekijät selviytyvät liian usein sakoilla. Jos vankilaa ei käytetä rangaistuksena, sakkojen tulisi olla niin suuria, että ne kirpaisevat vuosien ajan. On oikein, että väkivaltaan syyllistynyt joutuu taloudellisesti ahtaalle.
4. Liikenne on oma saarekkeensa, jossa nuo liberaalit periaatteet eivät päde. Koska liikennerikkomuksesta määrätyt sakot ovat kansainvälisesti katsoen erittäin ankaria ja liittyvät rikkomusten suuruuteen, sen täytyy merkitä sitä, että tällä alueella uskotaan rangaistusten ennalta ehkäisevään vaikutukseen. Näin silti, että kiinnijäämisen todennäköisyys on erittäin pieni. Kuitenkin useita kertoja juopuneina kiinni jääneitä kohdellaan kansalaisten mielestä lievästi. Kansalaiset takavarikoisivat auton jo kolmannen kerran jälkeen. Myös niiltä, jotka antavat auton juopuneelle.
5. Yhdyskuntapalvelu ei saa paljon kannatusta. Vankilapäivän korvaaminen yhdellä työtunnilla tuntuu kovin lievältä rangaistukselta. Kansalaisia ei kiinnosta se, että tämän rangaistuksen jälkeen uusintarikollisuus on vähäisempää kuin vankilatuomion jälkeen. Kansalaiset odottavat, että tuomiot olisivat mahdollisimman yhdenmukaisia ilman, että ns. lieventäviä tekijöitä otetaan huomioon.
6. Kaupoissa tehtyjen varkauksien jääminen vaille seuraamuksia oli virheratkaisu. On totta, että monet eivät pysty maksamaan sakkoja, mutta jokin seuraus näilläkin varkauksilla pitää olla. Varkaudet ovat kauppojen ilmoitusten mukaan viime vuonna merkittävästi lisääntyneet.
7. Kansalaisten mielestä yhteiskunnan maksaman asianajajan saa liian helposti. Ainakin osittainen kustannusten maksaminen olisi paikallaan silloinkin, kun yhteiskunta tarjoaa apua oikeudenkäyntikuluihin.

Vaikka kallistun eräin varauksin liberaalin oikeuspolitiikan puolelle, joissakin asioissa ottaisin kansalaisten oikeustajun nykyistä paremmin huomioon. En korostaisi yhtä voimakkaasti vankeinhoidon kustannuksia. Tämä puhe tuntuu jopa laman aikana omituiselta. ”Ei voi laittaa vankilaan, koska se maksaa niin paljon” tuntuu kansalaisten mielestä oudolta, koska kyse on oikeudenmukaisuuden toteutumisesta.

Poistaisin ehdolliset tuomiot kokonaan ja korvaisin ne muilla seuraamuksilla, kuten sakoilla ja yhdyskuntapalvelulla. Muitakin rangaistusmuotoja on kehitteillä. Niitä on syytä ottaa käyttöön. Ensikertalaisten tuomiot voitaisiin jo alun alkaen määrittää lievemmiksi ilman tätä outoa puolittamisen ideaa. Hyvin vakavat väkivaltarikokset eivät edellytä tällaisia lievennyksiä.

Pahoinpitelyihin on ilmeisesti alettu kiinnittää enemmän huomiota, sillä tuomiot ovat jonkin verran koventuneet. Ainakin näin on vakuutettu. Uhreille määrättyjen korvausten tulisi olla nykyistä suurempia. Jos pahoinpitelijä ei pysty maksamaan, valtion tulisi maksaa uhreille riittävän suuria korvauksia.

Tulojen mukaiset päiväsakot ovat pääpiirteissään järkeviä, mutta voivat olla kohtuuttomia ”rikokseen” nähden. Keskituloisten kukkarossa nopeusrajoitusten ylinopeudesta johtuvat sakot tuntuvat kipeästi.

Yhdyskuntapalvelu toimii siitä tehtyjen arvioiden mukaan hyvin. Siihen ei siis kannata kajota, vaikka kansa purnaakin. Kansalaiset muuttavat asenteitaan, kun asia heille kunnolla perustellaan ja kun heidän näkemyksiinsä suhtaudutaan vakavasti eikä niitä tyrmätä suvaitsemattomina tai ennakkoluuloisina.

Lopuksi otan esille asian, joka on yksi kaikkein tärkeimpiä oikeuspolitiikkaan liittyviä asioita. Onko rangaistusten ankaruudella ennalta ehkäisevää vaikutusta? Liberaalit asiantuntijat korostavat, että ankaruudella ei ole juuri mitään vaikutusta rikoksien määrään. Usein esimerkkinä käytetään Yhdysvalloissa murhista annettuja rangaistuksia. Murhien määrä ei ole yhteydessä siihen, onko osavaltioissa kuolemanrangaistus vai pitkä vankilatuomio.

Kyseessä on aika poikkeuksellinen rikosryhmä. Kun kyse on impulsiivisista väkivaltarikoksista, tuomion ankaruudella ei varmaankaan ole merkitystä. Entä muunlaiset rikokset? Tim Harford puolustaa teoksessaan The logic of life ihmisten rationaalisuutta. Liberaalin tulkinnan ikävä – ja paradoksaalinen – puoli on se, että sen kannattajat eivät usko ihmisen kykyyn päättää rationaalisesti asioistaan. Heitä pitää holhota. Sen vuoksi kansalaisten oikeustajukin voidaan sivuuttaa.

Harford esittää tällaisen kysymyksen: ottaako nuori, joka tekee ryöstön kadulla, rangaistuksen huomioon? Onko hän irrationaalinen ja täysin välinpitämätön seurauksista? Yhdysvaltain osavaltiot eroavat huomattavasti nuorten rangaistusten suhteen. Joissakin aikuiseksi tullaan rikoslain mukaan 17-vuotiaana, toisissa 18 vuoden iässä. Silloin on mahdollista verrata osavaltioittain 16- ja 17-vuotiaita ja 18- ja 19-vuotiaita. Mitä rikoksille tapahtuu, kun täysi-ikäisyys saavutetaan?

Tulokset olivat seuraavia:

1. Jos aikuisten tuomiot olivat paljon ankarampia, rikosten määrä väheni radikaalisti.
2. Jos taas ero oli pieni, rikosten vähenemistä ei tapahtunut.
3. Kun nuorten tuomiot lievenivät vuosien 1978 ja 1993 välillä, väkivaltarikollisuus nousi rajusti. (Stephen Levittin tutkimus.)

Nuoret siis reagoivat rationaalisesti rangaistusten ankaruuteen, päättelee Harford. Hän käyttää tätä tutkimusta esimerkkinä siitä, että usko rikosten irrationaalisuuteen ja rangaistusten ankaruuden vähäiseen vaikutukseen on saanut liian paljon kannatusta oikeuslaitoksen piirissä.

Kysymys on myös psykologisen tutkimuksen kannalta hankala. On näkemyksiä, joiden mukaan ihmisen tahto on täysin sidottu ja myös niitä, jotka korostavat ihmisen vapautta päättää asioistaan. Joidenkin mielestä tilaisuus tekee kenestä tahansa varkaan, toisten mielestä ihminen voi oppia hillitsemään itsensä ja toimimaan omantuntonsa mukaisesti. Kuitenkin oikeudenkäyttö perustuu siihen, että ihmiset ovat vastuussa teoistaan.

Kansalaisille jää oikeudenkäytöstä usein hyvin epämääräinen kuva. Liberaali oikeuspolitiikka kaipaa tässä suhteessa korjaamista. Tiedotusta ja keskustelua tarvitaan nykyistä enemmän. Kansalaisten on saatava osallistua tähän keskusteluun. Sitä ei saa jättää kokonaan pienen asiantuntijaryhmän haltuun.

Markku Ojanen
Psykologian professori (emeritus)